Lausuntoja

 

Kangastie 9(pdf)

Heinätorin päiväkoti(pdf)

Oulun yliopistollinen sairaala rakennusosa F(pdf)

Linnanmaan jäähalli (pdf)

 

 

 

 

LAUSUNTO

Lintulammen ala-aste

Haapanatie 33,
90150 Oulu

Puoltava                          

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 31.5.2021 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta. Esteettömyysasiantuntija Lauri Louhivirta on ollut mukana lausunnon laatimisessa.

Esteettömyyssuunnitelma oli hyvin suppea ja mm. uuden luiskan toimivuudesta ei voi sanoa mitään. Suunnitelmiin tulee täydentää tarvittavat detaljit mm. käsijohteiden osalta. Ovien edustojen ritilöiksi suositellaan max 10x30 mm aukotusta.

Esteettömiä wc-tiloja tulee olla myös muissa kuin maantasokerroksessa. Pääkulkuväylien ovet tulee varustaa avauskoneistolla. Luiskan käyttäjille tulee varata naulakkotilaa tai lokerikko sisääntulokerrokseen samoin apuvälineiden säilytykseen.

Vammaisneuvosto harmittelee, että esteetön reitti hajaantuu kahteen haaraan, joten vammaisneuvosto muistuttaa opastesuunnitelman tärkeydestä esteettömän liikkumisen turvaamisessa. Esimerkiksi pääsisäänkäynnille ja pääkulkuväylille tulee lisätä näkövammaisten liikkumista helpottavia ohjausraitoja ja elementtejä.

Vammaisneuvosto muistuttaa, että vaikka laki sallii 20 mm tasoerot kulkuväylille tulee niitä välttää, koska ne aiheuttavat turhia vaaratilanteita heikosti liikkuville ja näkeville.

Lopuksi vammaisneuvosto muistuttaa vielä käyttöönottokatselmukseen liittyvästä esteettömyyskartoituksesta ja sen merkityksestä todellisen esteettömyyden varmistamiseksi.

Lasse Jalonen                                 Heli Metsävirta    

Puheenjohtaja, Vammaisneuvosto    Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------

LAUSUNTO

Linnanmaan liikuntahalli, peruskorjaus

Virkakatu 1,
90570 Oulu

uoltava                          

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 24.8.2021 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta. Esteettömyysasiantuntija Lauri Louhivirta on ollut mukana lausunnon laatimisessa.

Vammaisneuvosto kiittää esteettömyysasiakirjojen hyvää valmistelua, laatua ja saatua esittelyä.

Vammaisneuvosto muistuttaa opastesuunnitelman tärkeydestä esteettömän liikkumisen turvaamisessa. Esimerkiksi pääsisäänkäynnille ja pääkulkuväylille tulee lisätä näkövammaisten liikkumista helpottavia ohjausraitoja ja elementtejä.

Wc-tilojen avunpyyntöjärjestelmän sijoittamisessa pitää huomioida, että hälytys tulee voida tehdä sekä wc-istuimelta että lattialta. LE-pukeutumistilan wc:n kalusteiden sijoittelua tulee tutkia käytettävyyden parantamiseksi.

Vaikka hallissa ei järjestetä kilpailuja niin harjoituksia on usein seuraamassa lajista kiinnostuneita ja läheisiä. Vammaisneuvosto suosittaa hissin rakentamista jo tässä vaiheessa. Hissi mahdollistaa myös liikuntaesteisten työskentelyn toimistoissa.

Vammaisneuvosto muistuttaa, että vaikka laki sallii 20 mm tasoerot kulkuväylille tulee niitä välttää, koska ne aiheuttavat turhia vaaratilanteita heikosti liikkuville ja näkeville.

Lopuksi vammaisneuvosto muistuttaa vielä käyttöönottokatselmukseen liittyvästä esteettömyyskartoituksesta ja sen merkityksestä todellisen esteettömyyden varmistamiseksi.

asse Jalonen                                     Heli Metsävirta    

Puheenjohtaja, Vammaisneuvosto    Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

LAUSUNTO

Lasaretti D

Kasarmintie 13,
90100 Oulu

Puoltava                          

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 4.8.2021 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta. Esteettömyysasiantuntija Lauri Louhivirta on ollut mukana lausunnon laatimisessa.

Vammaisneuvosto kiittää esteettömyysasiakirjojen hyvää laatua ja saatua esittelyä.

Ulkoportaita ja toista luiskaa ei uusita. Niiden turvallisuutta tulee kuitenkin kehittää mm lisäämällä kontrastielementtejä. Myös käsijohteet tulee uusia vastaamaan asetusta ja hyviä käytäntöjä mm. muodon ja kiinnityksen osalta. Uuden luiskan ritiläkooksi vammaisneuvosto suosittaa 10x30 mm aukkoa.

Wc-tilojen avunpyyntöjärjestelmän sijoittamisessa pitää huomioida, että hälytys tulee voida tehdä sekä wc-istuimelta että lattialta. Asuinhuoneiden oviin tulee tehdä automaattiavauksen varaus.

Vammaisneuvosto muistuttaa, että vaikka laki sallii 20 mm tasoerot kulkuväylille, tulee niitä välttää, koska ne aiheuttavat turhia vaaratilanteita heikosti liikkuville ja näkeville ihmisille.

Vammaisneuvosto muistuttaa opastesuunnitelman tärkeydestä esteettömän liikkumisen turvaamisessa. Esimerkiksi pääsisäänkäynnille ja pääkulkuväylille tulee lisätä näkövammaisten liikkumista helpottavia ohjausraitoja ja elementtejä.

Lopuksi vammaisneuvosto muistuttaa vielä käyttöönottokatselmukseen liittyvästä esteettömyyskartoituksesta ja sen merkityksestä todellisen esteettömyyden varmistamiseksi.

 

Lasse Jalonen                                Heli Metsävirta    

Puheenjohtaja, Vammaisneuvosto    Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

------------------------------------------------------------------------------------------------------

LAUSUNTO

Esperi Kello

Vaajatie 29,
90810 Kello

 

Ehdollinen                      

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 3.9.2021 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta. Esteettömyysasiantuntija Lauri Louhivirta on ollut mukana lausunnon laatimisessa.

Esittelyssä keskusteltiin tukiasunnon terassille vievistä rappusista. Vammaisneuvosto edellyttää, että luiskan yhteyteen tulee rakentaa porras, jossa on samanlaiset käsijohteet 700/900 mm korkeuksilla kuten luiskassakin. Myös palvelutalon yhteydessä olevan luiskan yläpään pyörähdysympyrää tulee tarkentaa.

Vammaisneuvosto muistuttaa, että vaikka laki sallii 20 mm tasoerot kulkuväylille tulee niitä välttää, koska ne aiheuttavat turhia vaaratilanteita heikosti liikkuville ja näkeville.

Vaikka muunsukupuolisten sosiaalitilat eivät kuulu vammaisneuvoston toimialaan haluaa vammaisneuvosto muistuttaa yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta henkilöön liittyvien syiden takia. Unisex wc- ja sosiaalitilat ovat monikäyttöisempiä ja poistavat syrjintää. Vammaisneuvosto muistuttaa myös liikuntaesteisille suunnatun sosiaalitilan vaateesta.

Lopuksi vammaisneuvosto muistuttaa vielä käyttöönottokatselmukseen liittyvästä esteettömyyskartoituksesta ja sen merkityksestä todellisen esteettömyyden varmistamiseksi.

Lasse Jalonen                               Heli Metsävirta    

Puheenjohtaja, Vammaisneuvosto    Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------

LAUSUNTO

Yli-Iin Seurakuntakoti

Kirkkotie 4
91200 Yli-Ii

Puoltava                          

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 3.9.2021 lähetettyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta. Esteettömyysasiantuntija Lauri Louhivirta on ollut mukana lausunnon laatimisessa.

Vammaisneuvosto kiittää esteettömyysasiakirjojen hyvää laatua ja saatua esittelyä. Vammaisneuvosto harmittelee, että esityksessä oli dokumenttien päivittämätön versio. Pyydämme toimittamaan päivitetyt suunnitelmat vammaisneuvoston sihteerille.

Vammaisneuvosto muistuttaa, että vaikka laki sallii 20 mm kynnykset kulkuväylille, tulee niitä välttää, koska ne aiheuttavat turhia vaaratilanteita heikosti liikkuville ja näkeville.

Vammaisneuvosto muistuttaa luiskan ja siihen liittyvän portaan käsijohteiden 300mm ylityksistä alussa ja lopussa molemmin puolin luiskaa ja porrasta.

Vammaisneuvosto muistuttaa opastesuunnitelman tärkeydestä esteettömän liikkumisen turvaamisessa. Esimerkiksi pääsisäänkäynnille ja pääkulkuväylille tulee lisätä näkövammaisten liikkumista helpottavia ohjausraitoja ja elementtejä. Varsinkin kirkon ja seurakuntatalon välille tulee tehdä selkeä opastus elementein ja ohjausraidoin.

Lopuksi vammaisneuvosto muistuttaa vielä käyttöönottokatselmukseen liittyvästä esteettömyyskartoituksesta ja sen merkityksestä todellisen esteettömyyden varmistamiseksi.

Lasse Jalonen                                Heli Metsävirta    

Puheenjohtaja, Vammaisneuvosto    Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

------------------------------------------------------------------------------

LAUSUNTO

Oulun Lyseon lukio                                                                                 30.6.2021

Kajaaninkatu 3,

90100 Oulu

Puoltava                          

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 23.5.2021 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta. Esteettömyysasiantuntija Lauri Louhivirta on ollut mukana lausunnon laatimisessa.

Vammaisneuvosto kiittää hyvälaatuista esittelymateriaalia ja saatuja esittelyjä.  

Vammaisneuvosto muistuttaa kevythissin toiminnan varmistamisesta välipysähdysten kohdalla siten, että hissin ja kerroksen välille ei muodostu yli 20 mm tasoeroa.

Vammaisneuvosto edellyttää, että kaikkien kerrosten pääkulkuväylien ovet varustetaan automaattisella avauksella.

LE-WC:n tilojen P105 ja 219 toimivuutta tulee parantaa. Piirrosmerkinnät tulee muuttaa vastaamaan tekstiosuudessa kuvattua tilannetta siten, että kaikki WC-tilat ovat toiselta puolelta käytettäviä.

Vammaisneuvosto moittii induktiosilmukoiden vähäistä määrää. Opetustiloja, joissa on äänensiirtojärjestelmä, tulee olla enemmän ja esimerkiksi auditorio (tila 221) tulee varustaa induktiosilmukalla.

Vammaisneuvosto edellyttää, että koko rakennusta koskeva opastesuunnitelma esitellään vammaisneuvostolle sen valmistuttua ja muistuttaa, että sen piti olla valmis jo tätä lausuntoa varten.

Lopuksi vammaisneuvosto muistuttaa vielä käyttöönottokatselmukseen liittyvästä esteettömyyskartoituksesta ja sen merkityksestä todellisen esteettömyyden varmistamiseksi.

Lasse Jalonen                                       Heli Metsävirta    

Puheenjohtaja, Vammaisneuvosto    Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

 

_________________________________________________________________

LAUSUNTO

Pohjankartanon juhlasali ja oppilashuollon tilat                                         29.6.2021

Leevi Madetojankatu 1,

90140 Oulu

Puoltava                          

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 28.6.2021 lähetettyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta. Esteettömyysasiantuntija Lauri Louhivirta on ollut mukana lausunnon laatimisessa.

Vammaisneuvosto kiittää hyvälaatuista esittelyä ja keskustelua.  Kyseessä on ohjelma-allianssin viimeinen vaihe.

Vammaisneuvosto moittii sitä, että mm. ulko-ovien toimivuuden takaamista ja opastesuunnitelmaa ei ole sisällytetty vielä tähänkään vaiheeseen. Mahdollisten esteettömyyspuutteiden korjaaminen jää kiinteistönhuollon vastuulle käyttäjäpalautteiden pohjalta. Myös LE- autopaikkojen rakentaminen on vielä kesken ja ne ollaan sijoittamassa kohtuullisen kauas pääovista. LE WC:n tilanA177 toimivuutta tulee parantaa vesipisteen osalta.

Vammaisneuvosto moittii tilaajaa kunnianhimon puutteesta pyörätuolipaikkojen määrän ja sijoittumisen suhteen. Pyörätuolipaikkojen tulisi sijoittua monipuolisesti. Juhlasalin osalta eturivi olisi ollut luonnollinen valinta takarivin ohelle. Pyörätuolipaikkojen mitoitus ei noudata RT- kortin 103141 ohjetta. Sen mukaan pyörätuolipaikan syvyys tulee olla 1400 mm, minkä lisäksi tarvitaan 900 mm ohitukseen. Siten syvyyttä paikoilla tulee olla vähintään 2300 mm.

Rakentamisen edetessä päivitetyt esteettömyyssuunnitelmat on esitettävä tilakeskuksen ja vammaisneuvoston yhteyshenkilölle. Vammaisneuvosto toivoo, että koko rakennusta koskeva opastesuunnitelma esiteltäisiin vammaisneuvostolle sen valmistuttua.

Lopuksi vammaisneuvosto muistuttaa vielä käyttöönottokatselmukseen liittyvästä esteettömyyskartoituksesta ja sen merkityksestä todellisen esteettömyyden varmistamiseksi.

Lasse Jalonen                                       Heli Metsävirta    

Puheenjohtaja, Vammaisneuvosto    Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

_________________________________________________________________

LAUSUNTO

Fysioterapian palveluseteli                                              22.6.2021

Lain sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (24.7.2009/569) tarkoituksena on palvelusetelin avulla mm. lisätä asiakkaan ja potilaan valinnan mahdollisuuksia sekä parantaa palvelujen saatavuutta. Lain mukaan palveluseteli on kunnan sitoumusviranomaispäätös korvata palvelun tuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon asti.  Se osa palvelun hinnasta, jota palvelusetelin arvo ei kata, jää omavastuuosuutena asiakkaan maksettavaksi.

