Milloin minun asuntokatuni aurataan?

Kadut hoidetaan kunnossapitoluokituksen mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä. Ajoradat on jaettu liikenteellisen merkityksen perusteella kolmeen (+ yksityistiet) ja pyöräilyn väylät kolmeen kunnossapitoluokkaan.

Asuntokadut kuuluvat kunnossapitoluokkaan III, jonka laatuvaatimukset ovat: Katu aurataan 12 tunnin kuluessa siitä, kun lunta on kertynyt kadulle 6 cm ja välittömästi kunnossapitoluokka II ajoratojen jälkeen. Sohjoa poistetaan, kun kertyneen sohjon määrä on 5 cm. Kun katu jäätyy, liukkautta torjutaan hiekoittamalla tai suolaamalla kymmenen tunnin kuluessa.

Jatkuvan lumisateen aikana aloitetaan auraus I-luokan väylistä toimenpiderajan ylityttyä, jonka jälkeen siirrytään II-luokan väylästölle ja tämän jälkeen III-luokalle. II- ja III-luokan väylästöltä palataan kuitenkin I-luokan väylästölle, mikäli I-luokan toimenpiderajat täyttyvät jatkuvan lumisateen aikana. Tämän jälkeen jatketaan auraus loppuun II- ja III-luokan väylillä.

Eli jos lumisade kestää pitkään asuntokaduille päästään vasta myöhemmin lumisateen loppumisen jälkeen. Aurauskalusto voi joutua palaamaan takaisin pääkaduille, vaikka kaikkia asuntokatuja ei ole ehditty aurata. Korkeamman kunnossapitoluokan pääkadut ja kokoojakadut ovat lain mukaan pidettävä auki työmatkaliikenteen turvaamiseksi.

Katujen kunnossapitoluokat näet Oulun karttapalvelusta kohdassa ”Kadut ja puistot” > ”Katujen kunnossapito”. Saat kunnossapitoluokat näkyviin, kun liikut kartalla lähemmäksi kohdetta.

Milloin jalankulun ja pyöräilyn väylät aurataan?

Jalkakäytävät ovat kiinteistöjen kohdalla kiinteistön kunnossapitovastuulla. Kiinteistöt vastaavat siitä, että jalkakäytävät ovat kulkukelpoisia.

Pyörätiet aurataan kunnossapitoluokituksen mukaisessa järjestyksessä. Kunnossapitoluokkien vaatimukset kunnossapitoluokittain ovat:

Pyörätiet, kunnossapitoluokka I

Pyörätie aurataan neljän tunnin kuluessa siitä, kun lunta on kertynyt tielle 3 cm. Arkiaamuisin aurataan yöllisen lumisateen jälkeen viimeistään klo 7:ään mennessä sekä klo 16 mennessä. Sohjoa poistetaan kun kertyneen sohjon määrä on 2 cm. Katua hiekoitetaan tai suolataan kolmen tunnin kuluessa kadun jäätymisen huomaamisesta.

Pyörätiet, kunnossapitoluokka II

Pyörätie aurataan kuuden tunnin kuluessa siitä, kun lunta on kertynyt tielle 5 cm ja välittömästi kunnossapitoluokan I jälkeen. Sohjoa poistetaan kun kertyneen sohjon määrä on 4 cm. Katua hiekoitetaan tai suolataan neljän tunnin kuluessa kadun jäätymisen huomaamisesta.

Pääpyörätiet, kunnossapitoluokka S

Väylä aurataan neljän tunnin kuluessa siitä, kun lunta on kertynyt tielle 2 cm (päivisin) tai 4 cm (yöaikaan). Sohjoa poistetaan kun kertyneen sohjon määrä on 2 cm (päivisin) tai 3 cm (yöaikaan). Väylää hiekoitetaan tai suolataan neljän tunnin kuluessa kadun jäätymisestä tai kun todetaan väylän olevan liukas.

Pääreitit pyritään saamaan kuntoon ennen työmatkaliikennettä. On hyvä muistaa, että talven aikana ei voida taata kesäkeliä pyöräteille.

Pyöräteiden kunnossapitoluokat näet osoitteessa https://kartta.ouka.fi kohdassa ”Kadut ja puistot” > ”Katujen kunnossapito” ja ”Pääpyörätiet”. Saat kunnossapitoluokat näkyviin, kun liikut kartalla lähemmäksi kohdetta.

