Usein kysyttyjä

Tänne on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä puistoista ja viheralueista. Mikäli nämä eivät vastaa kysymykseesi, ota rohkeasti yhteyttä sähköisen palautepalvelun kautta.

LÄHIMETSIEN HOITO

Kerätäänkö raivausjätteet pois metsistä?

  • Pääsääntöisesti raivausjätteitä ei kerätä pois. Hakkutähteet pyritään myymään polttopuupalstoina. Loput metsään jääneet tähteet maatuvat ravinteiksi
  • Mikäli alueelta poistetaan merkittäviä määriä puutavaraa, ne kerätään pinoihin ja myydään tehtaille ja sahoille. Metsään jätettävät tähteet maatuvat ravinteiksi.

Raivaukset ovat käynnissä kotimme viereisessä metsässä. Voiko siitä kerätä tai ostaa polttopuuta?

  • Polttopuiden kerääminen on luvanvaraista ja polttopuupalstoista peritään pieni maksu. Hoitotyön käynnistyessä lähitaloihin jaettavissa tiedotteissa kerrotaan, myydäänkö hakkuutähteet polttopuuksi vai ei. Syksyllä 2017 otettaneen käyttöön e-varauspalvelu, josta polttopuupalstoja voi ostaa suoraan.  Lisätietoja metsien hoidosta.
  • Urakoitsijoiden toimesta kerättävä raivausjäte haketetaan energiakäyttöön ja katemateriaaliksi.

Miksi tonttimme takana olevaa metsää ei harvenneta, vaikka muuten lähialueella ovat metsätyöt käynnissä?

  • Metsillä on myös eri hoitotasoja; lähi-, ulkoilu- ja virkistysmetsissä hoitotoimenpiteitä tehdään tiheämmin kuin suoja- ja talousmetsissä. 
  • Metsien käsittelytiheyteen vaikuttavat myös metsätyyppi ja metsän kehitysvaihe. Kosteat paju- ja leppävaltaiset metsät vaativat nopeampia toimenpiteitä kuin esim. kuivemmat kangasmetsät ja nuorta metsätaimikkoa on harvennettava tiheämpään kuin varttuneempaa metsää. Lisätietoa puistometsien hoidosta ja metsien hoidosta.
  • Tavanomainen metsien harvennusväli on kymmenen vuotta. Kaupungin metsäalueet ovat laajat ja niitä hoidetaan resurssien puitteissa. Hoitotoimet pyritään ohjaamaan metsiin, joita ei ole hoidettu pitkään aikaan ja hoitotarve on ilmeinen.

Kotimme vieressä on alkamassa metsätyöt. Emme halua, että tonttimme vierestä poistetaan mitään.

  • Metsien hoitotoimenpiteiden tavoitteena on alueen turvallisuus, puuston uudistuminen, metsäympäristön viihtyvyys sekä alueen elinvoimaisuuden ja maisemallisien arvon säilyttäminen. Metsiä/metsänosia ei jätetä kokonaan käsittelemättä, mutta toiveesta sinne voidaan jättää hieman tiheämpiä kohtia ja säilyttää asukkaalle tärkeitä puita.

Asuinalueellamme on alkamassa metsien harvennukset. Tonttimme kohdalta pitää poistaa kaikki puut.

  • Lähimetsien hoitoon eivät kuulu avohakkuut. – Metsässä kuuluu olla puita. Jos puusto ei ole enää hyödyntämässä ravinteita ja valon määrä lisääntyy, on seurauksena metsäpohjan heinittyminen epäesteettiseksi. Helposti käy myös, että avoin alue otetaan hyötykäyttöön omana pihana ja yleinen käyttö estyy.

Lähimetsä kasvaa pujoa, horsmaa, heinää ja vattua. Voiko kaupunki rakentaa siitä puiston?

