Martinniemen koulun oppilashuolto

MARTINIEMEN KOULUN OPPILASHUOLTO:

Martinniemen koululla on 315 oppilasta lukuvuoden 2018-2019 alkaessa. Koulumme on kaksisarjainen alakoulu, jossa a- ja b-luokkien lisäksi yhdysluokka 5-6 sekä uusi pilotti 0-1-2 Luontoluokka, jossa eskarit hallinnollisesti kuuluvat päiväkodin piirin, 1-2 luokat koulun piiriin. Fyysisesti luokka sijaitsee päiväkodin tiloissa.

Koulussamme on kaksi alueellista pienryhmää; pr 1-2 luokat ( tehostun tuen pienryhmä ) ja pr 3-6 ( erityisen tuen pienryhmä ). Jokaisessa yleisopetuksen luokassa on integroituna tehostetun tuen sekä erityisen tuen oppilaita. Ryhmäkoot varsinkin kolmansilla ja neljänsillä luokilla ovat suuret.

OHH-henkilöstö:

Koulussamme käy viikoittain koulukuraattori ja koulupsykologi. Kouluterveydenhoitaja on koulullamme maanantaisin ja tiistaisin sekä keskiviikkoisin. Koulussamme on neljä erityisopettajaa: Laaja-alainen erityisopettaja, kaksi erityisluokanopettajaa sekä nyt KOTA-rahoituksella saatu erityisopettaja ( 13 viikkotuntia ). Ohjaajia koulullamme on 4-5, joista osa on iltapäivisin nuorisotoimen järjestämässä iltapäivätoiminnassa ohjaajana.

Koko koulu ja lähiympäristö huolehtii yhteisöllinen oppilashuolto

Martinniemen koulu on yhteisöllisyyttä arvostava 1-6 luokkien peruskoulu Haukiputaan kaupunginosassa, Oulun kaupungissa. "Koko koulu kasvattaa" on mottomme. Jokainen koulun aikuinen pitää omalta osaltaan huolta koululaisistamme, siten että yhdessä muodostamme HUOLENPIDON PIIRIN. Tästä piiristä on Kiva-koulu porttimme alla kuva henkilöineen ja tehtävineen. Siinä lukee: Lapset, kertokaa aina huolenne aikuiselle. Me kaikki yhdessä pidämme teistä huolta, niin että teillä on hyvä ja turvallinen koulupäivä

"Kodin aikuiset muodostavat puolestaan kaiken ympärille turvaverkon, samoin koko kyläyhteisö, MartinRengas yhteistyökumppaneineen. Halumme on ollut muodostaa lapsista ja nuorista välittävä ja huolehtiva aikuisten turvaverkko Martinniemen alueen lapsille ja nuorille.

Yhteisöllinen tuki=koulun toimintakulttuuri, jolla edistetään oppilaiden hyvinvointia, oppimista, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta, osallisuutta sekä oppimisympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Ensisijainen tehtävä on ennalta ehkäistä pahoinvointia.

Tavoitteemme on, että koulussamme vallitsee luottamus, avoimuus ihmisten välillä sekä se, että kaikki tuntevat kuuluvansa kouluyhteisöömme, tulevansa kuulluksi ja nähdyiksi ja hyväksytyksi omana itsenään sekä osallisiksi toimintaamme sitä yhdessä kehittäen. Näitä pidämme tärkeänä: - selkeät hyväksytyt toimintatavat

- myönteisyys, "anna hyvän kiertää", huomaa hyvä arjessa

- Lukuvuoden yhteinen aloitustapahtuma

- usein yhteinen viikonavaus

- oman opettaja ottaa vastaan joka viikko oman luokkansa, katsaus mitä kuuluu, onko kaikki hyvin, mielellään myös yhteinen oman luokan viikon lopetus: mitä hyvää tällä viikolla tapahtui, missä tsemppaamme ensi viikolla -yhdessä hyväksytyt säännöt: lukukauden alussa joka luokassa -oppilaskuntatoiminta, kummioppilastoiminta, kerhotoiminta, KIVA-toiminta - terveys- ja hyvinvointikyselyn tulosten hyödyntäminen, KIVA-kysely vuosittain niin oppilaille kuin koulun