Miksi kaupunki auraa tonttiliittymäni umpeen?

Kaupunki ei tahallaan auraa tonttiliittymääsi umpeen. Kaupunki vastaa asemakaava- alueen katujen aurauksesta. Aurauksen yhteydessä lunta kertyy kadun reunalle ja tonttiliittymiin.

Tonttiliittymän aurauksesta vastaa kiinteistö. Liittymän lumet tulee läjittää tontille.

Minne voin sijoittaa lumet pihaltani?

Tontin lumet tulee sijoittaa omalle pihalle tai tarvittaessa kuljettaa lumenvastaanottopaikalle. Lunta ei saa siirtää tontilta kaupungin katu- tai puistoalueille. Myös tonttiliittymän lumet on sijoitettava tontille.

Kaupungin lumenvastaanottopaikat 

Milloin kadut hiekoitetaan?

Liukkautta torjutaan katujen kunnossapitoluokituksen mukaisessa järjestyksessä. Osa hiekoituksesta hoidetaan samalla koneella kuin auraus. Näin hiekoittamaan päästään vasta aurauksen jälkeen, kun auralaite on vaihdettu hiekoituslaitteeseen.

Usein sään lauhtuessa hiekoitushiekka uppoaa jäähän. Kun pinta taas yön aikana jäätyy, katu voi olla liukas. Tällöin katu pyritään joko hiekoittamaan uudelleen tai karhentamaan sen jäätynyt pinta, jolloin aikaisemmin levitetty hiekka nousee pintaan ja toimii jälleen liukkaudentorjunnassa.

Katujen kunnossapitoluokat näet Oulun karttapalvelusta kohdassa ”Kadut ja puistot” > ”Katujen kunnossapito”. Saat kunnossapitoluokat näkyviin, kun liikut kartalla lähemmäksi kohdetta.

Miksi kaupunki käyttää liukkaudentorjunnassa tappajasoraa?

Kaupunki ei käytä ns. tappajasoraa. Oulussa liukkaudentorjunnassa käytetään hiekkaa, soramursketta tai kalliosepeliä. Käytettävän kiviaineksen ohjeellinen raekoko on 1-6 mm. Hiekoitusmateriaaliksi ei hyväksytä niin liuskeista kalliomursketta, että se aiheuttaisi pyörän renkaiden rikkoutumisvaaran.

Usein taloyhtiöiden pihoja ja kiinteistöjen hoitovastuulla olevia jalkakäytäviä nähdään hiekoitettavan teräväsärmäisellä kalliomurskeella, joka saattaa kulkeutua myös kaupungin hoitovastuulla oleville katualueille.

Vinkki pyöräilijöille! Pistosuojatut karkeakuvioiset pyörän renkaat kestävät parhaiten talviajossa. Kaupunkialueella pyöräillessä pistosuojatut renkaat ovat suositeltavat myös lasinsirujen vuoksi. Renkaiden huoltaminen ja puhdistaminen käytön jälkeen vähentää rengasrikkoja huomattavasti.

Miksi hiekkaa ei harjata pois täysin sulaneelta kevyen liikenteen väylältä syystalvella/keväällä?

Hiekkaa ei harjata pois, koska vaikka lumi ja jää ovat sulaneet lämpimän päivän aikana, kostea asfalttipinta voi jäätyä liukkaaksi yöpakkasista johtuen.

Voisiko kadulle jättää hiekoittamattoman kaistan pulkkailijoita ja kelkkailijoita varten?

Koska kaupungilla on lakisääteinen velvollisuus aurata ja torjua liukkautta, osaa kadusta tai pyörätiestä ei voida jättää auraamatta tai hiekoittamatta.

Teillä kulkee myös näkövammaisia. He eivät välttämättä huomaisi hiekoittamatonta aluetta.

Miksi kadulla on niin paljon loskaa? Autot jäävät siihen kiinni.

Lumisen kauden jälkeen sään lauhtuminen sulattaa kaduille pakkautuneen lumen ja jääpolanteen sohjoksi. Kadut sohjoutuvat yleensä samaan aikaan joka paikassa. Sohjon poisto suoritetaan kunnossapitoluokituksen mukaisessa järjestyksessä. Sohjon poisto aloitetaan I-luokan väylistä toimenpiderajan täytyttyä, jonka jälkeen siirrytään II-luokan väylästölle ja sen jälkeen III-väylille.

