Alkutuotanto

Elintarvikkeiden alkutuotantoa ovat esimerkiksi eläinten kasvatus lihantuotantoa varten, maidon-, hunajan- ja munantuotanto, kalastus ja kalanviljely, hedelmien, kasvisten, viljan ja sienten viljely sekä luonnonvaraisten marjojen ja sienten keräily sekä metsästys.

Alkutuotantoon sisältyy alkutuotteiden tuottamisen lisäksi tuotteiden kuljetus, varastointi ja käsittely tuotantopaikalla niin, että tuotteiden luonne ei merkittävästi muutu. Siihen sisältyy myös elävien eläinten kuljetus ja muiden alkutuotannon tuotteiden kuin maidon kuljetus seuraavaan elintarvikeketjun käsittelypaikkaan, kuten esimerkiksi laitokseen tai vähittäiskauppaan.

Elintarvikealan toimijan on ilmoitettava kunnan valvontaviranomaiselle alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta alkutuotannosta.

Alkutuotantoilmoitusta ei tarvitse tehdä metsästyksestä, luonnonvaraisen riistan luovutuksesta alkutuotannon tuotteena suoraan kuluttajalle eikä luonnonvaraisten kasvien ja sienien poimimisesta, vaikka tarkoituksena olisi näiden tuotteiden myyminen kulutukseen.

Luonnonvaraisen riistan osalta tulee muistaa, että karva- tai höyhenpeitteinen riista, joka saa olla suolistettu, on alkutuotannon tuote, ei liha.

Omavalvonta alkutuotannossa

Omavalvonnalla tarkoitetaan toimijan omaa valvontajärjestelmää, jolla toimija pyrkii varmistamaan, että elintarvikkeet täyttävät niille asetetut vaatimukset ja alkutuotannon tuotteet ovat turvallisia.

Omavalvonnan kuvaamisella tarkoitetaan tilan toimintatapojen kuvaamista eikä siinä edellytetä säännöllisesti tapahtuvaa tehtyjen toimenpiteiden kirjaamista.

Kirjallista kuvausta ei kuitenkaan vaadita toimijoilta, jotka harjoittavat luonnonvaraisen riistan metsästystä tai luonnonvaraisista kasveista ja sienistä saatavien tuotteiden keräilyä eikä Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 1248/2011 mukaiselta elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäiseltä toiminnalta. Tämä helpotus ei koske itujen tai terni- ja raakamaidon myyntiä.

Omavalvonnan kirjallinen kuvaus

Kirjallisessa kuvauksessa on selostettava ainakin seuraavat toimenpiteet siltä osin kuin ne koskevat alkutuotantoa:

1) tilojen puhtaanapito;

2) laitteiden, säiliöiden, häkkien ja kuljetusvälineiden puhtaanapito;

3) eläinten puhtaanapito;

4) kasveista ja sienistä saatavien sellaisenaan syötävien alkutuotannon tuotteiden puhtauden tarkkailu;

5) rehun ja veden aistinvaraisen laadun valvonta;

6) haittaeläinten torjunta;

7) jätteiden käsittely;

8) elintarviketurvallisuuden ja jäljitettävyyden varmistamiseksi tarpeelliset varotoimet tuotaessa eläimiä, kasveja ja sieniä alkutuotantopaikalle;

9) rehun lisäaineiden, eläinlääkkeiden, kasvinsuojeluaineiden, lannoitevalmisteiden, biosidien ja vaarallisten kemikaalien käyttö ja säilytys; ja

10) henkilöstön perehdyttäminen elintarvikehygieniaan ja tartuntatautien torjuntaan.

Alkutuotannon tai toimenpiteiden oleellisesti muuttuessa alkutuotannon toimijan on tarpeellisilta osin täydennettävä tai muutettava kuvausta. Omavalvonnan kuvaus voi koostua yhdestä tai useammasta tiedostosta ja olla osa alkutuotantopaikalla noudatettavaa laatu- tai muuta järjestelmää.

Alkutuottaja voi myös noudattaa Ruokaviraston arvioimaa toimialakohtaista hyvän käytännön ohjetta (jos sellainen on olemassa), jolloin siltä osin erillistä omavalvonnan kuvausta ei tarvitse laatia. 