Huomioitavaa on, että palvelusetelijärjestelmässä kunta ei ole sopimusosapuoli palvelusta sovittaessa, vaan sopimus on asiakkaan ja palveluntuottajan välinen.

Vammaisneuvosto näkee myönteisenä palvelusetelin käyttöön ottamisen ja sen, että se on tasasuuruinen asiakkaan tuloista riippumatta.  Asiakkaan kannalta on myönteistä, että hänellä on oikeus valita hyväksytyistä tuottajista haluamansa palveluntuottaja.  Tämä oikeus antaa mahdollisuuden ennalta selvittää, että sama henkilö tuottaa palvelun koko sopimuskauden.

 

Fysioterapiapalveluiden sääntökirjan mukaan kunta päättää siitä, kuka on oikeutettu  saamaan palvelusetelin.  Palvelu myönnetään Oulun kaupungin fysioterapeutin tekemän arvion perusteella.  Sen perusteella laaditaan palvelusuunnitelma, jossa on määritelty fysioterapian tarve, tavoitteet, kertamäärät ja kesto sekä terapian intensiteetti.

Vammaisneuvosto katsoo, että asiakkaan ja tarvittaessa läheisten aito kuuleminen ja esille tuotujen asioiden huomioiminen on erittäin tärkeää arviota tehtäessä. Hyvä yhteistyö mahdollistaa palvelusuunnitelman, joka  toteutuessaan vie asiakkaan tilannetta eteenpäin ja näin mahdollistaa hyvän kotona asumisen.  Palvelusuunnitelman yhteydessä fysioterapian asiantuntija voi esitellä asiakkaalle ja läheisille asiakkaalle hyödylliset ja omaehtoista kuntoutusta mahdollistavat apuvälineet ja niiden lainaamisen tai hankkimisen.

Sääntökirjassa tuodaan esille myös palvelusetelillä ostettavat palvelut. Palveluvalikko on laaja ja antaa mahdollisuuden valita asiakkaalle sopiva palvelumuoto.  Kuitenkin on tärkeää, että kaupunki realistisesti arvioi palvelun hinnan ja määrittää sen sellaiseksi, ettei asiakkaalle muodostu omavastuuosuutta.  Huomioitavaa on, että palvelusetelin yhteydessä maksettava omavastuuosuus ei kerrytä maksukattoa toisin kuin lääkinnällinen kuntoutus omana toimintana tai maksusitoumuksella tuotettuna.

 

Sääntökirja on laaja ja vaatii sekä asiakkaalta että palveluntuottajaksi hakeutuvalta hyvää perehtymistä ja  asiaosaamista.  Toivottavasti tämä ei rajaa pienyrittäjiä pois.

Asiakkaalle on tärkeää, että hänelle ja läheisille selvitetään tarvittaessa tarkoin sääntökirjan asiat, jotta  epäselvyyksiä ei jää ja asiakas voi turvallisin mielin ottaa palvelusetelin vastaan.

_________________________________________________________________

ESTEETTÖMYYSLAUSUNTO                                                             9.6.2021

Oulun kaupungintalo

Kirkkokatu 2A                   ,

90100 Oulu

EI ANNETA                      T

ässä lausunnossa otetaan kantaa 16.4.2021 esitettyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Vammaisneuvosto sai sekavan ja huonosti valmistellun esityksen hankkeesta 16.4.2021 kokouksessaan. Varsinkin opastussuunnitelmasta ei ollut mitään näkemystä.

Vammaisneuvosto pyysi saada päivitetyt esteettömyyssuunnitelmat sekä esteettömyyskatselmuksen tulokset käyttöönsä. Niitä ei ole toimitettu lausunnon antamista varten. Vammaisneuvosto katsoo, että se ei voi antaa lausuntoa eikä rakennuslupaa tule myöntää.

Heli Metsävirta    

Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

_________________________________________________________________

ESTEETTÖMYYSLAUSUNTO                                                               8.6.2021

Maikkulan alakoulu

Maikkulanraitti 11            ,

90240 Oulu

Puoltava                           Tässä lausunnossa otetaan kantaa 18.5.2021 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Vammaisneuvosto kiittää esteettömyysasiakirjojen hyvää laatua ja saatua esittelyä. Varsinkin äänensiirtojärjestelmä oli merkitty esimerkillisesti esteettömyyssuunnitelmiin. Vammaisneuvosto kuitenkin harmittelee, ettei esittelyaineisto ollut saatavissa. Siinä oli esitetty lupapiirustuksia tarkemmin, miten esteettömyys toteutetaan. Itse lupakuviin ja esteettömyyssuunnitelmaan ei vammaisneuvostolla ole huomautettavaa.

Rakentamisen edetessä esteettömyyssuunnitelmat sekä pihan että rakennuksen osalta on esitettävä tilakeskuksen ja vammaisneuvoston yhteyshenkilölle. Opastesuunnitelma kuuluu em. suunnitelmiin. Vammaisneuvosto toivoo, että opastesuunnitelma esiteltäisiin vammaisneuvostolle sen valmistuttua. Yhteyshenkilö ottaa yhteyttä vammaisneuvostoon, mikäli jatkoselvittelyn tarvetta esiintyy.

Lopuksi vammaisneuvosto muistuttaa vielä käyttöönottokatselmukseen liittyvästä esteettömyyskartoituksesta ja sen merkityksestä todellisen esteettömyyden varmistamiseksi.

 

Heli Metsävirta    

Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

 

________________________________________________________________

ESTEETTÖMYYSLAUSUNTO                                                               1.6.2021

Palvelutalo Hiukkavaara

Juhlamarssi 1,
90670 Oulu

Puoltava                           Tässä lausunnossa otetaan kantaa 10.5.2021 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Vammaisneuvosto kiittää esteettömyysasiakirjojen hyvää laatua ja saatua esittelyä. Olisi kuitenkin ollut eduksi nähdä lopullinen suunnitelma siitä, onnistuvatko pihan maanmuokkaukset ilman luiskia.

Vammaisneuvosto muistuttaa, että vaikka laki sallii 20 mm tasoerot kulkuväylille tulee niitä välttää, koska ne aiheuttavat turhia vaaratilanteita heikosti liikkuville ja näkeville.

Vaikka muunsukupuolisten sosiaalitilat eivät kuulu vammaisneuvoston toimialaan haluaa vammaisneuvosto muistuttaa yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta henkilöön liittyvien syiden takia. Unisex wc- ja sosiaalitilat ovat monikäyttöisempiä ja poistavat syrjintää.

Vammaisneuvosto muistuttaa opastesuunnitelman tärkeydestä esteettömän liikkumisen turvaamisessa. Esimerkiksi pääsisäänkäynnille ja pääkulkuväylille tulee lisätä näkövammaisten liikkumista helpottavia ohjausraitoja ja elementtejä.

Äänensiirtojärjestelmä tulee lisätä lupa-asiakirjoihin ruokailu/oleskelu tilojen osalta.

Lopuksi vammaisneuvosto muistuttaa vielä käyttöönottokatselmukseen liittyvästä esteettömyyskartoituksesta ja sen merkityksestä todellisen esteettömyyden varmistamiseksi.

Heli Metsävirta    

Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

_________________________________________________________________

LAUSUNTO                                                                    28.5.2021

Ikäihmisten ja erityisryhmien perhehoidon järjestäminen

Perhehoitolain mukaan perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja läheisiä ihmissuhteitaan.

Oulussa on ollut käytössä eri asiakasryhmiä varten voimassa olevan perhehoitolain mukainen toimintaohje. On perusteltua jakaa yhteinen ohje kahdeksi erilliseksi ohjeeksi, koska näin voidaan huomioida eri asiakasryhmien erityistarpeet paremmin.

Oulussa ikäihmisten ja erityisryhmien perhehoito järjestetään toimeksiantosuhteisena perhehoitona.  Tämä lähtökohtaisesti kodinomainen hoivapalvelumuoto on suunnitelmana laajentaa koskemaan myös ikäihmisten pitkäaikaishoitoa.  Tämä suunnitelma tuo hyvän ja toivotun lisän hoivapalvelujen järjestämistapoihin.

Vammaisneuvosto katsoo, että Oulun tulee kaikin keinoin lisätä perhehoitoa  kehitysvammaisten ihmisten lyhytaikaishoidossa,  jotta siitä tulee varteenotettava hoitomuoto. Etenkin pienille lapsille tämä hoitomuoto olisi usein paras vaihtoehto. Perhehoitoa onkin linjattu lisättäväksi. Kaupungin pitää pohtia, miten perhehoitajia saadaan tähän tärkeään tehtävään. Perhehoitaja tekee työtään yksin, joten erilaiset kaupungin tukitoimet ovat hyvin tärkeitä. Perhehoitaja tarvitsee tukea työn käynnistämiseen, työnohjausta, mentorointia  ja vertaistapaamisia. Kaupungin velvollisuus on huolehtia, että tämänkaltaista tukea on saatavilla.

Maksuluokat perustuvat hoitoisuuteen. Perhehoidossa kehitysvammaiset ja vammaiset kuuluvat pääosin maksuluokkiin 2 ja 3. Hoidollisuus näiden maksuluokkien välillä eroaa huomattavasti, mutta korvauksissa on suhteellisen pieni ero. Vammaisneuvostolle esitetyssä diassa 16 on virhe osavuorokautisen perhehoidon korvauksen kohdalla – maksuluokissa 1 ja 2 sama korvaus. Perhehoito on kaupungille edullista, joten korvausten korostusta nyt esitellystä tulee harkita.

Merkityksellistä on, että perhehoidossa oleva kuntalainen on oikeutettu samoihin palveluihin kuin mitä hän saisi omaan kotiinsa.  Ennen palvelupäätöksen tekemistä tehdään perusteellinen palvelutarpeen arvio ja sen mukaisesti palvelusuunnitelma, jossa tarvittavat palvelut määritellään. Perhehoitokodissa saatavien palvelujen lisäksi hoidettavalla tulee olla mahdollisuus  kodin ulkopuoliseen asiointiin ja oman mielen mukaiseen osallisuuteen.

Suunnitelmassa tulee määritellä yhteydenpito omaisiin ja yhteydenpito myös hoidettavan oman sosiaalityöntekijän/palveluohjaajaan.

Perhehoitoa on myös mahdollisuus järjestää hoidettavan kotona.  Tätä palvelumuotoa laajennetaan niin, että omaishoidon vapaiden lisäksi järjestetään  kotona asumista tukevaa palvelua niillekin perheille, jotka eivät ole sopimusomaishoidon piirissä.  Merkityksellistä on, että kotiin annettavaa perhehoitoa saa myös osavuorokausipalveluna.

Perhehoito tukee kokonaisuudessaan kotona asumista ja on kodinomaisena palveluna erittäin asiakasystävällinen.  Palvelua on hyvä kehittää asiakkaita, omaisia, hoitajia sekä asiakkaiden työntekijöitä kuunnellen - näin saavutetaan tavoiteltu hoivapalvelumuoto, mikä on myös järjestävälle kunnalle edullinen.

_________________________________________________________________

LAUSUNTO                                                                                            30.5.2021

Sosiaalihuoltolain mukaisten asunnonmuutostöiden myöntämisperusteet

Oulussa järjestetään asumispalveluja sosiaalihuoltolain, kehitysvammalain ja vammaispalvelulain nojalla henkilöille, jotka tarvitsevat erityistä tukea oman asumisen järjestämiseksi.  Palvelujen tavoitteena on, etteivät puutteelliset asumisolot aiheuta laitos- tai muiden palvelujen käyttöä.

Vammaisneuvoston lausunnon kohteena ovat valmistelussa olevat

sosiaalihuoltolain mukaan myönnettävien asunnonmuutostöiden myöntämisperusteet.  Esityksen mukaan Oulussa ei ole aikaisemmin ollut käytössä kirjallisia myöntämisperusteita tai kirjallista hakemusta.  Asiakas on hakenut palvelua mm. suullisesti. 

Sosiaalihuoltolain mukaiset asunnonmuutostyöt ovat harkinnanvaraisia ja niitä myönnetään kunnan varaamien määrärahojen puitteissa yksilöllisen harkinnan ja palvelutarpeen arvion perusteella.  Esityksen mukaan muutostöitä myönnetään asuntojen varustamis-, korjaus- ja muutostöihin, mutta ei varsinaisiin peruskorjauksiin.

Asunnonmuutostöiden myöntämiseksi edellytetään, että liikkuminen asunnossa tuottaa vaikeuksia sairauden tai ikääntymisen vuoksi ja korostetaan, että taloudellista tukea muutostöihin voi saada vain, kun muutostyöt ovat välttämättömiä asiakkaan itsenäisen ja omatoimisen suoriutumisen tukemiseksi.  Vammaisneuvosto korostaa, että myös turvallisuutta tukevat muutostyöt tai laitteet ovat perusteltuja.

Esityksen mukaan tukea muutostöihin myönnetään tulo- ja varallisuusharkinnan perusteella ja myöntämisen edellytyksenä on vähävaraisuus. Vuoden 2021 nettotulorajoiksi esitetään yhden henkilön taloudessa 1406 €/kk ja kahden henkilön taloudessa 2270 €/kk. Lisäksi esitetään, että yhtä asuntoa kohden muutostöitä korvataan korkeintaan 1000 €.  Vammaisneuvosto esittää, että näitä summia korotetaan. 

Oulussa on valittu omassa kodissa asuminen erityistä tukea ja hoivaa tarvitsevien eri ikäisten vammaisten, sairaiden ja ikääntyneiden ensisijaiseksi asumisen muodoksi.Siksi kunnalla on velvollisuus järjestää kotona asumista tukevat palvelut sellaisiksi, että kotona asuminen on huomattavastikin alentuneesta toimintakyvystä huolimatta turvallista ja mahdollista.

