Asunnon terveyshaittaselvitys

Mitä teen, jos epäilen asunnossani sisäilmaongelmia?

Tarkista ensin, että seuraavat asiat ovat kunnossa

  • Ilmanvaihtoventtiilit, lattiakaivot ja vesilukot on puhdistettu. Ne tulisi puhdistaa säännöllisesti.
  • Ilmanvaihtoventtiilit ovat avoinna ja ilmanvaihto toimii.
  • Asunnon siivoamisesta on huolehdittu. Esimerkiksi ylätasoille, kuten kaappien päälle kertyvä pöly, voi aiheuttaa haju- ja terveyshaittaa.
  • Suositeltava sisäilman lämpötila on 20–22 °C (vähimmäisvaatimus +18 °C, yläraja +32 °C).

Ole yhteydessä asunnon/kiinteistön omistajaan tai isännöitsijään

Jos omat toimenpiteet eivät riitä, ole yhteydessä asunnon/kiinteistön omistajaan tai isännöitsijään. Kerros- ja rivitalojen osalta käytännön asioista vastaa isännöitsijä. Ensisijaisesti haittojen selvittäminen ja poistaminen kuuluu omistajalle. Asukkailla on velvollisuus tiedottaa havaitsemistaan vioista, vaurioista ja muista asumista haittaavista olosuhteista asunnon ja/tai kiinteistön omistajalle.

Jos asiaan ei tule ratkaisua, voit kysyä neuvoa terveystarkastajalta

Jos asunnon/kiinteistön omistaja tai isännöitsijä ei ryhdy toimenpiteisiin, voit kysyä neuvoa terveystarkastajalta. Voit ottaa yhteyttä

Kuka voi pyytää asunnontarkastusta?

Asunnontarkastusta voi pyytää asukas.

Jos tarkastusta pyytää joku muu kuin asukas – eli tarkastus tehdään asukkaan tahdon vastaisesti – on tarkastusta pyydettävä kirjallisesti. Asia tulee vireille vain, jos on perusteltua syytä epäillä asunnosta aiheutuvan asukkaalle tai naapureille vakavaa terveyshaittaa.

Terveystarkastaja arvioi viime kädessä, onko asunnontarkastus tarpeen terveyshaitan selvittämiseksi.

Mikä on asunnontarkastus ja mitä se sisältää?

Jos asiakkaan haastattelun perusteella todetaan, että terveyshaitan esiintyminen on mahdollista ja että mahdollinen haitta ei tule poistetuksi ilman tarkastusta, asia tulee vireille. Vireilletulon yhteydessä asiakkaan tiedot kirjataan ympäristötoimen tietojärjestelmään.

Ennen tarkastuskäyntiä terveystarkastaja on yhteydessä asunnon omistajaan tai isännöitsijään ja tiedustelee, onko kiinteistön omistaja ryhtymässä toimenpiteisiin mahdollisten puutteiden korjaamiseksi. Asia ei tässä tapauksessa välttämättä johda tarkastukseen.

Asunnontarkastuksessa sisäilman laatua ja rakenteiden kuntoa arvioidaan lähinnä aistinvaraisesti. Huomiota kiinnitetään erityisesti sisäilman laatuun, ilmanvaihdon riittävyyteen sekä rakenteissa näkyviin vaurioihin. Kiinteistön omistajan edustajalla on mahdollisuus osallistua asunnontarkastukseen.

Mitä tapahtuu asunnontarkastuksen jälkeen?

Terveystarkastaja laatii asunnontarkastuksesta  tarkastuskertomuksen, joka toimitetaan asukkaalle, asunnon omistajalle ja isännöitsijälle sekä mahdolliselle haitan aiheuttajalle. Terveyshaitan poistamiseksi tehtävien toimenpiteiden valinta jää haitasta vastuussa olevan tehtäväksi. Toimenpiteiden tulee kuitenkin olla sellaisia, että terveyshaitta tulee poistetuksi.

Tekevätkö terveystarkastajat mittauksia, näytteenottoa tai muita tutkimuksia?

Kuka tekee kuntotarkastuksia ja sisäilmatutkimuksia?

Mitkä tutkimukset ovat hyväksyttäviä?

Mikä on terveystarkastajan rooli asuntokauppariitatilanteissa?