Koronaviikkojen mietteet
Ensimmäisen koronaviikon mietteitä 21.3.2020
Arvoisa Laanilan väki
Historiallinen ensimmäinen poikkeustilanneviikko on takana. Sunnuntaina 15.3.2020 tiedotimme, että Oulun lukioissa siirrytään 16.3.-2.4.2020 etä- tai verkko-opetukseen sekä tuettuun itsenäiseen opiskeluun. Maanantai-iltana Suomen hallitus päätti, että etäopetus jatkuu ainakin 13.4.2020 eli pääsiäismaanantaihin saakka.
Jo perjantaina 13.3.2020 ylioppilastutkintolautakunta ilmoitti reaalikokeiden aikaistamisesta viikolla. Tämä tarkoitti, että päättymässä olevalla viikolla järjestettiin viisi ylioppilaskoetta.
Selvisimme ylioppilaskoeviikosta hyvin. Lämmin kiitos teille kokelaat ja opettajat. Osoititte suurenmoista joustavuutta, venymistä ja vastuullisuutta yllättävässä, vaativassa tilanteessa. Jotkut teistä kokelaista joutuivat muuttamaan kirjoitussuunnitelmaansa. Toivon, että muutos kääntyy parhaaksenne. Onneksi ylioppilaskokeita voi nykyisin uusia ja korottaa aikaisempaa vapaammin.
Kulunut viikko tarkoitti myös yhtä suurimmista ja nopeimmista digiloikista lukiokoulutuksen historiassa. Olen ylpeänä ja vaikuttuneena seurannut ja kuulostellut, miten luovasti ja rohkeasti te opiskelijat ja opettajat olette siirtyneet käyttämään ja kokeilemaan etäopetuksen eri muotoja. Jokainen meistä on oppinut uutta, Teams on tullut tutuksi jopa minulle.
Tilanteen jatkuessa on tärkeää huolehtia, että kuormitus säilyy kohtuullisena. Päivittäinen lukujärjestys on kannatteleva rakenne niin teille opiskelijoille kuin opettajillekin. Opiskelussa kannattaa hyödyntää 75 minuutin oppitunnit tehokkaasti ja pitää mahdollisuuksien mukaan kiinni noin 40 tunnin työviikoista. Tällöin oppiminen tuottaa tulosta ja aikaa jää myös ulkoilulle ja Netflixille.
Koronaviikko on tuonut meidät kaikki uuden eteen. Arkemme on muuttunut monin tavoin. Taistelemme yhdessä odottamatonta ja osin tuntematonta vastaan. Nyt on välttämätöntä noudattaa viranomaisten ohjeita, varautua parhaamme mukaan ja suojata heikoimpia. Näin torjumme uhkaa yhdessä ja tasoitamme tietä kohti normaalioloja.
Jokin muuttuu varmasti pysyvästi. Ehkä oivallamme aikaisempaa paremmin vaikkapa ihmisoikeuksien hierarkkisuuden. Ymmärrämme, että elämä ja sen suojeleminen on tärkeämpää kuin esimerkiksi vapaus kokoontua. Ehkä tajuamme kirkkaammin myös sen, miten merkittävää on saada käydä koulua, tavata ystäviä ja nauttia päivittäin hyvää, maksutonta kouluruokaa. Ja sen, miten olennaista on huolehtia käsihygieniasta.
Tänä aamuna opin, mistä tulee sana karanteeni. Ystäväni kertoi fb-päivityksessään, että taustalla on italian kielen lukusana 40 (quaranta). Mustan surman aikana muukalaiset kuulemma eristettiin 40 päiväksi.
Ystäväni oli tehnyt oman 40 päivän karanteenipäätöksensä: hän juoksee joka päivä viisi kilometriä, hitaalla vauhdilla, matkaa pidentämättä. Päivä 41 on sitten välipäivä, jolloin syntyy päätös, miten harrastus jatkuu.
Mikä on sinun päätöksesi kunnon ylläpitämiseksi ja kohottamiseksi? Entä miten huolehdit mielen hyvinvoinnista ja ihmissuhteista? Kaiken huolen, muutoksen ja epävarmuuden keskellä on ensiarvoista luottaa ja rakentaa siltoja tulevaan.
Tänään on kevätpäiväntasaus. Kuljemme vauhdilla kohti kevättä ja kesää. Aurinko paistaa, linnut laulavat, maailma on kaunis. Toivotan jokaiselle virkistävää, levollista ja luottavaista viikonvaihdetta.
Timo
Toisen koronaviikon mietteitä 28.3.2020
Hyvä Laanilan väki
”Olet tahtomattasi joutunut lentomatkalle, jonka laskeutumisaikataulua ei vielä tiedetä. Matkasta on tulossa heittoisa, joten on äärimmäisen tärkeää, että noudatat annettuja ohjeita.
Matkustajana sinulla on vain rajatusti oikeuksia lennon aikana. Vaikka kuinka vahtaisit ikkunoista näkyviä maisemia, tekisit tulkintoja tärinöistä tai analysoisit pää punaisena lennonjohdon taitoja, et voi hallita tätä lentoa. Pyrkimällä kontrolloimaan asioita, joista et voi päättää, lisäät vain omaa uupuneisuuttasi.”