aikuisillekin -kodin ja koulun vuoropuhelu kasvatustehtävän äärellä -Tämän vuoden tavoite: Kotikoulun jäsenet tiivistävät toimintaa luokkansa vanhempiin, Toimikunnassa on edustaja joka luokasta, joka on yhteyshenkilö luokan muiden vanhempien ja toimikunnan välillä, joka luokassa kerätään myös vanhempien kattava yhteystietolista, niin että edesautetaan oppilaiden kaveruutta ja vierailuja iltaisin, sekä helpotetaan vanhempia iltaisin matalalla kynnyksellä selvittämään pieniä vapaa-ajan riitoja; toimikunnan kokousesityslistat wilmaan, samoin pöytäkirjat

- edustajat Kotikouluun myös pr 1-3c:stä ja Luontoluokka 0-2:sta -oppilaskunnan ja oppilaiden osallistaminen ympäristön tarkkailuun, sen viihtyisyyden ja terveellisyyden edistämiseen: kyselyjä, tarkkailutehtäviä, ideointia -oppilaskunnan ja oppilaiden osallistaminen arvokeskusteluun, opetussuunnitelmatyöhön, hyvinvointisuunnitelman laatimiseen, tasa-arvosuunnitelman laatimiseen, kiusaamisenestosuunnitelmaan ja oppilashuoltosuunnitelman laatimiseen, posotiivisenpedagogiikan keinojen käytön ideointiin -lukujärjestysteknisin keinoin mahdollisimman hyvin toimivien luokkien ja ryhmien, yhteistöiden mahdollistaminen

- erkkaluokkistiimien toiminta tehostamaan luokkien ja erkkojen yhteistyötä, oppilaat mukaan suunnitteluun -hyvän ryhmähengen muodostumista tukevien ryhmäytymismenetelmien käyttö - erilaisia oppijoita huomioivia opetusmenetelmiä -työn kuormitus, lepo ja virkistys, ergonomia-asioiden huomiointi

Tarve tällaiselle yhteisölliselle tuelle on päivittäistä ja ja kokoaikaista. Vain yhdessä tähän pystymme, Lapset ja aikuiset yhdessä parhaamme yrittäen ehkäisemään pahaa oloa, syrjäytymistä ja voimistamaan kouluviihtyvyyttä ja toinen toisemme huomiointia

 

Oppilashuollon tarve yksilökohtaisessa tuessa

Oppilas saa kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa.

Yksilökohtaisen oppilashuollon tarkoituksena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös mahdollisimman varhaisessa vaiheessa turvata tuen saanti ja ongelmien ehkäisy. Oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilaan yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa.

Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu huoltajan suostumukseen. Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan tapauskohtaisesti. Oppilaalla on subjektiivinen oikeus oppilashuoltoon, vaikka huoltajat kieltäytyisivätkin oppilashuollollisesta yhteistyöstä.

Yksilöllisen tuen tarve vaihtelee vuosittain.

Olemme päättäneet ottaa käyttöön KESY-menetelmiä havaitessamme pulmatilanteita luokassa. Sen avulla saamme selville lisätuen tarpeen.

 

Oppilashuollon tarve koulun ulkopuolisten tahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä

Yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa on koulullemme tärkeää. Koemme sen tukevan oppilashuollon toimintaa. Martinniemen sijainti Haukiputaan keskustan ulkopuolella aiheuttaa sen, että siellä oleviin

harrastuspaikkoihin on martinniemeläisillä ja lapsilla ja nuorilla pitkä matka. Pimeän ja liukkaiden kelien aikana ei moni oppilas pääse enää pyöräillen kirkonkylälle. Siksi on tärkeää saada toimintaa kaikenikäisille lapsille ja nuorille oman kodin lähituntumaan.

