Ajankohtaiset uutiset ja ilmoitukset

< Takaisin

Terveysvaikutuksia ja hyvinvointia liikunnalla

Kaupunginjohtaja asetti 25.4.2013 työryhmän valmistelemaan suunnitelman terveysliikunnan vaikutusten arvioinnista. Tavoitteena oli muun muassa laatia menetelmä terveysliikunnan vaikutusten arvioimiseksi ja tehdä ehdotus arvioinnin toteuttamisesta.

Suunnitelma terveysliikunnan vaikutusten arvioimiseksi on valmistunut ja luovutettu kaupunginjohtajalle. Suunnitelma on lausuntokierroksella huhtikuun loppuun saakka, jonka jälkeen kaupunginhallitus tekee linjaukset sen toteuttamisen tavoista. 

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi on valtakunnallisesti uusi avaus. Tarve löytää uusia keinoja kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi on suuri eri puolilla Suomea.

Vähemmän istumista

Tutkimusnäyttö fyysisen aktiivisuuden terveyttä ja hyvinvointia edistävistä vaikutuksista on vah­va. Fyysinen aktiivisuus on välttämätöntä yksilön kokonaisvaltaiselle fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hy­vinvoinnille sekä terveelliselle ja turvalliselle kasvulle ja kehitykselle. Liikunnallisesti passiivinen elämäntapa lisää riskiä sairastua moniin sairauksiin, kuormittaa kansantaloutta, heikentää työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä on yhteydessä väestöryhmien välisiin terveys- ja hyvinvointieroihin.

Suomalaiset harrastavat tänä päivänä melko aktiivisesti liikuntaa vapaa-ajallaan. Liikuntaharrastus ei kuiten­kaan riitä turvaamaan terveyden kannalta riittävää päivittäistä fyysistä aktiivisuutta, koska arkiliikunta var­haiskasvatuksessa, koulussa, työssä, työmatkoilla ja vapaa-ajalla on vähäistä. Nykyinen elämäntapamme suosii fyysistä passiivisuutta, kulkuvälineissä ja ruutujen ääressä istumista, eikä kannusta riittävästi liikkumiseen.

Liiallinen istuminen on myös terveydelle haitallista, ja aikuisväestö istuu 80 prosenttia valveillaoloajastaan. Istuminen on riski terveydelle ja hyvinvoinnille riippumatta siitä, kuinka paljon liikuntaa harrastaa. Erityisesti on huoli lasten lisääntyneestä istumisajasta, sillä jo päivähoidossa lapset ovat paikallaan 60 prosenttia ajas­taan. Tämä on ehdottomasti liikaa. Päivittäisen fyysisen aktiivisuuden lisäämiselle sekä istumisen vähentämi­selle suomalaisessa yhteiskunnassa on siis suuri tarve.

Enemmän askeleita

Terveysliikunnalla tarkoitetaan kaikkea sellaista fyysistä aktiivisuutta, jolla on terveyttä edistäviä tai ylläpitäviä vaikutuksia ilman liialliseen tai liian intensiiviseen urheiluun liittyviä vaaroja. Terveysliikunta voidaan jakaa arkiliikuntaan ja kuntoliikuntaan. Arkiliikuntaan katsotaan kuuluvan myös harrastusten ulko­puolinen fyysinen aktiivisuus, esimerkiksi työmatkakävely ja pihatyöt.

Suunnitelman laatinut työryhmä halusi korostaa erityisesti matalatehoisen, päivittäisen arkiliikunnan, liikkeessä olemisen ja istumi­sen määrän merkitystä. Tätä kuvaamaan valittiin termi hyvinvointiaktiivisuus. Jo terminä se kattaa enemmän kuin pelkän fyysisen aktiivisuuden, kuten esimerkiksi sosiaalisen aktiivisuuden, jonka tavoite ei ole liikunnal­linen, mutta joka tuottaa myös lisää askeleita tai energiankulutusta.

Myös valtakunnallisessa terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjauksessa on laajennettu terveyslii­kunnan käsitettä kattamaan hyvinvointia ylläpitävän toiminnan. Tämä käsite tunnistaa liikunnan merkityk­sen paitsi terveydelle niin myös itsenäisenä ilon ja innostuksen lähteenä, kasvatuksen, oppimisen ja luovuu­den välineenä sekä sosiaalisen pääoman rakentajana.

Lue koko suunnitelma

Jakolinkki

Suosittelemme

Päätöksenteon uusimmat kokousasiakirjat

Suorat lähetykset valtuuston kokouksista

             
Facebook - Oulun kaupunki Twitter - Oulun kaupunki Youtube - Oulun kaupunki Oulun kaupungin blogit Instagram Spotify Oulu - soittolistat Rss - Oulun kaupungin uutis-syöte
       

Lyhytosoite tälle sivulle ouka.fi/ajankohtaista