Unlogged-hanke
Hyvää alkanutta lukukautta UnLogged-tiimin puolesta! Oulun yliopiston UnLogged-hankkeen tavoitteena on kehittää lukioon uusi digihyvinvointia ja digihyvinvointiosaamista edistävä UnLogged-toimintamalli, joka edistää myös opiskelukykyä sekä hyvää opiskelu- ja työilmapiiriä. Toimintamalli on kehitetty yhteistyössä hankkeeseen osallistuvien lukioiden henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. Vihdoin on sen aika, että toimintamalli käynnistyy!
Laanilan lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoille UnLogged-toimintamalli sisältää opettajajohtoisia oppitunteja sekä työkirjan, jota työstetään pitunneilla sekä itsenäisesti kotona. . Lisäksi hankkeessa on laadittu digihyvinvointia edistävät toimintaohjeet koulun arkeen, jotka koskettavat kaikkia koulun opiskelijoita sekä henkilökuntaa. Pysykää kuulolla – julkaisemme digihyvinvointiin liittyviä postauksia toimintamallin aikana. Let's take it offline
1. oppitunti
UnLogged-toimintamallin ensimmäisellä oppitunnilla käsitellään muun muassa ryhmän vaikutuksia ja ryhmäpainetta sekä sitä, miten ryhmät vaikuttavat omaan toimintaan ja ajatteluun. Muut ihmiset vaikuttavat siihen, miten ajattelemme ja käyttäydymme.
Ryhmän vaikutuksia selittäviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi ryhmäpaine, FOMO (Fear of Missing Out, ulosjäämisen pelko) sekä JOMO (Joy of Missing Out, poisjäämisen ilo). Ryhmäpaine tarkoittaa suoraa tai epäsuoraa painetta toimia samalla tavalla kuin muut. Myös aivot reagoivat ryhmäpaineeseen: hyväksyntä ja joukkoon kuuluminen tuntuvat palkitsevilta, mikä voi lisätä halua mukautua muiden odotuksiin ja ryhmän toimintaan. Ryhmäpaine voi näkyä esimerkiksi lisääntyneenä digimedian käyttönä ja velvollisuudentunteena olla jatkuvasti tavoitettavissa.
Negatiivinen ryhmäpaine voi johtaa paineeseen osallistua mahdollisesti haitallisiin käyttäytymis- ja ajatusmalleihin. On kuitenkin tärkeää muistaa, että vertaisten vaikutus voi aiheuttaa myös myönteistä ryhmäpainetta, joka voi lisätä halua esimerkiksi kehittää itseään.
FOMO voi lisätä sosiaalista painetta ja esimerkiksi pakonomaista tarvetta tarkistaa omia viestejä ja ilmoituksia sekä lisätä digimedian käyttöä. JOMO puolestaan voi näyttäytyä esimerkiksi "digidetoxeina" tai digitaukoina: osa nuorista voi lopettaa somen käytön kokonaan tai asettaa jotakin rajoja omalle digimedian käytölle.
Tuleeko sinulla mieleen jotakin positiivisia kokemuksia ryhmäpaineesta?
2. oppitunti
UnLogged-toimintamallin toisella oppitunnilla tarkastellaan kriittistä medialukutaitoa ja tiedon
arviointia digiympäristössä.
Kriittisellä ajattelulla tarkoitetaan kykyä tarkastella tietoa, väitteitä, omia ajatuksia ja median sisältöjä
avoimesti, mutta arvioivasti. Kriittinen ajattelu sisältää tiedon luotettavuuden arviointia, eri
näkökulmien huomioimista sekä omien ennakkokäsitysten tunnistamista. Kriittinen ajattelu näkyy
digimediassa esimerkiksi omien ennakkokäsitysten ja mielipiteiden tarkastelemisena suhteessa uuteen
tietoon.
Monilukutaito tarkoittaa kykyä tulkita, tuottaa, arvioida ja ymmärtää kriittisesti erilaisia tekstejä ja
viestejä, kuten kirjoitettua tekstiä, kuvia, videoita, ääntä ja niiden yhdistelmiä. Monilukutaito auttaa
ymmärtämään erilaisia viestinnän muotoja sekä toimimaan niiden parissa kriittisesti ja vastuullisesti.