Näin Maaret Kallio mielikuvaa nykyistä poikkeustilaa kolumnissaan Tämä on pitkä lento myrskyn läpi, ja sinulla on tärkeä tehtävä. (HS 25.3.2020) Uusi hallituksen linjaus etäopetuslentomme kestosta on luvassa maanantaina 30.3.2020. Opetusministeri Li Anderssonin mukaan etäopetus todennäköisesti jatkuu 13.4.2020 jälkeenkin. (HS 28.3.2020)
Olemme varautuneet Oulun lukioissa etätyöskentelyn pitkittymiseen. Rehtoreiden tiedotteessa 27.3.2020 korostimme kontaktiopetuksen ja kommunikaation sekä selkeiden, yksiselitteisten ohjeiden merkitystä. Linjasimme myös, että kurssien työmäärä pidetään kohtuullisena ja siinä huomioidaan opetustavan vaatima ylimääräinen työ. Linjausten taustalla ovat opiskelijakyselyn tulokset, opettajien kokemukset ja koulujen etäopetuksen laatusuositukset. (https://opendigi.fi/category/digi-oppimisen-tukena/)
Opetusministeri on kanssamme samalla karttalehdellä ja haluaa lohduttaa niin opiskelijoita, opettajia kuin huoltajiakin: ”Tämä on nyt niin kuormittava tilanne, että on ihan ymmärrettävää, jos lasketaan hieman rimaa niin, ettei työkuorma kasva kohtuuttomaksi. Pitää olla armollinen itselleen, jos ei esimerkiksi kaikkia opetussuunnitelman tavoitteita pystytä nyt pilkulleen noudattamaan”. (HS 28.3.2020)
Neljän arviointipäivän jälkeen perjantaina 3.4.2020 alkaa lukuvuoden päättävä viides jakso. Käynnistämme sen itsenäisellä ulkoilupäivällä, joka toivottavasti tuottaa monenlaista hyvinvointia. Tavoitteena on minimoida ruutuaika, liikkua monipuolisesti ja vaikka ilahduttaa jotakin lähimmäistä puhelinsoitolla. Toivottavasti päivä auttaa palautumaan kahden poikkeusviikon uurastuksesta ja latautumaan 5. jakson lennolle.
Maaret Kallio päättää kolumninsa tehtävänantoon: ”Nyt tärkein tehtävämme matkustajina on minimoida kaikki mahdollinen lisävahinko, lisätä kaikin tavoin lämpöä ja vahvistaa joka ikisen turvallisuutta. Vain vastuullisin teoin, lämpimin sanoin ja auttavin toimin voimme vahvistaa toivoa.”
Tämä poikkeustilamatkakin päättyy vielä. Toivotan kaikille valoisaa viikonvaihdetta.
Timo
Kolmannen koronaviikon mietteitä 4.4.2020
Hyvät laanilalaiset
Maanantaina 30.3.2020 Suomen hallitus kertoi uusimmista päätöksistään koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Koulujen etäopetusjärjestelyt jatkuvat ainakin 13.5.2020 asti. Tilanteen vaatiessa hallitus on valmis jatkamaan poikkeusjärjestelyjä lukuvuoden loppuun saakka.
Epävarmuus poikkeustilan kestosta on herättänyt keskustelun kevään ylioppilasjuhlista: perutaanko ne vai siirtyvätkö ne syksyyn, jos niitä ei pystytä järjestämään 30.5.2020? Vaikka ylioppilasjuhlista päättäminen kuuluu koulutuksen järjestäjän eli meidän tapauksessamme Oulun kaupungin toimivaltaan, moni toivoo valtakunnallista linjausta. Keskusteluja käydäänkin monissa verkostoissa, joissa muiden muassa Suomen lukiolaisten liitto on mukana.
Juhlista ja niiden ajankohdasta riippumatta on selvää, että kevään ylioppilaat saavat päättötodistuksensa ja yo-todistuksensa, eikä heidän hakukelpoisuutensa vaarannu. Minusta on kuitenkin tärkeää, että myös koronakevään ylioppilaita juhlitaan yhdessä ja että he pääsevät kajauttamaan Gaudeamus (d)igitur -laulun. Mietimme Oulussa ja Laanilassa eri juhlavaihtoehtoja ja tiedotamme asiasta lisää niin pian kuin mahdollista.
Järjestimme keskiviikkona 1.4.2020 Laanilan lukion 62-vuotisen historian ensimmäisen koko opettajakunnan yhteisen Teams-kokouksen. Suunnittelimme loppukevään työskentelyä ja aikatauluja sekä jaoimme etäopetuskokemuksia ja -vinkkejä. Puheenvuorot olivat rohkaisevia. Uudessa, oudossa tilanteessa, jos milloin, meitä jokaista on kutsuttu elämään todeksi Laanilan lukion arvoiksi kirjaamiamme luovuutta, osallisuutta, vastuullisuutta ja empaattisuutta. Kiitos, kun olet vastannut ja vastaat kutsuun myönteisesti.
Laanilan lukiossa lukuvuoden päättävä viides jakso alkoi eilen itsenäisellä ulkoilupäivällä. Sää oli harmaa ja pilvinen, mutta opiskelijoiden ja opettajien julkaisemista kuvista ja kommenteista välittyvät tunnelmat värikkäitä ja kirkkaita.