Aikaisempien vuosien ilkivalta sai aikaan alueen eri toimijoiden ja yhdistysten halun yhdessä auttaa tilannetta, järjestää lapsille ja nuorille sekä perheille mielekästä toimintaa omalla koululla syrjäytymisen ehkäisemiseksi . Alueellinen kehittämistyö on muutama vuosi sitten perustetun MartinRenkaan ansiosta monipuolistunut ja määrältään kasvanut. Martinniemen koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen, varhaiskasvatuksen, iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, seurakunnan, sosiaali- ja perhe- sekä hyvinvointipalveluiden sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. Oppilashuollon toimijat tekevät yhteistyötä Oulun kaupungin palvelualojen sekä järjestöjen ja yksityisten palvelualojen kanssa. -Yhteistyökumppaneitamme ovat: - Martinniemen päiväkoti - Wanhan sahan päiväkoti - MartinRengas

-Vanhempainliiton Epeli -hanke - Esi- ja alkuopetuksen alueverkosto - Nuorisotoimi, IP-toiminta, kerhot - alueen muut koulut ja päiväkodit - Martinniemen koulun Kotikoulutoimikunta - Martinniemen kyläyhdistys - Halosenlahden kyläyhdistys - Haukiputaan seurakunta - Urheiluseurat

- Hyvinvointipalvelut

- Vanhempain liitto

- Lapsirikas-hanke

-Dynamojuniorit

- Oulun kärpät

- Oulun verkkopalloseura

- Puttaan martat

- Haukiputaan vanhempainyhdistys Näiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö on laadultaan yhteisöllistä oppilashuoltoa, jossa ennalta ehkäistään syrjäytymistä, saatetaan oppilaita hyviin harrastuksiin ja olemaan toinen toisensa kanssa kehittävien ja yhteisöllisiin toimintoihin.

KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT

Koulukuraattori Minna Niskala ja koulupsykologi Päivi Sarome työskentelevät työparina Martinniemen, Länsituulen ja Kellon kouluilla sekä alueen esikoululaisten asioissa. Poissaoloissa työpari tuuraa ensisijaisesti toinen toistaan. Tiimivastaava Pohjoisella alueella on Annika Karvinen.

Koulupsykologin ja kuraattorin työtä tehdään sekä yhteisötaholla että yksilötaholla. Työ on laaja kokonaisuus asiakastyötä, konsultaatiota, kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä, sekä yhteistyötä kotien ja tarvittaessa alueen muiden toimijoiden kanssa. Työ on pitkälti selvittelevää, arvioivaa ja tukevaa. Uuden lain myötä painopiste on siirtymässä entistä enemmän kohti yhteisöllistä ja konsultoivaa otetta. Tarvittaessa tämä tiimi osallistuu koulun kriisityöhön.

Koulukuraattori on sosiaalityön asiantuntija koulussa. Työssä kiinnitetään huomiota oppilaiden koulunkäynnin tukemiseen, arjen sujumiseen, toimintakykyyn sekä vuorovaikutussuhteisiin. Sosiaalisten ongelmien ennalta ehkäisy, tunnistaminen ja niihin puuttuminen ovat työn olennainen osa. Yleisimmät asiakkuuden syyt ovat käyttäytymiseen liittyviä, esim. haasteet sosiaalisissa suhteissa ja ristiriidat perhetilanteissa. Koulupsykologi on psykologisen kehityksen, psyykkisen hyvinvoinnin ja oppimisen psykologian asiantuntija koululla. Tehtäviin liittyy mielenterveyttä ja hyvinvointia, oppimista ja koulunkäyntiä edistävää ja enneltaehkäisevää työtä.

Koulupsykologi ja -kuraattori osallistuvat koulun yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään. Sen lisäksi he osallistuvat pyydettäessä erikseen koottaviin oppilaskohtaisiin monialaisiin asiantuntijaryhmiin. Oppilashuollon palvelut ovat vapaaehtoisia palvelluita, joihin oppilaalla on oikeus, mutta joista hänellä on hänen kehitystasonsa huomioiden myös mahdollisuus kieltäytyä.

Opettajilla ja koulun henkilökunnalla on mahdollisuus konsultoida koulupsykologia ja -kuraattoria milloin tahansa. Opettajalla on mahdollista konsultoida asiasntuntijoita puhelimitse tai varaamalla aika.

Koulukuraattori-, psykologi ja -terveydenhoitaja työskentelevät myös perusopetuslain mukaisissa oppimisen kolmiportaisen tuen suunnittelussa ja toteutuksessa.

