Vanhat yhteistyöryhmien aikaiset muistiot

< Takaisin

2016 -03 Keskustan suuralueen yhteistyöryhmän muistio 25.4.2016

Keskustan suuralueen yhteistyöryhmän kokous
 
Aika: ma 25.4. klo 17.00
 
Paikka: Oulu10 nvh 142 Torikatu 10
 
Osallistujat:
 
Tytti Tuppurainen asukas, yhteistyöryhmän puheenjohtaja
Mervi Tervo viestintätoimisto Myy
Tuomo Riekki asukas
Kaisu Rundelin asukas
Timo Latomaa asukas
Kalevi Hiltunen asukas
Esko Saarela asukas
Kyösti Kekkonen asukas
Jukka Lappalainen asukas
Olavi Eelis Kokko asukas
Solja Peltovuori Hyvän mielen talo
Johanna Ylipulli Oulun yliopisto
Merja Niemelä sihteeri, kuntalaisvaikuttamisen koordinaattori
 
1. Kokouksen avaus
Keskustan suuralueen yhteistyöryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen avasi kokouksen klo 17.00. 
 
2. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi
Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.
 
3. Edellisen yhteistyöryhmän kokouksen pöytäkirjan tarkistaminen
Edellisen yhteistyöryhmän kokouksen pöytäkirja tarkistettiin ja hyväksyttiin.
 
4. Kaupungin uusi ulottuvuus. Miten virtuaalisesta Oulun 3D-mallista voisi olla hyötyä ja iloa kaupunkilaisille? tutkija Johanna Ylipulli Oulun yliopisto
Johanna Ylipulli kertoi, että Oulun yliopistolla on tehty useita monitieteisiä tutkimushankkeita jo aiempina vuosina. Johanna on toiminut tutkijana myös UBI-näyttöjen käyttöä ja älykästä sekä mukautuvaa valaistusta puistoissa koskeneessa tutkimushankkeessa nimeltään Adaptive Urban Lighting. 
 
Tällä hetkellä Johanna Ylipulli toimii tutkijana virtuaalisen 3D-kaupunkimallin kehittämishankkeessa. 6Aika strategian mukaisten hankkeiden toteuttajina mukana suurimmat kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu vuosina 2014-20. Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten 3D-kaupunkimalleja voitaisiin hyödyntää kaupungeissa "peilimaailmoina". Peilimaailmat tarkoittavat todellisen maailman peilaamista virtuaaliseen ympäristöön. Virtuaali-Oulua pääsee tarkastelemaan linkin kautta: http://beta.adminotech.com/virtuaalioulu/Default.aspx# Lintuperspektiivistä voi tarkastella Oulun keskustaa, lisäksi Virtuaali-Oulussa voi tulevaisuudessa tehdä oman avatar-hahmon kulkemaan esimerkiksi Rotuaarilla. Katutilojen lisäksi on mallinnettu esimerkiksi Kaupunkikirjaston sisätila. Nallikari löytyy virtuaalikaupungista myös sekä Hiukkavaaran maastomalli. Tavoitteena on, että malli on fotorealistinen eli digitaalista kuvaa vastaava. Hankkeessa on tavoitteena vuorovaikutus virtuaalitodellisuuden ja reaalitodellisuuden kanssa: vuorovaikutus kaupungin ja sen asukkaiden välillä sekä asukkaiden keskinäinen vuorovaikutus (kaupunkimalli yhteiskäyttöisenä tilana).   Kolmiulotteinen kartta, myös historiallisten valokuvien sijoittaminen kartalle, jolloin voi nähdä, miltä Oulu näytti aiemmin. Kartta mahdollistaa myös navigoinnin ja liikkumisen, esteettömän kulkemisen suunnittelun, kuntalaisten palautteen keräämisen, esimerkiksi kaavoitus, infrastruktuurin kehittäminen, infrastruktuurin ongelmat, arkkitehtuuri/uudet rakennukset, palveluiden kehittäminen.
 
