Uimarantojen ja talviuintipaikkojen veden laatu

Uimarannat luokitellaan kävijämäärän mukaan yleisiin uimarantoihin ja pieniin yleisiin uimarantoihin. Yleiset uimarannat ovat niin sanottuja EU-uimarantoja, joissa odotetaan käyvän huomattava määrä uimareita.

Oulun seudun ympäristötoimen toimialueella on 41 virallista uimarantaa, joista yhdeksän on EU-uimarantoja. EU-uimarantoja ovat 

• Jäälin monttu, Jääli
• Kalliomonttu, Kempele
• Lämsänjärven uimaranta, Oulu
• Nallikarin uimaranta, Oulu
• Papinjärven uimaranta, Oulunsalo
• Rantakylän uimapaikka, Liminka
• Tuiran uimaranta, Oulu
• Valkiaisjärven uimaranta, Oulu
• Viinavuoren uimapaikka, Lumijoki

EU-uimarantojen vedenlaatu luokitellaan seuraavasti: erinomainen, hyvä, tyydyttävä ja huono.

EU-uimarannan vedenlaatu luokitellaan lisäksi vuosittain uimakauden päätyttyä neljän edellisen uimakauden indikaattoribakteeripitoisuuksien perusteella neljään laatuluokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä tai huono. Alla olevassa taulukossa 3 on luokittelutiedot Oulun alueen EU-uimarannoista.

Lisäksi kullekin EU-uimarannalle on laadittu ns. uimavesiprofiili, jonka lyhennelmä tulee olla yleisön nähtävillä rannan ilmoitustaululla ja kokonaisuudessaan luettavissa ylläpitäjän nettisivuilla. Profiilissa on mm. rannan yleiskuvaus, maantieteellinen sijainti, yhteystiedot, vedenlaatu, merkittävät kuormituslähteet sekä mahdolliset lyhytkestoiset saastumistilanteet.

Pienet yleiset uimarannat
 

• Vihiluodon uimaranta, Kempele
• Mourunkijärven uimaranta, Kempele
• Tupoksen uimaranta, Liminka
• Varjakan uimapaikka, Lumijoki
• Junninojan uimaranta, Muhos
• Karho-ojan uimaranta, Muhos
• Kirkkosaaren uimaranta, Muhos
• Montan uimaranta, Muhos
• Laitasaaren, Muhos
• Repokankaan uimaranta, Muhos
• Ahvenniemen uimaranta, Oulu
• Asemakylän uimaranta, Oulu
• Inkonnokan uimaranta, Oulu
• Emännäntien uimaranta, Oulu
• Jäälinmajan uimaranta, Oulu
• Kellon Kiviniemen uimaranta, Oulu
• Konttisenkankaan uimaranta, Oulu
• Kuivasjärven uimaranta, Oulu
• Lämsänjärven uimaranta, Oulu
• Meriniemen uimaranta, Oulu
• Myllyojan uimaranta, Oulu
• Niemeläntörmän uimaranta, Oulu
• Oulunlahden uimaranta, Oulu
• Pateniemen uimaranta, Oulu
• Pyykösjärven uimaranta järvi, Oulu
• Rajahaudan uimaranta, Oulu
• Saarelan uimaranta, Oulu
• Urheilukentän uimaranta Kiiminki, Oulu
• Varjakan uimaranta, Oulu
• Kirkkosuvannon uimapaikka, Oulu
• Värtön uimaranta, Oulu
• Ampumaradan uimaranta, Tyrnävä
• Suutarinjärven uimaranta, Tyrnävä

Ensimmäiset näytteet EU-rannoilta otetaan ennen uimakauden alkua. Uimakauden (15.6.–31.8.) aikana virallisilta uimarannoilta otetaan näytteitä tasaisin väliajoin vähintään kolme näytettä. Nallikarin uimavedestä otetaan yhteensä seitsemän näytettä. 

Talviuintipaikkojen veden laatua seurataan säännöllisesti talvikaudella. 

Lainsäädäntö: EU-direktiiviin pohjautuva uimavesiasetus STMa177/2008

Uimavesien laatu määritetään niin sanottujen indikaattoribakteerien (suolistoperäiset enterokokit ja E. coli) pitoisuuksien perusteella. Indikaattoribakteerit osoittavat uimaveden ulosteperäisen saastumisen määrää. Sisämaan vesille ja rannikkovesille (suolaiset vedet) on erilaiset indikaattoribakteerien toimenpiderajat, joilla uimaveden laatua arvioidaan. Toimenpiderajat on esitetty taulukossa.

Vältä uimista runsaiden sinileväesiintymien aikana. Myös vähäinen esiintymä voi aiheuttaa oireita herkille ihmisille. Jos uit, käy suihkussa uimisen jälkeen. Pidä lapset pois vedestä runsaiden sinileväesiintymien aikana, sillä sinileväpitoisen veden joutuminen suuhun voi olla vaarallista.

Syanobakteerit eli sinilevät voivat tuottaa myrkyllisiä tai ärsyttäviä aineita veteen. Syanobakteeripitoinen vesi voi aiheuttaa uimareille allergisia iho-oireita, vatsavaivoja, nuhaa, tai yleisoireita kuten kuumetta ja päänsärkyä.