 

 

Heli Metsävirta    
Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

_________________________________________________________________

 

ESTEETTÖMYYSLAUSUNTO                                         25.5.2021

Oulunsalon suuralueen päiväkoti

Mäntypellonpolku 16,

90450 Oulunsalo

 

Puoltava                          

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 18.5.2021 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Vammaisneuvosto kiittää esteettömyysasiakirjojen hyvää laatua ja saatua esittelyä, vaikka kohdetta oli alun perin suunniteltu esteettömyyden perustasoa tavoitellen. Esittelyihin toivomme jatkossa myös kuvia rakennuksen fasadeista.

Vammaisneuvosto on huolissaan rakennuksen liittymisestä tulevaan `Shared Space´ tyyppiseen aukioon varsinkin näkövammaisten ohjauksen osalta. Oulun kaupungin tulee laatia aukion opastesuunnitelma pikapuolin, jotta päiväkoti liittyy kaupunkirakenteeseen johdonmukaisesti ja esteettömästi. Vammaisneuvosto pitää kaupungin asettamia rajoituksia saattoliikenteelle tuomittavina.

Suunnitelmassa ei ollut mainintaa, että luiskien käsijohteiden tulee olla molemmin puolin luiskaa. Henkilökunnan sisäänkäynnin portaassa pitää myös olla käsijohteet. WC-tilojen hälytyslaitteiston asentamista ja pihalle vievän portin lukitusta sekä parville vievien portaiden alle jäävän tilan turvallisuutta tulee vielä selvittää. WC tilat eivät olleet valmistajan tyyppipiirustusten mukaisia.

Rakentamisen edetessä esteettömyyssuunnitelmat sekä pihan että rakennuksen osalta on esitettävä tilakeskuksen ja vammaisneuvoston yhteyshenkilölle. Opastesuunnitelma kuuluu em. suunnitelmiin. Yhteyshenkilö ottaa yhteyttä vammaisneuvostoon, mikäli jatkoselvittelyn tarvetta esiintyy.

Lopuksi vammaisneuvosto muistuttaa vielä käyttöönottokatselmukseen liittyvästä esteettömyyskartoituksesta ja sen merkityksestä todellisen esteettömyyden varmistamiseksi.

 

Heli Metsävirta    

Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

_________________________________________________________________

 

LAUSUNTO KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMASTA      14.5.2021

 Kulttuurihyvinvointisuunnitelmassa käytetään kulttuurin käsitettä kapea-alaisesti unohtaen, että käsite kattaa taiteiden lisäksi myös mm. tieteet, teknologiat ja monet muut inhimillisen toiminnan alueet.  Kulttuurin käsite tuntuu suunnitelmassa samaistuvan vain taiteisiin ja taiteen alueelle lukeutuviin toimintoihin. Sitä arvoituksellisempi on suunnitelmassa käytetty ilmaus ”taide ja kulttuuri”.

Vammaisneuvosto kannattaa suunnitelmassa ilmaistua periaatetta, että kulttuuri eri muodoissaan sisällytettäisiin erityistä tukea  tarvitsevien kuntalaisten parissa tapahtuvaan toimintaan niin että kuntalaiset olisivat sekä kulttuurin kokijoita, että tekijöitä.  Kulttuurin asemaa halutaan vahvistaa kaikilla palvelualueilla perustamalla tätä tavoitetta tukevia toimia tai tehtäviä. Vaarana on hyvän asian byrokratisoituminen ja toimihenkilöiden työtaakan kasvaminen.

Uusien rakenteiden ja palvelujen ohella vammaisneuvosto pitää tärkeänä olemassa olevien kulttuuripalvelujen esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämistä. Huomiota tulee kiinnittää asioihin, jotka tosiasiallisesti rajoittavat tai estävät kuntalaisten kulttuuritoimintaa.  Näitä kehitettäviä asioita ovat liikuntaesteisten pääsy kulttuuritiloihin ja katsomoihin, tilojen akustiikka ja äänensiirtojärjestelmät, kuvailutulkkaus ja avustajanmaksuton osallistuminen. Merkittävä tekijä kulttuuripalveluiden käytön kannalta on myös toimiva kuljetuspalvelujärjestelmä.

_________________________________________________________________

LAUSUNTO KESTÄVÄN KAUPUNKILIIKENTEEN SUUNNITELMA

Vammaisneuvosto pitää sujuvan kaupunkiliikkumisen ohjelman tavoitteita hiilijalanjäljen pienentämiseksi kannatettavina. Ohjelmassa liikkumista tarkastellaan vain tilastollisesti, joten ne ihmiset, joilla on vaikeuksia liikkumisessa ja joilla ei ole mahdollisuutta valita liikkumismuotoaan, jäävät vaille huomiota. Nämä ihmiset muodostavat väestön ikääntyessä kasvavan joukon, joka tulee ottaa huomioon liikkumista suunnitellessa.

Keskustan alueella pyritään vähentämään autoilua tekemällä auton käyttö vähemmän houkuttelevaksi. Samalla unohdetaan ne kaupunkilaiset, joille liikkumisen edellytys on auton käyttö ja autolla pääsy lähelle kohdetta. Keskustan liikennejärjestelyjä tehtäessä tulee ottaa huomioon saattoliikenne ja liikuntaesteisten liikkuminen ja pysäköiminen omalla autolla.

Suunnitelmaan tulisi yksityiskohtaisemmin sisällyttää palvelulinjaliikenteen ja siihen olennaisesti liittyvän avustajapalvelun edelleen kehittäminen.  Palvelulinjoilla on sovitut reitit ja ne sisältävät tarvittaessa asiakkaan kotoa noutamisen ja paluun. Kestävän liikkumisen järjestämismuotona palvelulinja avustajapalveluineen tukee kotona asumista ja mahdollistaa päivittäisen itsenäisen asioinnin ja osallistumisen. 

Rakenteellisen pysäköinnin toimivuus ja maksuttomuus tulee turvata liikkumisesteisen pysäköintitunnusta käyttävälle myös Kivisydämessä. Ajantasainen tieto le-pysäköintipaikoista tulee olla helposti saavutettavissa, nyt paikoista ei ole saatavilla ajantasaista, julkista tietoa.

Kaupunkiliikenteen suunnitelma ei tuo riittävästi esille joukkoliikenteestä tiedottamista. Joukkoliikenteen reiteistä, aikatauluista ja esteettömyydestä on tiedotettava saavutettavalla tavalla, nyt näin ei ole. Avustajan käyttö joukkoliikenteessä on turvattava; avustajan tarpeen voi osoittaa esim. EU:n vammaiskortilla. Joukkoliikenteessä tulee ottaa käyttöön pysäkkikuulutukset. Kaupunkikeskuksille tulee laatia opastesuunnitelma.

Pyöräilybaanojen merkinnöissä tulee huomioida näkövammaiset ja erityistä huomiota tulee kiinnittää mm. risteyksiin ja joukkoliikenteen pysäkkialueisiin.

Liikenteen suunnitteluun tulee luoda hyvään suunnittelukäytäntöön pohjautuva kaupungin laajuinen ohjeistus, johon tärkeänä osana sisältyy esteettömyys.

Mikäli pyöräily lisääntyy suunnitelman mukaisesti, tarvitaan hyväksi havaittuja rakenteellisen pyöräpysäköinnin laitteita. Sama koskee myös uusia sähkökäyttöisiä nopeita liikkumisvälineitä. Nämä uudet liikkumisvälineet aiheuttavat myös uusia turvallisuusvaatimuksia liikenneväylillä.

Kunnossapidon kehittämissuunnitelmassa tulee huomioida myös esteetön liikkuminen talo- ja liiketilaliittymien kohdalla.

Osaamista ja tietoa kaikkien huomioimiseen SUMP:ssa sekä käytännön ongelmien ratkaisuun on olemassa mm. Oulun kaupungin vammaisneuvostolla. Nykyisellään SUMP ei ole Suomen ratifioiman YK:n vammaissopimuksen mukainen.

Oulussa 16.4.2021

Lasse Jalonen

Puheenjohtaja                                            
Oulun kaupunki vammaisneuvosto                                 

________________________________________________________________

LAUSUNTO IKÄIHMISTEN, ERITYISRYHMIEN, KIIREETTÖMIEN SIIRTOJEN SEKÄ PAARIVARUSTEISTA AJONEUVOA VAATIVIEN ASIAKKAIDEN KULJETUSPALVELUISTA       24.3.2021

Asia esiteltiin vammaisneuvoston kokouksessa 19.3.2021.

 

Esittelyssä mainittu asiakkaiden ja sidosryhmien kuulemistilaisuus ei toteutunut tarkoituksenmukaisella tavalla, edes vammaisneuvosto ei saanut siitä tietoa. Todettiin myös että maininta hidasajosta puuttui palveluntuottajan ja henkilöstön vähimmäisvaatimusten kohdasta. Vammaisneuvosto suosittaa käyttämään kuvaavaa kieltä, jolloin lause ”kuljettaja ei käytä matkan aikana lainvastaisesti matkapuhelinta” muutettaisiin muotoon (esim.) ”kuljettaja ei käytä matkapuhelinta matkan aikana ilman lainmukaista handsfree-laitetta”.

Vammaisneuvosto toteaa jyrkästi, ettei suomen kielen taitotasoa voi laskea. Kuljettajan ja asiakkaan väliset ommunikointitilanteet voivat olla haastavia ja tulkinnanvaraisia molemmin puolin. Kuljettajan on osattava aktiivisesti selvittää asiakkaan viesti suomeksi, usein toistamalla asiakkaan puhetta tai lukemalla ääneen asiakkaan tuottamaa vaihtoehtoista kommunikaatiota.

Vähimmäisvaatimuksista ajoneuvoille todetaan nykyisellään, että ”autoon tulee päästä vaikeuksitta erilaisilla pyörätuoleilla”. Tämä tulee korvata asiakaslähtöisemmällä ilmauksella: ”autoon pääsy tulee olla asiakkaalle turvallinen ja vaivaton kokemus huomioiden sekä manuaaliset, että sähkökäyttöiset pyörätuolit”. Vähimmäisvaatimuksiin huomautetaan myös Trafin ohje, jonka mukaan irtoturvavyö tulee olla kiinnitettävissä auton rakenteisiin, ei vain pyörätuolin ympäri.

Laadun osalta todettiin, että kalustosta hissin ja luiskan laatuvaatimukset tulee lisätä lausuntoon (esimerkkejä laadun arviointiin: luiskan käyttökulma, pinta, reunukset. Hissi: ikä, nostojen määrä, huoltohistoria, pilarit, reunukset, turvaläppä, kaiteet.

Sanktioista keskustellessa selvisi, että esitys oli muutoinkin kesken ja sen osalta puutteellinen. Keskustelua käytiin mm. pyörätuolin kiinnittämisen lisäksi paarin maininnasta sanktioiden kohdalla sekä aiemmin mainitusta rakenteisiin kiinnittymättömästä vyöstä. Myös laatuvaatimusten laiminlyönnistä tulee muodostaa sanktio asiakasnäkökulman korostamiseksi.

______________________________________________________________

LAUSUNTO KOTOUTTAMISOHJELMASTA  2022-2025            24.3.2021

Vammaisneuvostolle esitetty kotouttamissuunnitelma koskee kaikkia ulkomaalaistaustaisia maahanmuuttajia terveyteen tai vammaisuuteen katsomatta. Suunnitelmassa ei kuitenkaan ole mainittu lainkaan vammaisia henkilöitä, lapsia tai aikuisia. Vammaiset ja pitkäaikaissairaat maahanmuuttajat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja suunnitelmassa tulisi tarkemmin kuvata, miten erityisen tuen palvelut toimivat kotoutumisen tukena. Erityisesti vammaisneuvosto näkee tarpeelliseksi määritellä, miten tietoa annetaan perheille esimerkiksi vertaistukea varten ja miten aikuiset tai lapset löytävät paikallisten järjestöjen piiriin.

Vammaisneuvosto näkee kotoutumisohjelman 2022-2025 vahvuutena, että se kattaa laajasti kaupungin eri toimialat. Toimialojen aktiivinen osallistuminen kotoutumisen tukemiseen onkin tärkeää. Tämä laaja-alaisuus on kuitenkin myös suunnitelman heikkous. Suunnitelma sisältää suuren joukon aikeita, jotka ilmaistaan passiivimuodossa ilman, että työstä vastaavia tahoja mainittaisiin selkeästi tai velvoitettaisiin ryhtymään tiettyihin toimiin. Kotoutumisen tukeminen edellyttää kaupungin toimihenkilöiden kouluttautumista, jota ja jonka vastuutahoja tai sisältöä ei suunnitelmassa tuoda riittävästi esille. Järjestöjen vertaistukihenkilöiden kouluttaminen puuttuu suunnitelmasta.

 

Syntyy vaikutelma, että kotoutumisen tukeminen etenee yhteisen hyvän tahdon varassa ilman riittävän tarkoin määriteltyjä vastuutahoja. Vastuutahojen puuttuminen näkyy erityisesti suunnitelman seurantaosiossa, jonka mukaan seuranta toteutetaan kyselyillä ja tilastollisilla tarkasteluilla, määrittelemättä niiden konkreettista tekijää tai merkitystä.

_______________________________________________________________

LAUSUNTO

OULUN KAUPUNGIN AVOIMEN HALLINNON SUUNNITELMA JA TOIMENPITEET 2021-2023              26.1.2021

Vammaisneuvosto pitää tärkeänä kaupungin hallinnon kehittämistä avoimemmaksi. Avoimen hallinnon suunnitelma ja toimenpiteet sisältää monia tähän tähtääviä toimenpiteitä. On tärkeää, että nämä toimenpiteet toteutetaan eikä dokumentti jää pelkäksi hyvien aikeiden julistukseksi.

