Turvetuotantoalueita kestävään jatkokäyttöön Oulussa JTF-rahoituksella

27.06.2025
Entiselle turvetuotantoalueelle rakennetaan kosteikkoa

Oulun kaupungin TUPAS2-hanke on aloittanut ennallistamisen ja kestävän jatkokäytön toimenpiteet Turvesuolla ja Miehonsuolla, jotka sijaitsevat Sanginjoen valuma-alueella. Vuoden 2025 aikana entisiä turvetuotantoalueita ennallistetaan vettämällä ja soistamalla sekä tekemällä kosteikkoja, riistapeltoa ja kasvituskokeiluja. Oulun kaupunki tekee myös vesistön happamuusmittauksia sekä seuraa luonnon monimuotoisuuden kehittymistä.

”Oulun kaupungin toimenpiteet perustuvat valuma-aluelähtöiseen suunnitteluun, jossa huomioidaan erityisesti toimenpiteiden vaikutukset ilmastoon ja vesistöön sekä luonnon monimuotoisuuteen”, kertoo projektipäällikkö Mervi Uusimäki. Kosteikot toimivat hyvänä vesien suojelurakenteena, sillä ne leikkaavat valuma-alueelta tulevia virtaamia varastoimalla vettä. Tämän seurauksena valuma hidastuu, haihdunta kasvaa, suon vesitilavuus ja varastointikyky kasvavat sekä pohjaveden pinta nousee. Kosteikoissa valumavedet puhdistuvat fysikaalisten, biologisten tai geokemiallisten prosessien avulla. Kosteikkojen rakentamisella myös alueen luonnon monimuotoisuus kasvaa, eliö- ja kasvilajien kirjo runsastuu ja monipuolistuu sekä vesilintujen ja vesikasvien elinympäristöt laajenevat. Lisäksi kosteikoilla on positiivinen vaikutus ilmastopäästöihin, sillä ne vähentävät turvetuotantoalueelta ilmaan vapautuvan hiilidioksidin määrää. Tämä perustuu siihen, että turpeen jäädessä vedenpinnan alle, sen hajoaminen lakkaa.

TUPAS2-hankkeessa tehtävien toimenpiteiden ilmasto- ja vesistövaikutuksia seurataan mm. VISIO-hankkeessa. Kestävää kasvua Pohjois-Pohjanmaalle – vihreän siirtymän seurantajärjestelmä (VISIO) hankkeessa rakennetaan Pohjois-Pohjanmaalle maankäytön alueellinen seurantajärjestelmä ilmasto- ja vesistövaikutusten seurantaan. Turvesuo-Miehonsuon alueelle tehdään uusinta mittausteknologiaa hyödyntävä seurantajärjestelmä vanhan turvetuotantoalueen ennallistamisen vaikutusten seurantaan. Tämä seurantajärjestelmä toteutetaan Oulun yliopiston, Ilmatieteenlaitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä sekä yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. ”Ensimmäistä kertaan Suomessa dokumentoidaan turvetuotantoalueen ennallistamisen ilmasto- ja vesistövaikutuksia jatkuvatoimisilla antureilla ja alueellisella monitoroinnilla”, kertoo apulaisprofessori Hannu Marttila Oulun yliopistosta. Kerättyä tietoa voidaan myöhemmin käyttää parantamaan ennallistamistoimenpiteitä sekä kansallista maankäytön vaikutusten raportointia.

Visio ja TUPAS2-hankkeet saavat rahoitusta Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (Just Transition Fund, JTF), Ennallistamisen ja jälkikäyttöön liittyvän JTF-hankehaun kautta. Kyseessä on jatkuva hankehaku, johon hakemuksen voi jättää milloin tahansa. Hankehaku päättyy 27.10.2025, mutta jatkuu ensi vuoden puolella, jos rahaa on vielä jäljellä. Hankkeiden käynnistämisessä avustaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen PUHTI-hanke, joka edistää uusien JTF-hankkeiden syntymistä Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueilla. ”Teemme yhteistyötä maanomistajien, hankehakijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa neuvonnan, tiedonvälityksen ja esisuunnittelun avulla. Tavoitteena on saada käyntiin uusia hankkeita, joissa ennallistetaan yhteensä 300 hehtaarin verran entisiä turvetuotantoalueita sekä parannetaan turvetuotannon kuormittamien vesistöjen tilaa”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Tanja Jylänki.

Lisätietoa TUPAS2-hanke

  • hankkeen nettisivulta
  • Mervi Uusimäki, projektipäällikkö TUPAS2-hanke, puh. 040 6708131, paikalla 3.-4.7., 9.7., 21.7. ja 4.8.->
  • Juha Peuraniemi, hankkeen vastuullinen johtaja, puh. 044 7032380, lomalla heinäkuun
  • Satu Pietola, ympäristöasiantuntija, puh. 040 6202767, lomalla heinäkuun
  • sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@ouka.fi.

Lisätietoa VISIO-hanke

Lisätietoa Puhti-hanke

logot