Vaelluskurssi syksyllä 2016

Otteita päiväkirjasta

29.8

Sunnuntai aamuna kokoonnuimme lukion pihalle jossa pakkasimme rinkat bussiin ja starttasimme matkaan bussikuski Hannun johdolla. Matka alkoi hyvissä tunnelmissa ja väsymyksestä ei ollut tietoakaan. Musiikki raikasi koko matkan ja läppä lensi. Pysähdyimme matkan aikana napapiirille jossa otimme videon kun hyppäsimme vauhdikkaasti napapiirinrajan yli. Nälkä yllätti meidät Muonin kohdalla, joten päätimme laittaa trangiat tulille Muonion Salen takapihalla.

Seuraava pysähdys oli Iitossa, jossa kuuntelimme esityksen palsasoista ja saimme myös käydä ihastelemassa palsoja. Iitosta oli enää lyhyt matka määränpäähämme Kilpisjärvelle, jossa meidän oli tarkoitus yöpyä ensimmäinen yö. Kilpisjärvelle saavuttuamme bussimme sanoi itsensä irti ja alkoi puskea savua. Siitä huolimatta saavuimme perille, purimme rinkat ulos bussista ja suunnistimme metsään pystyttämään teltat. Telttojen pystytyksen jälkeen teimme iltapalaa trangioillamme ja painumme nukkumaan Kilpisjärven pakkasyöhön Saanan kupeeseen.

30.8

Maanantaina heräsimme pakkasaamuun aikaisin aamulla valmistamaan aamupalaa ja purkamaan teltat. Aamutoimien jälkeen olimme valmiina lähtemään kohti Norjaa uuden linja-auton saattelemana, mutta onneksi meidän luottokuski Hannu ei ollut vaihtunut yön aikana toiseen.

Norjan puolelle saavuttuamme alkoivat maisemat muuttua entistä hienommiksi ja otimme paljon hienoja kuvia bussista käsin. Pysähdyimme matkan aikana Jäämerelle, jossa pääsimme ihastelemaan vuorovesirannikkoa ja näimme meduusoja sekä meritähtiä, joista Jokivirta piti esitelmän.

Pitkän matkan jälkeen saavuimme vihdoin Tromssaan. Ruokatauon jälkeen Hannu ajoi meidät Tonsvikkiin, josta aloitimme vaellusurakkamme vesisateen saattelemana. Ensimmäinen vaellus oli reilut 10 kilometriä pitkä ja sisälsi runsaasti ylämäkiä, eikä kommelluksiltakaan vältytty, sillä teimme muutaman kilometrin ylimääräisen lenkin. Vaellusryhmässämme oli myös geokätköilyryhmä, joka etsi vaellusreiteiltä geokätköjä. Rankan vaelluksen jälkeen saavuimme yöpymispaikallemme Nonsbuhun, jossa pystytimme teltat ja valmistimme ruokaa. Nonsbussa oli upeat maisemat ja pystyimme nähdä vuorien päällä olevat lumirajat.

31.8

Tiistaiaamuna heräsimme upeisiin maisemiin ja saimme kuulla, että osa ryhmäläisistämme oli sairastunut yön aikana pahoinvointiin ja oksennellut. Aamupalaa valmistaessamme seuraksemme liittyi kettu, joka tuli ihmettelemään aamutoimiamme. Aamuhässäkän jälkeen jaoimme ryhmän nopeasti eteneviin eli ”rambo-ryhmään” ja hitaammin eteneviin. ”Rambo-ryhmän” päivän tarkoitus oli päästä Tromsdalstindenin huipulle asti.

Vaelluksen aikana pysähdyimme järven rannalle ja nautimme upeista maisemista ruuan kera. Ruokatauon jälkeen matkamme jatkui ja vaellusreittimme muuttui koko ajan vaikeamaastoisemmaksi. Lopulta päädyimme ison puron juurelle ja matkamme tyssäsi vähäksi aikaa, sillä yritimme löytää purosta kohtaa jossa olisi ollut kiviä joiden avulla olisi päässyt puron yli. Lopulta jouduimme taipumaan siihen ajatukseen, että joutuisimme kahlaamaan kylmän puron yli ilman kenkiä ja raskaat rinkat selässä. Kahlatessamme saimme kuulla monien tyttöjen kirkumista, sillä puro oli hyytävän kylmää ja terävät kivet pistelivät jalkojamme.

Kahlauksen jälkeen seuraava haasteemme oli jyrkkä ylämäki jonka jouduimme ylittämään jotta pääsisimme yöpymispaikallemme joka sijaitsi vuoren huipulla yli 600 metrin korkeudessa. Ylämäki oli 45 asteinen ja jouduimme ylittämään isoja kiviä matkan aikana. Rankan nousun jälkeen saavuimme vihdoin määränpäähämme eli Skarvassbuhun, mutta riemua ei kauaa kestänyt, sillä juuri saavuttuamme vuoren huipulle alkoi rankka kaatosade. Leirintä alueemme vieressä oli lunta, sillä olimme saavuttaneet lumirajan.