Omasta ja läheisten hyvinvoinnista huolehtiminen korostuu entisestään poikkeusolojen pitkittyessä. Me kouluväki olemme onnekkaita, meillä riittää työtä ja toimeentuloa. Monessa kodissa ja perheessä eletään lomautusten ja hiipuvan kassavirran paineessa. Toivon luottamusta, voimia ja rohkeutta kaikkiin vaiheisiin ja uusien reittien löytämiseen.
Tänään paistaa taas aurinko. Huomenna on palmusunnuntai. THL:n asiantuntija on neuvonut, että tyytyisimme tänä vuonna lähivirpomaan vain oman perheen kesken, muut lähimmäiset etänä. Kaikkeen se covid-19 vaikuttaakin.
Timo
Neljännen koronaviikon mietteitä 11.4.2020
Verraton Laanilan väki
Olemme eläneet jo neljä etäopetusviikkoa ja viikon viidettä jaksoa. Lukuvuoden päätösjakso on käynnistynyt lupaavasti. Te opiskelijat ja opettajat olette kuulemani mukaan osallistuneet säntillisesti oppitunneille, työskennelleet tomerasti ja enimmäkseen hyvällä mielellä. Moni toki kaipaa normiarkea, lähiopetusta, koulu- ja työkavereita sekä vapaampaa liikkumista, mutta uusia arjen ja mielen hallintakeinojakin on löydetty ja opittu.
Ensi viikolla valmistuu neljännen jakson arviointi. Opiskelijoiden ryhmänohjaus järjestetään sovitusti Teamsissa torstaina 16.4. klo 9.45-11. Uusintakokeet pidämme etänä perjantaina 24.4. Niihin pitää ilmoittautua sähköisesti viimeistään maanantaina 20.4. klo 13. Kesän korvalla ylioppilaaksi aikovien tulee palauttaa viimeiset kurssisuorituksensa arvioitaviksi vappuun mennessä.
Omalla etätyöpöydälläni alkaa hahmottua lukuvuoden 2020-2021 kurssitarjotin. Sen ensimmäinen versio lähtee opettajien tarkasteltavaksi noin viikon kuluttua. Parin viikon päästä pyydän ainakin osaa teistä opiskelijoista testaamaan valintojen onnistumista. Viimeistelen tarjottimen saamani palautteen pohjalta ja se avautuu wilmassa tiistaina 5.5. klo 19.
Miten olet jaksanut, on elintärkeä kysymys näinä poikkeuksellisina aikoina. ”Välillä tuntuu, että pää hajoaa, kun opiskelee, treenaa ja nukkuu samassa huoneessa neljän seinän sisällä.” Tähän tapaan oli eräs opiskelijamme vastannut ryhmänohjaajan kysymykseen jaksamisesta. Onneksi välillä voi lähteä ulos tai tavata kavereita online.
Monelle meistä myös musiikki on tuonut lohtua ja yhteisöllisyyttä. Poikkeusaika on synnyttänyt upeita tuotoksia. Eilen pitkäperjantaina julkaistiin etäyhteyksin valmistettu yli 150 suomalaisen muusikon hyväntekeväisyyskappale Uuden edessä. Tyhjässä Kallion kirkossa Helsingissä toteutettiin 12 muusikon voimin J.S. Bachin Johannes-passio.
”Ollaan yhdessä, tai ainakin yhtä sydämessä, päivien pidentyessä, jonkin uuden edessä”. Monenlainen musiikki voi olla ikkuna erilaisiin inhimillisiin tunteisiin. Musiikissa on tarttumapintaa niin yksinäisyyden, surun ja hylätyksi tulemisen kuin kauneuden, rakkauden, toivon ja armon kokemuksille. Musiikki kokoaa yhteen, ja yhdessä jaksamme ja selviämme myös vaikeina aikoina.
Tänään on lankalauantai, kristillisen perinteen mukaan Jeesuksen haudassa olemisen päivä. Vanha kansa uskoi, että lankalauantaina pahat voimat, noidat ja trullit olivat vahvoilla ja liikkeellä. Niiden karkottamiseksi Pohjanmaalla on perinteisesti poltettu kokkoja, joiden polttamisen uskottiin turvaavan myös seuraavan satokauden.
Huomenna on pääsiäinen. Suklaamuna tyynyn alla tai aamiaispöydässä muistuttaa, että elämä voittaa. Hyvää pääsiäistä!
Timo
Viidennen koronaviikon mietteitä 18.4.2020
Hyvä Laanilan väki
Poikkeusolot muuttavat myös vakiintuneita juhlaperinteitä. Kuntaliitto antoi 14.4. suosituksensa koronakevään ylioppilasjuhlista. Tässä vaiheessa on jo selvää, että lukioissa ei pystytä järjestämään perinteisiä lukuvuoden päätösjuhlia lauantaina 30.5. Uudet ylioppilaat saavat todistuksensa postitse. Rahastipendit maksetaan suoraan pankkitilille. Mikäli kokoontuminen on turvallista syksyllä, juhlimme kevään ylioppilaita lauantaina 29. elokuuta.