  • Metsäpohja alkaa kasvaa suurruohoja ja pihakarkulaisia, jos piha- ja puutarhajätteitä viedään metsään. Harmittomalta tuntuva kuoppien täyttäminen saa aikaan voimakkaan ravinnelisäyksen ja kompostoituva jäte antaa hyvän kasvualustan metsään kuulumattomalle kasvillisuudelle. Kaupunki ei poista asukkaiden kompostikasoja metsistä, eikä metsistä tehdä rakennettuja puistoja. Lisätietoja yleisen alueen käytöstä.

PUUT RAKENNETULLA VIHERALUEELLA

Kaupungin puolella oleva puu varjostaa ja sotkee. Voiko kaupunki kaataa sen tai saanko kaataa sen itse?

  • Asukkaat eivät saa kaataa kaupungin puustoa tai raivata taimikkoa itse. Päätöksen puun kaatamisesta tai säilyttämisestä tekee aina kaupungin viranomainen ja mahdollisen kaadon suorittaa alueen ylläpidosta vastaava urakoitsija.
  • Katu- ja viherpalvelujen vastuualueilta tulleita puunkaatotoiveita katselmoidaan kaksi kertaa vuodessa; toukokuussa ja syykuussa. Katselmuksessa kiinnitetään ensisijaisesti huomiota puun kuntoon, puuston tiheyteen ja onko puusta haittaa rakenteille. Varjostaminen tai sotkeminen ei ole riittävä peruste terveen puun kaatamiselle.
  • Puunkaatotoiveet tulee osoittaa Oulun kaupungin palautepalveluun.
  • Ei kiireelliset yksittäispuut kaadetaan alueellisesti isommissa erissä kustannussyistä.
  • Kannattaa myös tarkastaa, onko oma piha pysynyt tonttirajojen sisäpuolella!

Kaupunki on poistanut tontin vierestä puun. Poistaako kaupunki myös kannon?

  • Jos puu on kasvanut rakennetulla viheralueella, tullaan myös kanto jyrsimään ja nurmi korjaamaan. Metsästä tai muulta nurmettomalta alueelta kantoja ei poisteta.

Tontillamme kasvaa haitalliseksi koettuja/huonokuntoisia puita. Voinko kaataa ne itse tai saako niille kaatoapua kaupungilta?

  • Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaava-alueella ei saa kaataa puita ilman rakennusvalvonta-viranomaisen lupaa. Puunkaatoluvasta tarkemmin.
  • Kaatoluvan saatuaan asukas voi kaataa puun itse tai kaadattaa sen muulla henkilöllä tai alan urakoitsijalla omalla kustannuksellaan. Kaatoasioita voi tiedustella myös ylläpidosta vastaavilta alueurakoitsijoilta.

Naapurin puusto häiritsee. Voiko kaupunki pyytää häntä kaatamaan puun tai poistamaan häiritsevän puunoksan/pensaan?

  • Kaupunki ei puutu naapurien välisiin puukiistoihin. Asiassa kannattaa edetä naapurin kanssa asiallisesti keskustellen ja ylilyöntejä välttäen. Naapuruussuhdelain mukaan naapuri saa poistaa toisen naapurin alueelta omalle tontille kasvavia juuria ja oksia vain, jos hän pystyy osoittamaan, että niistä on aiheutunut konkreettista haittaa, eikä omistaja ole poistanut niitä kohtuullisessa ajassa pyynnöistä huolimatta.

VIHERALUEIDEN HOITO

Miksi kaupunki hoitaa kaupungintalon ympäristöä joka päivä, mutta omassa asuinlähiössä käydään vain silloin tällöin?

  • Viheralueiden hoidon intensiivisyys perustuu valtakunnalliseen hoitoluokitukseen. Edustusviheralueet ovat hoitoluokkaa A1. Keskustan ruutukaava-alueen puistot, keskeinen osa Tuiraa, leikkipuistot sekä kokoojakadut ja ostoskeskusten ympäristöt ovat hoitoluokkaa A2. Asuinalueiden keskelle sekä kaupunginosien laidoilla olevat käyttö- ja suojaviheralueet sekä useimmat liikenneviheralueet ovat luokassa A3. Esim. A1:ssä nurmen pituus on 4-7 cm, A2:ssa 4-12 cm ja A3:ssa 4-25 cm. Myös kasvillisuutta, käytäviä ja rakenteita hoidetaan eri hoitoluokissa eri kriteereillä. Laajat ja avoimet alueet sekä useimmat meluvallit ovat hoitoluokkaa B (niitty), ja ne niitetään vain kerran kesässä, elokuussa.
    Asuntokatujen nurmikaistojen hoito kuuluu kunnossa- ja puhtaanapitolain mukaisesti tontin omistajalle tai – haltijalle.

