Hankkeet ja valtionavustukset

Liikuttavat lapset on varhaiskasvatuksen hyvinvointiin ja liikunnalliseen toimintakulttuuriin kohdentuva projekti. Projektin tavoitteena on liikuntamyönteisen toimintakulttuurin vahvistaminen koko päiväkotiyhteisön ja varhaiskasvattajien työhyvinvoinnin tueksi. Projektissa tuetaan ja lisätään  varhaiskasvattajien yhteisöllistä sekä omaa liikunnallista toimintaa varhaiskasvatuspäivän aikana Puoli päivää pihalla -toimintamallin mukaisesti lasten kanssa liikkuen. 

Projekti on 3-vuotinen (v. 2024-2026) ja mukaan valitaan vuosittain 10-20 päiväkotia, jotka haluavat kehittää työyhteisönsä hyvinvointia ja työssä jaksamista.
 
Toiminnan tavoitteet

• Varhaiskasvatuksen henkilöstön liikkumisen vahvistaminen lasten kanssa työpäivän aikana
• Päiväkotiyhteisön kokonaishyvinvoinnin parantaminen
• Varhaiskasvatuksen henkilöstön hyvinvoinnin ja työssäjaksamisen tukeminen

Projektin toimenpiteet

• Työyhteisöille tarjotaan työkaluja työyhteisön hyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja henkilöstön omaan henkilökohtaiseen liikkumiseen lisäämiseksi.
• Päiväkodeille tarjotaan käyttöön taukoliikuntavälineitä - ja ohjelmia, aktiivisuusmittareita oman aktiivisuuden seurantaan, Inbody-mittauksia, luentoja ravintoon ja uneen liittyen sekä ohjelmia lasten kanssa liikkumiseen.
• Päiväkotien liikuntavastaaville toteutetaan yhteisiä ideatyöpajoja varhaiskasvatuspäivän aktivoimiseksi ja liikunnan inkluusion sekä lasten osallisuuden käyttöönottoon.
• Johtajille tarjotaan Liikkuva varhaiskasvatuksen Johtajien työpaja –koulutusta.
• Henkilöstölle tarjotaan pihan toiminnalliseen käyttöön, pienten tilojen liikuntaan ja ulkotoimintaan liittyvää koulutusta. 
• Henkilöstön virkistyspäivään tarjotaan ohjelmallista/taloudellista tukea.

Yhteistyökumppaneina toimivat Liikuntapalvelut, Henkilöstöpalvelut, Oulun yliopisto ja PoPLi ry. 

Projekti saa tukea Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästä ja Aluehallintoviraston jakamasta Liikunnallisen elämäntavan paikalliset avustukset -rahoituksesta.

Lisätietoja 

Tarja Kuusisto
projektikoordinaattori
tarja.kuusisto@ouka.fi 
p. 050 3412857

Valtion erityisavustuksella edistetään oppimista, hyvinvointia ja lähipalvelu- ja lähikouluperiaatetta sekä lapsen oikeutta välttämättömään ja riittävään varhaiseen tukeen 

Erityisavustuksella on palkattu varhaiskasvatuksen sosionomeja, lastenhoitajia ja varhaiserityiskasvatuksen lastenhoitajia varhaiskasvatukseen sekä varhaiskasvatuksen opettajia ja lastenhoitajia esiopetukseen, jotka työskentelevät alueellisiin indikaattoreihin perustuen kohdennetusti tietyissä päiväkodeissa. Indikaattoreita ovat mm. kohonnut syrjäytymisen riski perheissä, eri kieli- ja kulttuuritausta sekä lasten tuen tarve.

Hankkeen tulosten julkinen tiivistelmä

Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) sekä Oulun kaupungin rahoittama Taiteen taimet- ja kulttuurituutorit –hanke toteutettiin ajalla 1.9.2023-30.4.2026. Hankkeen tärkein tavoite oli vahvistaa ja syventää varhaiskasvatuksen henkilöstön taidekasvatusosaamista. Tämä toteutettiin kehittämällä tuutorointimuotoinen taidekasvatuksen täydennyskoulutusmalli ja useita koulutuskokonaisuuksia. Tuutorointimuotoinen taidekasvatuksen täydennyskoulutus tavoitti yli 1800 osallistujaa yli 100 oululaisessa päiväkodissa. 

