Omavalvonta on sinun oma järjestelmäsi, jolla varmistat elintarvikkeille asetetut vaatimukset ja niiden turvallisuuden.
Tee kuvaus toimintatavoistasi. Kuvaus voi olla osaksi suullinen. Sinun ei tarvitse kirjata säännöllisesti tiettyjä toimenpiteitä. Tarkempaa tietoa löydät Ruokaviraston alkutuotanto sivuilta.
Kuvausta ei tarvitse tehdä
Helpotus ei koske itujen ja terni- ja raakamaidon myyntiä.
Omavalvonnan kirjallinen kuvaus
Ruokaviraston arvioima toimialakohtainen hyvän käytännön ohje korvaa omavalvonnan kuvauksen.
Muuta ja täydennä tarvittaessa omavalvonnan kuvausta. Voi liittää kuvauksen osaksi laatu- tai muuta järjestelmää. Kuvauksessa voi olla useita tiedostoja.
Selosta ainakin seuraavat toimenpiteet, mikäli ne koskevat sinua:
- tilojen puhtaanapito
- laitteiden, säiliöiden, häkkien ja kuljetusvälineiden puhtaanapito
- eläinten puhtaanapito
- kasveista ja sienistä saatavien sellaisenaan syötävien alkutuotannon tuotteiden puhtauden tarkkailu
- rehun ja veden aistinvaraisen laadun valvonta
- haittaeläinten torjunta
- jätteiden käsittely
- elintarviketurvallisuuden ja jäljitettävyyden varmistamiseksi tarpeelliset varotoimet tuotaessa eläimiä, kasveja ja sieniä alkutuotantopaikalle
- rehun lisäaineiden, eläinlääkkeiden, kasvinsuojeluaineiden, lannoitevalmisteiden, biosidien ja vaarallisten kemikaalien käyttö ja säilytys
- henkilöstön perehdyttäminen elintarvikehygieniaan ja tartuntatautien torjuntaan.
Kalan alkutuotantoa on
- elävien kalastustuotteiden pyynti
- viljelyä ja keräämistä tarkoituksena niiden saattaminen markkinoille
Kalastustuotteisiin, jäljempänä kalat, kuuluvat mm. merien ja sisävesien kalat, ravut ja nahkiaiset.
Alkutuotanto kalastuksessa
- verenlasku
- kalastusaluksella tai jäällä tehty pään, sisälmysten ja evien poistaminen
- jäähdyttäminen ja kääriminen
- peratun tai perkaamattoman kalan kuljetus alkutuotantopaikalta ensimmäiseen määränpäänä olevaan elintarvikehuoneistoon
Alkutuotanto vesiviljelyssä
- kalojen viljely
- rapujen viljely ja käsittely
- kalojen nosto
- kalojen tainnutus
- kalojen verenlasku
- kuljetus ja varastointi vesiviljelylaitosten alueella
- elävän tai verestetyn kalan kuljetus ensimmäiseen määränpäänä olevaan elintarvikehuoneistoon
Alkutuotannon toimijoita ovat
- kaikki kalankasvattajat, jotka tuottavat kalaa elintarviketuotantoketjuun
- mäti- ja poikastuottajien harjoittama mädin tai kalanpoikasten myynti jatkokasvatukseen
- luonnonravintolammikoissa kalaa kasvattavat tuottajat, jotka myyvät kalaa ruokakalatuottajille jatkokasvatukseen
Alkutuotannon ulkopuolelle jäävät vain vesiviljelylaitokset, jotka kasvattavat luonnonvesiin istutettavaa kalaa eli varsin pieni osa kalankasvattajista.
Alkutuotannon tuotteet
- jäitetty, perkaamaton kala muovisäiliöissä tai styrox-laatikoissa sekä elävät kalat tai ravut tai aluksella perattu, jäitetty kala styrox-laatikoissa.
Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen mukaan pakkausmateriaalien on oltava helposti puhdistettavia ja tarvittaessa helposti desinfioitavia. Styrox-laatikot eivät Ruokaviraston mukaan täytä tätä vaatimusta, joten niitä ei tulisi käyttää uudelleen.