Miksi kaupunki ei enää hoida kadun ja tontin välistä nurmikaistaa, vaikka se ennen hoidettiin?

  • Kunnossa- ja puhtaanapitolain mukaisesti asuntokaduilla tontteihin rajoittuvat viheralueet kuuluvat tontinomistajan tai -haltijan hoitovastuulle 3 m:n leveydeltä tonttirajasta. Yli 3 m menevästä osuudesta sekä kaupungin omistamien puisto- ja metsäalueiden kohdilla asuntokadun viherkaistan ylläpidosta vastaa alueurakoitsija.  Asuntokatujen puuston ja pensaiden hoito kuuluu kokonaisuudessaan alueurakoitsijalle riippumatta kiinteistövelvoiterajoista.

En ole tyytyväinen kaupungin tarjoamaan viheralueiden hoidon tasoon. Voinko itse hoitaa tonttini viereistä aluetta?

  • Asukkaat voivat leikata nurmikkoa ja pitää puistoaluetta puhtaana. Metsäalueiden nurmettaminen, omien istutusten ja rakenteiden tekeminen sekä tontin ulkopuolisten alueiden haltuun otto ja kaikenlaisen omaisuuden säilyttäminen tontin ulkopuolella on ehdottomasti kielletty.

Olen haravoinut kaupungin puolelta lehtiä. Voiko kaupunki hakea kasan pois?

  • Kunnossa- ja puhtaanapitolain mukaisesti tontinomistajan/haltijan velvollisuutena on pitää katu puhtaana tontin rajasta kadun keskiviivaan saakka. Kadun puhtaanapito käsittää myös viherkaistan ja ojan puhtaanpidon, nurmen leikkauksen (3 m etäisyydelle tonttirajasta) sekä roskan/eloperäisen jätteen poisviennin. Kaupungin toimesta asuntokatujen viherkaistoja harjataan vain 1 metrin leveydeltä asfaltin reunasta neljän vuoden välein.
  • Puistoalueiden laajemmasta omatoimisesta haravoinnista ja kasojen mahdollisesta poisviennistä kannattaa keskustella suoraan alueen ylläpidosta vastaavan urakoitsijan kanssa ennen töihin ryhtymistä. Alueurakoitsijoiden yhteystiedot.

Puun/pensaan oksat kasvavat liikennevalon tai -merkin eteen. Voiko kaupunki poistaa sen?

  • Haitallisista oksista ja näkemäesteistä on syytä ilmoittaa Oulun kaupungin palautepalveluun

ROSKA-ASTIAT, KOIRANKAKAT JA KOIRA-AITAUKSET

Roska-astioita ei ole riittävästi. Miksi kaupunki ei lisää niitä?

  • Oulun yleisillä alueilla on lähes 2000 roska-astiaa. Astioiden lisäämistä ja uudelleen järjestelyä toteutetaan resurssien puitteissa tulevien vuosien aikana.

Koiraroskiksia on liian harvassa. Saisiko niitä lisää?

  • Oulussa ei ole enää erillisiä koiraroskiksia. Koiranjätöksiä voi laittaa kaikkiin yleisillä alueilla oleviin roska-astioihin. Lisäksi moneen omakotitalon ja taloyhtiön roska-astiaan saa tipauttaa siististi pussitetun koiranjätöksen. Tästä luvasta on roska-astiassa merkkinä vihreä koiratarra.

Roska-astiat ovat täynnä. Miksei niitä tyhjennetä?

