Jos opintojakso koostuu vain yhden oppiaineen moduuleista, opintojaksosta annetaan yksi arvosana. Jos opintojakso koostuu useammasta oppiaineesta, kukin oppiaine arvioidaan erikseen. Opiskelijan arvioinnista päättää opintojakson opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. Arviointiperusteista kerrotaan yleisesti lukion alkaessa ja myöhemmin opinto-ohjauksen tunneilla sekä kunkin opintojakson ja moduulin alussa. Tällöin käytänteistä keskustellaan ja sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Arvioinnin tulee olla monipuolista ja tarkoituksenmukaisin menetelmin toteutettua. Opiskelijalla on oltava opintojakson aikana erilaisia mahdollisuuksia, tilaisuuksia ja tapoja osoittaa oppimistaan ja osaamistaan. Opiskelijan oppimista arvioidaan opintojakson aikana antamalla hänelle arviointipalautetta opintojakson tavoitteiden saavuttamisesta.

Opintojaksoihin sisältyvistä pakollisista opinnoista ja valtakunnallisista valinnaisista opinnoista annetaan numeroarvosanat lukuun ottamatta opinto-ohjauksen opintojaksoja, joista annetaan suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty). Muista valinnaisista opinnoista voidaan antaa arvosanaksi paikallisen opetussuunnitelman mukaan numeroarvosana tai suoritusmerkintä.

Numeroin annettavassa arvostelussa käytetään asteikkoa 4 – 10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4.

Mikäli opiskelijalla on diagnosoitu vamma tai muu siihen rinnastettava vaikeus, kuten lukemisja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajan kielelliset vaikeudet tai muu osaamisen osoittamista vaikeuttava syy, hänelle annetaan mahdollisuus erityisjärjestelyihin sekä muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Rehtori ja opettajakunta päättävät yksilöllisestä arviointilinjasta.

Opintojen suorittaminen edellyttää säännöllistä läsnäoloa oppitunneilla (Lukiolaki 30 §). Opiskelija saa olla pois tunneilta vain hyväksytystä syystä. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi sairastuminen tai lääkärissä käyminen. Sen sijaan esimerkiksi autokoulu, kampaamossa käyminen tai ansiotyö eivät ole hyväksyttäviä syitä olla pois oppitunneilta. Hyväksyttävä syy poissaoloon on myös osallistuminen koulun tapahtumiin, kuten konserttiin, näytelmään tai edustustehtäviin. Poissaolot selvitetään opintojakson opettajalle Wilman kautta. Huoltaja kuittaa poissaolon syyn Wilmaan tai opiskelija toimittaa asiantuntijan (lääkäri jne.) antaman kirjallisen selvityksen. Poissaoloista tiedotetaan ryhmänohjaajalle ja huoltajille Wilman kautta. Kaikki poissaolot on selvitettävä ensi tilassa ja viimeistään ennen päättöviikkoa.

Jos opiskelija on täyttänyt 18 vuotta, hän voi antaa vanhemmilleen luvan käyttää Wilma-tunnuksiaan, jolloin he voivat tarkistaa ja selvittää opiskelijan poissaoloja koko lukion ajan. Täysi-ikäinen opiskelija voi selvittää poissaolonsa syyt itse. Tarvittaessa opiskelijan tulee todistaa esimerkiksi lääkärintodistuksella, että poissaololle on ollut hyväksyttävä syy.

Mikäli poissaolotunteja on enemmän kuin kaksi opintopistettä kohti, opettaja voi katsoa opintojakson (tai yksittäisen moduulin) keskeytetyksi ja jättää sen arvostelematta. Mikäli poissaolon syy on sairaus tai muu painava peruste, opettaja voi yhdessä rehtorin kanssa antaa oikeuden jatkaa opintojaksoa siten, että opiskelija tekee sovittuun ajankohtaan mennessä opettajan määräämät lisätehtävät saavuttaakseen vaadittavan osaamisen.

Mikäli opiskelija on sairauden takia pois kokeesta, hänen tai huoltajan on ilmoitettava asiasta opettajalle viimeistään koepäivän aamuna. Muutoin hän menettää oikeuden suorittaa koe myöhemmin ja opettaja voi katsoa opintojakson tai siihen kuuluvan yksittäisen moduulin keskeytyneeksi.