Alkutuotannon tuotantomäärät

Alkutuotannon toimija voi toimittaa tiettyjä alkutuotannon tuotteita rajallisen määrän suoraan kuluttajille:

  • Idut enintään 5 000 kiloa vuodessa, lehtivihannekset enintään 50 000 kiloa vuodessa, muut kasveista saatavat alkutuotannon tuotteet ja sienet, enintään 100 000 kiloa vuodessa sekä hunaja, enintään 2 500 kiloa vuodessa
  • Kalastustuotteet alkutuotannon tuotteina, enintään 5 000 kiloa vuodessa.
  • Luonnonvaraiset jänikset ja kanit, enintään 1 000 eläintä vuodessa, luonnonvaraiset linnut, enintään 3 000 eläintä vuodessa sekä luonnonvaraiset hirvieläimet, enintään 10 hirveä, 30 peuraa ja 50 metsäkaurista vuodessa metsästäjää tai metsästysseuraa kohden.
  • Ternimaito alkutuotantopaikalla, enintään 2 500 kiloa vuodessa. Mikäli ternimaidon myynti ylittää 2 500 kg/vuosi on toiminnasta tehtävä elintarvikehuoneistoilmoitus kunnalliselle valvontaviranomaiselle.
  • Muu raakamaito alkutuotantopaikalla, enintään 2 500 kiloa vuodessa. Mikäli raakamaidon myynti ylittää 2 500 kg/vuosi on toiminnasta tehtävä elintarvikehuoneistoilmoitus kunnalliselle valvontaviranomaiselle.
  • Kananmunat alkutuotantopaikalla, paikallisessa torikaupassa tai ovelta ovelle myynnissä enintään 20 000 kiloa vuodessa.
  • Muut linnunmunat, enintään 5 000 kiloa vuodessa. 

Kala alkutuotteena

Alkutuotannolla tarkoitetaan elävien kalastustuotteiden pyyntiä, viljelyä ja keräämistä tarkoituksena niiden saattaminen markkinoille. Kalastustuotteisiin, jäljempänä kalat, kuuluvat mm. merien ja sisävesien kalat, ravut ja nahkiaiset. 

Alkutuotanto kalastuksessa

  • Verenlasku
  • Kalastusaluksella tai jäällä tehty pään, sisälmysten ja evien poistaminen
  • Jäähdyttäminen ja kääriminen
  • Peratun tai perkaamattoman kalan kuljetus alkutuotantopaikalta ensimmäiseen määränpäänä olevaan elintarvikehuoneistoon 

Alkutuotanto vesiviljelyssä

  • Kalojen viljely
  • Rapujen viljely ja käsittely
  • Kalojen nosto
  • Kalojen tainnutus
  • Kalojen verenlasku
  • Kuljetus ja varastointi vesiviljelylaitosten alueella
  • Elävän tai verestetyn kalan kuljetus ensimmäiseen määränpäänä olevaan elintarvikehuoneistoon

Alkutuotannon toimijoihin kuuluvat kaikki kalankasvattajat, jotka tuottavat kalaa elintarviketuotantoketjuun. Siten myös mäti- ja poikastuottajien harjoittama mädin tai kalanpoikasten myynti jatkokasvatukseen on alkutuotantoa. Alkutuotantoon kuuluvat myös luonnonravintolammikoissa kalaa kasvattavat tuottajat, jotka myyvät kalaa ruokakalatuottajille jatkokasvatukseen. Alkutuotannon ulkopuolelle jäävät vain vesiviljelylaitokset, jotka kasvattavat luonnonvesiin istutettavaa kalaa eli varsin pieni osa kalankasvattajista. 

Alkutuotannon tuotteet

Alkutuotannon tuotteita ovat esimerkiksi jäitetty, perkaamaton kala muovisäiliöissä tai styrox-laatikoissa sekä elävät kalat tai ravut tai aluksella perattu, jäitetty kala styrox-laatikoissa. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen mukaan pakkausmateriaalien on oltava helposti puhdistettavia ja tarvittaessa helposti desinfioitavia. Styrox-laatikot eivät Eviran mukaan täytä tätä vaatimusta, joten niitä ei tulisi käyttää uudelleen. 

Alkutuotantoa ei ole

  • Fileointi, paloittelu
  • Jalosteiden valmistus
  • Pakastus 
  • Pakkaaminen 
  • Varastointi 

Kalastaja tai kalanviljelijä voi alkutuotannon toimijana toimittaa rajattomasti alkutuotannon tuotteita kala-alan laitoksiin, tukkuliikkeisiin ja vähittäiskauppaan. Kalastaja tai kalanviljelijä voi ilman elintarvikehuoneisto- tai laitoshyväksyntää toimittaa enintään 5 000 kg alkutuotannon tuotteita suoraan lopulliselle kuluttajalle (Valtioneuvoston asetus eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista 1258/2011).

Lisätietoa kalan alkutuotannosta Ruokaviraston sivulta.

Kaupallisen kalastuksen aloittamisesta lisätietoa ELY-keskuksen sivulta. 

