Haukiputaan lukion opetussuunnitelma Haukiputaan lukion opetussuunnitelma

Kurssisuorituksen arviointi

"Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen." (Lukiolaki 629/1998, 17 § 2 mom., muutettu lailla 1116/2008)

Oulun kaupungin lukioissa arvioinnista keskustellaan ja sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa kurssin alussa, jotta opiskelija tietää kurssin tavoitteet, mitä kurssilla on tarkoitus oppia ja millä kriteereillä oppimista arvioidaan. Kursseilla tehtävien töiden ja tutkimusten tehtävänannot ja arviointikriteerit tulee suhteuttaa lukiokurssin laajuuteen.

Arviointi on monipuolista ja kannustavaa. Kurssin arviointi ei ole yhden suorituksen varassa, ja koe on korkeintaan yksi osa arviointia.  Kursseilla käytetään itsearviointia, vertaisarviointia sekä ryhmäarviointia. Arvioinnissa voidaan hyödyntää myös sähköisiä oppimisalustoja ja menetelmiä.

Opettajan pedagoginen vapaus ei saa asettaa opiskelijoita eriarvoiseen asemaan, vaan opiskelijoita tulee kohdella tasavertaisesti. Opettaja ei saa arvioida arvoja, asenteita, henkilökohtaisia ominaisuuksia, eikä arviointia saa käyttää rankaisukeinona. 

Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät 

"Edellä 1 momentissa tarkoitettu arvostelu annetaan numeroin tai muulla opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4…" (Lukioasetus 810/1998, 6 § 2 mom.)  

Pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien arvosana annetaan numeroin lukuun ottamatta opinto-ohjauksen kursseja ja teemaopintojen kursseja, joista annetaan suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty). Valtakunnalliset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S = suoritettu, H = hylätty). Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla opetussuunnitelmassa kunkin kurssin kohdalla esitetyllä tavalla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suoritettu) tai hylätty (H). Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Opetussuunnitelmassa on kunkin koulukohtaisen kurssin kohdalla tarkemmin määritelty kurssin arviointi.   

Kesken oleva kurssisuoritus  

Opiskelijan tulee hoitaa kurssisuoritukset valmiiksi pääsääntöisesti sen jakson aikana, jolloin hän on kurssin opiskellut. Jos kurssia ei voida arvioida poissaolojen, puuttuvan osasuorituksen tai kokeen vuoksi, kurssi arvioidaan merkinnällä T. Tällöin opiskelijan tulee viipymättä sopia opettajan kanssa aikataulu, jonka puitteissa hän suorittaa kurssin loppuun. Kurssisuoritus on täydennettävä seuraavan jakson aikana. Mikäli näin ei tapahdu, ja opettaja katsoo, että opiskelijan antamat näytöt eivät riitä oikeudenmukaisen arvioinnin suorittamiseen, kurssi katsotaan keskeytyneeksi (K). Tällöin kurssi on käytävä uudelleen. 

Poissaolojen vaikutus kurssin arviointiin  

Hyväksytystä syystä kurssilta poissa ollut opiskelija voidaan jättää arvostelematta, jos opettaja katsoo, että opiskelijan antamat näytöt eivät riitä oikeudenmukaisen arvioinnin suorittamiseen. Riittävän näytön antamiseksi opiskelijalla on oikeus sovitulla tavalla suorittaa opettajan määräämät tehtävät ja osallistua kurssikokeeseen.  

Mikäli opiskelija on ilman hyväksyttävää syytä toistuvasti pois opinto-ohjelmaansa valitsemaltaan kurssilta, kurssi katsotaan keskeytetyksi ja se jätetään arvioimatta.  

Itsenäisesti suoritettu kurssi

"Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti."   (Lukioasetus 810/1998, 4 § 1 mom.)  

 "Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta." (Lukioasetus 810/1998, 4 § 2 mom.)  

Oulun kaupungin lukioissa opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja itsenäisesti eli kontaktiopetukseen osallistumatta. Tällöin opiskelija ja opettaja sopivat työtavoista ja suorituksista, joilla kurssin sisällöt ja tavoitteet saavutetaan.

Itsenäisen kurssin arvioinnin tulee olla riittävän monipuolista, ja se voi sisältää myös yhteisöllisiä työtapoja. Opiskelija ja opettaja sopivat itsenäisen kurssin arviointitavoista.

Haukiputaan lukiossa osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti ja toisaalta opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja kontaktiopetukseen osallistumatta. Kurssin suorittaminen itsenäisesti vastaa työmäärältään kurssin suorittamista opetukseen osallistumalla. Kurssin suorittamiseen itsenäisesti on saatava ao. aineenopettajan ja rehtorin suostumus.  

Mikäli opiskelija suorittaa kurssin kokonaan tai osaksi itsenäisesti tai opetukseen osallistumatta, noudatetaan kurssin arvioinnissa soveltuvin osin edellä mainittuja kurssin arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. Itsenäisen suorituksen vastaanottaa rehtorin määräämä opettaja, joka sopii opiskelijan kanssa työtavoista ja suorituksista, joilla kurssin sisällöt ja tavoitteet saavutetaan. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana.

