Alvar Aalto ja Oulu
Oulussa on kolme Aallon suunnitelmien perusteella toteutunutta kohdetta. Aluemaisia kohteita yhdistää niiden teollinen luonne.
Sulfiittiselluloosaa valmistava Osakeyhtiö Toppila valmistui vuonna 1931, ja se oli Aallon ensimmäinen teollisuuslaitosta koskeva toimeksianto. Modernismista ja funktionalismista innoittunut nuori Aalto pääsi soveltamaan ideoitaan käytäntöön Oulun Toppilassa.
Koskikeskuksen asemakaavan laadintaa edelsi suunnittelukilpailu Merikosken voimalaitoksen julkisivujen ja alueen järjestelyistä vuonna 1942-43. Kilpailun tulosten perusteella Aalto sai toimeksiannokseen laatia alueelle asemakaava ja voimalaitoksen julkisivujen suunnittelutehtävä annettiin arkkitehti Bertel Strömmerin vastuulle. Kilpailun taustalla oli Merikosken voimalaitoksen rakentamisesta aiheutuvien vaikutusten sovittaminen muuttuvaan koskiympäristöön. Aalto toi esiin alueen merkityksen kasvavan Oulun kokonaisuuden, modernisoitumisen ja identiteetin kannalta.
Typpi Oy:n teollisuusyhdyskunnan suunnittelu kesti Aallon toimistossa vuodesta 1950 vuoteen 1968. Tehtävä käsitti yleissuunnitelmasta, rakennuksiin ja erinäisiin yksityiskohtiin. Typpi Oy:n tehtävä oli Aallon toimiston viimeinen toimeksianto teollisuuden piirissä.
Oulun arkkitehtikillan 10-vuotisjuhlien kunniavieraana vuonna 1969 sai ikuistaa kädenjälkensä betoniin yhdessä Otto Iivari Meurmanin kanssa. Betonilaatta on esillä Oulun yliopiston Arkkitehtuurin yksikön tiloissa.