 

Kouluterveydenhoitaja Laura Niemi on Martinniemen koululla maanantaisin ja tiistaisin sekä keskiviikkoisin. Ensimmäisen ja viidennen luokan oppilaat käyvät sekä terveydenhoitajan että koululääkärin vastaanotolla lukuvuoden aikana. Muiden luokkien oppilaat terveydenhoitaja tapaa lukuvuoden aikana. Tarvittaessa oppilailla on mahdollisuus käydä terveydenhoitajan vastaanotolla ilman ajanvarausta klo 12.00-12.30. Mikäli lapsi sairastuu ennen koulupäivää, vanhemmat hoitavat sairasasiat ensisijaisesti terveysaseman kautta. Alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitolomatodistukset kouluterveydenhoitajalta 040 7013160. 

ISS järjestää Martinniemen koulun kouluruokailun. Kouluruokailua valvovat luokanopettajat ohjaten oppilaita käyttämään kauniita ruokailutapoja sekä syömään monipuolista terveellistä ruokaa. Kouluruokailu tarjoaa myös lepo- ja virkistyshetken keskellä koulupäivää.

Oppilashuolto laajasti ottaen on jokaisen koulun aikuisen asia. Joka päivä havainnoimme oppilaitamme, toiminnallamme ennalta ehkäisemme oppilaiden pahoinvointia ja syrjäytymistä ( oppilashuoltoryhmän -toimintaa kehittäen ) ja tuomme esiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa huolemme, kokoamme henkilöt, jotka lähtevät asiaa hoitamaan.

Alkavana lukuvuonna otamme käyttöön Anu Uusikylän tohtorityössään kehittämän KESY-menetelmän oppilaiden pienten pulmien matalan kynnyksen selvittelyissä. Mukana voi olla luokanopettaja tai myös OH-henkilöitä.

OPPILASHUOLLOLLISIA TOIMENPITEITÄ KOULULLAMME LUKUVUONNA 2018-19

Koulupsykologi ja kuraattori osallistuvat mahdollisuuksien mukaan erilaisten ryhmien toimintaan. Omat erityisopettajamme järjestävät myös tarpeen vaatiessa ryhmäytymis- ja tunnetaitotunteja ryhmille. Pienille erityisille ryhmille voidaan myös järjestää omien opettajien ja erityisopettajien voimin kutsukerhoja, kuten myös yhteistyökumppaneiden kanssa. Oppilashuoltotoimitaa kehitämme vuosittain arvioimalla sen toimintaa, osallistumalla alueellisiin ohr-tapahtumiin, kouluttamamalla ohr-henkilöstöämme. Hyvinvointi -teemainen MOK on tulossa .Vuosi sitten tehdyn kokemuksellisen hyvintointitiedon kyselyn tuloksia hyödynnetään toimintaa suunniteltaessa. KIVA-toiminnassa on vuosittain tehtävä arviointi oppilaille kiusaamisasioista.

Koulumme opettajista puolet on kouluttautunut Lapset puheeksi -menetelmän käyttöön. Tarvittaessa kootaan neuvonpidon menetelmällä monialainen asiantuntijaryhmä.

Kesy-menetelmä pienissä arjen pulmatilanteissa apuna.

c)Palveluiden kohdentaminen oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan

Aloitamme lukuvuoden OHR-Y -kokouksessa miettimällä luokkien, oppilaiden, koulun tarvetta. Käymme läpi keväällä tehdyn edellisen lukuvuoden arvioinnin ja mahdolliset kehittämiskohteet. Aloitamme uuden lukuvuoden tekemällä uudelle lukuvuodelle kevään arvioinnista johtopäätöksia ja toimintatapamuutoksia .

Tarpeen arvioinnin pohjalta voidaan suunnitella tulevan kouluvuoden työtä.

1. ja 5. luokkien tarkastusten yhteydessä saadaan arvokasta tietoe, mihin voidaan ilmiötasolla puuttua. Tänä lukuvuonna tähän tulevat osallistumaan myös oppilaat ja vanhemmat ( oppilaskunta ja Kotikoulutoimikunta ). Kiva-kysely on säännöllinen arviointi kiusaamisasioiden seurantaan. Hyvinvointikyselyn tuloksia hyödynnetään vuoden teemoissa ja toiminnan suunnittelussa. Jokaisen lapsen kuulluksi nähdyksi ja osalliseksi tuleminen jatkuu meillä kehittämisasiana.