Vaikka työtä pyritään ennakoimaan, ei joka paikkaan ehditä samaan aikaan.

Milloin hiekoitushiekat lakaistaan pois keväällä?

Hiekoitushiekan poisto suoritetaan keväällä välittömästi, kun lumi/polanne on sulanut väylältä ja oletettavasti liukkauden torjuntaa ei enää tarvita.

Käytössä on aina kaikki kalusto ja henkilöstö, sillä tavoitteena on saada hiekka pois mahdollisimman nopeasti. Hiekoitushiekan poiston tulee olla tehtynä väylien ja aukioiden osalta 3 viikon kuluessa työn aloituksesta. Hiekoitushiekan poisto tehdään kunnossapitoluokittain.

Pahimmillaan katupölykausi on yleensä huhti-toukokuussa.

Minne voin antaa palautetta talvikunnossapidosta?

Palautetta kunnossapidosta otetaan vastaan sähköisenpalautejärjestelmän kautta.

Jos asuntokatusi on lumisateen jälkeen aamulla auraamatta, sinne ei vain vielä ole ehditty. Se aurataan kyllä, eikä ilmoittaminen nopeuta työtä. Jos ongelma on vielä usean päivän jälkeen, ilmoita asiasta sähköisen palautejärjestelmän kautta.

Aura on rikkonut postilaatikkoni/aitani, kuka korvaa?

Jos tiedät varmasti, että kadun auraaja on rikkonut postilaatikkosi/aitasi, ota yhteyttä suoraan alueesi alueurakoitsijaan.

Alueesi alueurakoitsijan voit tarkistaa Oulun karttapalvelusta kohdasta ”Kadut ja puistot” > ”Katujen kunnossapito”. Klikkaa kartalle näkyviin tullutta viivaa postilaatikkosi/aitasi kohdalta, ja avautuvasta ikkunasta näet alueurakoitsijan päivystysnumeron.

Kerätäänkö raivausjätteet pois metsistä?

• Pääsääntöisesti raivausjätteitä ei kerätä pois. Hakkutähteet pyritään myymään polttopuupalstoina. Loput metsään jääneet tähteet maatuvat ravinteiksi
• Mikäli alueelta poistetaan merkittäviä määriä puutavaraa, ne kerätään pinoihin ja myydään tehtaille ja sahoille. Metsään jätettävät tähteet maatuvat ravinteiksi.

Raivaukset ovat käynnissä kotimme viereisessä metsässä. Voiko siitä kerätä tai ostaa polttopuuta?

• Polttopuiden kerääminen on luvanvaraista ja polttopuupalstoista peritään pieni maksu. Hoitotyön käynnistyessä lähitaloihin jaettavissa tiedotteissa kerrotaan, myydäänkö hakkuutähteet polttopuuksi vai ei. Syksyllä 2017 otettaneen käyttöön e-varauspalvelu, josta polttopuupalstoja voi ostaa suoraan.  Lisätietoja metsien hoidosta.
• Urakoitsijoiden toimesta kerättävä raivausjäte haketetaan energiakäyttöön ja katemateriaaliksi.

Miksi tonttimme takana olevaa metsää ei harvenneta, vaikka muuten lähialueella ovat metsätyöt käynnissä?

• Metsillä on myös eri hoitotasoja; lähi-, ulkoilu- ja virkistysmetsissä hoitotoimenpiteitä tehdään tiheämmin kuin suoja- ja talousmetsissä. 
• Metsien käsittelytiheyteen vaikuttavat myös metsätyyppi ja metsän kehitysvaihe. Kosteat paju- ja leppävaltaiset metsät vaativat nopeampia toimenpiteitä kuin esim. kuivemmat kangasmetsät ja nuorta metsätaimikkoa on harvennettava tiheämpään kuin varttuneempaa metsää. Lisätietoa puistometsien hoidosta ja metsien hoidosta.
• Tavanomainen metsien harvennusväli on kymmenen vuotta. Kaupungin metsäalueet ovat laajat ja niitä hoidetaan resurssien puitteissa. Hoitotoimet pyritään ohjaamaan metsiin, joita ei ole hoidettu pitkään aikaan ja hoitotarve on ilmeinen.

Kotimme vieressä on alkamassa metsätyöt. Emme halua, että tonttimme vierestä poistetaan mitään.

