Äidinkieli - Haukiputaan lukio - Oulun kaupunki

Lisää sivun otsikko tähän Lisää sivun otsikko tähän

Äidinkieli ja kirjallisuus

Äidinkieli ja kirjallisuus on taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen sivistykseen. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen  ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Kirjallisuuden opiskelu tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuriidentiteetin  muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen  (AK  2, 4, 6, 7).    

Oppiaine saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurintutkimuksesta. Se ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen sekä aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen pohjana on näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Opetus ja opiskelu tähtäävät sellaisiin  viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän  taitoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä (AK 1, 2, 6).      

Opetuksen tavoitteet

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä
  • syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen
  • oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa
  • oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta
  • syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista
  • oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen
  • syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan  ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa
  • hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden
  • osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa
  • nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta 

Yhteiset aihekokonaisuudet äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelussa

Monet lukion yhteisistä aihekokonaisuuksista sisältyvät jo luontojaan äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelun tavoitteisiin tai keskeisiin sisältöihin. Aihekokonaisuuksista kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus (AK 4), Unesco ASP-kouluna toimiminen (AK 7) ja viestintä- ja mediaosaaminen (AK 6) ovat  oppiaineen tavoitteiden vuoksi painottuneimpia. Aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys (AK 1) sekä  hyvinvointi ja turvallisuus (AK 2) toteutuvat joistakin näkökulmista kaikilla kursseilla. Kestävän kehityksen aihekokonaisuuden  (AK 3) huomioon ottaminen näkyy esimerkiksi opetuksen ja opiskelun käytännönjärjestelyissä, joissa suositaan luonnonvaroja säästäviä ja kulutusta vähentäviä ratkaisuja. Sosiaalisella tasolla kestävä kehitys tarkoittaa muun muassa opiskelijan voimavarojen riittävyyden ja jaksamisen huomioon ottamista kurssien työskentelystä sovittaessa. Teknologia ja yhteiskunta  -aihekokonaisuutta tarkastellaan eri kursseilla erityisesti informaation ja viestinnän näkökulmista.

Eri aihekokonaisuuksien tavoitteita toteutetaan eri kursseissa luettavien tekstien sisällön valinnassa ja käsittelyssä sekä järjestämällä tilaisuuksia tarkastella ja harjoitella aihekokonaisuuksiin sisältyviä asioita ja tavoitteita puhumalla ja kirjoittamalla. Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskeluun on tavoitteena luoda myönteiseen osallistumiseen, aloitteellisuuteen, vastuullisuuteen, suvaitsevaisuuteen ja tasa-arvoon kannustava, turvallinen, opiskelijan yksilönä hyväksyvä ilmapiiri.

Arviointi

Kurssien arviointi kohdistuu monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Kurssiarvosanaan vaikuttavat erilaiset kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Kurssit arvioidaan arvosanoin 4 – 10. Syventävä kurssi (ÄI0)  arvioidaan suoritettu/hylätty  merkinnällä. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään suhteessa henkilökohtaisiin tavoitesitellään tavoitteet ja sisällöt, sovitaan työtavoista ja niistä näytöistä, jotka ovat arvosanan pohjana.

Kurssien suoritusjärjestys ja -tapa

Pakolliset kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Syventävän kurssin ÄI7 (Puheviestinnän taitojen syventäminen) voi suorittaa milloin tahansa ensimmäisen pakollisen kurssin (ÄI1) suorittamisen jälkeen. Syventävät kurssit ÄI8 (Tekstitaitojen syventäminen) ja ÄI9 (Kirjoittaminen ja nykykulttuuri) suositellaan suoritettavaksi sinä vuotena, jolloin opiskelija osallistuu äidinkielen ylioppilaskokeeseen. 
 

Äidinkielen ja kirjallisuuden kursseja ei suositella itsenäisesti opiskeltaviksi oppiaineen kommunikatiivisen luonteen vuoksi. Jos opiskelija haluaa suorittaa kurssin itsenäisesti, parhaiten siihen soveltuvat kurssit ÄI5 ja ÄI6. Kursseja ÄI7 ja ÄI0 ei ole mahdollista suorittaa itsenäisesti. Itsenäisesti suoritettavan kurssin opiskeluun sisältyy opettajan määräämiä kirjallisia ja suullisia osioita, mahdollisesti koe ja vähintään kaksi laajahkoa kirjoitelmaa.

Kurssit

 

Pakolliset

Valtakunnalliset
syventävät
Koulukohtaiset
syventävät
 

ÄI1: Kieli, tekstit ja vuorovaikutus
ÄI2: Tekstien rakenteita ja merkityksiä  
ÄI3:  Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa

 

ÄI0: Äidinkielen perustaidot

 

ÄI4: Tekstit ja vaikuttaminen
ÄI5: Teksti, tyyli ja konteksti

ÄI7: Puheviestinnän taitojen syventäminen

ÄI10: Sukellan kirjallisuuteen

 

ÄI6: Kieli, kirjallisuus ja identiteetti

ÄI8: Tekstitaitojen syventäminen
ÄI9: Kirjoittaminen ja nykykulttuuri