  • Urakkasopimusten mukaan alueurakoitsijan tulee tyhjentää roska-astiat kesäkaudella vähintään kerran viikossa ja talvikaudella 1-2 vk välein ennen niiden ylitäyttöä. Jos roska-astia on jostain syystä jäänyt tyhjentämättä, kannattaa asiasta antaa palautetta Oulun kaupungin palautepalveluun

Koirat kakatetaan meidän portin pieleen. Voiko siihen saada koirankieltokyltin?

  • Järjestyslaki velvoittaa koiran haltijan keräämään koiranjätökset taajamien hoidetuilla alueilla. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut sijoittaa koirankieltokylttejä ainoastaan leikkipaikoille. Jokaisen toteutetun kylttipyynnön seurauksena kaupungista tulisi kylttiviidakko.

Miksei kaupunki peri koiraveroa, jotta puhtaanapitoon saataisiin enemmän rahaa ja lisää koira-aitauksia?

  • Koiraveron periminen on kunnille vapaaehtoista. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut ei voi päättää koiraveron perimisestä, vaan siitä päättää kaupunginvaltuusto.
    Oulun kaupunki luopui koiraverosta 1990-luvulla, kun koiraveron perimisen katsottiin vievän kaiken siitä kertyvän tuoton. Koiraverorekisteriin ilmoitettujen koirien määrä on yleensä todellista määrää paljon pienempi ja valvonta kallista.

Koira-aitauksen pinta on epätasainen ja vahingollinen koiralleni/pintamateriaali sotkee koirani turkin.

  • Koira-aitauksissa on erilaisia pintamateriaaleja; nurmi-, hake- ja sorapinta tai pelto-/metsäpohja. Etenkin metsäpohja on epätasainen ja siellä voi esiintyä puunkappaleita ja kantoja. Epätasaisella pohjalla ja puustoisella alueella koira kuitenkin joutuu käyttämään monipuolisemmin kaikkia lihaksiaan. Tällainen alue on myös useimmille koiraroduille virikkeellisempi.

Miksi koira-aitausta ei ole jaettu isoille ja pienille koirille? Siellä ei ole valoja ja aita on liian matala.

  • Vanhoja aitauksia peruskorjataan määrärahojen sallimissa puitteissa. Peruskorjauksen yhteydessä aitaukset jaetaan, rakennetaan valaistus ja asennetaan korkeampi aita.  Koira-aitauksista enemmän Oulun kaupungin koirapalvelujen kehittämissuunnitelmassa.

Milloin asuinalueellemme rakennetaan koira-aitaus? Missä sijaitsevat Oulun koira-aitaukset?

LEIKKIPUISTOT

Miksi leikkipuistossa on välineitä, joihin lapset eivät edes pääse, vaan ne joudutaan nostamaan sinne? Miksi leikkipuistossa on välineitä, jotka ovat vaarallisia pienille lapsille?

  • Leikkipuistoihin pyritään asentamaan välineitä mahdollisimman monen ikäisille.
    Pääsääntö on; mikäli lapsi ei itse pääse välineeseen, on kyseinen väline tarkoitettu isommille tai kehittyneimmille lapsille. Lapsen kanssa leikkipuistossa oleva huoltaja on ensisijaisesti vastuussa siitä, onko väline sopiva ja turvallinen omalle lapselle.

Miksi leikkipuistoissa ei ole talvikunnossapitoa?

  • Ulkoleikkialueiden turvallisuusvaatimukset on tiukasti normitettu Euroopassa. Suomen talvessa ei pystytä takaamaan riittävää turvallisuutta leikkipaikoille; turva-alustat ovat jään ja lumen vuoksi joustamattomat ja portaat ja välineistön kulkutasot liukkaita. Maahan ja välineisiin kertyvä lumi ja jää muuttaa turvalliset raot ja osien välit vaarallisiksi ja lisäävät kiinni juuttumisen vaaraa. Auraaminen, jään poisto ja hiekoitusmurske myös kuluttavat ja rikkovat välineineitä ja synteettisiä turva-alustoja.

Miksi pulkkamäkeen on istutettu puita/pensaita mäenlaskun haitaksi?