• Metsien hoitotoimenpiteiden tavoitteena on alueen turvallisuus, puuston uudistuminen, metsäympäristön viihtyvyys sekä alueen elinvoimaisuuden ja maisemallisien arvon säilyttäminen. Metsiä/metsänosia ei jätetä kokonaan käsittelemättä, mutta toiveesta sinne voidaan jättää hieman tiheämpiä kohtia ja säilyttää asukkaalle tärkeitä puita.

Asuinalueellamme on alkamassa metsien harvennukset. Tonttimme kohdalta pitää poistaa kaikki puut.

• Lähimetsien hoitoon eivät kuulu avohakkuut. – Metsässä kuuluu olla puita. Jos puusto ei ole enää hyödyntämässä ravinteita ja valon määrä lisääntyy, on seurauksena metsäpohjan heinittyminen epäesteettiseksi. Helposti käy myös, että avoin alue otetaan hyötykäyttöön omana pihana ja yleinen käyttö estyy.

Lähimetsä kasvaa pujoa, horsmaa, heinää ja vattua. Voiko kaupunki rakentaa siitä puiston?

• Metsäpohja alkaa kasvaa suurruohoja ja pihakarkulaisia, jos piha- ja puutarhajätteitä viedään metsään. Harmittomalta tuntuva kuoppien täyttäminen saa aikaan voimakkaan ravinnelisäyksen ja kompostoituva jäte antaa hyvän kasvualustan metsään kuulumattomalle kasvillisuudelle. Kaupunki ei poista asukkaiden kompostikasoja metsistä, eikä metsistä tehdä rakennettuja puistoja. Lisätietoja yleisen alueen käytöstä.

Kaupungin puolella oleva puu varjostaa ja sotkee. Voiko kaupunki kaataa sen tai saanko kaataa sen itse?

• Asukkaat eivät saa kaataa kaupungin puustoa tai raivata taimikkoa itse. Päätöksen puun kaatamisesta tai säilyttämisestä tekee aina kaupungin viranomainen ja mahdollisen kaadon suorittaa alueen ylläpidosta vastaava urakoitsija.
• Katu- ja viherpalvelujen vastuualueilta tulleita puunkaatotoiveita katselmoidaan kaksi kertaa vuodessa; toukokuussa ja syykuussa. Katselmuksessa kiinnitetään ensisijaisesti huomiota puun kuntoon, puuston tiheyteen ja onko puusta haittaa rakenteille. Varjostaminen tai sotkeminen ei ole riittävä peruste terveen puun kaatamiselle.
• Puunkaatotoiveet tulee osoittaa Oulun kaupungin palautepalveluun.
• Ei kiireelliset yksittäispuut kaadetaan alueellisesti isommissa erissä kustannussyistä.
• Kannattaa myös tarkastaa, onko oma piha pysynyt tonttirajojen sisäpuolella!

Kaupunki on poistanut tontin vierestä puun. Poistaako kaupunki myös kannon?

• Jos puu on kasvanut rakennetulla viheralueella, tullaan myös kanto jyrsimään ja nurmi korjaamaan. Metsästä tai muulta nurmettomalta alueelta kantoja ei poisteta.

Tontillamme kasvaa haitalliseksi koettuja/huonokuntoisia puita. Voinko kaataa ne itse tai saako niille kaatoapua kaupungilta?

• Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaava-alueella ei saa kaataa puita ilman rakennusvalvonta-viranomaisen lupaa. Puunkaatoluvasta tarkemmin.
• Kaatoluvan saatuaan asukas voi kaataa puun itse tai kaadattaa sen muulla henkilöllä tai alan urakoitsijalla omalla kustannuksellaan. Kaatoasioita voi tiedustella myös ylläpidosta vastaavilta alueurakoitsijoilta.

Naapurin puusto häiritsee. Voiko kaupunki pyytää häntä kaatamaan puun tai poistamaan häiritsevän puunoksan/pensaan?

• Kaupunki ei puutu naapurien välisiin puukiistoihin. Asiassa kannattaa edetä naapurin kanssa asiallisesti keskustellen ja ylilyöntejä välttäen. Naapuruussuhdelain mukaan naapuri saa poistaa toisen naapurin alueelta omalle tontille kasvavia juuria ja oksia vain, jos hän pystyy osoittamaan, että niistä on aiheutunut konkreettista haittaa, eikä omistaja ole poistanut niitä kohtuullisessa ajassa pyynnöistä huolimatta.

