Itsenäisyyttä ja sivistystä leipomassa YO-juhlapuhe 5.12.2018 / Timo Kärkkäinen
Arvoisat isänmaan toivot, hyvä juhlayleisö.
”Kaksitoista vuotta sitten astelin ala-asteen pihalla. Jännitti, ensimmäinen koulupäiväni oli alkamassa. Kolme vuotta sitten, kun tulin ensimmäisen kerran lukiomme aulaan, mietin ”mitäköhän tästäkin tulee”. Nyt kolmisen vuotta vanhempana, hieman viisastuneena ja eritoten aikuistuneena huomaan monen asian sujuneen kuin itsekseen. Mietin näitä vuosia ja tiedän rikastuneeni monella kullanarvoisella muistolla ja kokemuksella. Näinä lukiovuosina on eteen tullut aikuisuuteen astuminen, itsestä huolehtiminen ja yhä itsenäisemmän elämän tavoittelu.”
Tähän tapaan eräs tuore ylioppilas muisteli ja arvioi kouluvuosiaan lakkiaisjuhlassaan. Mitä mahtaa liikkua teidän tänään valmistuvien ajatuksissa nyt, kun olette ponnistelleet viimeisenkin ruotsin, historian ja psykologian kurssin valmiiksi ja itsenne ylioppilaaksi? Jotain siitä kuulemme kohta Anniinan puheessa.
Me opettajat, henkilökunta ja koko koulun väki iloitsemme saavutuksestanne yhdessä läheistenne kanssa. Toivon, että olette itsekin ylpeitä suorittamastanne tutkinnosta. Päättötodistusta ja ylioppilaslakkiahan te lähditte tavoittelemaan silloin kun teistä tuli Laanilan lukion opiskelijoita. Toivon, että lukiovuodet ovat vahvistaneet uskoanne oman työn merkityksellisyyteen ja luottamustanne siihen, että monet vaikeudet ja oppimisen esteet on mahdollista raivata ja voittaa.
Siteeraamani ylioppilas pohti lukioaikaa myös itsenäistymisen näkökulmasta. ”Lukiovuosina on eteen tullut aikuisuuteen astuminen, itsestä huolehtiminen ja yhä itsenäisemmän elämän tavoittelu.” Siinä on kiteytettynä yksi nuoruuden kehityshaasteista, jota jokainen lukiolainen elää läpi. Lukion päättyminen on askel entistä omakohtaisempaan vastuuseen omasta ja toisten elämästä.
Lukiokoulutuksen ydintä määritelessä toistuu käsite yleissivistys. Se on laaja käsite, jonka yhteydessä voidaan puhua tiedoista ja taidoista. Viime kuukausina lukiolakia uudistettaessa yleissivistyksen määrittelyssä ovat korostuneet syvällinen osaaminen ja taidot sekä kokonaisuuksien hallinta. Mutta yhtä lailla yleissivistykseen kuuluu myös ihmisenä kasvaminen, kyky ja rohkeus kantaa vastuuta omista ja yhteisistä asioista.
Suomen itsenäisyyspäivä on ovella. Ylioppilaita on vanhastaan kutsuttu latinankielisellä nimityksellä spes patriae. Spes patriae eli isänmaan toivo. Nimitykseen sisältynee ajatus, että riittävä yleissivistys mahdollistaa sekä yksilön itsenäisen elämän että on yksi tärkeä peruskivi myös kansakunnan itsenäisyydelle ja hyvinvoinnille.
Hyvät kuulijat. Kävin viime lauantaina täällä koululla muutaman yläasteen luokan järjestämissä joulumyyjäisissä. Peruskoululaiset näyttivät niissä osaamistaan, sivistystään. Yhdeltä myyntipöydältä tarttui mukaani suomenmuotoisia piparkakkuja, jotka ajattelin ojentaa teille, uudet ylioppilaat. Mukana seuraa resepti, jossa kerrotaan, mitä aineksia näihin Raijan piparkakkuihin tarvitaan ja miten ne leivotaan.