1. Kokemuksellisen hyvinvointitiedonkyselystä nousi kehittämiskohteeksemme tälle lukuvuodelle: oppilaan osallisuus

nähdyksi/kuulluksi tuleminen

hyväksytty omana itsenään

* jakauduttiin luokkatasoryhmiin keskustelemaan, miten luokissa tätä asiaa voidaan tänä vuonna entisestään parantaa, mitä painottaa tekemisissä.

* 1-2luokat: tunnetaidot, itsetunto, vahvuudet, käytöstavat

* 3-4 luokat: itsetunto, vanhempainilloissa keskusteluun: ilta-ajan pärskeet heijastuvat kouluun, rohkaistaan vanhempia selvittelemään niitä rohkeasti keskenään, some-asiat

* 5-6 luokat: itsetunto, kaveritaidot, mitä saa sanoa/mitä ei saa sanoa

 

1. OHR-asiantuntijamme kertoivat suunnitelmia tälle vuodelle oppilaiden kouluhyvinvoinnin tukemiseksi:

Hyvinvointitunnit on suunniteltu:

* 2. luokille, painotuksena kaveritaidot ja hygienia /yhteyshenkilö Arja Knelosluokille on keväällä terveystunti, viitosille murrosiästä tunti syksyllä

* 4.luokille: tunteet, tunnetaidot, murrosikä, liikunta/yhteyshenkilö Anri

* 6.luokille: itsetunto, uni, murrosikä/yhteyshenkilö Arja U-I

* Laura-terveydenhoitaja kertoi, että 5.luokkien terveystarkastukset alkavat syyskuussa.

KAikkea tätä arvioimme yhdessä OHR-Y:ssä sekä opetushenkilökunnan kanssa keväällä, tehden johtopäätöksiä ja toimenpideparannuksia seuraavalle lukuvuodelle. Huoltajia kuullaan Kotikoulutoimikunnassa.

 

YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO (Yhteisöllisen oppilashuollon toimintamallit ja suunnitelmat voivat olla oppilashuoltosuunnitelman liitteenä)

a)Toimenpiteet kouluyhteisön ja –ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyö ja käytän-teet yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa

Koulurakennusten, pihaympäristön, pihaleikkitelineiden, ym. kunto tarkistetaan vuosittain ennen koulun alkamista. Tarkastamisen suorittaa kiinteistönhoitaja puutteet kiinteistömanagerille ja rehtorille esiin tuoden. Kiinteistömanagerin ja rehtorin jokakesäisellä kierroksella tiloissa sekä pihoilla sovitaan tarvittavat korjaukset ja muutostarve. Tuodaan esiin myös henkilökunnan havainnot puutteista ja mahdollisista korjaustarpeista. Vaarojen ja haittojen kartoitus suoritetaan muutaman vuoden välein. Siinä esiin nousseet asiat ovat seuraavina vuosina seurannassa kunnes todetaan korjatuiksi. Pitkin lukuvuotta jokainen henkilökunnan jäsen on velvollinen tarkkailemaan koulua ja ympäristöä, ja mikäli huomaa korjattavaa, siitä pikmmiten ilmoittaa rehtorille.