Miksi kaupunki hoitaa kaupungintalon ympäristöä joka päivä, mutta omassa asuinlähiössä käydään vain silloin tällöin?

• Viheralueiden hoidon intensiivisyys perustuu valtakunnalliseen hoitoluokitukseen. Edustusviheralueet ovat hoitoluokkaa A1. Keskustan ruutukaava-alueen puistot, keskeinen osa Tuiraa, leikkipuistot sekä kokoojakadut ja ostoskeskusten ympäristöt ovat hoitoluokkaa A2. Asuinalueiden keskelle sekä kaupunginosien laidoilla olevat käyttö- ja suojaviheralueet sekä useimmat liikenneviheralueet ovat luokassa A3. Esim. A1:ssä nurmen pituus on 4-7 cm, A2:ssa 4-12 cm ja A3:ssa 4-25 cm. Myös kasvillisuutta, käytäviä ja rakenteita hoidetaan eri hoitoluokissa eri kriteereillä. Laajat ja avoimet alueet sekä useimmat meluvallit ovat hoitoluokkaa B (niitty), ja ne niitetään vain kerran kesässä, elokuussa.
  Asuntokatujen nurmikaistojen hoito kuuluu kunnossa- ja puhtaanapitolain mukaisesti tontin omistajalle tai – haltijalle.

Miksi kaupunki ei enää hoida kadun ja tontin välistä nurmikaistaa, vaikka se ennen hoidettiin?

• Kunnossa- ja puhtaanapitolain mukaisesti asuntokaduilla tontteihin rajoittuvat viheralueet kuuluvat tontinomistajan tai -haltijan hoitovastuulle 3 m:n leveydeltä tonttirajasta. Yli 3 m menevästä osuudesta sekä kaupungin omistamien puisto- ja metsäalueiden kohdilla asuntokadun viherkaistan ylläpidosta vastaa alueurakoitsija.  Asuntokatujen puuston ja pensaiden hoito kuuluu kokonaisuudessaan alueurakoitsijalle riippumatta kiinteistövelvoiterajoista.

En ole tyytyväinen kaupungin tarjoamaan viheralueiden hoidon tasoon. Voinko itse hoitaa tonttini viereistä aluetta?

• Asukkaat voivat leikata nurmikkoa ja pitää puistoaluetta puhtaana. Metsäalueiden nurmettaminen, omien istutusten ja rakenteiden tekeminen sekä tontin ulkopuolisten alueiden haltuun otto ja kaikenlaisen omaisuuden säilyttäminen tontin ulkopuolella on ehdottomasti kielletty.

Olen haravoinut kaupungin puolelta lehtiä. Voiko kaupunki hakea kasan pois?

• Kunnossa- ja puhtaanapitolain mukaisesti tontinomistajan/haltijan velvollisuutena on pitää katu puhtaana tontin rajasta kadun keskiviivaan saakka. Kadun puhtaanapito käsittää myös viherkaistan ja ojan puhtaanpidon, nurmen leikkauksen (3 m etäisyydelle tonttirajasta) sekä roskan/eloperäisen jätteen poisviennin. Kaupungin toimesta asuntokatujen viherkaistoja harjataan vain 1 metrin leveydeltä asfaltin reunasta neljän vuoden välein.
• Puistoalueiden laajemmasta omatoimisesta haravoinnista ja kasojen mahdollisesta poisviennistä kannattaa keskustella suoraan alueen ylläpidosta vastaavan urakoitsijan kanssa ennen töihin ryhtymistä. Alueurakoitsijoiden yhteystiedot.

Puun/pensaan oksat kasvavat liikennevalon tai -merkin eteen. Voiko kaupunki poistaa sen?

• Haitallisista oksista ja näkemäesteistä on syytä ilmoittaa Oulun kaupungin palautepalveluun

Roska-astioita ei ole riittävästi. Miksi kaupunki ei lisää niitä?

• Oulun yleisillä alueilla on yli 2000 roska-astiaa. Astioiden lisäämistä ja uudelleen järjestelyä toteutetaan resurssien puitteissa tulevien vuosien aikana.

Koiraroskiksia on liian harvassa. Saisiko niitä lisää?

