Vuosi Oulun seudun työllisyysalueena – kiitos onnistumisesta kuuluu henkilöstölle

– Tämä on ollut todella suuri yhteiskunnallinen muutos. Sen jalkauttaminen vuodessa on lyhyt aika. Pitää olla malttia ja kärsivällisyyttä, että kaikki saadaan toivotulle mallille, sanoo työllisyysjaoston puheenjohtaja Anneli Näppä.

– Onneksi olimme mukana maaliskuussa -21 alkaneessa työllisyyden kuntakokeilussa ja saimme siitä erinomaiset opit. Mallia haettiin myös valtion käytännöistä, mm. TE-hallinnosta, verottajalta ja sairaanhoitopiiriltä. Kahden ison organisaation yhdistäminen, lakimuutokset ja haastava taloustilanne ovat antaneet tilanteelle oman mausteensa, sanoo työllisyysjohtaja Mari Rautiainen BusinessOulusta.

Pudasjärvi, Utajärvi ja Vaala liittyivät työllisyysalueeseen vasta kuntakokeilun jälkeen.

– Hyppy uuteen oli jyrkempi, kun ei ollut samanlaista valmistautumista kuin muilla kunnilla. Toisaalta pääsimme melko valmiiseen pöytään, nauttimaan valmiiksi mietittyjä asioita eikä sisäänajo vienyt niin paljon aikaa kuin se vei kokeilukunnilta, muistelee työllisyyskoordinaattori Janne Vanninen-Vaattovaara Utajärveltä.

Vastuukuntamalli toimii

Oulun seudun työllisyysalueella toimitaan ns. vastuukuntamallilla, jossa Oulu vastuukuntana vastaa, että lakisääteisiä palveluita on saatavilla yhdenvertaisesti koko alueella. Lähipalveluna tuotetaan kaikki muu paitsi erikseen keskitettäväksi sovitut palvelut, kuten työvoimakoulutusten hankinnat sekä tuki- ja maksatustoimet.

–Kuntien kanssa yhdessä suunniteltu malli, jossa työnhakijan ja työnantajan arkipalvelut ovat kuntien vastuulla, on osoittautunut erittäin hyväksi. Se on herättänyt kiinnostusta muuallakin maassa, ja siihen halutaan tulla tutustumaan, kertoo Rautiainen

– Meillä kunnat ovat itsenäisempiä työllisyyden hoitamisessa kuin muilla vastuukuntamallin alueilla. Alueen sisäinen yhteistyö, tiedonjako ja auttaminen ovat hyvällä pohjalla. Meitä kuunnellaan ja meiltä kysytään mielipiteitä, Vanninen-Vaattovaara kiittelee.

Kiitos kuuluu henkilöstölle

Monella työllisyyspalvelujen työntekijällä työtehtävät ovat muuttuneet rajusti vuoden aikana.

Vanninen-Vaattovaara kertoo, että aiemmin hänen työnsä piti sisällään pelkästään kunnan työllisyyspalvelujen tarjoamista.

– Ei ollut lakisääteisiä tehtäviä. Vuoden -24 loppuun asti tein hommia yksin, mutta uudistuksessa sain kaksi kollegaa TE-toimistosta. Heidän tehtävänkuvansa on aiemmin ollut melko kapea ja kunnassa heidän on pitänyt ottaa uusia asioita haltuun, kuten aktivointisuunnitelmissa mukanaolo.

Rautiainen kiittelee vuolaasti koko työllisyysalueen henkilöstöä erinomaisesta suoriutumisesta haastavassa tilanteessa.

– Samalla kun omassa organisaatiossamme on käyty yhteistoimintaneuvotteluja tehtävien uudelleen järjestelyiden vuoksi, on henkilöstö tukenut asiakkaita, jotka ovat omissa työsuhteissaan yt-neuvottelujen jälkeen päätyneet meille asiakkaiksi. Haluan korostaa, että henkilöstöllä on todella ollut tekemistä tässä tilanteessa.

Myös BusinessOulun yhteistyökumppanit ansaitsevat kiitoksen ekosysteemityöstä ja palveluiden kehittämisestä yhteistyössä.

– Toivotaan suotuisia tuulia elinvoiman kehitykseen. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Asiakkaat ovat löytäneet palveluihin

BusinessOulun työ- ja elinkeinopalvelut asiakas löytää BusinessAsemalta. Siellä työt ja tekijät kohtaavat ympäristössä, jossa on kätevästi tarjolla vaihtoehdot niin oman osaamisen kuin yritystoiminnankin kehittämiseen.

– Olen tyytyväinen, että palvelut on pystytty pitämään koko ajan yllä. Uutta on kehitetty, palvelut ovat jopa laajentuneet ja talousarviossa on pysytty, kertoo Rautiainen.

BusinessOulun sisäinen toimialapohjainen yhteistyömalli, jossa elinkeinopalvelut ja työllisyyspalvelut kulkevat tiiviisti käsi kädessä, on havaittu toimivaksi. Sopimuskunnissa mallia sovelletaan heidän omassa mittakaavassaan.

–Mallista hyötyy lopulta asiakas, kun toimialatuntemus voidaan valjastaa palvelujen käyttäjien eduksi.

Suhdanteet eivät ole suosineet

Työllisyystilanne on haastava ja yritysten rekrytointitarve vähäistä.

– Entistä vähemmän paikkoja ilmoitetaan julkisesti avoimeen hakuun, vaikka tekemätöntä työtä on edelleen. Syynä tähän on työttömien työnhakijoiden työnhakuvelvollisuus, joka usein saa aikaan hakijavyöryn rekrytointi-ilmoituksiin, Rautiainen taustoittaa.

– Rekrytoinnin helpottamiseksi olemme kehittäneet esittelyhaun. Siinä kartoitamme yhdessä yrityksen tarpeet ja etsimme sopivia ehdokkaita asiakaskunnastamme. Työnantaja saa ehdokkaista esittelytiedot ja voi kutsua sopivimmat työhaastatteluun. Palvelusta on saatu hyviä kokemuksia.

Työkyvyttömien pitkäaikaistyöttömien suuri määrä syö myös työllisyyspalvelujen resursseja.

– Työkyvyttömien pitäisi olla työkyvyttömyyseläkkeellä. Ongelma on siinä, että moni heistä ei itse kykene hakeutumaan eläkkeelle, kun hakemukseen täytyy sanoittaa terveystilannetta ja kuvata, miten sairaudet vaikeuttavat työssä selviytymistä, sanoo Näppä.

Vaikea työllisyystilanne puhuttaa myös poliittisten päättäjien keskuudessa. Ensi vuoden Oulun kaupungin talousarviokirjaan onkin tehty merkittäviä kirjauksia työllisyyden edistämisestä.

– Työllisyyden edistäminen on koko kaupungin yhteinen tehtävä. Jokaisen hallintokunnan tulee tarkastella toimintaansa työllisyyden näkökulmasta ja edistää osaltaan mahdollisuuksia työllistymisen edistämiseen ja osaamisen kehittämiseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi harjoittelu- ja työmahdollisuuksien tarjoamista kansainvälisille osaajille ja sellaisten toimintatapojen kehittämistä, jotka tukevat työelämään kiinnittymistä, summaa Näppä.

Oulun seudun työllisyysalueeseen kuuluvat Oulun lisäksi Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Pudasjärvi, Tyrnävä, Utajärvi ja Vaala. Kaikkiaan työllisyysalueita syntyi 45.