1.9

Keskiviikkoaamuna heräsimme aamu viiden aikoihin aamupakkaseen ja puimme yllemme osittain kuivuneet kamppeemme. Meidän täytyi lähteä vaeltamaan aikaisin aamulla jotta emme joutuisi myrskyn keskelle, jota oli ennustettu. ”Rambo-ryhmän” tavoitteena oli kiivetä matkan aikana ilman rinkkoja Loffetin vuoren huipulle napsimaan valokuvia upeista maisemista. Vaelluksen aikana matkalla oli paljon alamäkiä ja mutaa, mutta mieltä lämmitti ajatus suihkusta ja vessoista, sillä tarkoituksemme oli päästä Tromsdalenin leirintäkeskukseen.  Rankan vaelluksen jälkeen bussikuskimme Hannu saapui meitä vastaan ja ajoimme Tromsdalenin leirintäkeskukseen. Takana oli vajaa 50 kilometriä hienoja maisemia, hikeä ja verta.

Leirintäkeskuksessa kokosimme telttamme ja lähdimme ajamaan uimahallille, joka sijaitsi Tromssan keskustassa. Saavuttuamme uimahalliin saimme vastaan masentavan uutisen, sillä uimahalli olikin remontissa emmekä päässeetkään lämpimiin poreammeisiin, joista olimme haaveilleet. Karvaan pettymyksen jälkeen mieli virkistyi, sillä saimme mennä syömään ja shoppailemaan Tromssan keskustaan. Retkimuonien jälkeen hampurilaisateria maistui taivaalliselta Tromssan Burger kingissä. Shoppailujen jälkeen saavuimme takaisin leirintäkeskukseen ja pääsimme lataamaan puhelimia sekä käyttämään wifiverkkoa leirintäalueen respaan. Illalla pääsimme peseytymään ja nauttimaan saunan lämmöstä. Saunan jälkeen oli aika mennä nukkumaan telttoihin sateen keskelle.

2.9

Torstaiaamuna oli aika luopua leirintäalueen luksus oloista ja jatkaa matkaa rakasta naapurimaatamme Ruotsia kohti. Ennen Ruotsiin lähtemistä pysähdyimme opetustuokiolle Tromssan yliopistoon, jossa saimme kuulla esitelmän Skandeista sekä lihansyöjäkasveista. Opetustuokion jälkeen pysähdyimme vielä Norjan Hellassa ja osa ryhmäläisistä pääsi kalastamaan Jäämeren rannalle.

Kiipeilyn ja kalastuksen jälkeen (turskaa, seitiä ja merimakkara) oli aika jatkaa matkaa ja pitkän ajomatkan jälkeen saavuimme Ruotsissa sijaitsevaan leirintäkeskus Abiskoon. Saavuttuamme Abiskoon kuljimme Kuninkaanpolkua pitkin Abiskojoen upeissa maisemissa. Yöpymispaikalle saavuttuamme vastaan tuli lukuisia telttoja ja saimme selville, että sinne oli majoittunut ruotsalainen yläkoulu retkeilemään. Sää oli selkeä yöllä ja kokoonnuimme muistelemaan vaelluskurssiamme.

3.9

Perjantaina heräsimme sateeseen ja purimme telttamme viimeistä kertaa koko kurssin aikana. Moni jätti aamupalan syömättä, sillä olimme kyllästyneitä trangialla värkkäämiseen. Meidän täytyi palata Abiskon leirintäkeskukseen, josta bussimme oli tarkoitus lähteä kohti Haukipudasta. Aamulla yksi oppilaistamme eksyi käveltyään väärälle polulle, joten muut odottelivat häntä Abiskon respassa ja päättivät syödä respassa olevan aamupalan. Kuulimme myös esitelmän Abisko kanjonista.

Paluumatka oli hieman erilainen verrattuna alkumatkaan, sillä musiikki ei raikunutkaan vaan suurin osa nukkui. Paluumatkalla pysähdyimme Ruotsissa sijaitsevan Kalix joen juurelle kuuntelemaan esitelmän vesieroosiosta ja pidimme Juuson pitämän jumppatauon. Saimme myös nähdä merimakkaran, jonka kalastus porukka oli saanut Jäämerestä ja Jokivirta piti siitä esitelmän.

Pitkän matkan jälkeen ajoimme Haaparannan Ikeaan syömään kuuluisia Ikean lihapullia. Tämän jälkeen bussissa alkoi soida ”den glider in” ja toivemuusikit. Käynnistimme vaellustietovisan jonka voittajiksi päätyi eräs tyttöryhmä. Vaellusvisa sisälsi maantieteellisiä sekä biologisia kysymyksiä vaelluskurssistamme. Ilta seitsemältä saavuimme vihdoin Haukiputaalle ja purimme rinkat bussista ja ikimuistoinen vaelluskurssimme päättyi.

Tulimme yhteispäätökseen siitä, että vaelluskurssimme oli onnistunut erinomaisesti vaikkakin suuri ryhmäkoko oli aluksi mietityttänyt opettajia. Toivomme, että jatkossakin Haukiputaan lukion oppilaat saavat kokea vaelluskurssin, sillä se on yksi lukiomme erikoisuuksista.