  • Kasvillisuudella pyritään ohjaamaan mäenlaskun suuntaa pois vaarapaikoista, kuten leikkivälineistä tai muista kiinteistä rakenteista ja vilkkaista kulkuväylistä. Maamäissä ei ole tarkoitus laskea jokaiseen suuntaan, vaan huoltajan tulee yhdessä lapsen kanssa katsoa turvallinen laskusuunta.

Miksi leikkipuistoja puretaan/on purettu?

  • Kuntaliitoksen jälkeen Oulussa oli paljon huonokuntoisia, jopa vaarallisia leikkipaikkoja. Lisäksi leikkipaikkaverkosto oli epätasainen. Tavoitteena on koko Oulua tasapuolisesti palveleva leikkipuistoverkosto, jota pystytään rakentamaan, peruskorjaamaan ja ylläpitämään määrärahojen puitteissa. Leikkipuistojen määrä ja tiheys Oulussa perustuvat ensisijaisesti suuralueen välilukuun. Pääperiaatteena on, että 1250 asukasta kohden varataan yksi leikkipuisto. Lisäksi tavoitteena on, että yhtä leikkipuistoa kohden olisi keskimäärin 200–250 lasta ja etäisyystavoitteena kävelymatka eli noin 500–1000 m.
    Vaikka leikkipaikkoja poistuu, rakennetaan vuosittain myös kokonaan uusia leikkipaikkoja 2-3 kpl ja vanhoja leikkipuistoja peruskorjataan 5-6 kpl investointimäärärahojen puitteissa.
    Toimenpiteet pohjautuvat yhdyskuntalautakunnan hyväksymään Leikkipuistojen kehittämissuunnitelmaan, joka löytyy osoitteesta

Milloin uusi lähileikkipaikkamme rakennetaan/peruskorjataan?

  • Tavoitteelliset rakentamis- ja peruskorjausaikataulut löytyvät Oulun kaupungin leikkipuistojen kehittämissuunnitelmasta osoitteessa.
  • Aikataulut voivat muuttua investointimäärärahojen supistuessa.

Voiko lähileikkipaikallemme saada lisää välineitä?

  • Leikkipuistohierarkia määrittelee leikkialueen pinta-alan sekä väline- ja varustelutason:
    • Leikkipaikoilla on pääasiassa vain perusleikkivälineistö
    • Leikkipuistoissa on perusvälineistön lisäksi muutama lisäväline tuomassa monipuolisuutta
    • Keskusleikkipuistot ovat laajoja monitoimipuistoja
  • Rakenteellisia muutoksia tehdään yleensä vain peruskorjausten yhteydessä. 

Lähileikkipaikkaamme peruskorjataan. Mihin vanhat välineet viedään? Saako niitä itselle?

  • Poistettavista välineistä otetaan talteen kaikki käyttökelpoiset osat varaosiksi ja niitä hyödynnetään leikkivälineiden korjauksissa ja huolloissa koko kaupungin alueella. Loppumateriaali lajitellaan asianmukaisesti ja toimitetaan Ruskon jätekeskukseen.
    Välineitä tai niiden osia ei anneta eikä myydä omaan käyttöön.

Kenelle ilmoitan rikkinäisestä leikkivälineestä?

  • Mikäli havaitset epäkohtia välineistössä tai puutteita leikkipaikan ylläpidossa, voit olla suoraan yhteydessä alueen ylläpidosta vastaavaan urakoitsijaan (yhteystiedot löytyvät leikkipaikalla olevasta infotaulusta) tai antamalla palautetta Oulun kaupungin palautepalveluun 

MUUTA

Asuntokadun viherkaista on aina kuralla, koska naapuri pysäköi siinä autoansa. Voiko siihen laittaa ajonesteeksi kiviä?

  • Viheralueelle pysäköinti on kielletty maastoliikennelaissa. Jos pysäköinti on kyseisellä kadulla sallittu, tulee auto pysäköidä siten, että auton renkaat ovat asfalttipinnalla. Kiviä, aitoja tai muita rakennelmia ei katualueelle saa laittaa. Ne haittaavat kesäisin viheralueen hoitoa, talviaikaan kadun kunnossapitoa ja voivat olla kulkijoille vaaraksi.