Alkutuotantoa ei ole
- fileointi
- paloittelu
- jalosteiden valmistus
- pakastus
- pakkaaminen
- varastointi
Kalastaja tai kalanviljelijä voi alkutuotannon toimijana toimittaa rajattomasti alkutuotannon tuotteita kala-alan laitoksiin, tukkuliikkeisiin ja vähittäiskauppaan. Kalastaja tai kalanviljelijä voi ilman elintarvikehuoneisto- tai laitoshyväksyntää toimittaa enintään 5 000 kg alkutuotannon tuotteita suoraan lopulliselle kuluttajalle (Valtioneuvoston asetus eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista 1258/2011).
Lisätietoa kalan alkutuotannosta Ruokaviraston sivulta.
Kaupallisen kalastuksen aloittamisesta lisätietoa Maa- ja metsätalousministeriön sivulta.
Luonnonvaraisten keräilytuotteiden alkutuotantoa on
- tuotteiden varastointi tai kuljetus alkutuotantopaikalla
- kuljetus pois alkutuotantopaikalta
- alkutuotannon tuotteiden puhdistus, pesu, lajittelu ja muu kauppakunnostus tai käsittely alkutuotantopaikalla edellyttäen, että tämä ei merkittävästi muuta niiden luonnetta.
Mikä ei kuulu alkutuotantoon?
- luonnonvaraisten keräilytuotteiden luonnetta muuttava käsittely ja jalostus kerääjien toimesta
- marjojen soseuttaminen, yrttien kuivaus tai sienten ryöppäys ja suolaaminen. Tällainen käsittely vaikuttaa tuotteiden ominaisuuksiin ja muuttaa niiden luonnetta.
Edellä mainitut toiminnat edellyttävät toimintaan käytettävien tilojen hyväksymistä elintarvikehuoneistoksi.
Jos elintarvikkeet luovutetaan suoraan kuluttajalle ja kyseinen myynti, tarjoilu tai muu luovutus on luonteeltaan vähäistä, riittää toiminnasta pelkästään kerääjän tekemä ilmoitus kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle.
Maidontuottaja, joka pitää lehmiä, vuohia, lampaita tai muita kotieläimiä maidon tuotannossa on elintarvikealan toimija. Yksityiseen kotikäyttöön tarkoitettu tuotanto ei ole alkutuotantoa.
Elintarvikealan toimijan on vastuullaan olevissa toiminnoissa huolehdittava siitä, että asiaankuuluvat elintarvikelainsäädännön vaatimukset täyttyvät.
Mitä ovat raakamaito, lämpökäsittelemätön maito, tinkimaito ja ternimaito?
Raakamaidolla tarkoitetaan kotieläinten maitoa, jota ei ole kuumennettu yli +40 asteen lämpötilaan eikä käsitelty vastaavalla tavalla. Raakamaidosta ei ole poistettu mitään eikä siihen ole lisätty mitään, sen saa ainoastaan jäähdyttää. Raakamaito-nimitys maidolle on suora käännös EU:n asetuksesta.
Lämpökäsittelemätön maito on maitoa, jota ei ole kuumennettu vähintään +72 asteeseen 15 sekunnin ajaksi tai käsitelty muulla vaikutukseltaan vastaavalla tavalla. Maitoa on saatettu käsitellä muutoin kuin pastörointia vastaavalla tavalla, esimerkiksi vakioimalla rasvapitoisuus tai kuorimalla kerma. Muusta lämpökäsittelemättömästä maidosta kuin raakamaidosta on käytettävä nimitystä "lämpökäsittelemätön maito".
Tinkimaito on perinteinen suomalainen nimitys maidontuotantotiloilta suoraan kuluttajan astiaan myytävälle raakamaidolle. Se on raakamaitoa, joka on luontaisessa olomuodossansa ja ainoastaan jäähdytetty.
