Oppilaiden hyvinvoinnin tukeminen

Opiskeluhuolto

Oppilaiden hyvinvointia edistetään opiskeluhuollon avulla. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. 

Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Oppilaiden hyvinvointia edistetään ensisijaisesti yhteisöllisellä opiskeluhuollolla, joka tarkoittaa hyvää yhteistyötä ja toimintakulttuuria, yhteisöllistä toimintaa, kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä oppilaan turvallisuutta edistäviä toimia. Yhteisöllinen opiskeluhuolto edistää oppilaiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta, osallisuutta sekä ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. 

Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö on kaikkien kouluyhteisössä toimivien yhteinen tehtävä ja työ kohdistuu koko kouluyhteisöön. Tunnistettujen tarpeiden mukaan työtä voidaan lisäksi kohdentaa tietyille luokka-asteille tai ryhmille. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteutetaan opiskeluhuoltosuunnitelman mukaisesti.

Yhteisöllisen työn suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa opiskeluhuoltoryhmä. Ryhmä käsittelee yhteisön hyvinvointiin liittyviä asioita, kuten ilmapiiriä, työrauhaa ja turvallisuutta, mutta ei yksittäisten oppilaiden asioita. Ryhmän tehtäviin kuuluu muun muassa hyvinvointitiedon kokoaminen, toimintatapojen kehittäminen ja arviointi sekä osallisuuden varmistaminen.

Martinniemen koulussa opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu kuukausittain. Ryhmän kokoonpanoon kuuluvat rehtori, kouluterveydenhoitaja, -kuraattori, -psykologi, erityisopettaja, luokanopettaja, koulunkäynninohjaaja, nuoriso-ohjaaja, huoltajien edustaja sekä toisinaan myös oppilaiden edustajia. Oppilaita osallistetaan ryhmän toimintaan myös oppilaskuntatyön ja huoltajia vanhempaintoimikuntatyön kautta. Tarvittaessa mukaan kutsutaan muita koulun toimijoita sekä koulun ulkopuolisia yhteistyötahoja ja asiantuntijoita.

Yksilökohtainen opiskeluhuolto

Oppilailla on oikeus myös yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Yksilökohtaisella opiskeluhuoltotyöllä tarkoitetaan yksittäiselle oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja (kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri), opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltotyötä. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelut perustuvat suostumukseen ja vapaaehtoisuuteen ja ovat luottamuksellisia. Oppilaalla on subjektiivinen oikeus opiskeluhuoltopalveluiden käyttämiseen, ts. huoltaja ei voi esim. kieltää oppilasta käyttämästä palveluja. 

Mikäli oppilaan koulunkäynnistä nousee huoli, koulu on yhteydessä huoltajiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tarvittaessa - oppilaan ja/tai huoltajan suostumuksella - oppilaan tueksi kootaan monialainen asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmään kuuluvat aina oppilas ja hänen huoltajansa, sekä asian käsittelyn kannalta keskeisiä opetuksen ja opiskeluhuollon työntekijöitä. Ryhmään voidaan kutsua myös koulun ulkopuolisia yhteistyötahoja. Ryhmässä sovitut asiat kirjataan opiskeluhuoltokertomukseen, joka on näkyvissä vain asiantuntijaryhmään kuuluville.

Koulukuraattori, koulupsykologi ja kouluterveydenhoitaja

Koulukuraattori on koulun sosiaalityön ammattilainen ja sosiaalisen hyvinvoinnin asiantuntija, koulupsykologi ja kouluterveydenhoitaja ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin asiantuntijoita. He osallistuvat kouluyhteisössä esille tulleiden tarpeiden mukaan erilaisiin yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön muotoihin, kuten luokkatyöskentelyyn, ryhmien ohjaamiseen, vanhempainiltoihin, koulun tapahtumiin jne.