Poikkeusaikana kirjoitetaan myös monta uutta tarinaa. Toissa päivänä 16.4. järjestettiin Laanilan lukion historian ensimmäiset Teams-ryhmänohjaustunnit. Palaute on ollut myönteistä: väki oli linjoilla ja syntyi hyvää keskustelua. Jaettiin etäopetus- ja etäoppimiskokemuksia.
Ryhmänohjauksen hyvinvointiteemana oli vahvuustaidot ja niiden hyödyntäminen niin normaalitilanteessa kuin poikkeusoloissakin. Opimme, että jokaisen kannattaa pohtia omia ja huomata toisten vahvuuksia. Kun hyödynnämme ryhmän erilaiset vahvuudet, voimme ylittää monet esteet ja luoda uutta.
Ryhmänohjauksen aikana opiskelijat katsoivat videon freestylehiihtäjä Pekka Hyysalosta. Hänen vaikuttava tarinansa hengenvaarallisesta aivovammasta kuntoutumisesta ilmentää monia kenelle tahansa hyödyllisiä vahvuuksia. Siinä korostuu myös perheen ja ystävien merkitys. Pekan rohkaiseva kertomus on koottu kirjaksi Fight Back, Toinen mahdollisuus.
Tarvitsemme tulevina viikkoina vahvuustaitoja. Etäopetuksen uutuudenviehätys rupeaa himmentymään, alamme rutinoitua ja väsyä poikkeuskäytänteisiin. Mielen työkalupakista olisi hyvä löytyä sinnikkyyttä ja vastuullisuutta, mutta myös joustavuutta ja maltillisuutta.
Hyväntahtoisuus ja myötätunto itseä ja toisia kohtaan sekä huumorintaju nousevat arvoonsa. Toivottavasti meiltä löytyy myös Tasavallan presidentin eilen peräänkuuluttamaa itsekuria, jotta huolehdimme tinkimättömästi opettamisen ja opiskelun tauottamisesta sekä työn, vapaa-ajan ja levon oikeasta rytmityksestä. Itsekuria kohtuullisuuteen.
Kriisiväsymystä on odotettavissa myös koko koronapandemian ja siitä seuranneiden rajoitusten suhteen. Samalla kun mietimme eri tasoilla tiekarttoja ulos poikkeusoloista, on jo käynnistynyt sekä itsetutkistelut että keskustelut tehtyjen päätösten ja toimenpiteiden oikeellisuudesta ja riittävyydestä.
Aluepolitiikan ja -suunnittelun yliopistonlehtori Juho Luukkonen (Laanilan lukion alumni) ennakoi mainiossa Suomen Kuvalehden puheenvuorossaan koronanjälkeisiä kansalaiskäräjiä. (SK 7.4.2020) Hän kirjoittaa, miten yksilöllinen ja kollektiivinen psyykemme janoaa selitystä, miksi näin tapahtui ja mitä tai ketä voimme syyttää?
Juho löytää syyllisen peilistä ja antaa meille ajattelemisen aihetta taisteluumme kohti normaalioloja, kohti toista mahdollisuutta: ”Jos tästä kriisistä jotakin toivoisi opittavan, olisi se kohtuullisuus. Valtiokoneistojen masinoimat liikkumisrajoitukset ovat vain väliaikaista akuuttihoitoa, eikä käsienpesukaan ole kovin kestävä ratkaisu. Kohtuullisuus tarkoittaa yksilöllisten halujemme hillitsemistä ja radikaalia ja pysyvää muutosta kulutustottumuksissamme.”
Kiitos viikosta kuusitoista! Kohtuullista viikonvaihdetta ja viikkoa seitsemäntoista.
Timo
Kuudennen koronaviikon mietteitä 25.4.2020
Kelpo laanilalaiset
Koronakriisi vaikuttaa vahvasti ihmisten arkeen ja toimeentuloon, koettelee perheitä, on sulkenut suurimman osan maailman kouluista, rokottaa kuntien taloutta, haastaa vapaan yhteiskunnan, muuttaa suomalaisten ajankäyttöä, toi talouden iholle, paljastaa yrityksen arvot, ajaa yrityksiä verkkoon, vauhdittaa digiloikkaa, siivittää äänikirjojen kasvua, teki lääkäreistä vlogitähtiä, on saanut meidät auttamaan ja keksimään piristäviä tempauksia, sai nuoret ajattelemaan tulevaisuutta, on mahdollisuus vihreälle talouskasvulle ja on vaikuttanut Maisa Torpan töihin ja avioliittoon. Koronakriisi koskettaa meitä kaikkia.
Siinä muutamia poimintoja viime viikkojen koronakriisiotsikoista. Koronaviruksen me tiedämme, mutta mikä on kriisi? Tuo kahdella konsonantilla alkava sana ei taida olla kotoperäinen.