Toimi näin, jos havaitset sinilevää:

• Vältä uimista.
• Älä päästä pieniä lapsia tai lemmikkejä veteen. Varmista, etteivät lapset tai lemmikit juo sinileväistä vettä.
• Älä käytä sinileväistä vettä pesuvetenä, saunan löylyvetenä tai tiskivetenä
• Jos uit tai kahlaat sinileväpitoisessa vedessä, peseydy heti tämän jälkeen puhtaalla vedellä.
• Voit halutessasi kirjata sinilevähavaintosi Vesi.fi palveluun.

Järvisyyhyä aiheuttavat mikroskooppisen pienet imumadon toukat, jotka voivat aiheuttaa iho-oireita. Paljaalla silmällä näkymättömät toukat kuolevat nopeasti ihmisen iholla. Kutina voi kestää muutamia tunteja, mutta näppylät voivat olla iholla viikonkin. Järvisyyhyä voi välttää menemällä uimaan laiturin päästä ja kuivaamalla iho karkealla pyyhkeellä huolellisesti.

Limalevä ei ole vaarallista, mutta runsaana esiintyessään se muodostaa ihon pinnalle epämiellyttävältä tuntuvan, limamaisen kalvon. Herkkäihoisille limalevä voi aiheuttaa punoitusta ja kutinaa.

Limaleväisessä vedessä uimisen jälkeen iho kannattaa pestä ja kuivata huolellisesti.

Jos epäilet, että uimavesi on aiheuttanut sairastumisen tai haitan, voit tehdä ilmoituksen:

• ilppa-ilmoituspalvelussa tai
• ottamalla yhteyttä ympäristöterveydenhuollon neuvontapuhelimeen 044 703 6700
• Jos on kyse vakavista oireista, ota yhteyttä myös lääkäriin.

Virallisella uimarannalla on ilmoitustaulu, josta rannan käyttäjä löytää uusimmat tiedot mm. vedenlaadusta. Uimarannan ilmoitustaululla tulee olla seuraavat tiedot:

• uimarannan nimi
• katuosoite ja paikkakunta
• ylläpitäjän yhteystiedot
• mahdollisen rantavalvojan yhteystiedot ja valvonta-ajat
• ohjeet avun hälyttämisestä
• uimarin hygieniaohjeistus uimavesivälitteisten epidemioiden ehkäisemiseksi
• alueen kartta, johon on merkitty uintialueet ja uimaranta-alue
• vedensyvyystiedot, jos vesi ei syvene tasaisesti
• viimeisimmät vedenlaatutulokset sanallisine lausuntoineen
• terveydensuojeluviranomaisen yhteystiedot
• kuluttajaturvallisuusviranomaisen yhteystiedot
• mahdolliset uintikiellot ja -rajoitukset
• EU-rannoilla lisäksi lyhennelmä uimavesiprofiilista ja tieto siitä, mistä profiili on kokonaisuudessaan luettavissa
• EU-rannoilla vedenlaatuluokitustieto kansainvälisin havainnekuvin ilmaistuna.

Yleisellä uimarannalla tulee olla vähintään seuraavat varusteet: 

• WC tai opastus lähellä käytettävissä olevaan WC:hen
• huolto- ja pelastustie ja viitoitus päätieltä perille rantaan pelastusajoneuvojen perille pääsyn varmistamiseksi
• ilmoitustaulu
• pelastusrengas (1/100 metriä rantaviivaa kohden)
• jyrkkärantaisilla rannoilla laituri ja/tai portaat
• pukusuoja tai mahdollisuus vaihtaa vaatteita näkösuojatussa paikassa
• riittävästi roska-astioita
• eläinten tuomisen ja uittamisen kieltävä opaste
• tupakointikielloista kertovat opasteet EU-rannoilla.

Kaikkien yleisten uimarantojen säännöllisestä kunnossapidosta ja huollosta vastaavat rantojen ylläpitäjät laatimiensa huoltosuunnitelmien mukaisesti. Uimarannan ylläpitäjän vastuulla on huolehtia, että tarvittavat tiedot ovat yleisön nähtävillä/saatavilla, ja että uimarannat on siistitty talven jäljeltä ja saatettu varustelultaan kuntoon ennen uimakauden alkua. Lisäksi ylläpitäjän tulee huoltaa uimarantaa koko uimakauden ajan.

Uimaveden saastuminen esim. jätevedellä tai uimareiden ulosteella voi johtaa uimavesivälitteiseen epidemiaan. Epidemia voi levitä uimaranta-alueella myös likaisten WC-tilojen ja huonon käsihygienian seurauksena. Tästä syystä uimarannoilla on kiinnitettävä erityistä huomiota käsi- ym. hygieniaan.

Uimarannan käyttäjänä voit omalla toiminnallasi ehkäistä uimaveden saastumista ja vesivälitteisten epidemioiden leviämistä noudattamalla seuraavia ohjeita:

• vältä yleisillä uimarannoilla uimista ripuli- ja oksennustaudin aikana ja muutama päivä oireiden päättymisen jälkeen
• pidäthän uimarannan pukeutumis- ja WC-tilat siisteinä
• huolehdi hygieniasta WC-käynnin yhteydessä
• vie roskat roska-astioihin ja pidä ranta-alue siistinä
• vaipanvaihto pesuineen tulee tehdä muualla kuin uimavedessä.