Yksittäisten oppilaiden osalta kuraattoriin, psykologiin tai terveydenhoitajaan voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä mm. lapsen tai nuoren hyvinvointiin, kasvuun ja kehitykseen, oppimiseen ja koulunkäyntiin, arjen sujumiseen, toimintakykyyn, vuorovaikutussuhteisiin ja elämänmuutoksiin liittyvissä asioissa. Yhteydenottaja voi olla oppilas itse, huoltaja, opettaja tai jokin muu taho. 

Koulun henkilöstöllä on mahdollisuus konsultoida opiskeluhuollon työntekijöitä yksittäisen oppilaan asioissa nimettömästi, tai huoltajien luvalla myös oppilaan nimellä. Kuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja osallistuvat tarpeen mukaan oppilaan oppimisedellytysten arviointiin sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukitoimien suunnitteluun. 

Kouluterveydenhoitaja tapaa jokaisen oppilaan vuosittain. Koululääkärin tapaamiset ovat 1. ja 5. luokalla, näihin kutsutaan myös oppilaan huoltajia mukaan. Koulupsykologi tekee tarvittaessa, sovitusti ja huoltajan suostumuksella, oppimisen ja koulukäynnin haasteita kartoittavia tutkimuksia. 

Lue lisää opiskeluhuollosta (OPH).

Martinniemen koulussa toteutetaan tunne- ja turvataitokasvatusta, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia sekä vahvistaa heitä suojaavia tekijöitä. Tunne- ja turvataitokasvatuksella voidaan ennaltaehkäistä lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa kaikissa toimintaympäristöissä. 

Tunne- ja turvataitokasvatus vahvistaa lasten itsetuntoa, tunne- ja vuorovaikutustaitoja, arjen selviytymistaitoja sekä digitaalisia turvataitoja. Hyvät tunne- ja turvataidot edistävät lasten ja nuorten osallisuutta, turvallisuuden kokemusta ja mielenterveyttä sekä vahvistavat heidän mahdollisuuksiaan rakentaa hyvinvointia tukevia, turvallisia ihmissuhteita. 

Tunne- ja turvataitokasvatuksesta vastaava opettaja laatii vuosisuunnitelman ja koordinoi tunne- ja turvataitokasvatusta koulullamme. Ikätason mukaisia oppitunteja pidetään kuukausittain.

Lue lisää tunne- ja turvataitokasvatuksesta ja tutustu materiaaleihin.

Tunne- ja turvataitokasvatus Oulun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Huoltajien tunne- ja turvataitomateriaalit sekä Digiarjen suositukset perheille

Martinniemen koulussa ei hyväksytä kiusaamista, häirintää tai väkivaltaa. Kiusaamisella tarkoitetaan tahallista ja toistuvaa toimintaa, joka aiheuttaa toiselle henkilölle fyysistä tai henkistä haittaa, vahinkoa tai pahoinvointia. Häirinnällä tarkoitetaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää. Häirintä on käyttäytymistä, jolla loukataan toisen ihmisen tai ihmisryhmän ihmisarvoa luomalla esimerkiksi nöyryyttävä, halventava, vihamielinen tai uhkaava ilmapiiri johonkin henkilökohtaiseen ominaisuuteen liittyen.

Työtämme ohjaa  Oulun kaupungin suunnitelma oppilaiden ja opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Painotamme koulussamme kiusaamisen ennaltaehkäisyä. Toteutamme tätä tunne- ja turvataitokasvatuksen ja vertaissovittelun avulla, sekä puuttumalla rakentavalla ja ohjaavalla tavalla lasten välisiin konflikteihin. Teemme ennaltaehkäisevää ja tilanteisiin puuttuvaa monialaista yhteistyötä opiskeluhuollon, vanhempien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Lapsen kokema kiusaaminen tai häirintä otetaan koulussamme aina vakavasti. Kannustamme lapsia kertomaan ikävästä kohtelusta koulun aikuisille. Mikäli lapsenne kertoo kotona kiusaamisesta tai muusta epäasiallisesta kohtelusta, pyydämme huoltajia ottamaan välittömästi yhteyttä lapsen omaan opettajaan. Luokanopettaja selvittää tilannetta ja voi ohjata tapauksen vertaissovitteluun. Selkeissä kiusaamistilanteissa tai tarkempaa selvittelyä vaativissa tapauksissa opettaja ohjaa asian koulun Tukitiimille, joka selvittää tilannetta ja ryhtyy tarvittaviin tukitoimiin. Tukitiimiin kuuluvat erityisopettaja ja koulunkäynninohjaaja. Tukitoimet ovat tilanteen mukaan joko yksilökohtaisia ja/tai ryhmätasolla toteutettavia. Työskentelyssä hyödynnetään restoratiivista lähestymistapaa. 