Avoimeen hallintoon kuuluu olennaisesti hallinnon käytännön prosessien hyvä suunnittelu ja arviointi.  Kuntalaisten kuuleminen asioiden ja palveluprosessien valmisteluvaiheessa sekä asiakas palautteiden vastaanottaminen ja huomioiminen prosessien toimivuuden arvioinnissa edistävät saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Kaupunkilaisten osallistamista asioiden valmisteluun ja kehittämiseen on viime vuosina lisätty eri tavoin. Myös Suomen ratifioima YK:n vammaissopimus edellyttää vammaisten kuntalaisten osallisuuden parantamista ja esteiden aktiivista poistamista (artikla 29) Paras keino aktivoida asukkaita osallistumaan, on osoittaa, että osallistumisella on todella jotain merkitystä.  Avoimuutta siitä, mitä asukkaat esittävät ja esitysten toteutumisesta on tärkeää. Avoimuus hallinnossa lisää myös suvaitsevuutta. Hyviä esimerkkejä kaupunkilaisten osallistamisesta ovat kehitysvammaisten asumispalvelujen ja kuljetuspalvelujen toisen kierroksen kilpailutusten valmistelut, joiden yhteydessä sidos- ja asiakasryhmillä oli mahdollisuus vaikuttaa palvelukuvausten sisältöön.

Kaupungin viestinnän ymmärrettävyyttä voidaan parantaa visualisoinnilla, mutta visuaalinen esitystapa ei saa korvata sanallista. Jotta viestintä tavoittaa mahdollisimman monet kaupunkilaiset, viestinnän tulee olla monimuotoista: kirjallisen esityksen lisäksi tulee käyttää grafiikkaa, videoita äänitteitä, isokirjoitusta ja pistekirjoitusta. Lisäksi monimutkaisten asioiden kuvaaminen helposti ymmärrettävänä, jopa selkokielellä, palvelee kaikkia joiden on vaikea lukea tai käyttää suomenkieltä. Viestinnän tulee olla oikea-aikaista. Varoittavana esimerkkinä on kuljetuspalveluista tiedottaminen kesällä 2018, joka tavoitti asiakkaat vasta uuden käytännön käyttöön ottamisen jälkeen.

Viestinnässä on muistettava, että vielä on iso ryhmä kaupunkilaisia - etenkin ikäihmisiä – jotka eivät osaa, pysty tai halua käyttää digipalveluita. Niiden rinnalla tulee tarjota selkeitä ja helppokäyttöisiä puhelinpalveluita, kuten esimerkiksi ajanvarauspalvelut. Koteihin jaettava paperinen Mun Oulu oli erittäin hyvä kanava tiedottaa ikäihmisille.

Kun kaupungille hankitaan tieto- ja viestintäjärjestelmiä, tulee huomioida niiden käytettävyys myös vammaisten toimihenkilöiden käyttöön. Vammaiset toimihenkilöt ovat hyödyllinen resurssi, sillä heillä on runsaasti sellaista hiljaista tietoa, joka paljolti puuttuu vammattomilta. Koska sähköiset kokouskäytännöt yleistynevät, myös niiden saavutettavuuteen tulee kiinnittää huomiota.

Vammaisten henkilöiden osallisuuden ja osallistumisen yhtenä edellytyksenä on kaupungin rakennetun ympäristön esteettömyys ja palvelujen saavutettavuus. Esimerkiksi julkisten tilojen opasteissa on paljon kehitettävää. Kaupungissa tarvitaan esteettömyyskoordinaattorin vankkaa osaamista, tätä puoltavat myös Suomea velvoittavan vammaissopimuksen useat artiklat. Tärkeää on myös, että sekä päättäjät että virkamiehet tuntevat koko kaupungin yhdyskuntarakenteen erilaisine piirteineen ihan reuna-alueita myöten.

Suunnitelman teksti on osin toisteista ja antaa esteettömyydestä väärän kuvan. Ilmaus ”voidaan esittää” tulee vaihtaa vahvemmin velvoittavammaksi, samoin ”helpoiten tämä onnistuu” tulee muotoilla ”Suomea velvoittavan YK:n vammaissopimuksen mukaan”

”Esteettömyys tarkoittaa esteetöntä kulkua fyysisessä ympäristössä, kuten rakennuksissa, ulkoalueilla ja julkisissa liikennevälineissä. Esteettömyyttä voidaan edistää esimerkiksi huomioimalla pyörätuolia tai apuvälinettä käyttävät henkilöt tai näköesteiset henkilöt julkisten tilojen suunnittelussa. Jotta esteettömyys toteutuisi, tulee rakentamisessa huomioida esteettömyyskriteerit sekä kulkuväylien riittävä leveys.  Helpoiten tämä onnistuu, kun jo palvelujen ja rakennusten suunnitteluvaiheessa ovat mukana kokemusasiantuntijat ja palvelujen käyttäjät.”

________________________________________________________________________________

LAUSUNTO

Mielenterveys- ja päihdeasumispalvelujen hankinta                                                                   
18.1.2021

 Asiakirjojen mukaan asumispalveluja on tarkoitus hankkia asiakkaille, joilla on yksilölliseen asumiseen liittyvä tuen ja ohjauksen tarve ja sen keskeinen peruste on päihteiden ongelmakäytttö ja/tai mielenterveysongelma. Annettavat palvelut perustuvat sosiaalihuoltolain 1301/2014 säännöksiin.

Hankinta toteutetaan Oulun kaupungin sekä useiden kuntien ja kuntayhtymien dynaamisena yhteishankintana, jonka ylläpidosta vastaa Oulun kaupunki.

 Vammaisneuvosto pitää erittäin tärkeänä suunnitelmassa olevan palvelukokonaisuuden hankintaa.  Palvelukokonaisuuteen liittyvillä erilaisilla asumispalveluilla on mahdollisuus turvata asiakkaille ihmisarvoisen elämän perusta.  Kuvauksessa korostetaan jokaisen oikeutta omaan asuntoon.

 Asiakasryhmissä on henkilöitä, jotka ovat syrjäytymisvaarassa ja ongelmiinsa liittyvien haasteiden vuoksi jopa asunnottomia.  Asiakkaille järjestetyt avopalvelut eivät ole olleet riittäviä tai sopivia tai henkilöt eivät ole omien ongelmiensa vuoksi kyenneet niitä vastaanottamaan ja niihin sitoutumaan.

 Palvelukuvauksessa tuodaan hyvin monipuolisesti esille asumispalveluluokkien

• tuettu asuminen
• palveluasuminen
• tehostettu palveluasuminen

sekä niiden osien palvelusisältö, mm.  asiakkaiden päivittäiset tarpeet, tuki päihteettömyyteen ja riippuvuuksien ehkäisy, osallisuuden, omatoimisuuden ja itsemääräämisoikeuden tukeminen ja suunnitelmallinen kuntoutus.  Jokaisen palveluluokan kohdalla on lisäksi tuotu monipuolisesti esille erilaiset haasteet ja vaatimukset, joita palveluluokan asiakkailla on sekä se, miten palveluntuottajan odotetaan niihin vastaavan.

 Vammaisneuvosto haluaa nostaa pohdittavaksi seuraavaa:

 Alkoholin lisäksi erilaisten huumeiden ja voimakkaiden lääkkeiden käyttö on lisääntynyt ja riippuvuudet niistä voivat täysin hallita ja ohjata ihmisen elämää.  Kuten palvelukuvauksessa tuodaan esille, päihteiden pitkäaikainen käyttö tuottaa  ja aiheuttaa terveydelle suuria haittoja ja sitä myöten arkielämän toiminnoille ja kokonaiselämänhallinnalle suuria vaikeuksia.  Pois ei voi sulkea myöskään päihteiden käytön mukanaan tuomaa viiteryhmää, joka ei useinkaan tue päihteettömyyttä vaan ehkä päinvastoin.

 Vammaisneuvosto näkee perusoikeutena oikeuden omaan asuntoon, mutta pohdittavana on, miten asiallinen asuminen ja kokonaisvaltainen ihmisarvoinen elämä turvataan, mikäli päihteidenkäyttö hallitsee keskeisesti ihmisen elämää.

 Vammaisneuvosto pitää tärkeänä, että ennen palvelupäätöksen tekemistä asiakkaalle laaditaan ammatillinen hoitosuunnitelma yhdessä  asiakkaan,  lääkärin, palvelun valmistelijan/päätöksentekijän  sekä  muiden ammattilaisten sekä asiakkaan suostumuksella omaisten kanssa.  Tässä suunnitelmassa luodaan yhteisesti asiakasta kuunnellen tavoitteet ja sellaiset menettelytavat päihteiden käytön hillitsemiseen ja lopettamiseen, joihin asiakas voi, vaikkapa asteittain, sitoutua. Tätä suunnitelmaa seuraavat sekä tilaajan edustaja että palvelun järjestäjä.

 Silloin, kun asiakkaan tarpeet edellyttävät henkilökunnan läsnäoloa ja valmiutta ympäri vuorokauden, kyseessä on toisen henkilön antaman ja järjestämän vahvan hoivan ja huolenpidon tarve.  Usein tähän liittyy terveydentilasta johtuva kyvyttömyys omaan itseen liittyvään päätöksentekoon.  Voidaan ajatella, että tässä vaiheessa asiakas on jo voimakkaan ulkopuolisen suojelun tarpeessa ja hänen kohdallaan tulee mennä terveys edellä.  Asiakkaan lääkäri sekä muu ammattihenkilöstö ovat keskeisessä asemassa yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa hoitosuunnitelman tekemisessä. Vammaisneuvosto pohti, miten noin vahvan palvelukokonaisuuden tarvitseva asiakas voi esim. oman terveyden huomioon ottaen käyttää enää päihteitä ja kuka niitä hänelle palvelukotiin hankkii ja toimittaa.  Perustellusti voidaan ajatella, että asiakas ei niitä itse kykene hankkimaan.

 Vammaisneuvosto näkee erittäin myönteisenä palvelukuvauksen mukaisen asumissuunnitelman tekemisen ja seuraamisen.  Suunnitelmassa on mahdollisuus jokaiselle asiakkaalle laatia häntä kuunnellen hänen tarpeitaan sillä hetkellä palveleva ja tulevaisuuteen katsova suunnitelma.

 Palvelukuvauksessa esille tuotu henkilöstön erityisosaaminen mahdollistaa eri ikäryhmien sekä eri asiakasryhmien erilaisten haasteiden huomioonottamisen. kokonaisuutena henkilöstön osaamisen tulee olla monialaista.  Osaavaa henkilökuntaa tulee olla myös riittävästi, sillä asiakkaiden tarvitsemat palvelut voivat olla ennakoimattomia ja suurestikin suunnitelmasta poikkeavia.

___________________________________________________________________________________

Vammaisneuvoston lausunto erityislasten koulukuljetusten kilpailutuksen palvelukuvauksesta

Vammaisneuvosto keskittyy lausunnossaan sellaisten erityisryhmien koulukuljetuksiin, jotka eivät voi käyttää joukkoliikennettä.

Palvelukuvauksessa on esitetty kattavasti kalustovaatimukset. Vammaisneuvosto pitää hyvänä sitä, että kunkin koulun kuljetuksia hoitaa sama palveluntuottaja. Mahdollisuuksien mukaan myös ajoneuvon kuljettajien tulee pysyä koulukohtaisesti samana.

Vammaisneuvosto huomauttaa antaneensa jo aikaisemmin edellisen kilpailutuksen yhteydessä lausunnon kuljetuspalvelujen palvelukuvauksesta. Tätä ei kuitenkaan ole tarpeeksi hyödynnetty koulukuljetusten palvelukuvausta laadittaessa. Vammaisneuvosto korostaa myös saattoliikenteen toimivuuden merkitystä koulukuljetusten kannalta.

Esteettömien ajoneuvojen muut vaatimukset (Palvelukuvaus s. 6 invavarusteisen auton muut vaatimukset)                          

Vammaisneuvosto katsoo, että sekä kaupunki- että maaseutuolosuhteisiin soveltuu samanlainen luiska tai pyörätuolinostin. Nostimen koossa tulee huomioida erilaisten liikkumisen apuvälineiden käytön mahdollisuus. Pyörätuolinostimen tulee ehdottomasti olla kaksipilarinen ja siinä on oltava turvakaiteet molemmin puolin. Pyörätuoli tulee kiinnittää pyörätuolin rungosta.

Palvelukuvauksessa mainitaan ”autossa on irtoturvavöitä pyörätuolissa matkustaville”. Kuljettaja on vastuussa siitä, että kaikki matkustajat kiinnitetään tieliikennelain 90 § määräysten mukaisesti turvavöillä. Tämä on vaatimus myös kaupungin vammaispalvelukuljetuksissa.

Alaluokassa 3A pieni esteetön auto palveluntuottajan tulee varmistua siitä, että ajoneuvo täyttää vähintään palvelukuvauksessa annetut vaatimukset.

Tulevaisuudessa on huomioitava, että oppilaskuljetuksissa käytettävät linja-autot ovat kaikille sopivia kaupunkiliikenteessä käytettäviä matalalattiabusseja, joissa on vakiona luiska tai nostin.

Kuljettajille asetettavat vaatimukset

Palvelukuvauksen kuljettajalle asetettavissa vaatimuksissa on suurin osa sellaisia, jotka sisältyvät heidän asiakaspalvelutehtäväänsä. Sen sijaan palvelukuvauksesta puuttuu vaatimuksia, jotka liittyvät erilaisten asiakkaiden kohtaamiseen.