Monilukutaitoon liittyviä osaamisalueita ovat mm. medialukutaito, digitaalinen informaatiolukutaito ja
tekoälylukutaito. Monilukutaito näkyy digimediassa esimerkiksi tekoälyn tuottaman sisällön
arvioimisena osana tiedonhankintaa.
Digimediassa on jatkuvasti saatavilla valtavasti informaatiota ja tiedon luotettavuuden arviointi voi olla
paikoin hyvinkin haastavaa. Valeuutiset, tekoälyllä tuotetut sisällöt, kuten "deepfaket", sekä mis- ja
disinformaatio vaativat kriittisen ajattelun ja monilukutaidon kehittymistä ja muun muassa näitä taitoja
harjoitellaan UnLogged-toimintamallin toisella oppitunnilla.
3. oppitunti
UnLogged-toimintamallin kolmannella oppitunnilla harjoitellaan taitoja, jotka auttavat toimimaan
erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Tarkastellaan esimerkiksi keskustelun aloittamista, toisen
huomioimista sekä sitä, miten voi toimia luontevammin uusissa tilanteissa niin kasvokkain kuin
digimediassa.
Viestintätaidot ovat tärkeä osa hyvinvointia ja ihmissuhteita. Niiden kehittyminen ei tapahdu itsestään,
vaan taitoja harjoitellaan erilaisissa tilanteissa koulussa, kotona ja digiympäristöissä. Digitaalinen
mediaympäristö mahdollistaa esimerkiksi vuorovaikutuksen toisiin ihmisiin ja viihteestä nauttimisen,
mutta siellä voi myös kohdata esimerkiksi nettikiusaamista tai haitta- ja vihasisältöjä.
Digimedialla on vaikutusta nuorten identiteetin rakentumiseen, tunteiden käsittelyyn sekä sosiaalisiin
suhteisiin. Digihyvinvoinnin näkökulmasta on olennaista opetella tunne- ja vuorovaikutustaitoja.
Digiympäristössä uupuu nonverbaalius (eleet, äänensävy), mikä voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. Emojit ja
muut visuaaliset vihjeet korvaavat perinteistä nonverbaalista viestintää, mikä helpottaa empatian ja
huumorin viestimistä myös digitaalisesti.
Digitaalisessa viestinnässä korostuu tarve tietoiselle toisia kunnioittavalle vuorovaikutukselle. Nuoret
ovat luoneet erilaisia “digikulttuureja”, joissa tietyt emojit ja symbolit viestivät erilaisia asioita. Mikäli
koodikieltä ei ymmärrä, se voi aiheuttaa sosiaalista turvattomuutta.
4. oppitunti
UnLogged-toimintamallin neljännellä oppitunnilla keskitytään tunnistamaan hyödyllisiä coping-keinoja
vaikeiden tilanteiden käsittelyyn.
Nuoret kohtaavat arjessa monenlaisia haasteita, kuten koulutyöt, murrosikä ja ihmissuhteet.
Digitaalinen resilienssi on yhteydessä vähäisempään digikuormitukseen. Digitaalisella resilienssillä
tarkoitetaan yksilön kykyä kohdata, hallita ja ratkaista digimediaan liittyviä haasteita sekä sopeutua
digiympäristön muutoksiin.
Hyödylliset coping-keinot eli selviytymisstrategiat lisäävät pitkäaikaista resilienssiä ja hyvinvointia.
Esimerkiksi sosiaalinen tuki (ystävät, läheiset) usein kohottaa mielialaa ja voi auttaa stressin
lievittämisessä. Haitallisilla coping-keinoilla saavutetaan usein vain lyhytaikaista helpotusta. Esimerkiksi
päihteet voivat tuoda väliaikaista helpotusta vaikeisiin tunteisiin, mutta ne voivat johtaa riippuvuuteen
ja väärinkäyttöön. Digimediaa voidaan käyttää sekä hyödyllisenä että haitallisena coping-keinona.
Tuleeko sinulla mieleen jotakin esimerkkejä kummastakin tilanteesta?