Ajankohtaista

Vahva ja vaikuttava kaupunkipolitiikka vahvistaa koko Suomea

C21 –kaupunkien yhteinen kannanotto

Suomen 21 suurinta kaupunkia (C21 –kaupungit) muodostavat pysyvän verkoston vahvistamaan kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa. 

Kaupungistuminen on globaali megatrendi, mutta myös vahvasti kansallinen ilmiö. Suomi ei ole sivussa tästä kehityksestä, vaan meilläkin ihmiset muuttavat kaupunkeihin. Jo nyt yli puolet suomalaisista asuu C21 –kaupungeissa ja näissä kaupungeissa asuvien suomalaisten osuuden odotetaan jatkossakin kasvavan. Uusimpana ilmiönä on kaupunkien keskustojen vetovoima ja kasvaminen sisäänpäin.

Kaupungistumiseen liittyy suuria mahdollisuuksia, mutta myös merkittäviä haasteita. Samalla kun kaupungeilla on entistä paremmat edellytykset luoda maahamme taloudellista kasvua ja hyvinvointia, keskittyvät myös monet sosiaaliset ongelmat kaupunkeihimme. Eriarvoistumiskehitys, monikulttuurisuudesta juontuvat jännitteet tai vaade kaupunkien kasvun kestävyydestä ovat vain esimerkkejä suurista kysymyksistä, joihin kaikkialla maailmassa etsitään ratkaisuja.

Erityisesti pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkiseutujemme menestys on koko Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta olennaista. Tasapainoisen aluekehityksen kannalta puolestaan on olennaista, että meillä on elinvoimaisia maakuntien keskuskaupunkeja.

Suomen kansallinen etu vaatii vahvaa ja näkemyksellistä kaupunkipolitiikkaa. Suomessa ei ole vahvaa kaupunkipolitiikan perinnettä tai traditiota, mihin kaupungit ovat itsekin osasyyllisiä.

Kaupunkipoliittisen agendan kehittämiseksi ja isojen kaupunkien yhteisten tavoitteiden määrittelemiseksi tarvitaan erilaisia kaupunkipolitiikan foorumeita, kaupunkitutkimusta ja edunvalvontaa. Maan suurimmat kaupungit (C21) ovat tässä tarkoituksessa päättäneet muodostaa pysyvän kokoonpanon ja ryhtyä kokoontumaan kaupunginjohtajatasolla säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa.

Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen maan kansallinen etu. Kaupunkiseutujen ja koko maan kehittäminen eivät ole keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Mitä vahvempia suomalaiset kaupungit ovat ja mitä aktiivisempaa on Suomessa harjoitettu kaupunkipolitiikka, sitä vahvempi Suomi kansakuntana on. Kaupungit haluavat kantaa vastuuta koko Suomesta.  Sote- ja hallintoreformien tulee vahvistaa kaupunkeja elinvoiman rakentajina. Subsidiaariteettiperiaatteen tulee olla uudistusten lähtökohtana: Tämä merkitsee, että lainsäädännön ja julkisen hallinnon tulee mahdollistaa joustavasti eri alueille erityyppisiä ratkaisuja. 

  • Jan Vapaavuori, Helsinki
  • Jukka Mäkelä, Espoo
  • Lauri Lyly, Tampere
  • Kari Nenonen, Vantaa
  • Päivi Laajala, Oulu
  • Aleksi Randell, Turku
  • Timo Koivisto, Jyväskylä
  • Jyrki Myllyvirta, Lahti
  • Jarmo Pirhonen, Kuopio
  • Marita Toikka, Kouvola
  • Aino-Maija Luukkonen, Pori
  • Kari Karjalainen, Joensuu
  • Kimmo Jarva, Lappeenranta
  • Timo Kenakkala, Hämeenlinna
  • Tomas Häyry, Vaasa
  • Esko Lotvonen, Rovaniemi
  • Jorma Rasinmäki, Seinäjoki
  • Timo Halonen, Mikkeli
  • Jorma Haapanen, Kotka
  • Lauri Inna, Salo
  • Jukka-Pekka Ujula, Porvoo

Suomen 21 suurimman kaupungin johto yhteiskuvassa

Suomen 21 suurimman kaupungin johto kokoontui Helsingissä.

Jakolinkki

Kokousasiakirjat