Kuljettajilta edellytetään sosiaalisia taitoja ja tietoa ja ymmärrystä erilaisista asiakkaista. Kuljettajan tulee osata toimia esimerkiksi erilaisia kommunikointitapoja käyttävien, näkö- ja kuulovammaisten tai haastavasti käyttäytyvien lasten kanssa. Tilaajan tulee huolehtia siitä, että kuljettajilla on saatavissa erityisryhmien kohtaamiseen liittyvää koulutusta. Koulutus tulisi suunnitella sivistys- ja kulttuuripalvelujen ja hyvinvointipalvelujen yhteistyönä. Tilaajan ja palveluntuottajien tulee valvoa kuljetusten laatua ja hyödyntää tässä kokemusasiantuntijoita.

Koulumatkalaisten turvallisuuden takaamiseksi tilaajan tulee huolehtia siitä, etteivät kuljetettavat jää autoon valvomatta. Tämän takaamiseksi tarvitaan vastaanottaja matkan kohteessa tai avustaja matkan aikana.

 

 

________________

 

Lausunto Oulun kaupungin ikääntymispoliittisesta ohjelmasta Ikävoimainen Oulu 2021–2030

Vammaisneuvosto pitää ikääntymispoliittista ohjelmaa tärkeänä linjauksena aikana, jolloin ikääntyneiden osuus kaupungin väestöstä kasvaa. Ohjelmassa esitetään neljä hyvin valittua teemaa ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Osa toimenpiteistä on kuitenkin muotoiltu löysästi käyttäen ilmaisuja: kehitämme, mahdollistamme, koordinoimme jne.

Strategiassa ei voida nostaa esille kovin yksityiskohtaisia asioita -ainoastaan kehittämisen suuntaviivat.

Strategian keskeinen ajatus on, että ikääntyvät ihmiset voivat asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Kotona asumisen olennainen edellytys on kotien ja asumisympäristön esteettömyys. Asumisympäristöjä tulee kehittää tasapuolisesti eri osissa kaupunkia, myös kanta-Oulun ulkopuolella. 

Kun ikääntyvän omat voimavarat eivät riitä, tarvitaan omassa kodissa asumisen ja asioiden hoitamisen tueksi uusia ratkaisuja, joita myös vähävaraisen ikääntyvän tulee voida hyödyntää. Näitä ovat esimerkiksi apuvälineet, asunnon muutostyöt ja tukihenkilöt.

Yksinäiset omassa kodissa ilman läheisverkoston tukea asuvat ikääntyvät tarvitsevat asumisen tueksi kokonaisvaltaisen palvelujärjestelmän, johon liittyy myös tarvittava asioiden hoito ja edunvalvonta.  Kaupungin, seurakunnan ja järjestöjen yhteistyöllä tulee kehittää tiedonvälitystä, jotta avun tarpeet tulevat paremmin esille eikä kukaan syrjäydy ja jää tarvitsemastaan avusta osattomaksi.

Kotona asumista tukevia hoiva- ja hoitopalveluja ovat omaishoito ja perhehoito. Molempia tulee kehittää ja merkittävästi lisätä.  Omaishoitajille tulee taata mahdollisuus pitää vapaat ja vapaiden aikaisten palvelujen tulee soveltua eri asiakasryhmille. Omaishoidontuen ja siihen liittyen palvelujen tulee kohdistua sekä sopimusomaishoitajiin että ilman palkkiota läheisiään hoitaviin. 

Strategiassa ei ole riittävästi huomioitu erityisryhmien ikääntymisen haasteita. Strategia on laadittu ns. hyväosaisten näkökulmasta unohtaen, että myös esimerkiksi vammaiset, kehitysvammaiset ja mielenterveyden ongelmista kärsivät ikääntyvät eikä heillä ole voimavaroja valmistautua ns. hyvään ja terveeseen vanhuuteen. Merkittävällä osalla ikääntyvistä ei ole taloudellisista tai muista syistä mahdollisuuksia toimia kuten hyvinvoiva enemmistö. Oulun kaupunki ei saa unohtaa

Ohjelmassa näitä ikääntyviä erityisryhmiä ja heidän erityisiä tarpeitaan.

Ohjelmassa korostuu digitaalisuus. Kaikkia digitaalisia järjestelmiä suunniteltaessa on pidettävä mielessä saavutettavuus. Mikään keskeinen palvelu ei myöskään saa jäädä pelkästään digitaalisin välinein käytettäväksi.

Saavutettavuus tulisi mainita myös kuvassa 2 esitettyjen hyvinvoinnin osatekijöiden joukossa.

Moni ikääntynyt on myös liikkumisesteinen. Siksi vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut ja sosiaalihuoltolain mukainen liikkumisen tuki tulee saada toimiviksi etenkin, kun Oulu on laaja-alueinen kaupunki.

Palvelujen hankinta kilpailuttamalla ei mahdollista kuntalaisen yksilöllisten tarpeiden huomioimista palvelujen tuottamisessa. Palvelujen järjestämistapoja tulee monipuolistaa ja kaupunkilaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omienpalvelujensa toteuttamiseen tulee parantaa.

Koska ikääntymispoliittisen ohjelman aikajänne on pitkä, on tärkeää, että sen toteutumista seurataan riittävän lyhyin aikavälein. Tähän seurantaan ikääntyvien ja vammaisten järjestöiltä on saatavissa arvokasta kokemusperäistä tietoa. 

Vammaisneuvosto toivoo, että ohjelma julkaistaisiin saavutettavassa sähköisessä muodossa ja sellaisena painettuna versiona, jossa värit ja kontrastit helpottaisivat heikkonäköisten lukemista.

Oulussa 9.10.2020

Oulun kaupungin vammaisneuvosto

                                                                                                    

Lausunto/muistio lyhytaikaishoidon muutoksista hyvinvointipalveluissa

Oulun kaupungin vammaisneuvosto käsitteli kokouksessaan 11.9.2020 § 106 lyhytaikaishoidon muutoksia. Asiaa esittelivät sosiaalijohtaja Arja Heikkinen, asiantuntija Hanna-Riitta Kahelin, palveluesimies Riitta Typpö, lyhytaikaishoidon palvelut sekä tila-asiantuntija Marjaana Haarala, hyvinvointipalvelut.

Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen esitteli vammaisneuvostolle lyhytaikaishoidon tämänhetkisen tilanteen ja tulevaisuuden suunnitelmat.

Esteettömyyskoordinaattori Jaana Solasvuo esitteli Hiirosenkodin esteettömyysraportin (liite). Raportin keskeinen sisältö on tämän muistion lopussa.

Tilojen riittävyys ja laatu tulee varmistaa kehitysvammaisten asiakkaiden palvelujen turvaamiseksi. Uusien Intiön tilojen rakentaminen on välttämätöntä. Uudet tilat eivät kuitenkaan ratkaise tämänhetkistä tilannetta, jossa kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan sekä lyhytaikaishoidon tiloissa on suuria puutteita.

Tilojen tulee vastata kehitysvammaisten ihmisten tarpeita. Se, että tilat ovat aikaisemmin olleet hoivatiloja, ei takaa tilojen soveltuvuutta kehitysvammaisille. Tilahallinnolla ei ollut etukäteen tarkkaa tietoa millaisen asiakasryhmän käyttöön Hiirosen tilat tulevat eikä esteettömyyskoordinaattorin tarkastusta tilattu ennen tilojen käyttöönottoa.

Tilasuunnittelun tulee olla pitkäjänteistä, jottei väliaikaistiloihin siirtyminen tapahdu sellaisella kiireellä kuin syyskuun alussa 2020. Hanhilehdon remontti on ollut tiedossa, samoin kehitysvammaisten ja nykyisten tilojen määrä. Tahkokankaan sulkemisen jälkeen osa siellä lyhytaikaishoidossa olleista kehitysvammaisista on edelleen ilman heille sopivaa paikkaa.

Kehitysvammaisilla, samoin kuin heidän vanhemmillaan, tulee olla oikeus saada ajoissa tietoa tulevista muutoksista sekä mahdollisuus päästä tutustumaan uusiin tiloihin riittävän ajoissa.

Vammaisneuvosto esitti huolensa myös työntekijöiden jaksamisesta ko. väliaikaistiloissa etenkin niiden käyttöönoton yhteydessä (keskeneräisyys).

Tiloista on tehtävä turvalliset sekä asiakkaille että työntekijöille.

Esteettömyyskoordinaattori Jaana Solasvuo toteaa, että Hiirosenkodin tiloissa on useita esteettömyyspuutteita, joita kaikkia ei voida korjata.Tilat ovat laitosmaiset. Tiloihin johtaa jyrkkä luiska; myös itse tiloissa on jyrkkä luiska.Valaistus on kirkas ja tiloissa on liiallisia heijastuksia. Tiloissa on paljon sähköpistokkeita ja sprinklereitä, takka ym. joihin saattaa päästä käsiksi. Äänensiirtojärjestelmä puuttuu. Hississä ei ole induktiosilmukkaa eikä ääniopasteita.

LIITE

Esteettömyysraportti

Kehitysvammaisten väliaikaiseen hoitoon tarkoitetut tilat Hiiroisessa

Osoite: Merikotkantie 5 OULU

Saapuminen

Hiiroseen on helppo saapua. Alueelle ohjaa selkeä opaste
parkkipaikat ovat rakennuksen edessä

Rakennus

Rakennukseen johtaa pitkä jyrkkä luiska. Luiska niin jyrkkä, että sitä pitkin on vaikea pyörällisellä apuvälineellä liikkua. Luiskan ohella myös portaat, mutta niiden epätyypillisen askelluksen takia ne ovat vaikeat liikkua.

Hissillä pääsee toiseen kerrokseen, jossa väliaikaishoitopaikka sijaitsee. Hissi ei ole esteetön; induktiosilmukkaa ei ole hississä eikä se edustalla
luiskan ja portaiden kunnossapidosta tulee huolehtia.

Ulko-ovet

Automaattiavaus.
Riittävän leveä kulkuaukko

Käytävät

Pitkät, lattiat niin kiiltävät että aiheuttavat suuria heijastuksia
tukikaiteet käytävien reunoilla keihästävät. Tukikaiteet saattavat olla joillekin asiakkaille vaikeita, takertumisriski.
Palosammuttimet, palohälyttimet ja sprinklerit tavoitettavissa käytävillä ja oleskelutiloissa. Saattavat houkuttaa joitain asiakkaita koskettelemaan niitä
 jyrkkä luiska toisella käytävällä vaikeuttaa liikkumista

Asiakkaiden huoneet

Sähköpistokkeita yms. saavutettavilla, saattavat houkutella koskettelemaan
kaapistoja, jotka eivät ole lukittavia
joissain huoneissa vesipisteitä ja pesualtaita, vesivahinkoriski

Yhteistila

Melko pieni.
Induktiosilmukka puuttuu.
Tilasta tulee häkkimäinen, kun se rajataan AVI:n vaatimilla porteilla
keittiöön menevä portti liian matala mutta myös portin alta pääsee ryömimään keittiöön.
Takka, takanreunus saattaa houkutella kiipeämään

Hygieniatilat

Tilavat.
Ainakin osassa esteettömissä WC- tiloissa käsipyyheteline liian ylhäällä.
Hälytykset puutteelliset.

Muut tilat

Sähköpistokkeita yms. saavutettavilla, saattavat houkutella koskettelemaan.
Saippua- ja käsihuuhteille varatut telineet eivät sovellu tänne, ovat metallisia ja houkuttelevat koskettelemaan.
Metalliset, seinäkiinnitteiset roskapussitelineet eivät sovellu asiakaskunnalle.

Valaistus

Neonvaloputket, häikäisevä valo.
Spottimaiset valot eivät myöskään sovellu.
Häikäisevä vastavalo käytävän päissä olevista ikkunoista hankala monille.

Värit

Maltilliset

Opasteet

Puutteelliset

Piha-alue

Vehreän ja viihtyisän näköinen.
Ei tietoa miten siellä pääsee liikkumaan, onko esteettömiä kalusteita.

Yhteenveto

Laitosmainen.

Itsenäisesti vaikeasti saavutettava.

Joillekin saattaa olla vaikeasti saavutettava myös avustajan kanssa ulkona olevan luiskan jyrkkyyden vuoksi.

Valaistus kirkas, ei himmennettävissä.

Kuulo-olosuhteet heikot.

Tilavat hygieniatilat, joissa kuitenkin hälytykset puutteelliset.

Valaistus ja heijastukset liiallisia.

Paljon sähköpistokkeita, palosammuttimia yms. joihin asiakkailla saattaa olla houkutus tarttua.

_________

LAUSUNTO

As Oy Oulun Punarinta

Ehdollinen                

Perustelut:

As Oy Punarinnan porrashuoneista porras B on suunnattu ikääntyneille henkilöille. Siksi olisi tärkeää, että esteettömyys toteutuisi ketjumaisesti kaikkialla.

Suunnitelmissa esitetty hissi on mitoitukseltaan niin kapea, ettei se mahdollista pyörätuolin tai pyörällisen apuvälineen kääntymistä hississä. Peruuttaminen on em. apuvälineiden käyttäjille tapaturmariski. Jossain vaiheessa ikääntyvillä liikkumiseen liittyvät vaivat lisääntyvät niin, että he joutuvat käyttämään liikkuessaan jotain apuvälinettä.

Suunnitelmissa käsijohteet ovat puutteelliset. Käsijohteiden tulee aina olla sekä portaissa että luiskissa kahdella korkeudella sekä riittävän pitkät. Korkeuksien tulee olla 700 mm sekä 900 mm. Portaissa tulee olla aina myös kontrastireuna ja käsijohteiden tulee olla yhteneväiset myös lepotasoilla. Turvalliset portaat ovat helpot liikkua ja houkuttelevat liikkumaan.

Pihakaivojen kohdalla suunnitelmissa on maininta, että jyrkkyydet ylittävät 5 %. Tällöin kuitenkin piha-alueelle muodostuu kompastumisvaaran aiheuttavia painanteita. Suurin sallittu jyrkkyys on 5 %, suositus olisi kuitenkin 3%.