Luonnonvaraiset keräilytuotteet alkutuotteena

Alkutuotantoon liittyviä toimintoja ovat mm. tuotteiden varastointi tai kuljetus alkutuotantopaikalla, kuljetus pois alkutuotantopaikalta, sekä alkutuotannon tuotteiden puhdistus, pesu, lajittelu ja muu kauppakunnostus tai käsittely alkutuotantopaikalla edellyttäen, että tämä ei merkittävästi muuta niiden luonnetta. Sen sijaan sellaisia käsittelyjä, jotka eivät enää kuulu alkutuotannon piiriin, ovat esimerkiksi marjojen murskaaminen, yrttien kuivaus tai sienten suolaus.

Mikä ei kuulu alkutuotantoon?

Luonnonvaraisten keräilytuotteiden luonnetta muuttava käsittely ja jalostus kerääjien toimesta, esimerkiksi marjojen soseuttaminen, yrttien kuivaus tai sienten ryöppäys ja suolaaminen. Tällainen käsittely vaikuttaa tuotteiden ominaisuuksiin ja muuttaa niiden luonnetta.

Edellä mainitut toiminnat edellyttävät toimintaan käytettävien tilojen hyväksymistä elintarvikehuoneistoksi.

Siinä tapauksessa, että näin käsitellyt elintarvikkeet luovutetaan suoraan kuluttajalle ja kyseinen myynti, tarjoilu tai muu luovutus on luonteeltaan vähäistä, riittää toiminnasta pelkästään kerääjän tekemä ilmoitus kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle.

Maito alkutuotteena

Maidontuottaja, joka pitää lehmiä, vuohia, lampaita tai muita kotieläimiä maidon tuotannossa on elintarvikealan toimija, paitsi jos kyse on yksityiseen kotikäyttöön tarkoitetusta tuotannosta.

Elintarvikealan toimijan on vastuullaan olevissa toiminnoissa huolehdittava siitä, että asiaankuuluvat elintarvikelainsäädännön vaatimukset täyttyvät. 

Mitä ovat raakamaito, lämpökäsittelemätön maito, tinkimaito ja ternimaito?

Raakamaidolla tarkoitetaan kotieläinten maitoa, jota ei ole kuumennettu yli 40 °C:n lämpötilaan eikä käsitelty vastaavalla tavalla. Raakamaidosta ei ole poistettu mitään eikä siihen ole lisätty mitään, sen saa ainoastaan jäähdyttää. Raakamaito-nimitys maidolle on suora käännös EU:n asetuksesta. 

Lämpökäsittelemätön maito on maitoa, jota ei ole kuumennettu vähintään + 72 °C:een 15 sekunnin ajaksi tai käsitelty muulla vaikutukseltaan vastaavalla tavalla. Maitoa on saatettu käsitellä muutoin kuin pastörointia vastaavalla tavalla, esimerkiksi vakioimalla rasvapitoisuus tai kuorimalla kerma. Muusta lämpökäsittelemättömästä maidosta kuin raakamaidosta on käytettävä nimitystä 'lämpökäsittelemätön maito'.

Tinkimaito on perinteinen suomalainen nimitys maidontuotantotiloilta suoraan kuluttajan astiaan myytävälle raakamaidolle. Se on raakamaitoa, joka on luontaisessa olomuodossansa ja ainoastaan jäähdytetty.

Ternimaidolla tarkoitetaan maitoa, joka on lypsetty 3–5 päivän ajan poikimisen jälkeen. Ternimaidossa on paljon vasta-aineita ja mineraaleja. Ternimaidolle on olemassa myös muutama muu määritelmä, mutta niiden ero on yleensä vain tuotantopäivien lukumäärässä. 

Maidon luovutus tilalta ja annettavat ohjeet

Toimijan, joka luovuttaa kuluttajalle raakamaitoa, on luovutuksen yhteydessä annettava kuluttajalle kirjallisesti seuraavat tiedot:

 1) tuote on raakamaitoa

 2) tuote saattaa sisältää tautia aiheuttavia mikrobeja;

 3) riskiryhmiin kuuluvien ei tule nauttia tuotetta lämpökäsittelemättömänä;

 4) riskiryhmiin kuuluvat lapset, vanhukset, raskaana olevat ja henkilöt, joilla on vakava perussairaus;

5) tuotteen kuljetus- ja säilytyslämpötila sekä viimeinen käyttöpäivä

Tietojen on lisäksi oltava selvästi kuluttajan nähtävillä luovutuspaikalla paitsi, jos raakamaito luovutetaan kuluttajalle vähittäismyyntipäällykseen pakattuna.

Raakamaidon pakkauksessa on oltava tämän pykälän 1. momentin mukaiset tiedot.

