Hiukkavaarassa kehitetään uudenlaista asuinympäristöä ja kaupunkitilaa, joka toimii eri vaiheissaan avoimena testiympäristönä, Living Labina. Taustana valitulle toimintatavalle on Oulun kaupungin tavoite etsiä uusia keinoja kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä vetovoimaisen kaupunkiympäristön kehittämiselle. Kaupunki toimii tulevaisuudessa avoimena innovaatioalustana eri toimijoiden, kuten yritysten suuntaan. Toimintatavan toivotaan synnyttävän uusia työpaikkoja, yritystoimintaa ja menestystuotteita. Tavoitteena on synnyttää uusi Oulu ilmiö vastavoimaksi kaupunkia koettelevalle ICT -teollisuuden rakennemuutokselle. Tässä suhteessa globaalisti vaikuttava pohjoisten alueiden merkityksen kasvu tarjoaa Oululle erinomaisen mahdollisuuden.
Hiukkavaaran Living Labia kehitetään teemalla Arctic Smart City. Tavoitteena on keskittyä arktisen ja ääriolosuhteisiin sopivan kestävän ja energiatehokkaan kaupunkisuunnittelun sekä rakentamisen kehittämiseen. Toinen merkittävä teema on ICT -teknologioita hyödyntävän älykkään kaupungin rakentaminen. Menetelmänä Oulussa käytetään integroivan kaupunkisuunnittelun käytäntöjä, jossa kehittämisprosessiin ja alueen toteuttamiseen liittyvät eri intressitahot tuodaan osaksi suunnittelua jo sen alkuvaiheessa. Intressitahot, kuten asukkaat, käyttäjät, kolmas sektori ja yritykset, ovat mukana koko alueen toteutuksen elinkaaren ajan.
Hiukkavaaran Living Labin suunnittelu ja toteuttaminen on käynnistynyt. Vuoden 2014 loppuun mennessä luodaan Living Labin toimintamalli tuleville vuosille (INURDECO -hanke). Samaan aikaan alueella toteutetaan jo ensimmäisiä pilotteja. Ensimmäinen pilottikohde on Hiukkavaaran Kivikkokankaan ekokylän rakentaminen (Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia -hanke). Kivikkokankaalta on luovutettu tontteja yritysten kokoamille kehittäjäkonsortioille, joissa on mukana esimerkiksi rakennusliikkeitä ja talotekniikan toteuttajia. Kivikkokankaan ekokylässä tutkitaan mm. maalämpö- ja hybridiratkaisuja, aurinko- ja lämpöpumpputeknologioita, talokohtaisia hybridiratkaisuja sekä mittausteknologiaa. Suurimmalla osalla tonteista rakentaminen on jo käynnissä ja osassa taloista asutaan jo.
Seuraavan vaiheen Living Lab toteutus tulee olemaan Hiukkavaaran keskuksen eteläosassa Soittajankankaalla toteutettava uudenlaisten vettäläpäisevien pintojen kokeileminen. Tutkimusta tehdään CLASS -hankkeessa ja investoinnit toteuttaa tämän jälkeen Oulun kaupunki. Soittajankankaan alueella kokeillaan myös pientalouksien jätehuollon kimppakeräyspisteitä. Toimenpidettä toteuttaa Oulun Jätehuolto Oy.
Hiukkavaaran keskukseen rakennettavan monitoimitalon hankinnassa sovelletaan ensimmäistä kertaa Oulussa ns. allianssimallia hankintaprosessissa. Allianssimallissa kilpailun perusteella valittu toteuttajakonsortio toimittaa toteutettavan rakennuksen kiinteällä tarjoushinnalla, joka sisältää koko toteutusprosessin suunnittelusta rakentamiseen. Hiukkavaaran keskuksessa tutkimuksen kohteena ovat myös korttelitason Living Lab -ratkaisut energiatehokkuudessa sekä virtuaalinen käyttöliittymä kaupunkiin. Tärkeää on myös jatkuva asukas- ja käyttäjäpalautteen hyödyntäminen eri vaiheissa prosessia. Hiukkavaaran keskuksen Living Lab ratkaisuja kehitetään Oulun kaupungin, Oulun yliopiston, Sonell Oy:n, Skanska talonrakennus Oy:n, Hartela-Forum Oy:n ja Oulun Energia yhteishankkeella Integroivan kaupunkikehittämisen elinkaarimalli: Kestävä pohjoinen talvikaupunki (INURDECO).
Hiukkavaara on Oulun uutena aluekeskuksena iso kehittämiskokonaisuus, johon liittyy suuri kehittämisintressi. Oulun kaupunkiorganisaation sisällä Hiukkavaaran kehittämistoimintaa hallitaan hankesalkkutyön kautta. Hankesalkulla koordinoidaan lukuisia kehittämishankkeita ja saadaan niistä mahdollisimman suuri hyöty. Samalla pyritään etsimään ratkaisuja projektilähtöisen ja linjaorganisaatiossa tapahtuvan työskentelyn yhdistämiseksi. Hankesalkkutyössä mm. arvioidaan Hiukkavaaraan suoraan tai välillisesti kohdistuvia kehittämishankkeita niiden suunnittelu-, hakemus- ja toteutusvaiheessa siten, että alueeseen kohdistuvat kehittämishankkeet sisältävät aidosti suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnettäviä tavoitteita. Koordinoinnilla vältetään myös päällekkäisen Hiukkavaaraan suuntautuvan hanketoiminnan syntymistä ja voidaan tehostaa Oulun kaupungin rahoituksen käyttöä kehittämishanketoiminnassa.