Kriisi on alun perin kreikankielinen sana ja tarkoittaa erottamista, ratkaisua, arvostelua ja oikeuden päätöstä. Latinan kieleen sana lainautui merkityksessä ratkaiseva käänne. Ruotsin kielessä kris-sanalle hahmottui muiden muassa merkitys pulmallinen tilanne. Meille suomenkielisille kriisi tarkoittaa ennen muuta äkillistä muutosta, ennalta arvaamatonta tapahtumaa. Kriisi on tilanne, jossa vanhat toimintamallit eivät päde. Kriisi uhkaa hallinnan ja turvallisuuden tunnettamme. (kotus.fi)
Minua viehättää ajatus kriisistä käännekohtana, ratkaisevana käänteenä. Ei niinkään uhkana, vaan mahdollisuutena hyvään, johonkin uuteen ja kestävään. Vaikka etäyhteydet ja -opiskelu välillä tökkii, koulun ylioppilasjuhlat lykkääntyvät, kesäfestarit on peruttu ja monen kesätyöt ovat vaarassa, voimme muutosten keskellä oppia ja onnistua rakentamaan toimintamalleja, jotka kantavat meitä tulevaisuudessa niin normaali- kuin kriisiaikoinakin. Näköalamme avartuu.
Asiantuntijoiden mukaan kriisi etenee vaiheittain. Vaikka reaktiomme käännekohtiin ja keinomme niistä selviytymiseen ovat yksilöllisiä, kuljemme edestakaisin samoja portaita: shokki-, reaktio- ja käsittelyvaiheesta uudelleen suuntautumisen vaiheeseen. Koska koronatilanne elää, tulemme lähiviikkoinakin askeltamaan kriisin portaita eteenpäin ja taaksepäin. Tulee uusia käänteitä, joihin on reagoitava ja sopeuduttava. (yle.fi/aihe/oppiminen)
Käänteiden keskellä meitä auttaa ja vahvistaa, jos rohkaistumme keskittymään meitä yhdistäviin asioihin. Pelot vähenevät ja siedämme epävarmuutta paremmin, jos pystymme luottamaan toisiimme. Luottamus sitoo meitä yhteen ja pitää yhteisömme koossa.
Koronakäänne on ahdistanut ja rikkonut, mutta tuonut myös hyvää. Koulumatkoista on säästynyt aikaa, kodeissa on koettu leivontahuumaa, ikkunoihin on ilmestynyt nalleja, moni on löytänyt luonnossa liikkumisen ilon, sairaalat ovat saaneet rahalahjoituksia ja tieteen arvostus näyttäisi lisääntyneen. Saattaa jopa olla, että joku lukion rehtori innostuu lataamaan lauantaina 30.5. Instagramiin lyhyen juhlapuheen uusille ylioppilaille. Millaisen otsikon siitä saisi?
Koronakäänne on muuttanut paljon, mutta jotain on sentään ennallaan: seuraavan lukuvuoden kurssivalinnat toukokuun alussa. Teamsista löytyy kurssitarjotin, jota te opiskelijat voitte kommentoida maanantai-iltaan 27.4. klo 20 asti. Keskiviikkona 29.4. julkaisen lopullisen tarjottimen ja valinnat avautuvat wilmassa tiistaina 5.5. klo 19. Onnea ja harkintaa valintoihin.
Suotuisia käänteitä viikonvaihteeseen ja viikolle kahdeksantoista.
Timo
Seitsemännen koronaviikon mietteitä 2.5.2020
Hyvä Laanilan väki
Numeroihin ja lukuihin liitetään eri kulttuureissa ja uskonnoissa monia merkityksiä ja uskomuksia. Juutalais-kristillisessä perinteessä numero seitsemän on kuvannut täydellisyyttä. Viikossa on seitsemän päivää, sateenkaaressa seitsemän väriä. Ja lähimmäiselle on kehotettu antamaan anteeksi seitsemänkymmentäseitsemän kertaa.
Täydellinen koronaviikko alkoi juhlavasti, kun liput liehuivat kansallisen veteraanipäivän kunniaksi. Samalla tuli täyteen 75 vuotta Lapin sodan päättymisestä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön sanoin: ” Tämä juhlapäivä muistuttaa meitä veteraanisukupolven perinnöstä. Me emme unohda tekoja ja uhrauksia, joiden ansiosta Suomi selviytyi ja säilyi vapaana demokraattisena kansakuntana.”
Veteraanisukupolven tunnus ”kaveria ei jätetä” on mitä ajankohtaisin. Se sulkee sisäänsä vastuumme läheisimmistä huolehtimisesta aina globaaliin rauhankasvatukseen. Opiskelijakunnan hallitus näytti meille hienon esimerkin päättämällä myöntää hakemuksesta korona-ajan koettelemille opiskelijoille ja perheille lahjakortteja ruokakauppaan. Ensimmäinen hakukierros päättyi vappuun, mutta toinen kierros on tulossa 11.-15.5. Lämmin kiitos teille, hallituslaiset.
Valtakunnan hallitus taas päätti 29.4. peruskoulujen palaamisesta lähiopetukseen 14.5. alkaen. Lukiot sen sijaan jatkavat etämoodissa lukukauden loppuun asti. Sitä on jäljellä vielä neljä viikkoa: kaksi täydellistä etäopetusviikkoa, joiden jälkeen tiistaina 19.5. alkaa etäarviointiviikko.
Täyttymässä olevalla viikolla julkaistiin myös Suomen lukiolaisten liiton kyselytutkimuksen tulokset, miten kevään poikkeustilanne on vaikuttanut lukiolaisiin. SLL kantaa suurta huolta lukiolaisten kuormittumisesta, hyvinvoinnista ja yksinäisyydestä. Moni lukiolainen on myös ahdistunut koronatilanteesta.