Tonttini on pieni ja ahdas. Voinko läjittää lumet kaupungin puolelle?

  • Lumen läjittäminen tontin ulkopuolelle on kiellettyä. Ylimääräinen lumi aiheuttaa haittaa talvikunnossapidolle, kulkijoille ja naapureille. Myös kasvillisuudelle, nurmelle ja metsäpohjalle voi koitua haittaa. Kevään tullen ylimääräinen lumi aiheuttaa sulaessaan tulvaongelmia.
    Jos lumet eivät mahdu omalle tontille, tulee ne kuljettaa lumenvastaanottoalueelle Oritkariin tai Taskilaan. Lisätietoja lumen vastaanottoalueista.

Taloyhtiötämme häiritsee luvaton linnunruokinta. Voiko kaupunki tehdä asialle jotain?

  • Lintujen ruokinta asuinkiinteistöjen ulkopuolella on sallittu taajaan rakennetulla alueella vain kaupungin erikseen osoittamilla talviruokintapaikoilla, joissa puhtaanapidosta huolehditaan. Taloyhtiöillä voi olla ruokinnasta omia määräyksiä. Lisätietoa ja ruokintapaikat.
  • Kaupunki ei asenna kieltokylttejä luvattomille ruokintapaikoille, sillä ruokinta yleensä siirtyy vain kyltittömään paikkaan toisaalle. Mikäli ruokkija on tiedossa, kannattaa asiasta neuvotella ylilyöntejä välttäen.
  • Ruokkija syyllistyy lain rikkomiseen ja lain valvonta kuuluu poliisille. Jätelain mukaan ympäristöön ei saa mm. jättää esinettä tai ainetta, josta voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto).

Viime kesänä viheralueen läpi kaivettiin kaapeli ja nurmikko on edelleen korjaamatta.  Kuka korjaa?

Teemme taloon/tontillemme remonttia ja joudumme kulkemaan tilapäisesti puiston kautta / varastoimaan tavaraa puiston puolelle. Onko asia ok?

  • Yleistä aluetta ei saa ottaa käyttöön ilman lupaa. Lupa yleisten alueiden tilapäiseen käyttöön tulee hakea Katu- ja viherpalveluista. Mikäli alue vahingoittuu luvan saajan toiminnasta, korjaa kaupunki vauriot luvan saajan kustannuksella. Lisätietoja yleisten alueiden käyttöluvista

Puistossa on pimeitä valaisimia. Kenelle niistä ilmoitetaan?

Harrastan metallinetsintää. Voinko tehdä sitä kaupungin puistoissa ja metsissä ilman lupaa?

  • Pienimuotoista meisselillä tai istutuslapiolla tehtävää kaivelua voi tehdä ilman maanomistajan lupaa. Tämä kuitenkin edellyttää, että nurmi/metsäpinta käännetään siististi ja laitetaan takaisin paikoilleen.
  • Mikäli etsintä vaatii isompaa kaivamista tai kohdentuu istutusalueille, on toimintaan haettava kaivulupa katu- ja viherpalveluista. Lisätietoja kaivuluvista.
  • Jos etsintä kohdentuu historiallisesti arvokkaaseen kohteeseen, tulee ennen etsinnän aloittamista olla yhteydessä Pohjois-Pohjanmaan museoon.

Voiko kaupungin maalta kerätä pajua askarteluun?

  • Mikäli askartelee vain omaan tarpeeseen, voi pajua kerätä ilman lupaa. Asiasta on kuitenkin hyvä ilmoittaa sähköisen palautejärjestelmän kautta.

Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

  • Käyntiosoite work Solistinkatu 2, 90140 Oulu
  • Postiosoite postal PL 32, 90015 Oulun kaupunki

    Aukioloajat
    ma–pe klo 8–16
  • Puhelin Vaihde work 08 558 410
    Kaupungin puhelinpalvelunro work
    08 558 558 00
  • Anna palautetta
Tiedot esitetään hCard-muodossa.