Aleksinkulma

Aleksinkulma on tarkoitettu oululaisille eläke-, vammais- ja veteraanijärjestöille kohtaamis- ja kokoontumispaikaksi. Tilojen käyttö näille järjestöille on maksuton.

Aleksinkulman tilat ovat varattavissa myös yhdistysten sekä yksityishenkilöiden käyttöön arkisin ja viikonloppuisin. Oulun kaupunki voi tehdä vuoroihin, tilankäyttöön ja hintoihin muutoksia vuokrakauden aikana.

Aleksinkulmassa on nykyisellään käytössä 9 kokoustilaa joihin kävijöitä mahtuu 10 - 170 henkilön välille ja rakennuksessa on otettu huomioon esteetön kulkeminen.

YHTEISÖTALO ALEKSINKULMAN KÄYTTÖVUOROJEN HAKU

Aleksinkulman tilat ovat haettavissa Oulun kaupungissa toimivien järjestöjen ja yhteisöjen toimintaan 3.9.2018-31.5.2019 väliselle ajalle. Vakiovuorojen hakuaika on 2.5.-21.5.2018.

Vakiovuoroja haetaan hakulomakkeella 2.5.2018 alkaen: Aleksinkulman vakiovuorojen 2018-2019 hakulomake.

Lomakkeen voi hakea myös Aleksinkulmasta (os. Aleksanterinkatu 9) tai Oulu10-palvelupisteestä (os. Torikatu 10).  Tilojen vuokrahinnasto löytyy tämän sivun oikeasta reunapalkista. 

Hakulomake tulee palauttaa 21.5.2018 klo 15:30 mennessä osoitteella: Oulun kaupungin kirjaamo, PL27, 90015 Oulun kaupunki (käyntiosoite Oulu10, Torikatu 10, 1. krs) tai sähköpostilla kirjaamo@ouka.fi. 

Oulun kaupunki varaa oikeuden käyttövuoroja, tilankäyttöä sekä hintoja koskeviin muutoksiin vuokrakauden aikana.

Tilat

Vuokrattavissa olevat tilat (sallittu henkilömäärä tilassa)

1.kerros

• Juhlasali  (170 hlöä)
• Iso Hansa (50 hlöä)
• Myllynurkka (30 hlöä)
• Pikkuhansa (12 hlöä)

2.kerros

• Pohjansali (60 hlöä)
• Aino (30 hlöä)
• Väinö (15 hlöä)
• Sampo (10 hlöä)

Kellaritilat / vuokrataan kokonaisuutena

• Lohi (20 hlöä)
• Maiva (8 hlöä)
• Muikku (8 hlöä)

Askarteluhuone

Historia

Nykyinen Aleksinkulman tontti kuului rakennettuun kaupunkialueeseen jo 1600-luvun alussa. Aiemmat tontilla sijainneet rakennukset tuhoutuivat vuosien 1822 ja 1882 tulipaloissa.

Maaliskuussa 1884 laati arkkitehti Carl Theodor Höijer tontille piirustukset puurakenteista liike- ja asuinrakennusta varten. Rakennuttajana oli kauppias, filosofian maisteri Jacob Gustaf Penzin.

Samana vuonna 1884 rakennettiin myöskin piharakennukset, joiden suunnitelmat laati lääninarkkitehti Finn Helge Rancken. Piharakennuksia oli kaksi, molemmissa oli kadunpuoleisena julkisivuna tiilinen porrastettu ns. Hansa-pääty, jollaisia käytettiin keskiaikaisissa Hansa-kaupungeissa.

Penzinien muutettua Ruotsiin rakennukset siirtyivät SOK:n omistukseen vuonna 1913 sekä myöhemmin vuonna 1930 Kauppiaiden Oy:lle (myöhemmin Kesko Oy).

Kesko Oy:lle oli valmistumassa uudet toimitilat vuonna 1957 ja tässä vaiheessa kiinteistöt siirtyivät Kauppaklubin omistukseen.

Vuonna 1973 rakennuksiin tehtiin laajoja muutos-ja peruskorjaustöitä arkkitehtitoimisto Risto Harju Ky:n suunnitelmien perusteella. Huomattavin muutos oli päärakennuksen ja kiviosan väliin sijoittuva betonirakenteinen laajennus, joka sisältää uuden pääsisäänkäynnin eteistiloineen, porrashuoneen hisseineen sekä juhlasalin levennyksen yhdellä pilarivälillä.

Kaupungin omistukseen kiinteistö siirtyi vuonna 1987. Tuolloin rakennus nimettiin Aleksinkulmaksi, jolloin sen toiminta nykymuodossaan eläkeläis-, veteraani-, vammais- jne. järjestöjen toimintatiloina sekä juhlahuoneistona alkoi.  Lähde: Kari Parkkinen