Kieli-ja kansainvälistymisvalmiudet

Kieli -ja kansainvälistymisvalmiudet ovat osa kansainvälisyyttä laaja-alaisena osaamisena ja niiden tukeminen opetussuunnitelmien mukaista opetus- ja kasvatustyötä.  

Kielet ja kulttuurit ovat läsnä kaikkialla, ja niiden merkitys identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan kuulumisessa on hyvin suuri.  Kansainvälisyys laaja-alaisena osaamisena lähteekin rakentumaan yksilön kulttuurisen ja kielellisen identiteetin perustalle - kenen silmillä katsot maailmaa ja mistä näkökulmasta lähdet kansainvälistymään? 

Kielitietoisuus = tietoisuus itsestä kielen/kielten käyttäjänä. 

Kulttuuritietoisuus ei tarkoita sitä, että pitää tietää paljon kaikista kulttuureista vaan tunnistaa, miten kulttuuri vaikuttaa omiin tapoihin, ajatuksiin ja toimintaan. 

Kulttuuri on kaikkea sitä mitä teemme, esimerkiksi syömmekö haarukalla, miten puhumme meitä vanhemmalle henkilölle tai vaihdammeko poskisuudelmia tavatessamme. Myös perheellä, koululla ja harrasteryhmillä on omat kulttuuriset käytänteensä. Kulttuurisiin käytänteisiin sosiaalistuminen alkaa jo varhain lapsuudessa.  

Kaikissa oppiaineissa ja opetuksessa annetaan kaikkien kielien ja kulttuurien kukkia. Oppilaat voivat käyttää kaikkia osaamiaan kieliä ja vähäistäkin kielitaitoa oppitunneilla. Rohkaistaan käyttämään eri kielisiä lähteitä ja jakamaan vapaa-ajalla hankittuja tietoja kielistä ja kulttuureista.

Oululaisen lapsen ja nuoren kasvamista maailmankansalaiseksi on kuvattu Oulun Maailmankansalaisen polulla.  Maailmankansalaisuutta tarkastellaan tiedon, taitojen ja asenteiden kokonaisuutena. Polku tukee opetussuunnitelman mukaista kieli- ja kulttuurikasvatuksen toteuttamista. 

Ihmisoikeuskasvatuksen polku kuvaa, miten ihmisoikeuksiin liittyvä osaaminen rakentuu varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja lukioon. Materiaali on laadittu opetussuunnitelmien pohjalta, ja se sisältää osaamistavoitteet sekä esimerkkitehtäviä eri ikäryhmille.

Polku tukee kasvatuksen ja opetuksen työtä yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja oikeudenmukaisuuden edistämisessä.

Rauhankasvatuksen polku kuvaa, miten rauhaan, vuorovaikutukseen ja ristiriitojen rakentavaan käsittelyyn liittyvä osaaminen vahvistuu varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja lukioon. Materiaali on laadittu opetussuunnitelmien pohjalta, ja se sisältää osaamistavoitteet sekä esimerkkitehtäviä eri ikäryhmille.

Erätauko on rakentavan ja tasavertaisen keskustelun menetelmä, jossa harjoitellaan kuuntelemista, omien kokemusten sanoittamista ja toisten näkökulmien ymmärtämistä. Tavoitteena ei ole yksimielisyys, vaan syvempi ymmärrys aiheesta ja toisista ihmisistä.

Erätauon sivuilta löydät keskusteluohjeita ja ohjauskortteja, rakentavan keskustelun pelisäännöt, virittäytymis- ja kuunteluharjoituksia sekä valmiita käsikirjoituksia eri aiheisiin ja eri ikäisille. Nuorille on oma materiaalikokonaisuutensa, jota voi hyödyntää kouluissa.

Skididialogi on lapsille ja nuorille suunnattu Erätaukoon pohjautuva rakentavan keskustelun malli. Se auttaa harjoittelemaan kuuntelemista, erilaisten näkökulmien ymmärtämistä ja yhteisen ymmärryksen rakentamista. Skididialogin sivuilta löytyy ohjeita dialogin järjestämiseen ja ohjaamiseen, pelisäännöt, ohjaus- ja oivalluskortteja sekä valmiita dialogin juoksutuksia, joita voi hyödyntää sellaisenaan tai muokata omaan tilanteeseen sopiviksi.

Väkivallaton vuorovaikutus (NVC) on Marshall Rosenbergin kehittämä vuorovaikutusprosessi, joka tarjoaa välineitä omien tunteiden ja tarpeiden tunnistamiseen, empaattiseen kuuntelemiseen ja rakentavaan keskusteluun. Materiaalissa tutustutaan NVC:n neljään askeleeseen sekä harjoitellaan läsnäoloa, viestin heijastamista ja konfliktien rakentavaa käsittelyä.