Olemme Laanilan lukiossa miettineet koronaviikkoina useaan otteeseen sekä opiskelijoiden että opettajien työmäärän kohtuullisuutta. Käsitykseni mukaan olemme onnistuneet viikko viikolta paremmin. Vuoropuhelua ja kokemusten jakamista on välttämätöntä jatkaa. Teille opiskelijoille siihen avautuu yksi mahdollisuus keskiviikkona 6.5. klo 14.30-15.30 Laanilan lukion historian ensimmäisessä digikahvilassa.
Eilenkin oli liputuspäivä, kun vietimme virtuaalivappua, suomalaisen työn, ylioppilaiden ja kevään juhlaa. ”Elekää kokkoontuko kirkonmäellä, elekääkä missään muuallakaan”, kehotti Oulun poliisi. Ja rauhallisestihan vapun vietto sujui. Oma juhlapäiväni vierähti moottorisahan ja kirveen kanssa seurustellessa. Paransin omaa ja perheen huoltovarmuutta kaatamalla puita ja hakkaamalla halkoja tulevien vuosien tarpeisiin.
Suomen hallitus kokoontuu huomenna pohtimaan ja päättämään uusista exit-toimista ja -aikatauluista. Valmiuslain perusteella tehtyjä rajoittamistoimia puretaan yksi kerrallaan. Päätöksiä ja niiden toimeenpanoa odotellessa meidän on hyvä alkaa henkisesti valmistautua lukio-opetuksen uuteen normaalin. Onko se jonkinlainen lähi- ja etäopetuksen hybridimalli, sitä emme vielä tiedä. Täysin samanlaiseen koulunpitoon kuin ennen koronaa tuskin palaamme.
Syksyyn kurottaessamme on syytä miettiä myös yhteisöllisyyttä vahvistavia toimia. Yhdessä meillä on parhaat mahdollisuudet onnistua myös uudessa tilanteessa.
Riittävän hyvää viikonvaihdetta ja viikkoa yhdeksäntoista.
Timo
Kahdeksannen koronaviikon mietteitä 9.5.2020
Hyvät ystävät
Toukokuussa meiltä kiinteistönhoitajilta vaaditaan erityistä tarkkaavaisuutta ja tiitteryyttä liputusten kanssa. Kuukauteen osuu viisi liputuspäivää. Tänään on yksi niistä, Eurooppa-päivä, Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivä. On kulunut tasan 70 vuotta Ranskan ulkoministeri Robert Schumanin julistuksesta, joka alkaa sanoin: ”Maailmanrauha voidaan turvata vain luovin ponnisteluin, joilla pyritään vastaamaan rauhaan kohdistuviin uhkiin.”
Kuinka ajatonta ja ajankohtaista. Minäkin kävin nykäisemässä lipun salkoon. Tein sen ajatellen yhteistyön ja yhteisen vastuunkannon tärkeyttä, jotta voisimme selviytyä erilaisista kriiseistä. Tein sen ajatellen jokapäiväisen rauhantyön merkitystä, jotta voisimme ennaltaehkäistä konfliktit ja sodat. Toisen maailmansodan kauheudet päättyivät 75 vuotta sitten ja tämä päivä on tuossa sodassa henkensä menettäneiden vuosipäivä. Olen varma, että kukaan meistä ei kaipaa yhtään uutta sodan muistopäivää.
Suomen hallitus tiedotti 4.5. uusista koronalinjauksista. Kokoontumisten henkilömäärärajoitus muuttuu 10 henkilöstä enintään 50 henkilöön 1.6. alkaen. Ulkoharrastuspaikat avataan 14.5. alkaen kokoontumisrajoituksia noudattaen. Ensi torstaista alkaen valtioneuvosto mahdollisti myös lukioille hallitun ja porrastetun paluun lähiopetukseen, mutta suositteli etäopetuksen jatkamista lukukauden loppuun. Näin Oulussa päätettiinkin 5.5. Tämä on ollut myös useimpien opiskelijoiden ja opettajien toive.
Tämä kevät on ollut monella tapaa erikoinen ja erityinen. Niinpä kuin pisteenä iin päälle kaikki Laanilan lukion ylioppilaskandidaatit ylittivät määräajassa 75 kurssin riman. Jotkut ajoissa ja ilmavasti, jotkut viime tipassa ja rimaa hipoen, huikean loppukirin siivittämänä. Näen silmissäni yhden helmikuisista penkkarikuvista, jossa muumihahmot metsätöissä toteavat: ”on tämä saatana työmaa”. Nyt on tukit sahattu, viimeisetkin konsertti- ja muut raportit palautettu.
Lämmin kiitos teille, abit, opettajat, henkilökunta ja kotijoukot kolmen tai neljän vuoden yhteisestä savotasta. Toivon, että työnne kruunautuu 12.5. myönteisillä ylioppilaskirjoitustuloksilla. Ja jos niinkin käy, että ylioppilaaksi valmistuminen siirtyy eteenpäin, työnne ei ole mennyt hukkaan. Hyvää satoa korjataan enemmin tai myöhemmin.
Ensi viikolla alkaa syksyn ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen. Ylioppilastutkintolautakunta ja opetus- ja kulttuuriministeriö yllättivät eilen tiedottamalla koepäivien määrään lisäämisestä ja ilmoittautumisen osittaisesta maksuttomuudesta. (www.ylioppilastutkinto.fi) Tulossa on monella tapaa mielenkiintoinen syksy, josta siitäkin yhdessä selviämme.