Jos raakamaito tarjoillaan kuluttajalle paikan päällä nautittavaksi, riittää, että 1. momentin mukaiset tiedot ovat selvästi kuluttajan nähtävillä luovutuspaikalla, eikä tietoja tuotteen kuljetus- ja säilytyslämpötilasta sekä viimeisestä käyttöpäivästä silloin tarvitse antaa.

Tämän pykälän vaatimuksia sovelletaan raakamaidon lisäksi muuhun lämpökäsittelemättömään maitoon. Muusta lämpökäsittelemättömästä maidosta kuin raakamaidosta on käytettävä nimitystä 'lämpökäsittelemätön maito'. 

Riista alkutuotteena

Elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi metsästykselle on annettu joitakin elintarvikehygieenisiä vaatimuksia.

Luonnonvaraisen riistan metsästystä ja lihan käsittelyä koskevat samantyyppiset vaatimukset ja periaatteet kuin muutakin lihan käsittelyä. Elintarvikelainsäädännön vaatimukset eivät koske metsästäjän omassa taloudessaan käyttämää lihaa. 

 Milloin riistan liha pitää tarkastaa?

Jos luonnonvaraisen riistan lihaa halutaan toimittaa yleiseen kulutukseen, virkaeläinlääkärin on tarkastettava liha.

Luonnonvarainen riista, jolle aiotaan tehdä lihantarkastus, on kuljetettava hygieenisesti laitokseen tai paikkaan, jossa sen teurastaminen ja lihantarkastus on sallittua. Suurriistaa ei saa kuljettaa pinottuna. Luonnonvaraiset jänikset, kanit ja linnut, jotka toimitetaan vähittäismyyntiin, on kuljetettava hygieenisesti. Kun luonnonvarainen riistaeläin toimitetaan lihantarkastukseen, ruhon mukana tulee toimittaa asiakirja, jossa on tieto eläimen pyyntipäivästä, -ajasta ja -kunnasta sekä mahdolliset tiedot epäillystä eläimen sairaudesta, havaituista suolistomuutoksista sekä muista lihan laatuun vaikuttavista seikoista.

Ilman lihantarkastusta metsästäjä voi luovuttaa luonnonvaraisen riistan lihaa kuluttajan omaan käyttöön. Lisäksi metsästettyjen luonnonvaraisten hirvieläinten, jänisten, kanien ja lintujen lihan toimittaminen vähittäismyyntiin on mahdollista ilman lihantarkastusta.

Alustava riistan lihantarkastus 

Metsästysseurueen jäsen, joka on saanut säädöksissä tarkoitetun terveys- ja hygieniakoulutuksen, on nk. koulutettu henkilö. Koulutettu henkilö voi tehdä luonnonvaraisen riistan alustavan tarkastuksen heti pyynnin tai kaadon jälkeen. Koulutettu henkilö toimittaa tiedot riistan alustavasta tarkastuksesta lihantarkastuksen tekevälle virkaeläinlääkärille.

Jos metsästysseurueella ei ole käytettävissä koulutettua henkilöä, asiakirja riistaeläimen pyyntitiedoista tulee toimittaa riistaeläimen ruhon mukana. Tällöin alustavaa tarkastusta ei tehdä, vaan eläinlääkäri tekee lihantarkastuksen ruholle ja elimille.

 

Koulutetun henkilön tehtävät

  • Hän voi tehdä ruhon ja sisäelinten tarkastuksen jo pyyntipaikalla.
  • Hän toimittaa tarkastettavan ruhon mukana kirjallisen ilmoituksen lihantarkastuksen tekevälle virkaeläinlääkärille. Asiakirjasta tulee ilmetä havainnot, pyyntipäivä, -aika ja -kunta, ja sen pitää olla numeroitu.
  • Hän ilmoittaa lihantarkastuksen tekevälle virkaeläinlääkärille poikkeavista havainnoista, epänormaalista käyttäytymisestä tai epäillyistä ympäristösaasteista.

Lihantarkastuksen tekee aina virkaeläinlääkäri. 

Lainsäädäntöä

  • Elintarvikehygienia-asetus (EY) 852/2004
  • Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (EY) 853/2004
  • Valtioneuvoston asetus eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista 1258/2011, muutos 23/2017

Oulun seudun ympäristötoimi

  • Käyntiosoite work Solistinkatu 2, 90140 Oulu
  • Postiosoite postal PL 34, 90015 Oulun kaupunki
  • Puhelin Vaihde work 08 558 410 Faksi fax 08 557 1490
  • Sähköposti
  • Verkkosivut Henkilökunnan yhteystiedot
  • Aukioloajat ma–pe klo 8–16
  • Toimialueena Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Tyrnävä

    Anna palautetta
Tiedot esitetään hCard-muodossa.