• Oulussa ei ole enää erillisiä koiraroskiksia. Koiranjätöksiä voi laittaa kaikkiin yleisillä alueilla oleviin roska-astioihin. Lisäksi moneen omakotitalon ja taloyhtiön roska-astiaan saa tipauttaa siististi pussitetun koiranjätöksen. Tästä luvasta on roska-astiassa merkkinä vihreä koiratarra.

Roska-astiat ovat täynnä. Miksei niitä tyhjennetä?

• Urakkasopimusten mukaan alueurakoitsijan tulee tyhjentää roska-astiat kesäkaudella vähintään kerran viikossa ja talvikaudella 1-2 vk välein ennen niiden ylitäyttöä. Jos roska-astia on jostain syystä jäänyt tyhjentämättä, kannattaa asiasta antaa palautetta Oulun kaupungin palautepalveluun

Koirat kakatetaan meidän portin pieleen. Voiko siihen saada koirankieltokyltin?

• Järjestyslaki velvoittaa koiran haltijan keräämään koiranjätökset taajamien hoidetuilla alueilla. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut sijoittaa koirankieltokylttejä ainoastaan leikkipaikoille. Jokaisen toteutetun kylttipyynnön seurauksena kaupungista tulisi kylttiviidakko.

Miksei kaupunki peri koiraveroa, jotta puhtaanapitoon saataisiin enemmän rahaa ja lisää koira-aitauksia?

• Koiraveron periminen on kunnille vapaaehtoista. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut ei voi päättää koiraveron perimisestä, vaan siitä päättää kaupunginvaltuusto.
  Oulun kaupunki luopui koiraverosta 1990-luvulla, kun koiraveron perimisen katsottiin vievän kaiken siitä kertyvän tuoton. Koiraverorekisteriin ilmoitettujen koirien määrä on yleensä todellista määrää paljon pienempi ja valvonta kallista.

Koira-aitauksen pinta on epätasainen ja vahingollinen koiralleni/pintamateriaali sotkee koirani turkin.

• Koira-aitauksissa on erilaisia pintamateriaaleja; nurmi-, hake- ja sorapinta tai pelto-/metsäpohja. Etenkin metsäpohja on epätasainen ja siellä voi esiintyä puunkappaleita ja kantoja. Epätasaisella pohjalla ja puustoisella alueella koira kuitenkin joutuu käyttämään monipuolisemmin kaikkia lihaksiaan. Tällainen alue on myös useimmille koiraroduille virikkeellisempi.

Miksi koira-aitausta ei ole jaettu isoille ja pienille koirille? Siellä ei ole valoja ja aita on liian matala.

• Vanhoja aitauksia peruskorjataan määrärahojen sallimissa puitteissa. Peruskorjauksen yhteydessä aitaukset jaetaan, rakennetaan valaistus ja asennetaan korkeampi aita.  Koira-aitauksista enemmän Oulun kaupungin koirapalvelujen kehittämissuunnitelmassa.

Milloin asuinalueellemme rakennetaan koira-aitaus? Missä sijaitsevat Oulun koira-aitaukset?

• Oulun kaupungille on valmistunut v. 2014 Koirapalvelujen kehittämissuunnitelma 2014–2039. Suunnitelmasta löytyvät jo olevat koira-aitaukset ja suunnitellut uudet paikat sekä niiden tavoitteelliset rakentamis- ja peruskorjausaikataulut.

Miksi leikkipuistossa on välineitä, joihin lapset eivät edes pääse, vaan ne joudutaan nostamaan sinne? Miksi leikkipuistossa on välineitä, jotka ovat vaarallisia pienille lapsille?

• Leikkipuistoihin pyritään asentamaan välineitä mahdollisimman monen ikäisille.
  Pääsääntö on; mikäli lapsi ei itse pääse välineeseen, on kyseinen väline tarkoitettu isommille tai kehittyneimmille lapsille. Lapsen kanssa leikkipuistossa oleva huoltaja on ensisijaisesti vastuussa siitä, onko väline sopiva ja turvallinen omalle lapselle.

Miksi leikkipuistoissa ei ole talvikunnossapitoa?

