Valovoimainen Oulu

< Takaisin

Ei oppi ojaan kaada

Oululaisten hakemus Euroopan kulttuuripääkaupungiksi ei etene maaliin, jos tietoa etsitään vain omien ympyröiden sisäpuolelta. Oppia on haettava sieltä, missä sitä on oikeasti olemassa ja virheet on jo tehty.

Euroopan hallitsevat kulttuuripääkaupungit ovat tänä vuonna Hollannin Leeuwarden ja Maltan Valletta. Oulu2026-tiimi on vieraillut molemmissa ja tullut matkoilta takaisin hurjasti viisaampana. 

Viime viikolla, 19.-21. syyskuuta Oulu2026-projektiryhmä eli hankejohtaja Piia Rantala-Korhonen, kulttuurijohtaja Samu Forsblom, projektipäällikkö Heli Metsäpelto, Kulttuuritalon Valven johtaja Arja Huotari, viestintäkoordinaattori Carita Forsman sekä Oulu Sinfonian indententti Leena Pälli ja tutkija, Oulu-opas Anna Sachinopoulou vierailivat opintomatkalla Leeuwardenissa.

Hollantilainen Leeuwarden on monessa suhteessa Oulun kaltainen; pieni ja sitkeä, ympärillä maaseutua ja keskusta pieni ja helposti saavutettavissa. Lisäksi Leeuwarden lähti kahdeksan vuotta sitten kisaan takaa-ajoasemista, kuten Oulu nyt. Suuremmat kaupungit olivat ennakkosuosikkeja ja kansalaisten usko asiaan oli onnettoman pieni.

Nyky-Leeuwarden oli tutustumisen arvoinen. Oulu2026:lla oli ennen matkaan lähtöä monta, hyvin käytännönläheistä kysymystä mielessään: miten lähikunnat saadaan mukaan, miten heidän kanssaan sovitaan projektien toteutuksesta, kuinka varhaisessa vaiheessa hankkeen oma säätiö kannattaisi perustaa, miten kansalaisten luottamus voitetaan, kuinka tärkeässä asemassa on markkinointi ja viestintä, - ja paljon , paljon muuta.

Kaikkeen tähän tiimi sai vastauksia, mutta eniten reppuun jäi kotiin viemisinä se into, joka huokui paikallisista ihmisistä, poissa olivat ennakkoluulot ja tyytymättömyys. Kulttuuripääkaupungista oli tullut kaikkien hanke, niin harrastajakuorojen, -teattereiden, juustokauppiaiden, taksikuskien, maajussien - kuin tietysti taiteilijoiden ja kulttuuriammattilaistenkin kesken.

 Leeuwardenista opittua:

+ ydinajatus: mienskiep, joka on vastine suomalaiselle sanalle talkoot – nerokas tapa juurruttaa kulttuurihanke kaikkien asiaksi
+ yrittäjät saivat osansa kaupungin vilkastuneesta kulttuurielämästä, kauppiaat olivat aidosti iloisia kohonneista asiakasmääristä
+ näyttelyissä riitti yleisöä myös keskellä päivää – nuoriso nautti enemmän tarjonnasta illemmalla, myös keskellä viikkoa
+ naapurikunnat saivat itse rakentaa oman kulttuurivuotensa, yhteistyö Leeuwardenin kanssa oli mutkatonta, vapaata ja toi koko maakunnan parrasvaloon
+ pysyvät taideteokset ja patsaat olivat tulleet osaksi kaupunkikuvaa, kaupunkilaisten sinnikäs vastustus osoittautui vääräksi ja teoksista on tullut turismin vetonauloja
+ kotikutoinen talkoovoima oli valjastettu huolella myös korkeakulttuurin käyttöön, niin oopperat kuin muutkin näytelmät olivat koko kylän ponnistus, puffetinpitoa myöten
+ näkyvyyttä ei ole koskaan liian paljon; jokaisessa yrityksessä oli kulttuuripääkaupunkitarra ikkunassa,  ja jokaisen hotellin aulassa tai -huoneessa oli kulttuurivuoden markkinointimateriaalia tarjolla, liput liehuivat saloissa
+ Amsterdamin lentoasemalla pyörivät Leeuwardenin mainosvideot ja kiinteät matkalaukut liukuhihnoilla kertomassa, mihin juuri nyt kannattaisi matkustaa
+ kulttuuri ei ole pelkkää taidetta: friisiläinen hevosrotu, peruna (vrt Tyrnävän pottu) tai mehiläiskato oli otettu osaksi ohjelmistoa, niiden kautta globaalit teemat oli kiedottu paikalliseksi kulttuuriteoiksi

Lue lisää Kalevan artikkeleista.

Matkalaukut Amsterdamin liukuhihnoilla kertoivat,
mihin kannattaa ehdottomasti matkustaa.

Suuret taideteokset herättivät aluksi vastustusta,
mutta muuttuivat sitten kaikkien suosikeiksi.

Kulttuurijohtaja Samu Forsblom asettui Kalevan
toimittaja Antti Ervastin kuvattavaksi.

Kuvat ja teksti: Carita Forsman

Jakolinkki