Mikäli opiskelijalla on aiheellisia poissaoloja niin paljon, että opettaja ei voi arvostella opintojaksoa oikeudenmukaisesti, arvostelua voidaan siirtää. Opintojakso arvostellaan, kun opiskelija on antanut tarvittavat näytöt opettajan kanssa sopimallaan tavalla tai osallistumalla uusintakuulusteluun. Lähtökohtana on, että myös lisänäytöt tehdään ennen päättöviikkoa.
Mikäli opiskelija on pitkään pois lukiosta ilmoittamatta pätevää syytä, hänet katsotaan eronneeksi, mikäli on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja (Lukiolaki 24 §).

Poissaolotilanteissa opiskelijan velvollisuus on
    • pyytää lupa poissaoloon etukäteen
    • ilmoittaa opettajalle, jos aikoo keskeyttää opintojakson
    • ennen periodin alkua poistaa Wilmasta ilmoittautumiset sellaisilta opintojaksoilta, joihin ei aio osallistua ottamalla yhteyttä opoon
    • selvittää luotettavasti poissaolot. Poissaolon syy on aina merkittävä näkyviin.
    • opiskella itsenäisesti poissaolotuntien asiat
    • toimia kaikin tavoin aktiivisesti ja vastuuntuntoisesti omien poissaolojensa selvittämisessä ja korvaamisessa

Opiskelijan tulee hoitaa opintojaksoon kuuluvat suoritukset valmiiksi sen periodin aikana, jolloin hän on sen opiskellut. Jos opintojakson tai siihen kuuluvan moduulin suorittaminen on kesken, se arvioidaan merkinnällä T. Tällöin opiskelijan tulee viipymättä sopia opettajan kanssa aikataulu, jonka puitteissa hän suorittaa puuttuvat tehtävät. Suoritus on täydennettävä seuraavan periodin aikana ja viidennen periodin osalta seuraavan lukuvuoden ensimmäisen periodin aikana. Mikäli näin ei tapahdu, opintojakso tai siihen kuuluva moduuli katsotaan keskeytyneeksi (K). Tällöin kyseinen opintojakso tai siihen kuuluva moduuli on käytävä kokonaan uudelleen.

Mikäli opiskelija suorittaa opintojakson tai siihen kuuluvan moduulin kokonaan tai osittain itsenäisesti, arvioinnissa otetaan huomioon itsenäiset tehtävät ja päättökoe. Mikäli opiskelija ei saa suorituksestaan hyväksyttyä arvosanaa tai palauta tehtäviä aikataulun mukaisesti, hänen on osallistuttava opintojakson opetukseen saadakseen arvosanan.

Opiskelija voi yrittää parantaa opintojakson tai siihen kuuluvan yksittäisen moduulin arvosanaa (4, hylätty tai hyväksytty) kerran uusintakokeessa tai osallistumalla opetukseen uudelleen. Itsenäinen suoritus hylätyn arvosanan tapauksessa ei ole mahdollista. Uusintakoe koskee yleensä koko opintojakson/moduulin oppimäärää, ja sen arvostelussa noudatetaan samoja periaatteita kuin varsinaisen opintojakson/moduulin arvostelussa.

Uusintakokeet pidetään lukuvuoden aikataulussa ilmoitettuina päivinä. Kokeisiin on ilmoittauduttava viimeistään koepäivää edeltävänä perjantaina. Ilmoittautuminen on sitova. Poisjäänti katsotaan yritykseksi. Mikäli opiskelija sairastuu uusintakoepäiväksi, hän voi säilyttää uusintaoikeutensa ilmoittamalla sairaudestaan kansliaan tai ao. opettajalle viimeistään uusintakoepäivän aamuna ja toimittamalla välittömästi kouluun luotettavan selvityksen poissaolon syystä.

Uusintakokeessa tuloksen arviointi voi edellyttää myös opintojakson/moduulin tavoitteisiin liittyviä osioita, jotka voidaan suorittaa myös muuna opettajan määräämänä ajankohtana.

Kaikissa korotustavoissa parempi suoritus jää voimaan.

Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteeltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Opiskelijalla on oikeus saada päätös muussa oppilaitoksessa suoritettavien opintojen hyväksymisestä lukio-opinnoiksi ennen mainittujen opintojen aloittamista. Päätöksen tekee rehtori.

Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava opintojakso/moduuli, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:

Tapauksissa, joissa lukio ei voi määritellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritetut opinnot vastaavat, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi.

Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai valtakunnallisiin valinnaisiin opintoihin, niistä annetaan numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Korvaavuudesta kannattaa keskustella jo ennen esimerkiksi opiskelijavaihtoon lähtemistä, jotta opiskelija saisi hyödynnetyksi täysimääräisesti ulkomailla suoritetut opinnot oman opinto-ohjelmansa kannalta.

Kun opiskelija siirtyy oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään, suoritetut pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä siinä määrin, kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin opetussuunnitelmassa oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän opintojaksojen/moduulien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden opintojen arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän valinnaisia moduuleja opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Jos opiskelija pyytää, järjestetään lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä lyhyemmästä oppimäärästä pitempään edellytetään lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen.

Opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneille tai muusta syystä lisäohjausta tarvitseville opiskelijoille voidaan järjestää tukiopetusta. Tukiopetusta tarvitsevan on oltava aloitteellinen ja pyydettävä tukiopetusta sekä neuvoteltava opettajan kanssa menettelystä. Tukiopetuksessa voidaan käsitellä oppiaineen ydinasioita ja opiskelutekniikkaa, mutta myös selvittää opettajan avustuksella opiskelijalle epäselväksi jääneitä asioita.

Lukiolain mukaan (31 §) opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Opiskelijan opintojen etenemisestä huoltaja saa tiedon mm. Wilmasta löytyvien perioditodistusten avulla. Tiedottaminen tapahtuu Wilman kautta.

Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja valinnaisista opinnoista, joiden kuuluminen eri oppiaineiden oppimääriin kuvataan opetussuunnitelmassa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät.

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan suorittamien pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen arvosanojen opintopisteiden mukaan painotettuna aritmeettisena keskiarvona. Näistä opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä arvosanoja enintään seuraavasti:

Oppimäärässä ovat mukana kaikki arvioidut pakolliset ja valtakunnalliset valinnaiset opinnot, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppimäärään kuuluvien muiden valinnaisten opintojen arvioinnista ja vaikutuksesta oppiaineen arvosanaan kerrotaan tarkemmin opetussuunnitelmassa kunkin moduulin kohdalla. Numeroin arvioitavat koulukohtaiset valinnaiset opinnot voivat korottaa oppiaineen arvosanaa mutta eivät laskea.

Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain kaksi opintopistettä, sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää korkeintaan neljä opintopistettä.

Lukion oppimäärän laajuus on 150 opintopistettä, joista pakollisia opintoja on 94 tai 102 opintopistettä matematiikan opinnoista riippuen. Valtioneuvoston asetuksen (810/2018) mukaisia valtakunnallisia valinnaisia opintoja tulee olla vähintään 20 opintopistettä. Oppimäärään voi lisäksi sisältyä lukiodiplomeja ja muita valinnaisia opintoja.

Oppilaitoskohtaisista valinnaisista opinnoista voidaan lukea lukion oppimäärään vain hyväksytysti suoritetut opinnot.

Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus suorittaa oppiaineen oppimäärä hyväksytysti tai korottaa arvosanaansa. Erillisiä kuulusteluja järjestetään kevään yo-kirjoitusten jälkeen.

Yksittäiseen kuulusteluun voi oppiaineesta riippuen kuulua suullisia ja kirjallisia tehtäviä. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä tai oppiaineen hallintaa kuin opintojen arvioinnista määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, arvosanaa korotetaan.

Oppimäärän kertaustilaisuudet valmentavat opiskelijaa ylioppilaskokeisiin. Kertaustilaisuuksia järjestetään mahdollisuuksien mukaan ennen ylioppilaskirjoituksia. Kertaustilaisuus voi olla osa erillistä kuulustelua.

Oppiaineen oppimäärän arvosanaa on mahdollista korottaa myös koulukohtaisten opintojen opiskelussa osoitetulla lisänäytöllä sekä arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa arvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.

Päättötodistuksen arvosanaksi merkitään oppiaineen oppimäärästä normaalilla tavalla muodostuva arvosana tai erillisessä kuulustelussa saatu arvosana sen mukaan, kumpi on parempi. Ylioppilastutkintosuoritus ei vaikuta lukion päättöarvosanaan.

Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta.

Ylioppilastutkintoon on sisällytettävä vähintään viiden tutkintoaineen kokeet. Kaikkien kokelaiden on sisällytettävä tutkintoonsa äidinkielen ja kirjallisuuden  koe.  Lisäksi  tutkintoon on sisällytettävä  vähintään neljä eri tutkintoaineen koetta vähintään kolmesta seuraavasta ryhmästä: matematiikka, toinen kotimainen kieli, vieras kieli ja reaaliaine. Kokeisiin tulee sisältyä vähintään yksi pitkän oppimäärän koe.

Tutkintoon vaadittujen viiden kokeen lisäksi kokelas voi suorittaa yhden tai useamman muun kokeen. Kokelas voi halutessaan suorittaa eri oppimäärien kokeita samassa tutkintoaineessa. Saman aineen eri oppimäärien kokeet voidaan kuitenkin laskea suoritukseksi vain kerran, esimerkiksi lyhyt ja pitkä matematiikka tai evankelisluterilainen uskonto ja ortodoksinen uskonto.

Kokelas voi ilmoittautua maksuttomasti viiteen ensimmäiseen kokeeseen. Seuraavista kokeista peritään maksu. Jos kokelas ilmoittautuu saman tutkintokerran aikana useaan kokeeseen siten, että suoritettavia kokeita tulee yhteensä enemmän kuin viisi, kokelas valitsee, mitkä sen tutkintokerran kokeista hän suorittaa maksuttomasti.

Jos kokelas saa maksuttomasti suoritetusta kokeesta hylätyn arvosanan, hän saa uusia kokeen ilman maksua (L502/2019, 20 §). Hylätyn kokeen uusiminen ilman maksua ei kuitenkaan ole mahdollista seuraavissa tapauksissa:

    • Kokelaan koe on hylätty, koska kokelas on jättänyt saapumatta koetilaisuuteen.

    • Kokelaan koe on hylätty, koska kokelas ei ole jättänyt koesuoritusta arvosteltavaksi.

    • Kokelaan koe on hylätty vilpin tai koetilaisuuden järjestyksen häiritsemisen vuoksi.

Hyväksytyn kokeen uusimisesta peritään aina maksu. Ylioppilastutkinnon valmistumisen jälkeen suoritetuista kokeista peritään aina maksu.

Opiskelijalla on oikeus osallistua ylioppilastutkinnon kokeeseen, kun hän on suorittanut kyseisestä oppiaineesta pakolliset opinnot. Lyhyen kielen kokeeseen osallistuminen edellyttää, että on opiskellut kieltä vähintään kuusi opintopistettä (kolme kurssia). Ylioppilaskokeen tehtävät laaditaan pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen pohjalta. Tämä on opiskelijan syytä ottaa huomioon suunnitellessaan ylioppilastutkinto-ohjelmaansa.

Tutkintoon vaadittavat kokeet suoritetaan enintään kolmena peräkkäisenä tutkintokertana. Hylätyn kokeen voi uusia kolme kertaa kolmella seuraavalla tutkintokerralla. Jos kokelas tulee hylätyksi jossakin valmistumisen edellyttämässä kokeessa kolmannella tutkintokerralla, tutkinnon suorittaminen voi ulottua kuuteen tutkintokertaan. Tutkintoon voi kuitenkin lisätä uusia kokeita vain ensimmäisen kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Jos kokelas on valinnut vaativamman tason kokeen aineessa, jossa on kahden tason mukaisia kokeita, ja saanut koesuorituksesta hylätyn arvosanan, hän voi kokeen uusiessaan vaihtaa sen tason. Tason vaihtaminen edellyttää kuitenkin, että vaadittuihin kokeisiin sisältyy yksi vaativamman tason koe.
Hyväksyttyä koetta voi uusia rajoituksetta. Tutkinnon valmistumisen jälkeen hylättyä koetta voi uusia rajoituksetta ja tutkintoa voi täydentää uusilla tutkintoaineilla ja oppimäärillä.
Vähintään yksi A-tason koe
Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Vähintään yhdessä näistä kokelaan tulee suorittaa vaativampi koe. Aineen lukiossa opiskellun oppimäärän laajuus ei vaikuta kokeen tason valintaan. Jos valitset ohjelmaasi kaksi A-tason vierasta kieltä, ne on hajautettava, koska yhdellä tutkintokerralla on vain yksi pitkän vieraan kielen koepäivä.

Ylioppilastutkinnon reaalikokeessa on kustakin reaaliaineesta oma ainekohtainen koe. Kullakin tutkintokerralla järjestetään viikon välein kaksi eri reaaliaineiden koepäivää, joten opiskelija voi suorittaa yhdellä tutkintokerralla kaksi reaalikoetta. Toisena koepäivänä järjestetään psykologian, filosofian, historian, fysiikan ja biologian kokeet ja toisena uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon kokeet.

Ylioppilastutkinnon äidinkielen koe on kaksiosainen koostuen lukutaidon kokeesta ja kirjoitustaidon kokeesta. Molempiin on osallistuttava samalla tutkintokerralla. Arvosana määräytyy yhteispistemäärän perusteella.