• Ulkoleikkialueiden turvallisuusvaatimukset on tiukasti normitettu Euroopassa. Suomen talvessa ei pystytä takaamaan riittävää turvallisuutta leikkipaikoille; turva-alustat ovat jään ja lumen vuoksi joustamattomat ja portaat ja välineistön kulkutasot liukkaita. Maahan ja välineisiin kertyvä lumi ja jää muuttaa turvalliset raot ja osien välit vaarallisiksi ja lisäävät kiinni juuttumisen vaaraa. Auraaminen, jään poisto ja hiekoitusmurske myös kuluttavat ja rikkovat välineineitä ja synteettisiä turva-alustoja.

Miksi pulkkamäkeen on istutettu puita/pensaita mäenlaskun haitaksi?

• Kasvillisuudella pyritään ohjaamaan mäenlaskun suuntaa pois vaarapaikoista, kuten leikkivälineistä tai muista kiinteistä rakenteista ja vilkkaista kulkuväylistä. Maamäissä ei ole tarkoitus laskea jokaiseen suuntaan, vaan huoltajan tulee yhdessä lapsen kanssa katsoa turvallinen laskusuunta.

Miksi leikkipuistoja puretaan/on purettu?

• Kuntaliitoksen jälkeen Oulussa oli paljon huonokuntoisia, jopa vaarallisia leikkipaikkoja. Lisäksi leikkipaikkaverkosto oli epätasainen. Tavoitteena on koko Oulua tasapuolisesti palveleva leikkipuistoverkosto, jota pystytään rakentamaan, peruskorjaamaan ja ylläpitämään määrärahojen puitteissa. Leikkipuistojen määrä ja tiheys Oulussa perustuvat ensisijaisesti suuralueen välilukuun. Pääperiaatteena on, että 1250 asukasta kohden varataan yksi leikkipuisto. Lisäksi tavoitteena on, että yhtä leikkipuistoa kohden olisi keskimäärin 200–250 lasta ja etäisyystavoitteena kävelymatka eli noin 500–1000 m.
  Vaikka leikkipaikkoja poistuu, rakennetaan vuosittain myös kokonaan uusia leikkipaikkoja 2-3 kpl ja vanhoja leikkipuistoja peruskorjataan 5-6 kpl investointimäärärahojen puitteissa.
  Toimenpiteet pohjautuvat yhdyskuntalautakunnan hyväksymään Leikkipuistojen kehittämissuunnitelmaan, joka löytyy osoitteesta

Milloin uusi lähileikkipaikkamme rakennetaan/peruskorjataan?

• Tavoitteelliset rakentamis- ja peruskorjausaikataulut löytyvät Oulun kaupungin leikkipuistojen kehittämissuunnitelmasta osoitteessa.
• Aikataulut voivat muuttua investointimäärärahojen supistuessa.

Voiko lähileikkipaikallemme saada lisää välineitä?

• Leikkipuistohierarkia määrittelee leikkialueen pinta-alan sekä väline- ja varustelutason:
  • Leikkipaikoilla on pääasiassa vain perusleikkivälineistö
  • Leikkipuistoissa on perusvälineistön lisäksi muutama lisäväline tuomassa monipuolisuutta
  • Keskusleikkipuistot ovat laajoja monitoimipuistoja
• Rakenteellisia muutoksia tehdään yleensä vain peruskorjausten yhteydessä. 

Lähileikkipaikkaamme peruskorjataan. Mihin vanhat välineet viedään? Saako niitä itselle?

• Poistettavista välineistä otetaan talteen kaikki käyttökelpoiset osat varaosiksi ja niitä hyödynnetään leikkivälineiden korjauksissa ja huolloissa koko kaupungin alueella. Loppumateriaali lajitellaan asianmukaisesti ja toimitetaan Ruskon jätekeskukseen.
  Välineitä tai niiden osia ei anneta eikä myydä omaan käyttöön.

Kenelle ilmoitan rikkinäisestä leikkivälineestä?

• Mikäli havaitset epäkohtia välineistössä tai puutteita leikkipaikan ylläpidossa, voit olla suoraan yhteydessä alueen ylläpidosta vastaavaan urakoitsijaan (yhteystiedot löytyvät leikkipaikalla olevasta infotaulusta) tai antamalla palautetta Oulun kaupungin palautepalveluun 

Asuntokadun viherkaista on aina kuralla, koska naapuri pysäköi siinä autoansa. Voiko siihen laittaa ajonesteeksi kiviä?