Tutkimusryhmässä pohditaan, mitä kaikkea teknologialla voitaisiin tehdä, hybridikaupungista puhuttaessa. Mitä yhteyksiä voisi luoda virtuaalikaupunkiin kaupunkisuunnittelun lisäksi? Tutkimusryhmässä pohditaan lisää ja asukkaita on tarkoitus osallistaa suunnitteluun myös. Johanna Ylipulli tulee toteuttamaan osallistavaa suunnittelua, esim. työpajoissa, asukasraadeissa tai palveluiden ja prototyyppien testaamisella. Johanna kertoi, että esimerkiksi pienet koululaiset voivat opetella koulureittejä virtuaalisen mallin välityksellä. Kokouksessa kiersi lista, johon voi ilmoittautua mukaan virtuaalisen kaupunkimallin suunnitteluun. Kaupunki on mukana 6Aika –hankkeessa, yhteistyötä tehty paljon jo nyt yliopiston kanssa. Johanna Ylipullin esitysmateriaali toimitetaan pöytäkirjan liitteenä.
 
Jukka Lappalainen kertoi, että 3D-lasit antavat esimerkiksi kaupunkisuunnitelmien tarkasteluun uuden ulottuvuuden, on esimerkiksi Hiukkavaaran suunnittelussa käytetty ja testattu. Kaisu Rundelin kommentoi, että pyörätuolilla olisi hyvä testata myös kulkemista virtuaalisella kaupunkialueella esteettömyyden parantamiseksi. Vammaisjärjestöjen osallistaminen mukaan suunnitteluun olisi hyvä asia. Busseissa kulkemisessa, pääseekö matalalattiabussilla kulkemaan todellisuudessa esteettömästi. Asumisessa on hyödynnettävissä myös jatkossa. Maahanmuuttajille voisi hyödyntää myös kuvallista virtuaalimaailmaa. 15 tutkijaa työskentelee monitieteellisessä tutkimusryhmässä tällä hetkellä.    
 
5. Torin rannan kyselyn tulokset, Mervi Tervo Viestintämyy
Mervi Tervo esitteli kokouksessa Oulun kauppatorin kehittämisestä toteutettua kyselyä. Arkkitehtiopiskelijakilpailun jatkoksi toteutettiin erilliset kyselyt kuntalaisille, yrittäjille ja päättäjille suunnattuina. Kuntalaisista teki kyselyn loppuun saakka 506, yrittäjistä 20 ja päättäjistä 14. Eri-ikäisiä vastaajia, päättäjien ikäprofiili oli hieman kuntalaisia vanhempi. Kysely tavoitti yrittäjiä useammalta eri alalta. 
 
Nykytilan arvioinnista vastattiin arvosanoilla, lisäksi vastattiin erilaisiin väittämiin torin rannan aluetta koskien ja avoimiin kysymyksiin lisäksi Hollihaan rakentamiseen liittyen. Vastanneista kolme neljäsosaa kuntalaisista on sitä mieltä että Oulun tori on virkeä kohtaamispaikka. Esimerkiksi parasta Oulun torissa on, että tori on kaupunkilaisille portti menneeseen Ouluun. Oululaiset antoivat arvosanaksi 7,5, yrittäjät 7 ja päättäjät 8. Huonointa Oulun torissa on ollut vastaajien mielestä staattisuus torin toiminnassa ja sekava kokonaisuus. Yhteenvetona voisi todeta, ettei oululaisuus näy torilla riittävästi, konsepti ja identiteetti ovat epäselviä: esimerkiksi mikä on oululaisen asiakkaan rooli torilla. Oulun kauppatoria ja sen toimintaa voisi kehittää esimerkiksi matalan kynnyksen tapahtumilla. Tärkeää olisi merellisyyden näkyminen, poikkeuksellisuus toiminnassa, elämyksellisyys, yhteisöllisyys, paikallisuus ja oululaisuus. Talvikauden aktiivista aikaa voitaisiin pidentää, joulutoria toivottiin, lämpöä ja valoa toivottiin torille. Valoa Oulun tapahtumalle toivottiin jatkoa ja pidempää kestoa ajallisesti sekä Keski-Euroopan torien konseptien hyödyntämistä. 
 
Oulun tori on soveltuva paikka rakentamiselle, asukkaista kannatti 38%. Tornihotellin Vänmanninsaareen rakentaisi 30%. Vänmanninsaaren kehittämisestä esitettiin, että saaresta voisi tehdä siistityn puistoalueen, toiset rakentaisivat torinhotellin. Vänmanninsaaren koettiin olevan looginen jatko torialueelle. Konferenssikeskusta torille puolsi noin 1/3 vastaajista. Vastustajien pelkona on torialueen täyteen rakentaminen. Torialueen rakentamisessa pelkona on myös tavallisen asukkaan poissulkeminen alueelta, maksulliseksi tekeminen ja arkkitehtuurin epäonnistuminen. 
 