Ylioppilaskoe arvostellaan asteikolla improbatur (vastaava pistemäärä 0), approbatur (2), lubenter approbatur (3), cum laude approbatur (4), magna cum laude approbatur (5), eximia cum laude approbatur (6) ja laudatur (7). Mikäli jokin tutkintoon vaadittavista viidestä kokeesta hylätään, kokelas voi tästä huolimatta saada hyväksytyn ylioppilastutkintotodistuksen muista aineissa saatujen kompensaatiopisteiden avulla. 10 kompensaatiopistettä kompensoi hylätyn arvosanan.

Lautakunta toimittaa tutkintotulokset heti niiden valmistuttua kaikille lukioille yhtä aikaa. Tulokset saadaan ilmoittaa kokelaille heti, kun ne ovat saapuneet lukioon. Samaan aikaan tulokset ja kokelaan arvostellut koesuoritukset annetaan kokelaalle ja alle 18-vuotiaan kokelaan huoltajalle nähtäväksi myös lautakunnan ilmoittamassa, erillisessä verkkopalvelussa. Jos epäilee, että arvostelussa on tapahtunut virhe, voi vaatia lautakunnalta asiaan oikaisua. Oikaisuvaatimus on jätettävä 14 päivän kuluessa siitä, kun kokelaalla on ollut mahdollisuus saada arvosteltu koesuoritus nähtäväkseen. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä kokelas itse tai alle 18-vuotiaan kokelaan huoltaja. Oikaisuvaatimus tehdään lautakunnan sähköisessä asiointipalvelussa. Oikaisuvaatimus on maksullinen. Maksu maksetaan sähköisessä asiointipalvelussa oikaisuvaatimuksen lähettämisen yhteydessä. Maksu palautetaan, jos arvosana tai pistemäärä muuttuu oikaisuvaatimuksen johdosta.

Ilmoittautuminen ylioppilaskirjoituksiin tapahtuu Wilman kautta, ja ilmoittautuminen vahvistetaan allekirjoituksella. Ilmoittautuminen on aina sitova ja siinä ilmoitetaan minkä tasoisina mikin koe suoritetaan ja mitkä kokeista suoritetaan maksuttomasti. Koska ilmoittautumista ei voi jälkikäteen muuttaa, opiskelijan kannattaa keskustella aineenopettajansa kanssa valinnoistaan erityisesti siinä tapauksessa, että hän on epävarma osaamisensa tasosta. Ylioppilaskirjoituksiin ilmoittaudutaan rehtorin ilmoittamaan päivämäärään mennessä. Täsmälliset päivät ilmoitetaan ja ilmoittautumismateriaali jaetaan syksyllä ja keväällä järjestettävissä infotilaisuuksissa.
Kokelas voi aina lisätä tutkintoonsa uusia aineita, jos hänellä on tutkintokertoja käyttämättä.

Lukiolaisille järjestetään tiedotustilaisuuksia yo-tutkinnosta kaikilla vuosiasteilla. Myös 2. ja 3. vuosiasteen vanhempainilloissa yo-asiat ovat keskeisesti esillä. Ylioppilastutkintonäkökulmasta tiedotetaan ja muistutetaan myös aineja kurssivalintainfoissa, kunkin aineen opiskelun yhteydessä sekä opinto-oppaassa ja lukion
kotisivuilla. Tarvittaessa saa myös henkilökohtaista ohjausta ylioppilastutkintoon liittyvissä asioissa aineenopettajilta, opinto-ohjaajalta ja rehtorilta.

Ylioppilastutkinnosta saa lisätietoja ylioppilastutkintolautakunnan kotisivulta www.ylioppilastutkinto.fi. Huom! Vaikka kaikki pakolliset yo-kokeet olisivat menneet läpi, ei opiskelija saa yo-tutkintotodistusta, jos pakollisia opintoja puuttuu tai minimiopintomäärä (150 opintopistettä) ei ole täynnä.
Anottaessa kuulovamman, lukihäiriön, sairauden, vamman, vaikean elämäntilanteen tai vieraskielisyyden huomioon ottamista ylioppilastutkinnossa tarvittavat hakemukset ja lausunnot laaditaan sähköisessä palvelussa ja rehtori lähettää ne lautakuntaan palvelun kautta.

Muistathan!
    • jokaisella oltava vähintään yksi A-tason koe
        ◦ reaalikokeessa ja äidinkielen kokeessa ei ole eri tasoja
    • äidinkieli + neljä eri tutkintoaineen koetta vähintään kolmesta seuraavasta ryhmästä:
        ◦ vieras kieli (englanti, saksa, ranska, venäjä, espanja)
        ◦ toinen kotimainen kieli (ruotsi)
        ◦ reaalikoe
        ◦ matematiikka (lyhyt/pitkä)
    • ylimääräisiä aineita valinnan mukaan