• Viheralueelle pysäköinti on kielletty maastoliikennelaissa. Jos pysäköinti on kyseisellä kadulla sallittu, tulee auto pysäköidä siten, että auton renkaat ovat asfalttipinnalla. Kiviä, aitoja tai muita rakennelmia ei katualueelle saa laittaa. Ne haittaavat kesäisin viheralueen hoitoa, talviaikaan kadun kunnossapitoa ja voivat olla kulkijoille vaaraksi.

Tonttini on pieni ja ahdas. Voinko läjittää lumet kaupungin puolelle?

• Lumen läjittäminen tontin ulkopuolelle on kiellettyä. Ylimääräinen lumi aiheuttaa haittaa talvikunnossapidolle, kulkijoille ja naapureille. Myös kasvillisuudelle, nurmelle ja metsäpohjalle voi koitua haittaa. Kevään tullen ylimääräinen lumi aiheuttaa sulaessaan tulvaongelmia.
  Jos lumet eivät mahdu omalle tontille, tulee ne kuljettaa lumenvastaanottoalueelle Oritkariin tai Taskilaan. Lisätietoja lumen vastaanottoalueista.

Taloyhtiötämme häiritsee luvaton linnunruokinta. Voiko kaupunki tehdä asialle jotain?

• Lintujen ruokinta asuinkiinteistöjen ulkopuolella on sallittu taajaan rakennetulla alueella vain kaupungin erikseen osoittamilla talviruokintapaikoilla, joissa puhtaanapidosta huolehditaan. Taloyhtiöillä voi olla ruokinnasta omia määräyksiä. Lisätietoa ja ruokintapaikat.
• Kaupunki ei asenna kieltokylttejä luvattomille ruokintapaikoille, sillä ruokinta yleensä siirtyy vain kyltittömään paikkaan toisaalle. Mikäli ruokkija on tiedossa, kannattaa asiasta neuvotella ylilyöntejä välttäen.
• Ruokkija syyllistyy lain rikkomiseen ja lain valvonta kuuluu poliisille. Jätelain mukaan ympäristöön ei saa mm. jättää esinettä tai ainetta, josta voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto).

Viime kesänä viheralueen läpi kaivettiin kaapeli ja nurmikko on edelleen korjaamatta.  Kuka korjaa?

• Kaivantokohdat korjataan Oulun teknisen liikelaitoksen toimesta kaivuluvan saajan kustannuksella.
  Lisätietoja ympäristön ylläpitopalveluista.

Teemme taloon/tontillemme remonttia ja joudumme kulkemaan tilapäisesti puiston kautta / varastoimaan tavaraa puiston puolelle. Onko asia ok?

• Yleistä aluetta ei saa ottaa käyttöön ilman lupaa. Lupa yleisten alueiden tilapäiseen käyttöön tulee hakea Katu- ja viherpalveluista. Mikäli alue vahingoittuu luvan saajan toiminnasta, korjaa kaupunki vauriot luvan saajan kustannuksella. Lisätietoja yleisten alueiden käyttöluvista. 

Puistossa on pimeitä valaisimia. Kenelle niistä ilmoitetaan?

• Valaistukseen liittyvistä epäkohdista tulee ilmoittaa sähköisen palautepalvelun kautta. 

Harrastan metallinetsintää. Voinko tehdä sitä kaupungin puistoissa ja metsissä ilman lupaa?

• Pienimuotoista meisselillä tai istutuslapiolla tehtävää kaivelua voi tehdä ilman maanomistajan lupaa. Tämä kuitenkin edellyttää, että nurmi/metsäpinta käännetään siististi ja laitetaan takaisin paikoilleen.
• Mikäli etsintä vaatii isompaa kaivamista tai kohdentuu istutusalueille, on toimintaan haettava kaivulupa katu- ja viherpalveluista. Lisätietoja kaivuluvista.
• Jos etsintä kohdentuu historiallisesti arvokkaaseen kohteeseen, tulee ennen etsinnän aloittamista olla yhteydessä Pohjois-Pohjanmaan museoon.

Voiko kaupungin maalta kerätä pajua askarteluun?

• Mikäli askartelee vain omaan tarpeeseen, voi pajua kerätä ilman lupaa. Asiasta on kuitenkin hyvä ilmoittaa sähköisen palautejärjestelmän kautta.

• Jos toiminta on kaupallista, tulee keräämiseen hakea lupa Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista.