Turvetuotantosoiden ennallistaminen

Taustaa

Turvetuotannossa olleita alueita tulee lähivuosien aikana poistumaan tuotannosta ja palautumaan takaisin maanomistajille. Näiden alueiden ennallistaminen ja muu jatkokäyttö tulee suunnitella kestävästi, jotta alueiden ilmastopäästöt saadaan hallintaan. Kestävästi toteutetulla jatkokäytöllä voi olla myös positiivinen vaikutus alueiden ja niiden lähialueiden luonnon monimuotoisuuteen.

TUPAS -hankekokonaisuus

Oulun kaupungin omistamalla alueella on käynnissä TUPAS -hankekokonaisuus, joka muodostuu kahdesta vaiheesta TUPAS- ja TUPAS2 -hanke. Hankkeen ensimmäinen vaihe, suunnittelu- ja pilotointivaihe, toteutui 1.1.2024-28.2.2025. Hankkeen toinen vaihe toteutuu ajalla 1.3.2025-31.12.2027.  Hankekokonaisuus kohdentuu turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistamiseen ja kestävään jatkokäyttöön. Hanke toteuttaa Oulun kaupunkistrategiaa 2030 ja ympäristöohjelmaa, tukee niiden ympäristövastuullisuuden sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja ennallistamisen tavoitteita sekä edistää hiilineutraalille kaupungille asetun päämäärän saavuttamista. 

TUPAS-hankekokonaisuuden tavoitteena on tuottaa kestävä toimintamalli turvetuotannosta palautuvien alueiden ennallistamiseen ja kestävän jatkokäytön suunnitteluun ja toteutukseen, eri jatkokäyttövaihtoehtojen vertailuun ja arvottamiseen sekä eri sidosryhmien tiedottamiseen, osallistamiseen ja yhteistoiminnan tukemiseen. 

Varsinaisten ennallistamistöiden toteutuksesta saadaan uutta tietotaitoa ja kokemusta niin kaupunkiorganisaation rakennuttajille ja tilaajille kuin paikallistason toimijoille, kuten urakoitsijoille ja kuntalaisille. 

Hankkeessa toteutettavat ennallistamiskohteet toimivat myös erittäin tärkeinä tutkimuskohteina ilmastopäästöjen, vesistövaikutusten ja luonnon monimuotoisuuden palautumisen osalta. Tutkimustietoa tuottavat TUPAS-hankekokonaisuuteen liittyvät tutkimuslaitosten JTF-rahoitteiset tutkimushankkeet Visio ja Enari.

Hankeviestintä (videomateriaali, uutiset, somejutut, yleisötilaisuudet, maastoretki, tiedepolku) tuottaa tietoa turvetuotannon historiasta, tapahtuvasta rakennemuutoksesta, nykyisestä ennallistamisvaiheesta sekä kestävästä jatkokäytöstä. Viestintämateriaali suunnataan koulujen, oppilaitosten, alueella matkailevien, sidosryhmien ja kaikkien kuntalaisten käyttöön.

Hankkeen vaiheessa 1 vuonna 2024 tuotettiin ennallistamis- ja jälkikäyttösuunnitelmat neljälle eri turvetuotantoalueelle:

• Sanginjoen valuma-alueella sijaitseville Turvesuolle, Miehonsuolle ja Haarasuolle sekä
• Iijoen valuma-alueella sijaitsevalle Ahvensuolle. 

Suunnittelu toteutettiin kokonaisvaltaisesti valuma-aluelähtöisenä suunnitteluna, jossa jokaiselle lohkolle/osa-alueelle valittiin ko. alueen maaperän ja topografian osalta paras jatkokäyttömuoto. Suunnittelussa huomioitiin myös turvetuotannon ympäristölupiin, toiminnan päättämiseen sekä näiden rauettamiseen liittyvät vaatimukset. Mahdollisia ennallistamistoimia ja jatkokäyttömuotoja ovat esimerkiksi turvesuon ennallistaminen, vettäminen, kosteikot, kosteikkoviljely tai muu viljely, metsitys, energiapaju tms., aurinkoenergiatuotanto, retkeilyrakenteet jne. 

Vaiheessa 1 toteutettiin Turvesuolle myös ennallistamispilotti, jossa ennallistettiin vettämällä/kosteikkona yksi noin 5 hehtaarin kokoinen alue, vaihettumisvyöhykkeineen noin 6 hehtaaria. 

Hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen on saatiin Euroopan unionin osarahoitus (JTF-rahoitus Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus).

Hankkeen vaiheessa 2 on tarkoitus ennallistaa ja saattaa kestävän jatkokäytön piiriin arviolta 185 hehtaaria entistä turvetuotantoaluetta, joista kosteikkona noin 113 hehtaaria ja ennallistettavana alueena (pohjavedenpinta < 30 cm) noin 69 hehtaaria. Kosteikkoja ympäröivillä kuivemmilla lohkoilla tullaan tekemään pienimuotoisia kasvituskokeiluja. Toimenpiteet tehdään vaiheessa 1 laadittujen toteutussuunnitelmien ja kustannusarvioiden pohjalta. Toimenpiteitä kohdennetaan myös virkistyskäyttörakenteiden mm. tiedepolun sekä viestintä- ja opetusmateriaalien toteutukseen. 

Toisen vaiheen toteutusaika on 1.3.2025-31.12.2027. Hankkeen toiseen vaiheeseen on saatu Euroopan unionin osarahoitus (JTF-rahoitus Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus).

Kosteikko sijaitsee entisellä turvetuotantoalueella Turvesuolla Sanginjoen valuma-alueella. Kosteikko toteutettiin padottamalla lohkon 3 laskuoja sekä ohjaamalla kosteikolle kahden johdeojan kautta lisää vesiä ulkopuoliselta valuma-alueelta, joka on kooltaan 247 hehtaaria koostuen ojitetuista soista ja metsistä. Rakentamisen yhteydessä parannettiin kosteikon reunalla olevaa patopengertä ja siinä sijaitsevaa ylivirtausuomaa sekä korotettiin viereistä metsäautotietä. Kosteikon suunniteltu pinta-ala on 4,7 ha, keskisyvyys 0,54 m, tilavuus 25 380 m3 ja veden viipymä 31 h. Kokonaispinta-ala vettyvine vaihettumisvyöhykkeineen on 5,7 ha.

Kosteikko toimii hyvänä vesien suojelurakenteena. Se leikkaa valuma-alueelta tulevia virtaamia varastoimalla vettä, jonka seurauksena valuma hidastuu, haihdunta kasvaa, suon vesitilavuus ja varastointikyky kasvavat sekä pohjaveden pinta nousee. Kosteikko pidättää kiintoainetta ja valumavedet puhdistuvat fysikaalisten, biologisten tai geokemiallisten prosessien avulla. Kosteikon rakentamisella myös alueen luonnon monimuotoisuus kasvaa, eliö- ja kasvilajien kirjo runsastuu ja monipuolistuu sekä vesilintujen ja vesikasvien elinympäristöt laajenevat. Lisäksi kosteikolla on positiivinen vaikutus ilmastopäästöihin vähentämällä turvetuotantoalueelta ilmaan vapautuvan hiilidioksidin määrää, sillä turpeen jäädessä vedenpinnan alle, sen hajoaminen lakkaa.

Pilottikosteikon ilmasto- ja vesistövaikutuksia seurataan parin vuoden ajan Syke:n Enari-hankkeessa ja Oulun yliopiston Kestävää kasvua Pohjois-Pohjanmaalle – vihreän siirtymän seurantajärjestelmä -hankkeessa. Oulun kaupungin toimesta tehdään vesistön happamuusmittauksia sekä seurataan luonnon monimuotoisuuden kehittymistä.

Turvesuon tiedepolun yleissuunnitelma: Turpeesta tulevaisuuteen, Taidetta, turvetta ja tiedettä läpi vuosikymmenten on valmistunut. Sen laati kaupungin toimeksiannosta WSP Finland Oy.

Tiedepolun tarkoituksena on tuottaa viestinnän kautta tietoa turvetuotannon historiasta, rakennemuutoksesta sekä ennallistamisvaiheesta. Kohderyhmänä ovat koulut, oppilaitokset, alueella matkailevat ja kuntalaiset. Tiedepolun on tarkoituksena toimia yhtenä kulttuuripääkaupunkivuoden vierailukohteena, joka välittää tietoa jälkipolville turvetuotantoon liittyvästä kulttuurihistoriasta.

Tiedepolun rakennussuunnitelma valmistui syyskuun lopussa 2025. Sen laati WSP Finland Oy.