Suullisen kielitaidon kurssien arviointi

Toisen kotimaisen kielen A-oppimäärän syventävän kurssin 8, B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja äidinkielenomaisen oppimäärän syventävän kurssin 8 sekä vieraiden kielten A-oppimäärän syventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kursseista annetaan numeroarvosana käyttäen asteikkoa 4–10. Myös kurssiin kuuluvasta suullisen kielitaidon kokeesta annetaan numeroarvosana käyttäen asteikkoa 4–10.

 ”Kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi suullinen kielitaito. Suullista kielitaitoa arvioidaan erillisellä kokeella, jonka laatimisesta vastaa opetushallitus. Suullisen kielitaidon kokeen sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella.” (Lukiolaki 629/1998, 17 § 3 mom., muutettu lailla 1116/2008)

”Lukiolain 17 §:n 3 momentissa tarkoitettu suullisen kielitaidon koe koostuu tehtävistä, joissa arvioidaan opiskelijan ääntämistä sekä kerronta- ja keskustelutaitoa. Koe arvioidaan numeroin käyttäen 2 momentissa tarkoitettua asteikkoa. Suullisen kielitaidon kurssin arvosana perustuu suullisen kielitaidon kokeeseen sekä muihin kurssin aikaisiin näyttöihin.” (Lukioasetus 810/1998, 6 § 4 mom., muutettu valtioneuvoston asetuksella 1117/2008)

Kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen suoritus ja muut kurssin aikaiset näytöt arvioidaan asianomaiselle kielelle ja oppimäärälle opetussuunnitelman perusteissa asetettuja tavoitteita vasten. Kurssin arvioinnin edellytykset täyttyvät, kun opiskelija on antanut kurssin suorittamiseksi sovitut näytöt ja suorittanut kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen.

Opinnoissa edistyminen ja kurssin suorittaminen uudelleen  

"Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa." (Lukioasetus 810/1998, 6 § 1 mom.)  

Opiskelijan opintojen etenemistä tulee seurata. Jotta voidaan varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, lukio voi edellyttää huoltajan allekirjoitusta tai vastaavaa sähköistä kuittausta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä. Tarkemmat ohjeet ovat lukion opinto-oppaassa.  

 "Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä mainittuja opintoja hyväksytysti, tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen." (Lukioasetus 810/1998, 7 § 1 mom.)  

 

Kurssin suorittaminen uudelleen

Opiskelijalle tulee pyynnöstä antaa mahdollisuus hylätyn kurssiarvosanan korottamiseen osoittamalla osaamista kurssin keskeisissä tiedoissa ja taidoissa. 

Mikäli opiskelija saa kurssista hylätyn arvosanan (4 tai H), hän voi yrittää kurssin suoritusta kerran uusintakuulustelussa tai suorittamalla kurssin uudelleen.  

Opiskelija voi korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa osallistumalla korotuskuulusteluun tai kurssin opetukseen uudelleen tai suorittamalla kurssin itsenäisesti uudelleen. Korotuskuulustelussa saa hyväksyttyä arvosanaa korottaa yhden kerran. Opetukseen osallistumalla hyväksyttyä kurssiarvosanaa voi korottaa, mikäli opetusryhmään mahtuu. Itsenäisesti opiskelemalla saa samaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa korottaa yhden kerran, mikäli kurssin itsenäinen suorittaminen on opetussuunnitelman mukaan mahdollista. Kaikissa korotustavoissa parempi suoritus jää voimaan.  

Uusinta- ja korotuskuulustelussa tuloksen arviointi voi edellyttää sellaisia erikseen määriteltäviä osioita, jotka liittyvät kurssin tavoitteiden saavuttamiseen. Erikseen määriteltävät osiot voidaan suorittaa myös muuna opettajan määräämänä ajankohtana.  

Uusinta- ja korotuskuulusteluun on ilmoittauduttava kirjallisesti. Ilmoittautuminen on sitova. Tarkemmat ohjeet ovat opinto-oppaassa.  

Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen 

"Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä 17 ja 17 a §:ssä säädetään opiskelijan arvioinnista ja siitä päättämisestä. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.” 

(Lukiolaki 629/1998, 23 § 1 mom., muutettu lailla 1116/2008) 

 ”Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista.” (Lukiolaki 629/1998, 23 § 2 mom., muutettu lailla 1116/2008) 

 Opiskelija hakee muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen tunnustamista. Opiskelijan tulee esittää selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan. Lukio voi pyytää opiskelijaa täydentämään näyttöä suhteessa lukiokoulutuksen tavoitteisiin. Myös opintojen laajuuteen kiinnitetään huomiota. Opiskelijoille annetaan tietoa osaamisen tunnustamisen käytännöistä. Osaamisen tunnustamisesta ja opintojen hyväksilukemisesta löytyy tarkemmin Opetussuunnitelman perusteista.