Hollihaan rakentamisesta 40% olis sitä mieltä, että puistoalueen voisi siirtää saarille. Toisaalta viheralueen siirtäminen saarelle, onko liian lähellä tehdasta tai toisaalta turvallisuusnäkökulma on tärkeä huomioida. Hollihaasta vastattiin myös, että puistoalueeseen ei saa koskea. 
 
Yhteenvetona kyselystä: toiveena on, että toimintaa laajennettaisiin, rakentaminen ei saisi olla itseisarvo ja palveltaisiin jatkossakin tavallista kuntalaista. Viestinnän kehittäminen: torialueen rajauksesta on epäselvyyttä; käsitteen kauppatori kirkastaminen on olennaista viestinnän onnistumiseksi. Mervi Tervon kokouksessa esittämä materiaali toimitetaan kaikille. 
 
Jukka Lappalainen kertoi, että Hollihaan puistoon on suunniteltu seuraavaa: reuna-alueille tulisi täydennysrakentamista. Torinhotellin rakentamiseen liittyen Hilton brändiä ei saada Ouluun. Konferenssikeskuksen rakentaminen voisi tuoda lisää elämää torille, kävijöitä ja asiakkaita. Hevossaaren rakentamista vastustetaan tehtaan toimesta. Kaisu Rundelin kommentoi, että torille on vuosien varrella kokeiltu monia asioita, keleistä liittyen kävijöitä on paljon tai vähän, tuulen voimakkuus ja vuodenaika vaikuttaa paljon. Lähialueitten saariin olisi hyvä rakentaa yhteys. Torialueelle penkkien sijoittaminen olisi tärkeää. Johanna Ylipulli kommentoi, että useimmissa tutkimuksissa on tullut esille, että ihmisillä on tarve ei-kaupallisiin tiloihin, tarkoittaa myös vapaata kulkemista torilla. 
 
Kaupunkisuunnittelu on ollut perinteisesti ylhäältäpäin suuntautunutta. Solja Peltovuori kommentoi, että järjestötoimijan näkökulmasta voisivat eri tapahtumat mennä vaikka kaupallisiin tiloihin. Pieniä tapahtumia voi toteuttaa järjestötkin. Kaliforniassa Coronaria-hotellin joulukuusta esimerkiksi mennään katsomaan kauempaakin, tärkeä olisi tarinallistaa oululaisia tiloja. Kevyempiä rakenteita, voisi tehdä tyyliä ja kestävyyttä esim. torikojuihin. 
 
Mervi Tervo kertoi, että kyselyn tulokset ovat Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluilla käytettävissään. Tilojen antaminen ihmisten käyttöön, matalan kynnyksen tapahtumien toteuttamiseen olisi tärkeää. Tytti Tuppurainen kertoi, että tavallisten ihmisten osallistuminen ja osallistumisen mahdollistaminen olisi tärkeää. Torialueen vuokrien vapauttaminen, kaupungin tilojen vuokraaminen on muutoinkin hintavaa pienille musiikkiesityksille esimerkiksi.           
 
Kaisu kertoi, että olennaista olisi torialueen siistiminen, julkisten wc-tilojen rakentaminen ja wc-kulttuurin kuntoon saattaminen vihdoinkin.  Jukka Lappalainen kertoi, että yhdyskuntalautakunnan listalle on tulossa asia käsittelyyn, liittyen keskustan suuralueen yhteistyöryhmän aiemmin tekemään lausuntoon. 
 
6. Tiedoksi
Päätös alueellisesta toimintarahasta v. 2016 Lähidemokratiatoimikunta 22.2.2016 § 2, keskustan suuralue
Lähidemokratiatoimikunta on myöntänyt alueellista toimintarahaa keskustan suuralueelle lähes yhteistyöryhmän tekemän esityksen mukaisesti. Toimikunta teki vain pieniä muutoksia esitykseen. Taulukko toimitetaan pöytäkirjan liitteenä kaikille Lähidemokratiatoimikunnan tekemän päätöksen mukaisesti.  
 
Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys järjestää Kansalaisfoorumin keskiviikkona 27.4. klo 15 alkaen ravintola Perlassa. On hyvä välittää tietoa selkeyden nimissä heille, että yhdistys välittäisi viestiä tilaisuudesta myös keskustan suuralueen yhteistyöryhmälle seuraavassa kokouksessa. Kalevi Hiltunen kertoi, että tilaisuudessa on tarkoitus ideoida ja esittää mielipiteitä alueen toiminnan kehittämiseen. Keskustan suuraluetta koskevia ideoita olisi hyvä välittää yhteistyöryhmälle. Yhteistyötä toivotaan lisää alueen eri toimijoiden kesken ja viestin välittämistä. Alueellisella toimintarahalla toteutettavista tapahtumista on hyvä informoida ja tiedottaa yhteistyöryhmää.
 
Kokouksen puheenjohtajana jatkoi yhteistyöryhmän varapuheenjohtaja Jukka Lappalainen klo 18:14.          
 
Asukaskyselyn yhteenveto: Miten haluaisit osallistua ja vaikuttaa Oulun kaupungin palveluihin
Kuntalaisvaikuttamisen ja yhteisötoiminnan toteuttama asukaskyselyn yhteenveto oli esillä kokouksessa. Centria ammattikorkeakoulun opiskelija on toteuttanut osana opinnäytetyötään asukaskyselyn. Kyselyyn saatiin yhteensä lähes 300 vastaajaa. Vastaajia oli eniten ikäryhmästä 41-64 v. Naisia oli 200 kyselyyn vastanneista ja miehiä 80. Keskustan suuralueelta vastattiin eniten ja seuraavaksi eniten vastattiin Jäälistä, Haukiputaalta, Kiimingistä ja Kaijonharjun suuralueilta. Vastaajat kokivat, että Oulun kaupungin palveluita koskevaan valmisteluun ja päätöksentekoon voi vaikuttaa melko huonosti. Eniten vastaajat kokivat voivansa vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vaikuttamisen kanavista äänestäminen kunnallisvaaleissa koettiin tärkeimmäksi ja toiseksi tärkeimmäksi asukas- tai käyttäjäkyselyyn vastaaminen. Eniten halutaan vaikuttaa äänestämällä ja osallistumalla netissä tehtyihin kyselyihin. Tiedottaminen kuntalaisten osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksista koettiin melko riittämättömäksi. Avoimiin kysymyksiin saatiin paljon vastauksia. Yleisesti toivottiin enemmän avoimuutta ja tiedottamista jo asioiden valmisteluvaiheessa. Lisäksi toivottiin mm. päättäjien ja viranhaltijoiden osallistumista alueilla ja kuntalaisten mielipiteiden vaikuttavuuden lisäämistä osana päätöksentekoa. Kyselyn esitysmateriaali lähetetään pöytäkirjan liitteenä.  
 
Jukka Lappalainen kommentoi, että ikäihmisten vaikuttamismahdollisuudet on tärkeä myös huomioida, kaikilla ei ole edes tietokonetta käytössään. Solja Peltovuori kertoi, että järjestöt toteuttavat myös eri alueilla tapahtuvia raateja, esimerkiksi omaishoitoyhdistys järjestää omansa. Tietojen kerääminen eri tavoin on hyvä asia, tulee asukkaille tutummaksi, kun kysellään ja tietoja kartoitetaan eri tavoin. Oulun raateja on toteutettu eri alueilla ajankohtaisista aiheista v. 2016.
 
7. Muut ajankohtaiset asiat
 
Made in Oulu –konsertin esityksiin 30.4. klo 18 on vielä muutamia lippuja jäljellä. 
 
Katuturvallisuuskävely 2.5. klo 17.30 järjestetään tänä keväänä Kivisydämeen tutustumisen yhteydessä. Esittelijänä toimii yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista Juha Isoherranen. Poliisin edustajat ja kaupungin asiantuntijat ovat mukana kävelyssä. Kokoontuminen ja lähtöinfo kahvila Makian edessä klo 17.30. 
 
Veteraanien pääjuhla järjestetään Ouluhallissa ke 27.4.klo 13.00. Toiseksi viimeinen juhla järjestetään Oulussa.   
 
8. Seuraava kokous 
Seuraava yhteistyöryhmän kokous järjestetään syksyllä, ilmoitetaan lähempänä ajankohtaa.
 
9. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja Jukka Lappalainen päätti kokouksen klo 18:34.

Jakolinkki