Tukitiimi on asiaa selvitettyään yhteydessä oppilaiden huoltajiin joko Wilman kautta tai puhelimitse. Useissa tapauksissa tilannetta seurataan useiden viikkojen ajan. Tukitiimi tekee yhteistyötä opiskeluhuollon henkilöstön kanssa ja ohjaa oppilaita tarvittaessa opiskeluhuollon tuen piirin. Eri osapuolille tarjotaan psykososiaalista tukea opiskeluhuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kautta. Vakavissa tai pitkittyneissä kiusaamistilanteissa Tukitiimi on yhteydessä koulupoliisiin, lastensuojeluun tai muihin yhteistyötahoihin. Koulumme yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä vastaa kiusaamisen ja häirinnän vastaisen työn suunnittelusta, seurannasta ja arvioinnista.

Mikäli kiusaamista tai muuta epäasiallista toimintaa tapahtuu vapaa-ajalla tai sosiaalisessa mediassa, kannustamme vanhempia olemaan rohkeasti yhteydessä toisten lasten vanhempiin. Lapset vasta harjoittelevat tunne- ja vuorovaikutustaitoja, joten he toimivat usein tahattomasti toista loukkaavalla tavalla. Lapset tarvitsevat aikuisten tukea, ohjaamista ja mallin näyttämistä, miten hankalia tilanteita voi sovitella ja ratkaista rakentavalla ja toisia kunnioittavalla tavalla. Vakavissa tilanteissa vanhemmat voivat olla yhteydessä lastensuojeluun tai poliisiin.

Verso-vertaissovittelu on kouluille kehitetty sovittelukäytäntö, jossa korostuu oppilaiden osallisuus ja aktiivinen toimijuus.  Se perustuu restoratiiviseen eli korjaavaan oikeuteen. VERSO-vertaissovittelussa koulutetut oppilassovittelijat auttavat osapuolia löytämään ratkaisun ristiriitaansa. 

Verso-toiminnan tavoitteena on vahvistaa tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta, osallisuutta, kuulluksi tulemista ja yhteisön hyvinvointia. Sen avulla kehitetään tunne- ja vuorovaikutustaitoja, vahvistetaan sovittelutaitoja ja turvallisuuden kokemusta. Vertaissovittelutoiminta tukee muita puuttumisen menetelmiä koulussa. Sovittelun tavoitteena on puuttua mahdollisimman varhain toimintaan, joka pahoittaa toisen mieltä sekä ennaltaehkäistä isompien konfliktien syntymistä ja kiusaamista. 

Verstaissovittelu on lasten asiantuntijuuteen pohjaavaa ja vertaisuutta vahvistavaa toimintaa, jossa sosiaalisten taitojen oppiminen on keskiössä. Koulussa opittu konfliktinhallinnan ja sovittelun taito kantaa läpi elämän.

Koulullamme toimii sovittelijoina 20 Verso-oppilasta, jotka opiskelevat 4.–6. luokilla. Heidän työtään ohjaa neljä Verso-aikuista.