Tuulikaapin jälkeen on suunniteltu 8 % kaltevuudeltaan oleva luiska. Luiska on esteettömyysmääräysten mukainen kaltevuudeltaan mutta käytännössä heikkovoimaisten on sitä vaikea käyttää. Näin kalteva luiska on jyrkkä aiheuttaen vaikeuksia joillekin pyörällistä apuvälinettä ja pyörätuolia käyttäville. Lisäksi luiska on hankala esimerkiksi sellaisille, joilla on jäykät nilkat tai reisiamputaatio. Täten tällainen ratkaisu ei ole esteetön. Ratkaisu on erikoinen pääkulkuväylälle. Aina kun käytetään luiskaa, on siinä ohella oltava myös portaat, joita tässä tapauksessa ei ole.

Asetus rakennuksen esteettömyydestä

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥ 1200 mm. Lisäksi kulkuväylän on oltava havaittava, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton. Kaltevuuksien tulee alittaa 5 %.

Kulkuväylillä painanne/nousu/rako saa olla max. 5 mm. Tämä koskee kaivonkansia yms. Tätä suuremmat erot aiheuttavat kompastumis- ja liukastumisvaaran. Nyt suunnitelmissa on esitetty yli 5 % kallistukset kaivojen kansien kohdalla.

Luiska 2 §

Luiskan tulee olla helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton. Leveyden tulee olla ≥ 900 mm. Lisäksi luiskassa pitää olla 50 mm:n suojareuna, jos luiska ei rajaudu kiinteään rakenteeseen. Luiskan ala- ja yläpäässä tulee olla ≥1500 mm pitkä vaakasuora tasanne.

Luiskasta kohdassa muut tilat. Jos luiska aiotaan toteuttaa, olisi hyvä ennen luiskaa ja luiskan jälkeen olla varoittava elementti varoittamassa luiskasta.

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Ulko-oven avautumispuolen etäisyys seinän sisänurkasta tai muusta kiinteästä esteestä oven ulkopuolella tulee olla ≥ 400 mm.

Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm.

Rakennuksen sisäänkäynnin tulee erottua selkeästi rakennuksen julkisivusta, joko valaistuksen, värityksen tms. avulla.

Ovet 4 §

Ovileveydet:

Asuinrakennuksen sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaan leveyden tulee olla ≥ 850 mm.

Porraskäytävästä asuntoon johtavan oven vapaan leveyden tulee olla ≥ 850 mm.

Asuinhuoneisiin, asumista palveleviin välttämättömiin tiloihin ja rakennuksen käyttöä palveleviin tiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaan leveyden tulee olla ≥ 800 mm.

Asukkaiden yhteisen esteettömän wc-tilan oven vapaan leveyden tulee olla ≥ 850 mm.

Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä, tällöin kynnys saa olla ≤ 20 mm korkea ja muotoiltava siten, että sen voi helposti ylittää pyörätuolilla.

Tasoero asuntokohtaisen ulkotilan oven yhteydessä oven ulkopuolella saa olla > 20 mm, jos se on kohtuudella poistettavissa ulkotilan varustelulla. Rakennuksen ulko-oven ja asuinrakennuksen käyttöä palvelevan tilan oven on toimittava siten, että liikkumis- tai toimimisesteinen henkilö voi sen helposti avata.

Oviaukot ovat suunnitelmissa väljiä, ne helpottavat kulkemista. Kaikissa tiloissa on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä kynnyksettömyyteen.

Automaattiset ovenavaajat, ovipuhelimet yms. on sijoitettava korkeudelle, jolta ne ovat kaikkien ulottuvilla. Avauslaitteiden, ovipuhelimien yms. tulee sijaita kontrastisella alustalla. Ovenavaajat tulee merkitä kansainvälisellä pyörätuolisymbolilla.

Vammaisneuvosto suosittaa, että kaikkien asuntojen sisäänkäyntioviin asennetaan oviautomatiikan vaatimat johdotukset valmiiksi jo rakennusvaiheessa.

Rakennuksen sisäiset kulkuväylät 5 §

Asuinrakennuksen yleisten tilojen sisäisen kulkuväylän on oltava helposti havaittava, pinnaltaan tasainen ja luistamaton.

Jos kulkuväylän leveys on <150 mm vähintään 15 m välein tulee olla kääntymistila, jonka halkaisija on ≥1500 mm.

Muut tilat 6 §

Yleisten tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille.

Asunnon eteisessä ja keittiössä tulee olla halkaisijaltaan ≥ 1300 mm kääntymistila.

Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista kaikissa tiloissa, jotta tilan hahmottaminen on helppoa.

Tuulikaapin jälkeen on suunniteltu 8 % kaltevuudeltaan oleva luiska. Luiska on esteettömyysmääräysten mukainen kaltevuudeltaan. Näin kalteva luiska on kuitenkin jyrkkä aiheuttaen vaikeuksia joillekin pyörällistä apuvälinettä ja pyörätuolia käyttäville. 8% jyrkkä luiska vaatii jo melkoisesti voimia, jotta sen jaksaa kelata pyörätuolilla ylös.  Lisäksi luiska on hankala sellaisille, joilla on jäykät nilkat. Täten tällainen ratkaisu ei ole esteetön.

Vammaisneuvosto toteaa, että aina kun joudutaan tekemään luiska, on suunnittelu siltä osin epäonnistunut. Tällaiseen kohteeseen eivät luiskat kuulu, vaan tasoerot tulee hoitaa muilla keinoin varsinkin näin keskeisellä liikkumisalueella. 

Asukastupa toimii kokoustilana, joten sinne suosittelemme induktiosilmukan asennusta jo rakennusvaiheessa, jolloin sen asentaminen on vaivatonta ja edullista.

Lopulta huoneiden kalustus ja varustelu ratkaisevat miten esteettömään ratkaisuun päästään.

Yhteys tasojen välillä 7 §

Portaiden lisäksi tulee olla hissi, jos käynti rakennuksessa sijaitsevaan asuntoon on sisääntulon kerrostaso mukaan lukien kolmannessa tai sitä ylemmässä kerroksessa.

Jos käynti rakennukseen on kerrostasojen välissä, sisääntulonkerrostasona pidetään näistä alempaa.

Hissiyhteyden on ulotuttava sisäänkäyntitasoon ja jokaiseen tasoon, josta on käynti asuntoon tai rakennuksen käyttöä palvelevaan tilaan.

Hissin korin leveyden tulee olla ≥ 1100 mm (ovisivu) ja syvyyden ≥ 1400 mm.

Hissin mitoitus suunnitelmissa on esteettömyysasetuksen mukainen. Rakennuksen käyttäjäkunta huomioon ottaen näin kapea hissi ei ole tarkoituksenmukainen. Pitkään ja kapeaan hissiin mahtuvat paarit, mutta pyörällisen apuvälineen käyttäjä joutuu joko peruuttamaan hissiin mennessään tai sieltä poistuessaan.

Peruuttaminen aiheuttaa tapaturmariskin, sillä pyörällistä apuvälinettä käyttäville saattaa peruuttaminen olla vaikeaa. Matala askel, huimaus tai hahmottamishäiriöt vaikeuttavat apuvälineen hallintaa peruuttaessa. Ikäihmisillä apuvälineiden käyttö arjessa on tavallista, joten käytännön arjen sujuminen tulee myös hissin osalta varmistaa. Tilava hissi myös mahdollistaisi paremmin esimerkiksi suurten tavaramäärien kuljetukset, kuten muutot.

Saatujen lisäselvitysten perusteella alkuperäinen hissimäärittely oli ”suurempi hissikori sänkymitoituksella”. Vammaisneuvosto edellyttää, että nykyinen paarimitoitus muutetaan sänkymitoitukseksi turvallisuuden ja käytettävyyden takaamiseksi.

WC- ja pesutila 9 §

    Jokaisessa asunnossa tulee olla vähintään yksi WC- ja pesutila, jossa on halkaisijaltaan ≥ 1300 mm vapaa tila. Kiinteät kalusteet on sijoitettava vapaaseen tilaan nähden siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. Tila on varustettavissa liikkumisesteiselle henkilölle sopivaksi.

Asukkaiden yhteisen sauna-, pesu- ja pukuhuonetilan on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Tilan yhteydessä olevan wc-tilan on oltava esteetön.

Kalusteiden sijoittelu ja väritys määrittävät, miten ne sopivat toimimisesteisille henkilöille. Tähän seikkaan on kiinnitettävä huomiota.

Saunaan suositellaan kiuasta, josta lämpö siirtyy myös lattian rajaan.

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Porras 3 §

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 850 mm. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla.

Luiskan lisäksi on oltava aina portaat.  

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa ja luiskissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät. Leveissä portaissa käsijohde tulee olla myös portaan keskellä.

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

Rakennuksen piha-alue

Esteettömyys koskee myös rakennuksen piha-aluetta pinnoitteineen ja leikkivälineineen. Esteettömiin hankintoihin velvoittaa hankintalaki.

Pihan pintamateriaalien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Leikkivälineille tulee päästä myös vaunuilla, rattailla ja pyörällisillä apuvälineillä. Penkkien vieressä tulee olla tilaa vaunuille ja/ tai pyörätuolille.

Leikkivälineiden ja puistonpenkkien tulee olla esteettömiä. Nyt esimerkiksi valituista penkeistä ja leikkivälineistä ei ole tietoa, koska kuvat niistä puuttuvat.

Leikkivälineet, kalusteet ja laitteet tulee sijoittaa niin, ettei niihin ole vaaraa törmätä. Niiden värin tulee olla myös kontrastinen taustaansa nähden, jotta ne ovat hyvin havaittavissa.

Ohjeeksi piha-alueiden suunnitteluun suositellaan Helsinki kaikille- ohjeita:

https://www.hel.fi/helsinkikaikille/fi/ohjeita-suunnitteluun/rakennusten-suunnitteluoppaat/

 

Merja Niemelä	Jaana Solasvuo
asiantuntijasihteeri	esteettömyyskoordinaattori

                       

_________

 

LAUSUNTO

Vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin ja sosiaalihuoltolain mukaiseen liikkumisen tukeen liittyvät asiakasohjeen ja -tiedotteen luonnokset

Yleistä asiakirjoista

Vammaisneuvosto pitää välttämättömänä, että asiakasohje ja-tiedote laaditaan erikseen vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen käyttäjille ja sosiaalihuoltolain mukaista liikkumisen tukea käyttäville. Jos kummankin lain mukaiset palvelut käsitellään samoissa asiakirjoissa, näiden kahden palvelun erilaiset käytännöt tuottavat hämminkiä ja sekaannuksia.

Tekstiä laadittaessa tulee ottaa huomioon lukijakunta, josta osalle lakiteksti ja muu käsitteellinen ilmaisu voi tuottaa ymmärtämisvaikeuksia.

Dokumenteista tulee laatia myös selkokieliset versiot.

Näkövammaisia varten teksti tulee tuottaa pistekirjoituksella ja äänitteenä.

Kuljetuksia koskeva asiakasohje ja -tiedote ovat tämän lausunnon liitteinä. Vammaisneuvosto on liitteisiin merkinnyt muutosehdotuksia.

Yleistä kuljetuspalveluista

Ohjeessa tulee täsmentää, miten menetellään silloin, kun opiskelevan asiakkaan opiskelu edellyttää saman päivän aikana siirtymistä paikasta toiseen.Vastaava tilanne syntyy, jos työssä käyvä asiakas työskentelee samana päivänä useammassa kuin yhdessä työpaikassa tai joutuu omalla kustannuksellaan siirtymään saman työnantajan toimipisteiden välillä.

Matkan tilaus

Kuljetuksen suorittavaan autoon tulee välittää myös asiakkaan puhelinnumero sekä puhelinnumero, josta auto on tilattu silloin kun tilauksen on tehnyt asiakkaan puolesta joku muu. Lisäksi autoon tulee välittää puhelinnumero, johon kuljettaja ottaa yhteyttä ongelmatilanteessa. Tämän numeron kautta kuljettaja voi esimerkiksi tavoittaa yksin matkustavan vaikeavammaisen vastaanottajan, jos matkustaja itse ei pysty asiaa hoitamaan.

Tekstiviestin käytöstä kuljetuksen tilaamisessa tulee antaa yksityiskohtaiset ohjeet. Tilaajan tulee saada kuittaus tekstiviestitilauksen vastaanottamisesta lyhyessä määräajassa.

Jos auto ei saavu asiakkaan antamaan osoitteeseen tilauksen mukaiseen aikaan, eikä Matkapalvelukeskus onnistu järjestämään kuljetusta kohtuullisessa ajassa, asiakkaalla tulee olla oikeus tilata normaali taksi ja saada kuittia vastaan korvaus kuluista.

Saattaja matkassa

Koska saattaja voidaan ottaa kuljetukseen matkan varrelta, olisi luonnollista, että hänet voitaisiin myös jättää kuljetuksesta matkan varrelle.

Matkan kustannusten jakamista kuvaavat esimerkit tulee täsmentää ja esittää yksityiskohtaisesti. Kuljetuksessa voi olla mukana perheen jäseniä ja muita itse maksavia henkilöitä. He maksavat tietyn osan matkan hinnasta. Tämä osa ei ole ”omavastuuosuus” eikä ”asiakasmaksu”, jotka toisaalla ohjeessa todetaan samaa merkitseviksi.

Yhteiskuljetukset

Yhteiskuljetuksia ja -kyytejä ei tule käsitellä sama notsikon alla, vaan niiden ero tulee tuoda selvästi esille etenkin, kun maksukäytännöt poikkeavat toisistaan.

Asiakasmaksut

Kuten edellä todetaan, termien ”asiakasmaksu” ja ”omavastuu(osuus)” käyttö tulee huolellisesti tarkistaa.

Invakyydit

Vammaisneuvosto ehdottaa ”Invakyydit”-otsikon korvaamista otsikolla ”Kuljetukset esteettömillä autoilla”

Ohjeessa tulee mainita, että kuljettaja huolehtii asiakkaan ja apuvälineen kiinnittämisestä (ei ainoastaan pyörätuolin).