Lukukausien alussa käydään opetushenkilöstön kanssa läpi turvallisuusasiat turvallisuusvuosikellon mukaisesti. Turvatimin johdolla tehdään ns. turvakävely, joka on perehdytys tiloihimme ja sieltä pelastautumiseen liittyviin asioihin. Syyslukukauden alussa kukin luokanopettaja harjoittaa oman luokkansa poistumisvalmiutta. Sen jälkeen tulee yhteinen poistumisharjoitus yllätyksellisesti. Sen tarkoituksena on testata, mitä mahdollisia puutteita / korjattavaa turvallisuusasioissa havaitaan, jotta ne voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti eliminoimaan. Vuorovuosin testataan poistumispaikka kakkosen ( Martinniemen päiväkodin ) tiloihin poistumista sen varalta, että joskus jouduttaisiin poistumaan kovalla pakkasella, eikä voitaisi jäädä poistumispaikka ykköselle ( koulun kenttä ) sekä sisään suojautumista ja myöskin luokkiin suojautumusta. Sisäilmatyöryhmä on tarkkaillut usean vuoden ajan koulurakennuksemme sisäilmaa säännöllisin väliajoin, sillä MArtinniemessä on tehty kahteen kertaan lattiamattoremontti ja yläkerran kattojen läpiviennit on tilkitty. Sisäilmatyöryhmä päätti joulukuussa 2016 että sisäilmatyöryhmä lakkautetaan, sillä loppusyksystä saadut kontrollimittaustulokset osoittivat sisäilman olevan puhdasta. Päätettiin kuitenkin koulun oppilasmäärän kasvun ( viidessä vuodessa noin sadalla oppilaalla ) tehdä olosuhdemittaukset tammi-helmikuussa ( lämpö, kosteus, hiilidioksidimäärä ) ja käydä tulokset läpi vielä kerran järjestettävässä sisäilmatyöryhmässä. Nämä mittaukset osoittivat sisäilman olevat hyvälaatuista myös tässä suhteessa. Henkilökuntaa muistutetaan siitä, että luokkien ovet pitää olla kiinni välituntisin, että luokan ilma raikastuu, luokkien. Käytävien ilmanvaihto ei ole yhtä tehokasta kuin luokkien.

Opettaja suorittaa oppilaiden kehityskeskustelut 1-2 kertaa vuodessa. Terveystarkastukset pidetään Oulun kaupungin ohjeiden mukaiseti . Viime lukuvuonna suoritetun kokemuksellisen hyvinvointitiedon keräämisen tuloksia hyödynnetään tänä lukuvuonna. . Rehtori käy opetushenkilöstön kanssa kehityskeskustelut. Syyslukukaudella ryhmäkehityskeskustelut ja keväällä yksilökehityskeskustelut. Näiden pohjalta tehdään johtopäätöksiä sekä ohjelma, jolla jatkuvasti pyritään karsimaan epäkohtia ja

kehittämään toimintaamme työhyvinvointia parantaaksemme. Jokainen opettaja on vastuussa luokkansa turvallisuudesta sekä havainnoi jatkuvasti luokan ilmapiiriä. Välitunneilla on aina vähintään yksi opettaja, ruuhkavälitunneilla kaksi, usein lisänä myös koulunkäyntiohjaaja. Valvojat käyttävät huomioliiviä, jotta lapsi löytäisi hänet nopeammin.

Tänä lukuvuonna on päätetty lisätä sisävalvontaa oppilaiden ulos lähdön rauhallisuuden tehostamiseksi.

Koulun säännöt luovat turvallisuutta. Kiva-ohjelmalla kysytään kiusaamisasioita säännöllisesti. -Perehdyttäminen tuo turvallisuutta: Opekansiot ovat perehdytysmenetelmä sijaisopettajia varten. TN-töiden opettaja perehdytetään aina koulumme TN-laitteisiin. Koko henkilöstö perehdytetään pitkin vuotta opetushenkilöstön kokouksissa teemojen mukaisesti.

 

b)Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano, tehtävät ja toimintatavat sekä aikataulutus

Koko koulun oppilashuollon järjestämisestä vastaa rehtori.

Oppilasasiat käsitellään yksilöllisesti siten, että kenellä huoli herää, hän pyytää asintuntijan, jonka kanssa keskustellen mietitään, keiden mukaan kutsumista asian käsittely vaatii. Vanhempien lupa kysytään aina asioiden käsittelyä ennen.

Pedagogisten asioiden käsittelyä varten koottuja ryhmiä koordinoi laaja-alainen erityisopettaja, Sari Hynynen. Hän pitää myös yhteyttä esiopetuksen varhaiserityisopettajan suuntaan, sekä uuteen luokkaamme, pilottiin, 0-2-luontoluokkaan ja muihinkin eskariryhmiin.