Huomenna on ilo nostaa lippu salkoon äitien kunniaksi. Äitien ja äitienpäivän merkitystä illalla pohtiessani tarttui iltauutisista korviini, että The Beatles -yhtyeen viimeisen levyn julkaisemisesta on kulunut 50 vuotta. Samalla muistin lukeneeni, että levyn nimikappale Let it be liittyy laulun sanoittajan ja säveltäjän Sir Paul McCartneyn äitiin.
McCartneyn äiti kuoli syöpään pojan ollessa 14-vuotias. McCartney on myöhemmin kertonut nähneensä 60-luvun lopulla mystisen unen, jossa edesmennyt Mary-äiti oli ilmestynyt hänelle ja tuonut elämän pimeään, myrskyiseen hetkeen viisauden ja lohdun sanat. ”When I find myself in times of trouble Mother Mary comes to me Speaking words of wisdom, let it be.”
Kaikki menee hyvin, anna vain asioiden olla. Tällaisia äidit ja muut läheiset parhaimmillaan ovat. He lohduttavat, rohkaisevat, valavat luottamusta ja toivoa. Vielä kuoltuaankin. Hyvää äitienpäivää!
Timo
Yhdeksännen koronaviikon mietteitä 16.5.2020
Hyvä Laanilan väki
Päättymässä oleva viikko on ollut suurten uutisten sävyttämä. Odotettu ja kaivattu uutinen oli kevään ylioppilaskirjoitustulokset. Niistä selvisi, että Laanilan lukiosta valmistuu 30.5.2020 88 koronakevään ylioppilasta. Syksyllä valmistuneet huomioiden lukuvuoden saldomme on 98 uutta isänmaan toivoa (spes patriae).
Arvoisat ylioppilaat, olen iloinen ja ylpeä teistä jokaisesta! Onnittelen teitä ja läheisiänne upeasta saavutuksestanne ja kiitän yhteisestä matkasta, yhteisistä kasvun vuosista. Edessänne on jatko-opinnot ja elämänne ensimmäinen aikuisvuosikymmen. Toivon teille uusiin vaiheisiin rohkeutta ja luottamusta. Jollakin teistä on jo opiskelupaikka valmiina ja jokaiselle uusi ovi avautuu ennen pitkää. Teille, joilla lukiourakka on vielä kesken, toivon kärsivällisyyttä ja sitkeyttä kulkea kohti tavoitetta.
Päättymässä oleva viikko toi myös surullisen uutisen abiturienttimme Juho-Pekka Uusitalon kuolemasta. Uutinen on hiljentänyt ja puhutellut. Nuoren ihmisen elämän katoavaisuus on vaikea hyväksyä. Muistamme kiitollisuudella Juho-Pekkaa yhteisistä hetkistä, kaikesta hyvästä, mitä hän toi elämäämme. Toivon kaikille Juho-Pekan läheisille voimia ja rohkeutta surun ja kaipauksen keskelle.
Lähetin aikaisemmin tänään Klaani-vuosikirjamme toimittajille vuosikatsauskirjoitukseni, jonka otsikoin savolaisen elämänviisauden sanoin: jos ymmärrät kaeken, oot varmasti käsittännä viärin. Pohdin, miten elämän erilaisilla rajoilla, käännekohdissa, kriiseissä, huomaa usein joutuvansa ottamaan hatun päästä. Edessä on vain oma ymmärtämättömyys, rajallisuus ja pienuus. Tämä kokemus on erityisen vahva elämän viimeisellä rajalla.
Ehkä päättymässä olevan kevään ja koko lukuvuoden monenlaiset vaiheet, rajakokemukset, ovat opettaneet meille uusien tietojen, taitojen ja selviytymisen kokemusten ohella myös nöyryyttä. Sen ymmärtämistä, miten paljon voimme oppia toisiltamme sekä rohkeutta tunnustaa oma tietämättömyys, ottaa selvää ja kysyä.
Nöyryys on yksi oppimisen edellytys. Mutta nöyryys on myös ymmärrystä suhteuttaa itsensä elämän suureen kokonaisuuteen, tunnistaa ja tunnustaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Nöyryys on viisautta puhua, kun on sen aika ja olla vaiti, kun on sen aika. Nöyryys on inhimillisyyttä, joka antaa tilaa ihmettelylle, aitoudelle ja toisten hyväksymiselle.
Vajaa kaksi viikkoa sitten Vaalantien vartta kävellessäni sain mieleen painuneen puhelinsoiton. Koulumme pitkäaikainen matematiikan ja kemian lehtori Tuula Perunka oli päättänyt irtisanoutua kahden virkavapaavuoden jälkeen. Kiitän Tuulaa yli 30 vuoden uutterasta, periksiantamattomasta ja tuloksellisesta työstä opiskelijoidemme ja työyhteisömme hyväksi. Toivon sinulle paljon uutta, hyvää elämänsisältöä ja -tarkoitusta tuleviin päiviin.
Yhtä lailla kuin kuolema myös syntymä, uuden elämän ihme pysäyttää, ja tekee nöyräksi. Viikon lopulla saimme viestin, että liikunnanopettajamme Tuomaksen perheeseen on syntynyt poikavauva. Lämpimät onnittelut koko perheelle!