Lähikunnat

Vammaisneuvosto pitää tärkeänä säilyttää yliviivattu teksti ja poistaa ”Mikan luonnos”.

Asiakastiedote

Kaikkien kuljetuksia toteuttavien yritysten matkan tilaamiseen sopivat puhelinnumerot tulee lisätä asiakastiedotteeseen. Vammaisneuvosto korostaa, että yhteystietojen jakaminen vain netissä ei riitä.

Lähikunnissa asuvia oululaisia varten tulee laatia erillinen ohje, joka käsittelee kuntien sisäisiä matkoja.

Esittelyssä vammaisneuvostolle ilmeni, että lähikuntiin valitut palveluntuottajat ajavat vain lähikuntien sisäisiä (ei lähikuntien välisiä) matkoja. Oulun eteläpuolisista kunnista asioidaan paljon Kempeleessä, esim. Liminka -Kempele(Zeppelin)-Liminka on erittäin tavallinen reitti. Näihin kuntarajoja ylittäviin matkoihin pitää tilata Oulun alueen palveluntuottaja. Tämän käytännön toimivuutta ja taloudellisuutta kaupungin kannalta kannattaa harkita ja seurata.

Ohjeistus kuntarajat ylittävistä matkoista tulee kirjata myös lähikunnissa asuvien ohjeeseen.

Kilpailutuksessa ei saatu henkilöautoja joihinkin lähikuntiin. On huolehdittava, että 1.9. näitä autoja on saatavissa

Otsikko ”Oleelliset muutokset vaikeavammaisten kuljetuspalvelua koskevissa soveltamisohjeissa:” ei kerro mitään uusille asiakkaille. Otsikon ja koko asiakastiedotteen tulee kuvata tulee kuvata nykyistä menettelyä, ei verrata menneeseen.

Tuttutaksi-oikeus

Tuttutaksi-oikeuden toteutumiseen tulee kiinnittää tähänastista enemmän huomiota. Oikeus ei toteudu sillä, että palveluntuottaja ilmoittaa asiakkaalle "tuttujen" autojen numerot, koska autojen kuljettajat voivat vaihtua alinomaa. Sekä tilaajan että palveluntuottajien tulee nyt panostaa siihen, että asiakas pääsee vaikuttamaan siihen, kuka on tuttu taksinkuljettaja. Asia on erittäin tärkeä etenkin monille kehitysvammaisille ihmisille, koska epämieluinen kuljettaja voi jopa estää liikkumisen kokonaan. Kun kuljettaja on asiakkaalle mieluinen ja luotettava, ongelmia ei ole ja moni tosi vaikeavammainenkin uskaltaa matkustaa yksin saattajalta saattajalle. Asiakkaalle tulee muistuttaa, että sosiaalityöntekijän pitää viedä tuttu taksin numero asiakasprofiiliin.

 

Lausunto: Hintan päiväkoti

Puoltava                     

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 16.6.2020 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Koska kyseessä on esteettömyyskoordinaattorin ja Oulun kaupungin vammaisneuvoston yhteislausunto vammaisneuvoston toiveet, vaatimukset ja kommentit löytyvät Ouka vane: merkinnän jälkeen.  

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

Esteettömät autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella sekä merkintänä alustaan. Maanpinnan kallistukset saavat sivuttaissuunnassa olla enintään 2%.

Luiska 2 §

Luiskan tulee olla helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton. Leveys ≥ 900 mm. Lisäksi siinä pitää olla suojareuna, jos luiska ei rajaudu kiinteään rakenteeseen. Luiskan ala- ja yläpäässä tulee olla ≥ 1500 mm pitkä vaakasuora tasanne. Ulkotilassa olevan luiskan kaltevuus voi olla suurempi kuin 5% vain, jos luiska on katettu tai sulana pidetty.

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

Kulkuväylillä enintään 5 mm:n tasoerot ovat sallittuja. Kaivonkannet, törröttävät laatat yms. muodostavat kompastumisriskin. Kulkuväylät tulee tehdä huolella.

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien tulee erottua riittävästi rakennuksen julkisivuista. Sisäänkäyntien ovien tulee olla myös liikkumis- tai toimintaesteisten henkilöiden helposti avattavissa. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm.

Ulko-ovet suositellaan varustettaviksi oviautomatiikalla. Kyynärkytkimen sijoituspaikka tulee valita huolella ja se tulee myös opastaa. Kytkimen tulee olla kontrastinen alustaansa nähden.

Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Sisäänkäyntien tulee erottua julkisivuista. Sisäänkäyntejä on hyvä korostaa esimerkiksi väreillä tai valoilla.

Ouka vane: Kuraeteisten kalusteiden ja kuramattojen tulee sopia myös liikkumisesteisille henkilöille.

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on ≥800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm.

Rakennusten sisäisten ovien tulee olla helposti avattavia.

Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista.

Yhteys tasojen välillä 8 §

Jos tasoero on yhtä suuri kuin kerroskorkeus tai sitä suurempi, kulku tasojen välillä tulee järjestää hissillä.

Ouka vane: Toiseen kerrokseen on suunniteltu yleisiä tiloja. Vammaisneuvosto vaatii, että rakennukseen tulee vähintään henkilönostin. Suosittelemme, että hissikori on riittävän tilava (esimerkiksi 1400 mm x1400 mm), jotta esimerkiksi rollaattori mahtuu kääntymään hississä ympäri. Näin pyörällisillä apuvälineillä ei tarvitse peruuttaa pois hissistä.

WC- ja hygieniatilat 10 § ja 11 §

Muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa olevista pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimintaesteiselle henkilölle.

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen siinä on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälyttimillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. WC-istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Vaihtoehtoisesti voi olla kaksi toistensa peilikuva-WC-tilaa, joissa vain toisella puolella istuinta on 800 mm vapaata tilaa. Julkisessa rakennuksessa istuimen käsituet suositellaan kiinnitettäviksi seinään.

Suositus: yhden molemminpuolisesti käytettävän WC-tilan sijaan tulisi olla kaksi toispuoleista, toistensa peilikuvallista WC-tilaa. Suunnitelmassa on WC-tiloja tarpeeksi ja ne on hyvin sijoitettu.               

Kokoontumistilat 12 §

Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous-, tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä.

Induktiosilmukoita ei ole esitetty suunnitelmissa. Induktiosilmukka on oltava salissa/ monitoimitilassa ja ruokailutilassa. Minimissään osassa opetustiloissa, sekä muissa opastustiloissa varauksena.

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas.

Askelman etureunassa tulee aina olla kontrastireuna.

Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 850 mm. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla.

Ouka vane: Sisäportaan alle jäävä tyhjä tila voi muodostaa törmäysvaaran. Se tulee poistaa kiinteällä rakenteella.

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa ja luiskissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät. Leveissä portaissa käsijohde tulee olla myös portaan keskellä.

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

Rakennuksen piha-alue

Esteettömyys koskee myös rakennuksen piha-aluetta. Pihan pintamateriaalien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Leikkivälineille tulee päästä myös vaunuilla, rattailla ja pyörällisillä apuvälineillä. Leikkivälineiden ja puistonpenkkien yms. varusteiden tulee olla esteettömiä ja ne tulee sijoittaa kulkuväylien sivuun kontrastisille alueille. Esteettömiin hankintoihin velvoittaa hankintalaki.

Ohjeeksi piha-alueiden suunnitteluun suositellaan Helsinki kaikille- ohjeita:

https://www.hel.fi/helsinkikaikille/fi/ohjeita-suunnitteluun/rakennusten-suunnitteluoppaat/

Esteettömyyssuunnitelmat

Rakentamisen edetessä esteettömyyssuunnitelmat on esitettävä esteettömyyskoordinaattorille. Opastesuunnitelma kuuluu em. suunnitelmiin.

 

Jaana Solasvuo	Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori	Asiantuntijasihteeri

 

 

Lausunto: Vihannestien päiväkoti, Oulunsalo

Ehdollinen

Perustelut

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 9.6.2020 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Koska kyseessä on esteettömyyskoordinaattorin ja Oulun kaupungin vammaisneuvoston yhteislausunto vammaisneuvoston toiveet, vaatimukset ja kommentit ovat Ouka vane: merkinnän jälkeen. 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

Esteettömät autopaikat tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle sisäänkäyntiä. Nämä autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella sekä merkintänä alustaan.

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

Kulku-urat ja värikontrastit auttavat erityisesti näkövammaisia löytämään esteettömästi pääovelle.

Ouka vane: Portin tulee olla myös apuvälineiden käyttäjien ja myös yhdellä kädellä avattavissa.

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien tulee erottua riittävästi rakennuksen julkisivuista. Sisäänkäyntien ovien tulee olla myös liikkumis- tai toimintaesteisten henkilöiden helposti avattavissa. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm. Ulko-ovet suositellaan varustettaviksi oviautomatiikalla. 

Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Suositellaan, että sisäänkäynti toteutetaan ilman luiskia, esim. maanpinnan muotoilulla.

Kaikkien teräsrakenteisten luiskien osien ritilöiden silmukkakoon tulee olla alle 5 mm. Luiskassa tulee olla turvareunat molemmin puolin, ellei luiska rajoitu muuriin, seinään tai vastaavaan. Turvareunan korkeus on vähintään 50 mm. Kaikkien luiskien ala- ja yläpäässä tulee olla vähintään 1 500 mm:n kokoinen tasanne.

Ouka vane: Pääsisäänkäynnin yhteyteen on esitetty kattamatonta luiskaa. Vaikka katolla on lumiesteet niin on mahdollista, että katolta putoaa lunta luiskan päälle. Tämä aiheuttaa vaaraa ja vaikeuttaa kunnossapitoa. Luiskien rakentamista tulee välttää ja tasoero tulee hoitaa maanpinnan muotoilulla.

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on ≥800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm.

Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Sisäisten kulkuväylien ovien tulee olla helposti avattavia. Tällöin toimintarajoitteisten kulkeminen rakennuksessa onnistuu itsenäisesti.

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista.

WC- ja hygieniatilat 10 § ja 11 §

Muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa olevista pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimintaesteiselle henkilölle.

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen siinä on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC- ja hygieniatilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. Molemmilta puolin käytettävässä WC-tilassa istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Toispuoleisesti käytettävässä WC-tilassa istuimen toiselle puolelle jää 800 mm vapaata tilaa. WC-istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä molemmissa malleissa.

Julkisessa tilassa suositellaan seinään kiinnitettäviä tukikaiteita WC-istuimen vieressä. Käsienpesuallas ei saa olla leveä, keinuva malli vaan suosituksena on ovaalin muotoinen allas, jossa on samassa sekä laskutaso että kontrastinen tukikaide.

Toispuoleiset WC-tilat ovat käytettävämpiä kuin molemminpuoliset. Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Suositus: rakennuksessa on kaksi toistensa peilikuvana tehtyä esteetöntä WC-tilaa yhden kaksipuolisen sijaan.

Kokoontumistilat 12 §

Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous-, tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä.

Induktiosilmukat puuttuvat esteettömyyssuunnitelmasta. Ne tulee täydentää suunnitelmaan.

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 850 mm. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla.

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa ja luiskissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden ja luiskien alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden ja luiskien loppumisen jälkeen.

Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät. Leveissä portaissa käsijohde tulee olla myös portaan keskellä. Käsijohteiden on oltava kontrastiset ympäristöönsä nähden ja materiaalin sellaista, ettei se ole märkänäkään liukas. Käsijohteen oikeaan rakenteeseen tulee kiinnittää huomiota, jotta käsijohde on toimiva.

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä.

Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

Rakennuksen piha-alue

 Esteettömyys koskee myös rakennuksen piha-aluetta pinnoitteineen, välineineen ja kalustuksineen. Pihan pintamateriaalien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kalusteiden luo tulee päästä pyörällisillä apuvälineillä. Penkkien vieressä tulee olla tilaa vaunuille ja/ tai pyörätuolille. Kalusteiden värin tulee olla myös kontrastinen taustaansa nähden, jotta ne ovat hyvin havaittavissa. Kalusteet, varusteet ja laitteet tulee sijoittaa kulkureittien ulkopuolelle kontrastisille värialueille, jottei niihin ole vaaraa törmätä. Tämä koskee esim. polkupyöräparkkeja. Esteettömiin hankintoihin velvoittaa hankintalaki. 

Kivituhka on hyvä alusta kulkureitiksi, koska se on kova ja märkänäkin luistamaton. Sen sijaan turvahiekka on liian pehmeää esteettömäksi kulkuväyläksi. Esteettömien kulkureittien kaltevuudet eivät ilmene suunnitelmasta, mutta ne saavat olla enintään 5% kulkusuunnassa ja 2 % poikittaissuunnassa.

Ohjeeksi piha-alueiden suunnitteluun suositellaan Helsinki kaikille- ohjeita:

https://www.hel.fi/helsinkikaikille/fi/ohjeita-suunnitteluun/rakennusten-suunnitteluoppaat/

Esteettömyyssuunnitelmat

Rakentamisen edetessä esteettömyyssuunnitelmat sekä pihan että rakennuksen osalta on esitettävä esteettömyyskoordinaattorille. Opastesuunnitelma kuuluu em. suunnitelmiin.

Jaana Solasvuo	Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori	Asiantuntijasihteeri

 

Lausunto: Kehitysvammaisten asumispalveluiden kilpailutus                     

LUONNOS 22.6.2020

Kaupunki on osallistanut kilpailutukseen eri osapuolia hyvin. On pidetty kaksi markkinavuoropuhelua, järjestetty asumisilta yhdessä Oulun kehitysvammaisten tuki ry:n kanssa, tehty kysely palvelun käyttäjille ja selvitetty toiveita kehitysvammaisten ihmisten asumisen tulevaisuudesta. Kommentteja asiakirjoihin onkin pyydetty usealta osapuolelta.