Verso-toiminta käytännössä:

• Vertaissovittelijat koulutetaan tehtäväänsä, he toimivat aina pareittain ja heillä on käytössään vertaissovittelijan kortti.
• Vertaissovittelijoiden toimintaa tukee aina Verso-ohjelman kouluttamista henkilökunnan jäsenistä muodostuva Verso-aikuisten tiimi. Aikuinen varmistaa, että kyseinen tapaus on sopiva lasten väliseen sovitteluun. Sovittelun aikana Verso-aikuinen on sovittelijaoppilaiden tavoitettavissa. Sovittelun jälkeen sovittelijat ja Verso-aikuinen keskustelevat sovittelun sujumisesta. Joissakin tapauksissa myös aikuinen voi olla mukana sovittelussa.
• Vertaissovittelussa sovitellaan yksittäisiä riita- ja konfliktitilanteita, esimerkiksi nimittelyä, tönimistä, välitunnilla syntynyttä riitaa tai ikävää kommentointia kasvotusten tai somessa.
• Vertaissovittelijat toimivat puolueettomina keskustelun mahdollistajina, joilla ei ole valtaa antaa rangaistuksia tai tehdä päätöksiä, vaan he auttavat osapuolia itse löytämään tilanteeseen ratkaisun niin, että konflikti ei enää osapuolten välillä jatku tai toistu.
• Vertaissovittelutapaamisessa sovittelijat kysyvät riidan osapuolilta sovittelukysymyksiä ja ohjaavat keskustelua. Riidan osapuolet saavat kertoa omat tarinansa siitä, mitä tapahtui ja miltä se tuntui. Sen jälkeen osapuolet sopivat ratkaisuista. Niiden tavoitteena on, että riita ei toistuisi. Sovittelijat auttavat osapuolia kirjoittamaan yhteisen sopimuksen. Noin viikon kuluttua pidetään seurantatapaaminen. Silloin keskustellaan, onko osapuolten välinen sopimus pitänyt.
• Oppilaiden pitämistä Verso-sovitteluista ei lähtökohtaisesti tiedoteta huoltajia.
• Mikäli vertaissovittelu ei johda toivottuun tulokseen, ohjataan tapaus aikuisjohtoiseen sovitteluun koulun Tukitiimille tai muiden tukitoimien piiriin.

Lue lisää Verso-vertaissovittelusta.

Verso-ohjelman vinkkejä huoltajille.

Oulun kaupungin kouluille on kehitetty läsnäolon tukemisen malli, joka sisältää toimintaohjeita oppilaiden läsnäolon ja kouluun kiinnittymisen tukemiseen sekä koulupoissaolojen ennaltaehkäisemiseen, seurantaan ja niihin puuttumiseen. Ohjeet on suunnattu koulun ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstölle, huoltajille sekä lapsille ja nuorille. Ohjeet perustuvat velvoittavaan koulutuslainsäädäntöön sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädäntöön. Mallin nimi on Hyvä olla koulussa! Läsnäolon tukeminen Oulussa.

Poissaolon syystä riippumatta oppilas menettää aina poissa olleessaan opetusta ja ohjausta, mikä saattaa aiheuttaa osaamisvajetta ja ongelmien kasautumista. Jokainen poissaolo katkaisee myös arjen rutiinin ja osallisuuden kokemuksen kouluyhteisössä. Pitkittyneet tai usein toistuvat poissaolot ovat riskitekijä lapsen hyvinvoinnille ja vaikuttavat negatiivisesti lapsen oppimiseen, vuorokausirytmiin ja sosiaalisiin suhteisiin aiheuttaen psyykkistä kuormitusta. Kouluun kiinnittymisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta jokainen koulupäivä on tärkeä. 

Huoltajilla on tärkeä rooli 

Kotona huoltajat seuraavat lapsensa koulunkäyntiä ja tekevät havaintoja koulunkäyntiin liittyvistä ongelmista, käyttäytymisen muutoksista tai poissaoloista. Mallista löytyy perheille oma osio, jossa on huoltajille tietoa, miten toimia tilanteessa, jossa koulunkäynti on haasteellista. 

