Oulun typpidioksidipitoisuus mittaushistorian matalin vuonna 2025
Pääasiassa liikenteen pakokaasuista peräisin olevan typpidioksidin vuosipitoisuus Oulun keskustassa oli vuonna 2025 mittaushistorian matalin. Suurin syy pitoisuuden laskuun lienee joukkoliikenteen sähköistyminen, sillä jo 49 % Oulun seudun liikenteen (OSL) busseista on sähköisiä.
Typpidioksidin vuosikeskiarvon kehitys on 2020-luvulla ollut keskustassa selkeästi laskusuuntainen. Pyykösjärvellä tilanne on ollut jo pitkään hyvä, sillä typpidioksidin vuosikeskiarvon World health organisationin eli WHO:n ohjearvo on alitettu vuodesta 2020 lähtien. Keskustassa WHO:n ohjearvo ylitettiin vuonna 2025, mutta vain hieman.
WHO:n vuorokausiarvon ohjearvo ylittyi keskustassa 12 kertaa ja Pyykösjärvellä 4 kertaa vuonna 2025. Ylityksiä vuorokausipitoisuudessa tapahtuu etenkin kylmillä keleillä, koska kylmä käyvä ajoneuvon moottori tuottaa enemmän päästöjä. Vuorokausiarvolle ei ole annettu raja-arvoa. Tuntiarvojen osalta molempien mittauspisteiden tulokset alittavat raja-arvon ja WHO:n ohjearvon.
WHO:n ohjearvot ovat Maailman terveysjärjestön asettamia globaaleja suosituspitoisuuksia, jotka perustuvat terveysriskien minimoimiseen. Ilmansaasteiden ollessa alle ohjearvopitoisuuden, haitallisia terveysvaikutuksia ei esiinny lainkaan tai ne ovat vähäisiä.
Ilmanlaatu valtaosin hyvä vuonna 2025
Vuonna 2025 ilmanlaatu oli Oulussa valtaosin hyvä. Ilmanlaatua mitataan Oulussa kolmella kiinteällä mittausasemalla. Keskustan asema kuvastaa ilmanlaatua vilkkaassa liikenneympäristössä kaupungin keskustassa. Pyykösjärven aseman mittaustulokset edustavat ilmanlaatua keskustan ulkopuolisilla asuntoalueilla. Nokelassa seurataan Nuottasaaren teollisuusalueen ilmapäästöjä. Mitattavia suureita ovat typpidioksidi (NO2), hengitettävät hiukkaset (PM10), pienhiukkaset (PM2,5), otsoni (O3) ja haisevat rikkiyhdisteet (TRS).
Ilmanlaatu luokiteltiin hyväksi tai tyydyttäväksi keskustassa 97 prosenttia (84 % hyvä, 13 % tyydyttävä) ja Pyykösjärvellä 99 prosenttia (92 % hyvä, 7 % tyydyttävä) koko vuoden tunneista. Huonot ja erittäin huonot ilmanlaatutilanteet johtuivat pääosin katupölystä. Huonoja tai erittäin huonoja ilmanlaatutilanteita oli keskustassa yhteensä 36 tuntia ja Pyykösjärvellä 4 tuntia.
Ilman epäpuhtauksien leviämiseen ja esiintymiseen ilmassa vaikuttaa vallitseva säätilanne. Sää vaikuttaa ilmanlaatuun joko heikentävästi tai puhdistavasti. Esimerkiksi sateet ja sumupilvet puhdistavat ilmaa. Heikkotuulisissa tilanteissa esimerkiksi liikenteen päästöt eivät pääse sekoittumaan, vaan kerääntyvät päästölähteiden lähelle. Vuonna 2025 tammi-maaliskuu oli selvästi keskimääräistä lauhempi. Heinäkuussa lämpötila oli keskiarvoa korkeampi. Myös syksy oli tavallista lämpimämpi. Syksyllä talven ja lumipeitteen tuloa saatiin odottaa. Marras-joulukuun lumiolot olivat vaihtelevat. Lunta satoi, mutta se suli pois tai jäätyi. Kelit olivat liukkaat.
Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet viime vuosien tasolla
Ensimmäiset katupölykauden korkeat pitoisuudet mitattiin keskustassa jo maaliskuussa. Katupölykausi jakautui maalis-toukokuulle. Pyykösjärvellä ei mitattu korkeita pitoisuuksia katupölykauden aikana. Keskustassa hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin Pyykösjärvellä kokovuonna. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kohosivat myös joulukuussa, jolloin liukkaat kelit aiheuttivat hiekoitustarvetta ja sen seurauksena ilmanlaadun heikkenemistä.
Keskustassa ja Pyykösjärvellä vuosikeskiarvot olivat viime vuosien tasolla. Vuosikeskiarvot alittivat raja-arvon ja myös WHO:n tiukemman ohjearvon. Vuorokausiraja-arvon ylityksiä mitattiin keskustassa viisi (5) kappaletta. Pyykösjärvellä ylityksiä ei tapahtunut. Vuorokausiraja-arvo sallii 35 ylitystä vuoden aikana.
Otsonipitoisuuden liukuva 8 tunnin keskiarvo hipoi WHO:n ohjearvoa
Vuonna 2025 otsonin vuorokauden korkein liukuva kahdeksan tunnin keskiarvo hipoi WHO:n ohjearvoa 100 µg/m3 arvon ollessa 101,6 µg/m3. Otsonin pitkän ajan tavoitearvoa 120 µg/m3 ei ylitetty kertaakaan. Otsonin pitkän ajan tavoitearvo on ylitetty vuosina 2014, 2019, 2023 ja 2024.
Otsoni ei ole päästö, vaan sitä muodostuu auringonvalon vaikutuksesta hapen, typen oksidien ja hiilivetyjen välisissä reaktioissa. Otsonin taustapitoisuus on luonnostaan suuri (mm. kulkeutuminen ylempää ilmakehästä) ja sitä esiintyy ilmassa, vaikka auringonvaloa ei olisi tarjolla. Otsonia myös kulkeutuu Suomeen kauempaa Keski- ja Etelä-Euroopasta, missä olosuhteet sen muodostumiselle ovat otollisemmat.
Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet pieniä
Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet ja hajutunnit olivat mittausten mukaan vähäisiä vuonna 2025. Hajutunteja esiintyi vain kolme.
Ajantasaista ilmanlaatutilannetta voi seurata Ilmatieteenlaitoksen sivuilta, ilmanlaatu.fi. Oulun ilmanlaadusta löytyy tietoa myös Oulun seudun ympäristötoimen ilmanlaatusivuilta, ouka.fi/ilmanlaatu
Oulun ilmanlaadun seurantaraporttiin on koottu tiedot mitatuista hengitettävien ja pienhiukkasten, typen oksidien, otsonin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksista sekä tiedot teollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen päästöistä. Tarkkailun kustannuksista ovat vastanneet Stora Enso Oulu Oyj, Oulun Energia Oy, Oulun seudun ympäristötoimi, Oulun Satama Oy, Kiertokaari Oy, Adven Oy, Fermion Oy, Kemira Chemicals Oy, Kraton Chemical Oy ja Peab Industri Oy. Käytännön mittaustoiminnasta on vastannut Aeri Oy. Seurantaraportin laadinnasta on vastannut Oulun seudun ympäristötoimi.
Oulun ilmanlaadun seurantaraportti vuodelta 2025: Oulun ilmanlaaturaportti 2025