Ilmaisun iloa ‑materiaali kehitettiin tukemaan koulutuksissa syntyneen osaamisen ylläpitoa ja arviointia. Materiaali sisältää julisteen, oppaan ja videon, jotka rohkaisevat leikilliseen, osallisuutta tukevaan kulttuurikasvatukseen. Hankkeen tuloksena Ilmaisun iloa -materiaalit on jaettu jokaiseen oululaiseen päiväkotiin ja julkaistu verkossa. Niiden hyödyntäminen on kirjattu Oulun kaupungin kaupunkikohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman sekä esiopetussuunnitelman perusteisiin. Materiaalit toimivat varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatussuunnitelmana Oulun kaupunkikohtaisessa kulttuurikasvatuksen suunnitelmassa.    

Kulttuuri- ja taidekasvatuksen täydennyskoulutus 

Suurin osa hankkeen täydennyskoulutuksesta toteutettiin tuutorointimuotoisena. Tuutorointimuotoisessa täydennyskoulutuksessa taidekasvatuksen ammattilainen vieraili päiväkodeissa kolme kertaa ja työskenteli lapsiryhmien kanssa 30–60 minuuttia kerrallaan. Varhaiskasvatuksen henkilöstö kouluttautui osallistumalla toimintaan yhdessä lasten kanssa, yleensä koko tiiminä. Sisällöt tukivat leikkiä, ilmaisua ja osallisuutta sekä noudattivat varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelman perusteita. Menetelmät olivat sellaisia, joita henkilöstö voi hyödyntää myös tuutorointien jälkeen, eikä aiempaa osaamista vaadittu. 

Taidetuutoreina toimivat hankkeen projektikoordinaattorit ja yhteistyökumppaneiden taidekasvattajat. Tarjolla oli 15 erilaista kolmen kerran tuutorointikokonaisuutta laajasti eri taiteenaloilta. 
Tuutorointikokonaisuuksissa huomioitiin varhaiskasvatussuunnitelmassa mainitut ilmaisun monet muodot: kuvallinen, sanallinen, käsityöllinen, musiikillinen ja kehollinen ilmaisu. Tuutorit vierailivat yhteensä 102 päiväkodissa Oulussa.  

Päiväkodeilla järjestettiin lisäksi koko henkilöstölle suunnattuja koulutuksia osaamisen, yhteisöllisyyden ja työhyvinvoinnin vahvistamiseksi sekä viisi laajempaa iltapäiväkoulutusta yhteistyössä Oulun Lastenkulttuurikeskuksen ja Oulun taidemuseon kanssa. Hankkeessa toteutettiin myös matalan kynnyksen sytykehetkiä, kuten leikillisyyteen keskittyvä luentosarja, Instagram-vinkkejä ja pysyvä taidekasvatuksen materiaalipankki varhaiskasvattajien käyttöön. 

Ilmaisun iloa -materiaali 

Kulttuurikasvatuksen tueksi sekä hankkeen koulutuksissa syntyneen uuden osaamisen ylläpitoon sekä arviointiin laadittiin laatutunnustyökalu eli Ilmaisun iloa –materiaali.  Materiaali koostuu julisteesta, oppaasta sekä julisteen käyttöön opastavasta videosta, jotka kannustavat toiminnalliseen, leikilliseen ja osallisuutta tukevaan kulttuurikasvatukseen. Ilmaisun iloa –materiaali on linjassa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetussuunnitelmien tavoitteiden kanssa.  

Ilmaisun iloa -opas ohjaa varhaiskasvatuksen henkilöstöä toteuttamaan laadukasta, osallistavaa ja monimuotoista kulttuurikasvatusta arjessa. Se avaa käytännön tapoja tukea lasten luovuutta, ilmaisua ja kulttuurista identiteettiä. Opas esittelee kulttuurikasvatusta tukevat kehittämisyksiköt, Oulun kulttuurilaitokset ja valtakunnalliset toimijat. Opas tarjoaa myös välineitä kulttuurikasvatuksen arviointiin ja avaa kulttuurisanastoa. 