Huoltajan on tärkeää tiedostaa ensimerkit, kuten oppilaan toistuva hankaluus lähteä kouluun, myöhästelyt ja poissaolot yksittäisiltä tunneilta sekä havainnoida muutoksia lapsen käyttäytymisessä ja ottaa ne puheeksi hänen kanssaan. Varhainen reagointi lapsen oireiluun ennaltaehkäisee koulunkäyntiin liittyvien ongelmien syntymistä. Kodin ja koulun yhteistyö oppilaan koulunkäynnin tukemisessa erittäin tärkeää. Oppilaan koulunkäyntiä tuetaan yhteistyössä pedagogisilla ratkaisuilla tai muilla koulunkäyntiin liittyvillä tukitoimilla. 

Tutustu Läsnäolon tukemisen malliin.

Katso video Läsnäolon tukemisen mallista.

Martinniemen koulun ohjeet oppilaan poissaoloihin

Säännöllinen koulunkäynti on oppimisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, joten poissaolojen syyt tulee selvittää välittömästi.
Huoltajat ovat velvollisia ilmoittamaan lastensa poissaoloista viipymättä Wilmassa. Näin opettajat ovat ajan tasalla siitä, mitkä oppilaan poissaoloista ovat luvallisia (esimerkiksi sairauspoissaolot) ja mitkä luvattomia.

Huoltaja voi merkitä terveyssyistä johtuvat poissaolot ja luvattomat poissaolot suoraan Wilmaan. Koulun käytäntönä on, että huoltajat eivät käytä "muu hyväksytty poissaolo" -merkintää, vaan ovat muissa kuin terveyssyistä johtuvissa tai luvattomissa poissaoloissa yhteydessä luokanopettajaan, joka tekee merkinnät Wilmaan.
Opettaja voi tarvittaessa olla yhteydessä oppilaan huoltajaan kaikenlaisten poissaolojen syiden selvittämisessä.
 

Lomien anominen

Luokanopettaja voi myöntää enintään 1–5 päivän poissaolot. Sitä pitemmät poissaolot myöntää rehtori.
Poissaolot anotaan Wilmasta löytyvällä lomakkeella (Hakemukset ja päätökset àTee uusi hakemus à Hakemus poissaoloon koulusta).
Poissaolon aikaiset koulutehtävät selvitetään etukäteen ja opiskellaan itsenäisesti.
 

Koulullamme järjestetään tietyille oppilasryhmille kohdennettua välituntitoimintaa, jota pitävät erityisopettaja ja kuraattori. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan oppilaiden erilaiset tarpeet. Koulullamme on pidetty muun muassa kaveritaitoja tukevia välitunteja sekä rentoutumis- ja rauhoittumisvälitunteja.

Oppilaan sairastuessa huoltajat ilmoittavat opettajalle poissaolosta. Jos tarvitaan selvitystä työnantajalle sairaan lapsen hoitamista tai hoidon järjestämistä varten, yhteydenotto terveydenhoitajaan mahdollisimman pian. Hoitolomatodistusta ei voi kirjoittaa jälkikäteen. Mikäli oppilas sairastuu koulupäivän aikana (esim. kuume, vatsatauti yms.), opettaja on yhteydessä huoltajaan ja ohjaa oppilaan kotiin. Terveydenhoitajan tapaamista tähän ei tarvita.

Mikäli oppilaalla on jokin pitkäaikaissairaus ja/tai jatkuva lääkitys, huoltaja ilmoittaa siitä ensisijaisesti opettajalle. Tarvittaessa tehdään kodin ja koulun yhteistyönä oppilaan lääkehoitosuunnitelma, jossa sovitaan hoidon toteuttamisesta koulupäivän aikana. Mikäli oppilaalla on alttiutta päänsärkyyn, kuukautiskipuihin, allergioihin ym., huoltajien kannattaa huolehtia, että tarvittava lääke kulkee mukana oppilaan repussa.