Yhteisöllinen oppilashuoltokokous järjestetään vähintään kerran kuukaudessa, tarvittaessa useamminkin. Sitä johtaa rehtori. Siihen kuuluvat erityisopettajat Sari Hynynen, Juha-Matti Lehtinen ( 3-6 pr ), Hanna-Maria Heikkinen ( 1-3.pr ) ja Satu-Maaria Toppinen ( 4.luokat ), koulukuraattori Jenni Kaisto, koulupsykologi Päivi Sarome, kouluterveydenhoitaja Laura Niemi. Kutsuttaessa Kotikoulutoimikunnan edustajia ja oppilaskunnan edustajia sekä muita kutsuttuja.

 

 

c)Yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa ja jatko-opintojen suunnittelussa

Nivelvaihe päiväkodista kouluun:

Koulumme videsluokkalaiset ovat eskarien kummeja. Yhteistyö alkaa siis eskarivuonna. Vierailuja tehdään puolin ja toisin.

Laaja-alainen eristyisopettaja käy eskariryhmissä ja tekee tiivistä yhteistyötä varhaiserityisopettajan kanssa jo ennen koulun aloittamista.

Yhteistyö alkupettajien, kummien opettajien ja eskariopettajien välillä on vuosikellotettu ja säännöllistä.

Eskarista ekalle -ilta järjestetään tammikuussa.

Eskariopettajat käyvät siirtokeskustelun tulevien ekaluokan opettajien kanssa toukokuussa.

Kouluun tutustumispäivä tuleville ekaluokkalaisille järjestetään toukokuun alkupuolella. Samassa yhteydessä huoltajille järjestetään info kouluasioista.

Kouluvuoden alettua uusia ekaluokkaisia auttavat arjessa monella tavalla uudet kuudesluokkalaiset.

Ekaluokkien vanhemmille järjestetään mahdollisimman pikaisesti vanhempainilta. Kehityskeskustelut luokanopettajan, huoltajan ja oppilaan välillä käydään joulu-tammikuussa. .

 

Nivelvaihe siirryttäessä alakoulusta yläkouluun -toimintamallia on kehitetty vuosia oppilaan siirtymisen helpottamiseksi.

Viime vuosina syksyllä Länsituulen kuutoset vierailevat Martinniemessä yhteisen nuotioringin äärellä Ongan rannassa. Saavat näin tutustua toisiinsa jo ennakkoon. Ystävyyssuhteita alkaa muodostua jo syksystä.

Yläkoulun opo ja rehtori tulevat keväällä kertomaan yläkoulusta kuutosille. Samoin käyvät yläkoulua käyvät oppilaat kertomassa oman näkemyksensä ja antamassa tietoa yläkoulusta.

Loppukeväästä kuudesluokkalaiset pyöräilevät luokanopettajiensa kanssa yläkouluun tutustumaan.

Viime vuosina kokeilimme saattaen yläkouluun -mallia, jossa kuudennen luokan opettaja vielä oppilaiden siirryttyä yläkouluun järjesti kotikoululla syksyllä muutaman kerran Back to Martti-iltoja. Se sai suuren suosion, ja oppilaat tulivat kertomaan yläkouluun siirtymisestä entiselle opettajalleen mukavan yhteisen puuhailun merkeissä.

Seiskalle -ilta järjestetään vuosittain yhteistyökumppaneiden kanssa. Siihen kutsutaan kuutosten vanhemmat ja oppilaat.

Siirtokeskustelu: Kuudensien luokkien opettajat ovat laatineet monisivuisen selvityksen oppilaidensa vahvuuksista sekä haasteista ja kaveritoiveista. Näiden pohjalta vanhempien luvalla on järjestetty siirtokeskustelu, jossa ovat mukana luokanopettajat,rehtori, erityisopettaja sekä yläkoulun opo, rehtori, terveydenhoitaja ja erityisopettaja.

Yläkoulun opo suunnittelee keskustelujen ja oppilaiden kaveritoiveiden pohjalta oppilaat ryhmiin.

Koulumme yrittäjyyskasvatuspolku tukee oppilaiden tulevaisuuden hahmottamista. Joka luokalla on yrittäjäkummi alueeltamme, jonka kanssa tehdään yhteistyötä. Lisäksi on oppilaiden vanhempien tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävää yrittäjyysyhteistyötä. Samoin yrittäjyyttä harjoitellaan Kotikoulun buffettien ja diskojen yhteydessä. Kuudennet luokat ottavat osaa Yrityskylätoimintaan.