Ilmaisun iloa- juliste tekee yhtä aikaa lapsille sekä varhaiskasvatuksen henkilöstölle näkyväksi, mitä kulttuurilla tarkoitetaan. Se innostaa keskustelemaan kulttuurista päiväkodissa sekä toteuttamaan taidetta monipuolisesti. Julisteen keskelle on kuvitettu merkittävin varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatusympäristö: päiväkoti ja lähialueet. Niissä tapahtuva säännöllinen toiminta on kulttuuri- ja taidekasvatuksen perusta. Juliste tekee näkyväksi myös kulttuurikasvatuksen yhteistyökumppanit, mm. oululaiset kulttuurilaitokset. 

Ilmaisun iloa- materiaalien tueksi luotiin kulttuurikasvatukseen ja julisteen toiminnalliseen käyttöön opastava koulutus. Tätä koulutusta kierrettiin pitämässä 45 päiväkodissa. Koulutuksen avulla varmistettiin, että Imaisun iloa- materiaali tulee käyttöön. Tässä toiminnallisessa koulutuksessa pohdittiin, mitä kulttuurikasvatus tarkoittaa varhaiskasvatuksessa ja tutustuttiin ketteriin taidekasvatuksen menetelmiin. Kokonaisuudessa hyödynnettiin Ilmaisun iloa –materiaalia.  

Vaikuttavuuden arviointi

Hankkeen aikana tehtiin jatkuvaa vaikuttavuuden arviointia. Hankkeessa laadittiin vaikuttavuusketju, jonka avulla seurattiin tavoitteiden toteutumista ja osaamisen leviämistä täydennyskoulutuksen kautta. Toimintaa arvioitiin ja suunnattiin jatkuvasti vaikuttavuusketjun tavoitteiden pohjalta palautteen, haastattelujen sekä arviointikyselyjen avulla. 

Vaikuttavuusketjuun kuvattiin täydennyskoulutuksen vaikuttavuuden etenevän neljssä vaiheessa:

• taidekasvatuksen osaamisen oppiminen ja syventäminen
• käytön lisääntyminen yksiköissä
• menetelmien soveltaminen
• oppien jakaminen muille

Arvioinnin myötä kävi ilmi, että tuutorointimuotoinen taidekasvatuksen täydennyskoulutus lisää taidekasvatuksen oppimista ja syventämistä sekä lisää sen käyttöä päiväkodeissa.  Ilmaisun iloa- materiaali opastaa sekä auttaa taidekasvatusmenetelmien soveltamisessa sekä jakamisessa eteenpäin muille yksikössä sekä mahdollisesti laajemmin.  

Ilmaisun iloa materiaalit

• Ilmaisun Iloa -opas (pdf)
• Ilmaisun Iloa -juliste
• Ilmaisun Iloa -värityskuva
• Lataa vinkit Ilmaisun Iloa -julisteen käyttöön (pdf)
• Ilmaisun Iloa - Kulttuuri kutsuu kasvamaan -video

Oulun varhaiskasvatus sai valtion erityisavustusta varhaiskasvatuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja laadun kehittämiseen vuosille 2020-2021, 2021-2022 ja 2022-2023.

Valtionavustus oli tarkoitettu varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin muutoksen, inkluusion, oppimisen ja hyvinvoinnin, tasa-arvoisuuden, yhdenvertaisuuden, vuorovaikutuksen  ja lähipalveluperiaatteen vahvistamiseen sekä lapsen varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta välittömään ja riittävän varhaiseen tukeen.

Avustuksella palkattiin varhaiskasvatuksen opettajia, sosionomeja, lastenhoitajia ja ryhmäavustajia, jotka työskentelivät alueellisiin indikaattoreihin perustuen kohdennetusti tietyissä päiväkodeissa. Indikaattoreita olivat mm. kohonnut syrjäytymisen riski perheissä, eri kieli- ja kulttuuritausta sekä lasten tuen tarve.

Asteen verran digimpi vaka -erityisavustuksella kehitettiin digitaalisiin taitoihin ja osaamiseen liittyvää hyvää pedagogista toimintaa varhaiskasvatuksessa osana Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmaa. Avustuksen myötä varhaiskasvatukseen palkattiin vuodeksi 2023 seitsemän kiertävää digimentoria.

Digimentorit toimivat pääsääntöisesti kunnallisissa ja yksityisissä päiväkodeissa sekä perhepäivähoidossa ohjaten ja opastaen lapsia sekä henkilökuntaa käyttämään digitaalisia välineitä ja sovelluksia pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Digimentorit vahvistivat digitaalista osaamista sekä medialukutaitoja järjestämällä eri tavoin toteutettavia koulutuksia (niin lähi- kuin etäkoulutuksia) ja valmistamalla sekä kirjallisia että video-ohjeita varhaiskasvatuksen käyttöön. Digimentorit toimivat tiiviissä yhteistyössä päiväkotien TVT-vastaavien kanssa kartuttaen TVT-vastaavien tietotaitoa.