Kaikki viikon Laanila-uutiset ovat olleet ainutkertaisia ja tärkeitä. Tuntuu kuitenkin erityisen merkitykselliseltä, että viikkomme päättyi juuri uutiseen lapsen syntymästä. Se tuo iloa ja luo tulevaisuudenuskoa niin viikolle 21 kuin kauemmaskin.
Timo
Kymmenennen koronaviikon mietteitä 23.5.2020
Hyvät laanilalaiset
Laanilan koulun 63. toimintavuosi on päättymässä. Elokuussa sitä aloittaessamme emme arvanneet, millä lailla tästä lukuvuodesta tulisi ikimuistoinen. Kenelläkään meistä ei ollut käsikirjoitusta monien pienten yllätysten varalle, koronaviruksesta tai etäopetukseen siirtymisestä puhumattakaan.
Lukuvuodesta tuli erilainen kuin suunnittelimme ja hyvä niin. Kun muistelen omia 25 vuotta Laanilassa, jokainen niistä on sisältänyt odottamattomia käänteitä, mutta vain harvat ovat jääneet lähtemättömästi mieleen. Uskoisin, että kevättä 2020 muistelen vielä neljännesvuosisadan kuluttuakin, jos elon päiviä ja terveyttä suodaan.
Ennakoimattomat tapahtumat kuuluvat elämään ja parhaimmillaan niistä voi oppia paljon. Vaikka emme vielä tiedä, milloin ja millaiseen kouluarkeen palaamme koronarajoitusten jälkeen, on tärkeä pohtia, mitä haluaisimme säilyttää koronakeväästä? Mitä sellaista poikkeusolot ovat tuoneet koulutyöhön, josta kannattaa pitää kiinni?
Minulla mieleen nousevat ainakin joustavuus, ketteryys, rohkeus kokeilla ja yhdessä tekeminen. Jotain tuoretta ja hyvää voi syntyä ilman kehittämishanketta ja koulutussuunnitelmaa, kun vain ryhtyy hommiin. Kaikki ei tullut kerralla valmiiksi, oli yhteysongelmia, ääni pätki ja kuva ei näkynyt, mutta yhdessä niistäkin on selvitty. Ohjeita ja vinkkejä on jaettu ja uutta opittu. Mietin myös kokouskäytäntöjä, milloin tarvitaan kasvokkain tapaamista, milloin asiat edistyisivät tehokkaimmin etänä?
Sinulla on varmasti monta ideaa, mistä nyt koetusta ja kokeillusta ei kannata luopua syksyn tullen. Te ykkös- ja kakkosvuoden opiskelijat pääsette vastaamaan vielä yhteen kyselyyn Teams-ryhmänohjauksessa perjantaina 29.5. klo 10. Kysely on yhteinen kaikille Oulun lukiolaisille ja sillä tavoitellaan ymmärrystä ja vinkkejä tulevien lukuvuosien suunnitteluun. Opettajille on oma kysely. Te huoltajat säästytte tällä erää lomakkeelta, mutta mielellään otan vastaan vapaamuotoista palautetta.
Lukuvuoden viimeinen viikko etenee torstaihin saakka arviointipäivien merkeissä. Perjantaina 29.5. on ryhmänohjauksen lisäksi mahdollisuus osallistua etänä joko kevätkirkkoon tai sille vaihtoehtoiseen tilaisuuteen. Lauantaipäiväänne 30.5. voitte sulostuttaa seuraamalla rehtorin sometervehdystä uusille ylioppilaille Instagramista ja ehkä myös Facebookista.
Ylioppilaiden todistuspostitusten kanssa elämme jännittäviä aikoja. Toivomme, että ylioppilastutkintotodistukset tulevat koululle viimeistään tiistaina, jotta kirjeet ehtisivät perille ennen lauantaita. Teille valmistuville postitamme myös Klaani-vuosikirjan, muut opiskelijat ja huoltajat tulette löytämään Klaanin digiversion nettisivuiltamme.
Julkaisin ensimmäiset koronamietteeni lauantaina 21.3.2020, nyt on viimeisen vuoro. Olen kirjoittanut näitä omaksi ilokseni ja omia ajatuksiani jäsentääkseni, mutta saamani palautteen mukaan kirjoitukset ovat ilahduttaneet toisiakin. Kiitän yhteisestä ajatusmatkasta ja kannustuksesta. Harkitsen vakavasti, että syksyn uutena normaalina alan kynäillä kuukausimietteitä.
Kevät keikkuen tulevi -sanonta on konkretisoitunut tänä vuonna. Tänään alkaa olla kesän tuntua siinä määrin, että kasasin aamulla pihalle aurinkovarjon. Ennen kuin vetäydyn sen alle Tex Willerin tai jonkin muun laatulukemisen pariin, kiitän sydämellisesti teitä jokaista lukuvuodesta 2019-2020. Tulevaisuutta emme tiedä tai tunne, mutta voimme yrittää suhtautua siihen presidentti Mauno Koiviston tavoin: "Yleensä elämässä on viisasta luottaa siihen, että kaikki menee hyvin”.
Virkistävää kesää!
Timo
