Ajankohtaista
Uusi ääniergonominen toimintamalli parantaa Oulun kaupungin henkilöstön työhyvinvointia
Oulun kaupunki ja Ääniergonomiaseura lähtivät yhdessä parantamaan kaupungin työntekijöiden ääniergonomiaa. Yhteistyössä syntyi useita uusia toimintatapoja äänen hyvinvoinnin lisäämiseksi: keskeisimpänä uusi ääniergonominen toimintamalli "Äänen hyväksi.”
Tutkittuun tietoon perustuvan toimintamallin avulla voidaan vähentää työntekijöiden ääniergonomisia riskitekijöitä ja edistää ääniergonomiaa.
”Äänenkäyttö on monessa ammatissa osa hyvää työstä suoriutumista. Äänen toimintahäiriöistä voi olla haittaa työkyvylle ja -hyvinvoinnille. Tästä syystä Oulun kaupunki on ottanut askeleita kohti parempaa ääniergonomiaa ”, Oulun kaupungin kehittämispäällikkö Seija Soinsaari kertoo.
"Idea hankkeeseen lähti siitä, että opettajille ääni on keskeinen työväline, ja joillakin opettajilla tulee ongelmia äänenkäytön ja äänen kestävyyden kanssa", kaupungin työsuojeluvaltuutettu Rolf Moberg avaa taustaa.
Osa hankkeen rahoituksesta saatiin Työsuojelurahastolta.
Toimintamallia voidaan soveltaa kaikilla aloilla
Äänen hyväksi -toimintamalli tarjoaa työntekijöille välineitä oman ääniergonomian parantamiseen. Jokainen voi tehdä omassa työympäristössään ja työtavoissaan parannuksia ääniergonomisiin riskitekijöihin.
”Toimintamallissa tuetaan työssään paljon ääntä käyttäviä ottamaan aktiivinen rooli oman ääniergonomian parantamiseksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi”, Soinsaari selventää.
Äänen hyväksi -toimintamallia voidaan käyttää eri alojen työntekijöiden ääniergonomian ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Menetelmä on riippumaton osallistujien ammatista ja määrästä. Se soveltuu niin isoille kuin pienillekin ryhmille ja antaa mahdollisuuden eriyttämiseen osallistujien äänen kunnon mukaan.
Työpajoista toimintatapoja oman ääniergonomian parantamiseksi
Ääniergonomian kehittäminen tapahtui työpajoissa, joihin osallistui työssään paljon ääntään käyttävää kaupungin henkilöstöä varhaiskasvatuksesta, opetuksesta ja hallinnosta.
Osallistavissa työpajoissa työntekijät saivat tietoa ja taitoja havaita ääniergonomisia riskitekijöitä ja vaikuttaa niihin. He myös omaksuivat toimintatapoja ääniergonomian parantamiseksi, kuten huomion kiinnittämistä työasentoihin tai ääniharjoitusten tekemistä. Osallistujat arvioivat hankkeen hyvin hyödylliseksi (4,1 asteikolla 1–5).
”Säännölliset ja helpot ääniharjoitukset otettiin osaksi työpäivää. Hyviä äänenkäyttötapoja sovelletaan jatkossa arkeen, ja äänenkäytöstä palautuminen tapahtuu pienillä, jokaiselle toteutettavissa olevilla keinoilla”, Soinsaari avaa.
Hankkeeseen ja Äänen hyväksi -toimintamalliin voi tutustua Työsuojelurahaston sivulla. Osa hankkeessa syntyneestä aineistosta on tulossa syksyn aikana Ääniergonomiaseuran sivuille jakoon vapaasti käytettäväksi.