Ainesluettelo ja ohjeet. Mitä muuta piparkakkujen leipomiseen tarvitaan kuin tieto aineksista ja neuvot, miten ja missä järjestyksessä aineksia käsitellään ja lisätään? Tarvitaan tietenkin rohkeutta ryhtyä toimeen, suostua leipomaan, hankkia kokemusta. Pelkkä resepti ei riitä, pelkistä aineksista ja ohjeista ei synny yhtään piparkakkua. Pitää uskaltaa erehtyä ja onnistua. Vasta kokeilemisen ja kokemuksen myötä syntyy ymmärrys, miten esimerkiksi aineiden käsittely vaikuttaa lopputulokseen.
Itsenäinen ja sivistynyt ihminen uskaltaa leipoa elämänsä aineksista, hän suostuu näkemään vaivaa. Hänellä on riittävät perustiedot ja –taidot, mutta mikä vielä olennaisempaa, hänellä on valmius hankkia ja käsitellä tietoa sekä rohkeutta pyytää apua. Itsenäinen ja sivistynyt ihminen osaa sekä noudattaa ohjeita että poiketa niistä, tehdä tarvittaessa toisella tavalla. Itsenäisen ja sivistyneen ihmisen ei tarvitse torjua eikä kieltää näkemäänsä tai tutkimustuloksia. Itsenäinen ja sivistynyt ihminen kantaa vastuunsa, tiedostaa rajansa, osaa pitää puolensa, ei pelkää virheitä ja uskaltaa elää.
Ihminen voi olla vastuussa siitä, minkä hän ymmärtää. Demokratian mielekkyys ja toimivuus perustuvat meidän kansalaisten kykyyn arvioida kriittisesti tiedon totuudellisuutta ja asioita, joita käsitellään ja joista päätetään. Siksi toivon, että lukio on yleissivistänyt teitä, hyvät isänmaan toivot niin, että ette usko kaikkea, mitä teille sanotaan ja kirjoitetaan. Että kyseenalaistatte ainakin sen, kun sanotaan, että yksi ihminen tai yksi kansakunta ei voi tehdä mitään maapallon paremman, kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Kyllä voi ja pitää tehdä. Tätä ymmärrystä toivomme varmasti jokainen myös parhaillaan Puolan Katowicessa käynnissä olevan YK:n ilmastokokouksen osanottajille.
Hyvät isänmaan toivot. Lopulta ehkä tärkein ihmisen itsenäisyyden ja sivistyksen mittapuu on kyky asettua toisen asemaan, kyky tuntea empatiaa, myötätuntoa. Itsenäisyys ja sivistys punnitaan viime kädessä siinä, miten kohtelet toista ihmistä, miten elät toisten ihmisten kanssa. Tätä ei opita yksin kirjoista, siihen tarvitaan elämänkokemusta, erehdyksiä ja onnistumisia. Siihen tarvitaan vaivannäköä ja luottamusta, että elämä kantaa ja että elämällä on merkitys.
Tänään teidän kodeissanne on aihetta juhlaan ja kiitollisuuteen. Kiitos kuuluu paitsi sinulle itsellesi myös kotiväellesi ja kaikille, jotka ovat antaneet aineksia kasvullesi, tukeneet sinua elämässäsi ja opintielläsi. Teidän saavutuksenne on kiitos ja palaute myös opettajille ja henkilökunnalle taidolla tehdystä työstä ja kannustin täällä vielä ahkeroiville opiskelijoille pyrkiä tavoitteisiin, nähdä vaivaa ja suostua leipomaan elämän aineksista itsenäisyyden ja sivistyksen piparkakkuja.
Ylioppilas päätti puheensa itsenäisyyden- ja sivistyksenmakuisiin elämänohjeisiin: ”Tee aina itse valintasi. Älä usko kaikkea mitä kuulet. Älä etsi omaa arvoasi tekemisestä ja suorittamisesta. Uskalla olla elämän riepoteltavana ja hyppää rohkeasti uusiin seikkailuihin. Tutki olemassaoloa, elämää ja itseäsi. Uskalla pelätä. Tee työsi ilolla, velvollisuutesi kunnialla. Ja ennen kaikkea – etsi totuutta.”