Oulun varhaiskasvatus sai valtion erityisavustusta varhaiskasvatuslain mukaisen tuen uudistamisen edistämiseksi vuosille 2022-2023. Hanke päättyi 31.12.2023.

Tavoitteet

1. Varhaiskasvatuslain tuen uudistuksen toimeenpanon tukeminen
2. Lapsen saaman tuen vahvistaminen ja tuen laadun kehittäminen varhaiskasvatuksessa, varhaiskasvatuksen tuen ja inkluusion toiminta- ja johtamis- sekä yhteistyökulttuurin edistäminen
3. Varhaiskasvatuksen tuen toteuttamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen
4. Varhaiskasvatuksen tuen vaikuttavuuden arvioinnin osaamisen edistäminen

Valtio­na­vus­tuksella työskenteli henkilöstöä seuraavasti:

• 4 varhaiskasvatuksen erityisopettajaa kokoaikaisessa erityisopetuksessa alueellisissa pienryhmissä
• 1 varhaiskasvatuksen erityisopettaja palveluohjauksessa tuen tarpeiden ja varhaiskasvatusjärjestelyjen ensiselvittelyssä
• 4 alueellista varhaiskasvatuksen mentoriopettajaa laadukkaan varhaiskasvatuksen ja yleisen tuen vahvistamisessa sekä toimintamallien juurruttamisessa
• 4 lastenhoitajaa kehityksen ja oppimisen tuen lisäresurssina ryhmissä
• 12 lastenhoitajaa sijaistamassa henkilöstöä koulutuksiin osallistumisen turvaamiseksi
• Projektikoordinaattori tuen koordinointi- ja kehittämistehtävissä sekä monialaisen yhteistyön kehittämisessä

Lisähenkilöstön avulla vahvistettiin inklusiivista toimintakulttuuria, oppimista ja hyvinvointia, tuen järjestymistä lähelle lasta ja perhettä, pedagogista monialaista työskentelyä sekä tuen varhaisempaa toteuttamista.

Valtio­na­vus­tuksella kehitettiin ja koulutettiin henkilöstöä seuraavasti:

• Henkilöstön osaamisen kehittäminen tuen ja inklusiivisuuden teemaan liittyen suunnataan laajasti kaikille varhaiskasvatuksen ammattiryhmille sekä yksityisessä että kunnallisessa varhaiskasvatuksessa.
• Koulutuksilla vahvistetaan inklusiivisen toimintakulttuurin kehittämistä ja yhteistä pedagogista johtajuutta erityisopettajien ja johtajien työparityöskentelynä.
• Vertaismentoroinnilla sekä työnohjauksella tuetaan henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistä sekä työhyvinvointia muutoksessa.
• Koulutuksilla ja koordinoinnilla varmistetaan yhdenvertaisuus alueilla ja kaupungin tasolla rakenteissa sekä pedagogisissa toimintatavoissa.

Avustus oli osa varhaiskasvatuksen Oikeus oppia -laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelmaa ja sen toimeenpanoa.

Valtion erityisavustus esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja laadun kehittämiseen vuosille 2020-2021, 2021-2022, 2022-2023 ja 2023-2024.

Varhaiskasvatuksessa viiden lastenhoitajan tehtävänä on vahvistaa lasten hyvinvointia, osallisuutta sekä suomien kielen oppimista päiväkotien esiopetusryhmissä.

Kaksi varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuuriopettajaa toimivat kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen opettajina ja asiantuntijoina esiopetusryhmissä, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia.

Tavoitteet

• samanaikaisopetus
• kieli- ja kulttuuritietoisuuden edistäminen
• suomen kielen oppimisen vahvistaminen
• siirtymävaiheen ohjaus lapsille ja huoltajille
• tiedonsiirron tehostaminen esiopetuksesta alkuopetukseen siirryttäessä
• maahanmuuttajataustaisten lasten valmistavan opetuksen tarpeen kartoitus esiopetukseen ja alkuopetukseen siirryttäessä