Ternimaidolla tarkoitetaan maitoa, joka on lypsetty 3–5 päivän ajan poikimisen jälkeen. Ternimaidossa on paljon vasta-aineita ja mineraaleja. Ternimaidolle on olemassa myös muutama muu määritelmä, mutta niiden ero on yleensä vain tuotantopäivien lukumäärässä.
Maidon luovutus tilalta ja annettavat ohjeet
Toimijan, joka luovuttaa kuluttajalle raakamaitoa, on luovutuksen yhteydessä annettava kuluttajalle kirjallisesti seuraavat tiedot
- tuote on raakamaitoa
- tuote saattaa sisältää tautia aiheuttavia mikrobeja
- riskiryhmiin kuuluvien ei tule nauttia tuotetta lämpökäsittelemättömänä
- riskiryhmiin kuuluvat lapset, vanhukset, raskaana olevat ja henkilöt, joilla on vakava perussairaus
- tuotteen kuljetus- ja säilytyslämpötila sekä viimeinen käyttöpäivä
Tietojen on lisäksi oltava selvästi kuluttajan nähtävillä luovutuspaikalla paitsi, jos raakamaito luovutetaan kuluttajalle vähittäismyyntipäällykseen pakattuna. Raakamaidon vähittäismyyntipakkauksessa on oltava edellä mainitut tiedot.
Jos raakamaito tarjoillaan kuluttajalle paikan päällä nautittavaksi, riittää, että tiedot ovat selvästi kuluttajan nähtävillä luovutuspaikalla, eikä tietoja tuotteen kuljetus- ja säilytyslämpötilasta sekä viimeisestä käyttöpäivästä silloin tarvitse antaa.
Näitä vaatimuksia sovelletaan raakamaidon lisäksi muuhun lämpökäsittelemättömään maitoon. Muusta lämpökäsittelemättömästä maidosta kuin raakamaidosta on käytettävä nimitystä "lämpökäsittelemätön maito".
Luonnonvaraisen riistan metsästystä ja lihan käsittelyä koskevat samantyyppiset vaatimukset ja periaatteet kuin muutakin lihan käsittelyä.
Elintarvikelainsäädännön vaatimukset eivät koske metsästäjän omassa taloudessaan käyttämää lihaa.
Milloin riistan liha pitää tarkastaa?
Yleiseen kulutukseen toimitettava liha on tarkastutettava virkaeläinlääkärillä.
Luonnonvarainen riista on kuljetettava hygieenisesti laitokseen tai paikkaan, jossa sen teurastaminen ja lihantarkastus on sallittua. Kuljetuksessa on huomioitava, että
- suurriistaa ei saa kuljettaa pinottuna
- luonnonvaraiset jänikset, kanit ja linnut on kuljetettava hygieenisesti
Lihantarkastuksessa tarvittavat asiakirjat
- tieto eläimen pyyntipäivästä ja -ajasta
- pyyntikunta
- mahdolliset tiedot epäillystä eläimen sairaudesta
- havaitut suolistomuutokset
- muut lihan laatuun vaikuttavat seikat
Tarkastamatonta lihaa voi luovuttaa kuluttajan omaan käyttöön. Metsästettyjen luonnonvaraisten hirvieläinten, jänisten, kanien ja lintujen lihan toimittaminen vähittäismyyntiin on mahdollista ilman lihantarkastusta.
Alustava riistan lihantarkastus
Koulutettu henkilö voi tehdä luonnonvaraisen riistan alustavan tarkastuksen heti pyynnin tai kaadon jälkeen. Koulutetun henkilön tehtävät löytyvät Ruokaviraston sivuilta.
Jos metsästysseurueella ei ole käytettävissä koulutettua henkilöä, asiakirja riistaeläimen pyyntitiedoista tulee toimittaa riistaeläimen ruhon mukana. Tällöin alustavaa tarkastusta ei tehdä, vaan eläinlääkäri tekee lihantarkastuksen ruholle ja elimille.
Lihantarkastuksen tekee aina virkaeläinlääkäri.