Palvelukuvaus on erittäin laaja ja siksi ehkä hiukan vaikeaselkoinen luettava.

Hankintasopimus on kattava, mutta laatuasioita ei voi koskaan korostaa liikaa.

Dynaaminen hankinta on sikäli hyvä, että mukaan voi tulla uusia toimijoita hankintakauden ajan. Prosessi tuntuu kuitenkin hyvin pitkälti tilaajan ja tuottajan tarpeista lähtevältä, ei palvelun käyttäjien tarpeista lähtevältä.

Vammaisneuvosto haluaa kiinnittää huomiota myös alihankinnan käyttöön. Alihankintaa ei tule missään tapauksessa ketjuttaa. Malli ei sovi minkään vastuullisen yrityksen työhön, saati sitten kehitysvammaisten asumispalveluihin.

Palvelukuvauksessa palvelujen keskeinen sisältö ja tavoitteet (kohta 4) kertoo sen, että tulevaisuudessa yhä useampi kehitysvammainen ihminen asuu ns. kevyemmässä asumismuodossa kuin nyt on vallalla. Oikea-aikainen, riittävä asumisvalmennus ja itsenäisyyden tukeminen on täten erittäin tärkeää. Jotta jokaiselle löytyy paras, tarpeita vastaava asumismuoto, on asiakkaan tunteminen ja asiakassuunnitelman laatiminen ratkaisevassa osassa. Monen kehitysvammaisen ihmisen puolesta omaiset tai läheiset ovat hyvin ratkaisevassa osassa, kun mietitään kehitysvammaiselle läheiselle parasta asumismuotoa. Palvelun tilaajan on huolehdittava siitä, että myös kehitysvammainen ihminen, jolla ei ole "puolesta puhujaa", saa parhaan mahdollisen laadukkaan palvelun. Asumismuodon valinnassa pitää myös ottaa huomioon, että yksinäisyys ei lisäänny eikä asiakas eristäydy yhteiskunnan normaaleista toiminnoista. Kehitysvammainen ihminen itse ei useinkaan ole kykenevä käyttämään valinnanvapautta päätöksissään. Siksi asiakkaan tarpeet huomioon ottava tuettu päätöksenteko on usein välttämätöntä.

Palvelukuvaus kertoo kattavasti palveluntuottajalle asetettavat vaatimukset. Palvelun sisältöä ei kuitenkaan aina pysty toteuttamaan kuvatulla tavalla, koska kehitysvammaisuuteen liittyvät piirteet tulee aina huomioida erittäin tarkkaan. Esimerkiksi kohta 5.4. Ateriapalvelut: "Asiakas päättää itse oman ateriapalvelunsa tarpeen ja laajuuden. Asiakas voi valita kuinka moneen ateriointiin hän päivässä osallistuu ja maksaa". Kehitysvammaisten ihmisten joukossa on hyvin paljon henkilöitä, jotka eivät ole kykeneviä tekemään tällaisia päätöksiä. Tällöin palveluntuottaja vastaa siitä, että jokainen asukas syö terveellisesti ja riittävästi.

Vammaisneuvosto haluaa tuoda esille, että Oulussa ongelmia on nykyisin erityisesti haastavasti käyttäytyvien ja autististen kehitysvammaisten tilanteessa - niin lyhyt- kuin pitkäaikaisasumisessa sekä päiväaikaisessa toiminnassa.

Myöskään alaikäisten pitkäaikaisasuminen kodin ulkopuolella ei ole tyydyttävällä tasolla. Tähän liittyy myös kriisipaikkojen vähyys ja niihin jonottaminen.

Lyhytaikaisasumisessa (tilapäishoito) on omaisten palautteen mukaan toistuvasti ongelmia. Ne liittyvät laatuun, henkilökunnan vaihtuvuuteen ja osaamisen puutteisiin (esim. vaihtoehtoiset kommunikoinnin tavat.) Laadun puutteet lyhytaikaisasumisessa ovat sitä luokkaa, että osa perheistä ei käytä tilapäishoitoa ollenkaan. Oulussa pitäisi voimakkaammin kehittää ja käynnistää vaihtoehtoisia muotoja toteuttaa lyhytaikaishoitoa. Toivottavasti tämä kilpailutus tuo Ouluun laadukkaan lyhytaikaishoidon palvelun tuottajia ja valinnan mahdollisuutta.

Asumispalveluissa ei valitettavasti voi läheskään aina toteutua valinnan vapaus, koska tänä päivänä paikka osoitetaan sieltä, missä sattuu olemaan tilaa.

Asumisvalmennukseen täytyy panostaa ehdottomasti nykyistä enemmän. Tähän on suuri tarve jo siksikin, että kehitysvammaiset asuvat ja tulevat asumaan yhä kevyemmällä tuella. Tämä onkin otettu hyvin huomioon kilpailutuksen asiakirjoissa.

 

Lausunto: Vuolle

Ehdollinen                  

Perustelut

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 12.6.2020 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Pihasuunnitelmat ovat liian yleispiirteiset.

Koska kyseessä on esteettömyyskoordinaattorin ja Oulun kaupungin vammaisneuvoston yhteislausunto vammaisneuvoston toiveet, vaatimukset ja kommentit ovat Ouka vane: merkinnän jälkeen. 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

Esteettömät autopaikat tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle sisäänkäyntiä. Nämä autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella sekä merkintänä alustaan.

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

Kulku-urat ja värikontrastit auttavat erityisesti näkövammaisia löytämään esteettömästi pääovelle.

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien tulee erottua riittävästi rakennuksen julkisivuista. Sisäänkäyntien ovien tulee olla myös liikkumis- tai toimintaesteisten henkilöiden helposti avattavissa. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm. Ulko-ovet suositellaan varustettaviksi oviautomatiikalla. 

Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Suositus: pääoven sisäänkäynti varustetaan äänimajakalla tai ainakin sille tehdään siihen varaus.

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on ≥800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm.

Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Sisäisten kulkuväylien ovien tulee olla helposti avattavia. Tällöin toimintarajoitteisten kulkeminen rakennuksessa onnistuu itsenäisesti.

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista.

Kiinteässä kalustuksessa esteettömyys huomioidaan esimerkiksi siten, että vahtimestarin tiski suunnitellaan ja rakennetaan niin, että siihen ulottuu myös pyörätuolista. Osan tiskistä tulee olla matalammalla ja matalaan osaan varataan riittävä jalkatila. Sama koskee ravintolan tiskiä.

Yhteys tasojen välillä

Jos tasoero on pienempi kuin rakennuksen kerroskorkeus, tasojen välillä on oltava yhteys joko luiskalla, hissillä tai muulla kiinteästi asennetulla pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle soveltuvalla henkilöiden nostoon tarkoitetulla laitteella. Jos tasoero on yhtä suuri kuin kerroskorkeus tai sitä suurempi, yhteys tasojen välillä tulee hoitaa hissillä.

Hissin kooksi suositellaan vähintään 1500 mm x 1500 mm, leveys kuitenkin vähintään. 1340 mm ja syvyys vähintään 1400 mm. Tällöin hissi on riittävän tilava, jotta pyörällinen apuväline mahtuu pyörähtämään ympäri. Nyt esitetyn kokoisessa hississä pyörällisen apuvälineet joutuvat peruuttamaan, mikä lisää tapaturmariskejä.

Ouka vane: Vammaisneuvoston mielestä tällaisessa kohteessa henkilönostin ei ole riittävä, vaan rakennuksessa tulee olla oikea hissi. Hissi tulee varustaa esteettömäksi; mm. kohonäppäimet, äänimajakat ja induktiosilmukat kuuluvat esteettömän hissin varustuksiin. Hissin tulee noudattaa EN 81-70- standardia.

WC- ja hygieniatilat 10 § ja 11 §

Muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa olevista pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimintaesteiselle henkilölle.

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen siinä on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC- ja hygieniatilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. Molemmilta puolin käytettävässä WC-tilassa istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Toispuoleisesti käytettävässä WC-tilassa istuimen toiselle puolelle jää 800 mm vapaata tilaa. WC-istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä molemmissa malleissa.

Toispuoleiset WC-tilat ovat käytettävämpiä kuin molemminpuoliset. Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Esteettömään WC-tilaan ei suositella lainkaan sijoitettavaksi lastenhoitopöytää. Sekä lastenhoito, että toimintarajoitteisen WC-käynti vievät aikaa ja tällöin tila on pitkään varattu. Lisäksi jos lastenhoitopöytä jää alas, toimintarajoitteinen henkilö ei välttämättä saa sitä nostetuksi ylös. Suositus on, että lastenhoidolle järjestetään oma tila, joka varustellaan lapsia ja heidän vanhempiaan varten. Tällainen tila on heille varmasti parempi kuin esteetön WC.

Suositus pukuhuonetiloista: esteettömäksi pukuhuoneeksi suunnitellaan tila, jossa on esteetön WCpukuhuoneen yhteydessä.

Kokoontumistilat 12 §

Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous-, tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä.

Jos liikuntasali on jaettavissa useaan osaan, tulee induktiosilmukan toimia erikseen jokaisessa osassa. Myös ruokasalissa tulee olla silmukka. Palvelupistesilmukat tulee olla sekä infossa että kahvilan palvelutiskillä. Luokkatiloissa voi käytöstä riippuen riittää induktiosilmukan varaus.

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 850 mm. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla.

Turvallisissa portaissa on kontrastireuna joka askelmassa.

Suositus: portaista varoittamaan tehdään varoitusalue. Varoitusaluetta on 600mm ennen portaita niiden alussa ja portaiden ylätasanteella ennen portaita 1200 mm kun kulkuväylä johtaa suoraan portaaseen.

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa ja luiskissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen.

Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät. Leveissä portaissa käsijohde tulee olla myös portaan keskellä. Käsijohteiden on oltava kontrastiset ympäristöönsä nähden ja materiaalin sellaista, ettei se ole märkänäkään liukas.

Ouka vane: Vammaisneuvosto muistuttaa, että käsijohteet tulee asentaa myös rakennuksen sivuilla olevien sisäänkäyntien portaisiin.

Sisäportaan alle jäävä tyhjä tila muodostaa törmäysvaaran. Se tulee poistaa kiinteällä rakenteella.

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä.

Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

Rakennuksen piha-alue

Esteettömyys koskee myös rakennuksen piha-aluetta pinnoitteineen, välineineen ja kalustuksineen. Pihan pintamateriaalien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kalusteiden luo tulee päästä pyörällisillä apuvälineillä. Penkkien vieressä tulee olla tilaa vaunuille ja/ tai pyörätuolille.  Kalusteiden värin tulee olla myös kontrastinen taustaansa nähden, jotta ne ovat hyvin havaittavissa. Kalusteet, varusteet ja laitteet tulee sijoittaa kulkureittien ulkopuolelle kontrastisille värialueille, jottei niihin ole vaaraa törmätä. Tämä koskee esim. polkupyöräparkkeja. Esteettömiin hankintoihin velvoittaa hankintalaki. 

Piha-alueen suunnitelmat ovat vielä liian suurpiirteiset, jotta niistä voidaan lausua. Kivituhka on hyvä alusta kulkureitiksi, se on kova ja märkänäkin luistamaton. Esteettömien kulkureittien kaltevuudet eivät ilmene suunnitelmasta, mutta ne saavat olla enintään 5% kulkusuunnassa ja 2 % poikittaissuunnassa. Kulkureitin leveyttä on vaikea tulkita suunnitelmista, mutta se kannattaa mitoittaa vähintään 1200 mm:n levyiseksi. Käytön ja sijainnin mukaan leveys voi olla 1200 mm  - 2300 mm. Kaksi pyörällistä apuvälinettä mahtuu ohittamaan toisensa, kun leveys on 1800 mm.

Nurmikenttä voi olosuhteista riippuen olla vaikea pyörällisen apuvälineen käyttäjälle. Märkyys, pehmeys ja liukkaus estävät nurmella liikkumisen.

Ohjeeksi piha-alueiden suunnitteluun suositellaan Helsinki kaikille- ohjeita:

https://www.hel.fi/helsinkikaikille/fi/ohjeita-suunnitteluun/rakennusten-suunnitteluoppaat/

Esteettömyyssuunnitelmat

Rakentamisen edetessä esteettömyyssuunnitelmat sekä pihan että rakennuksen osalta, on esitettävä esteettömyyskoordinaattorille. Opastesuunnitelma kuuluu em. suunnitelmiin.

Jaana Solasvuo	Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori	Asiantuntijasihteeri

 

Lausunto: Hanhilehdon toimintakeskus

Puoltava                     

Perustelut

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 4.5.2020 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n asetusta sovelletaan luvanvaraiseen hallinto-, palvelu-, toimisto- liike-, varasto- ja tuotantorakennuksen sekä asuinkerrostalon yleisten tilojen korjaus- ja muutostyöhön, laajentamiseen, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen hallinto-, palvelu-, toimisto-, liike- tai asuinkäyttöön siltä osin kuin esteettömyyden parantaminen on rakennuksen ominaisuudet sekä toimenpiteen laatu ja laajuus huomioon ottaen tarkoituksenmukaista.

Kyseessä on korjausrakentamiskohde, jossa rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu vain osin. Tiloissa toimii nykyisin kehitysvammaisten päiväkeskus. Rakennuksen toisessa siivessä on ollut maahanmuuttajapalveluita ja niiden tilalle laajenee kehitysvammaisten päivätoiminta. Tänne entisten maahanmuuttajapalveluiden tiloihin tulee tiloja kehitysvammaisille, joilla on monia erityistarpeita ympäristönsä suhteen. Nämä erityistarpeet liittyvät mm. valaistukseen, akustiikkaan, näkemiseen, havainnointiin ja kuulemiseen. Em. syiden vuoksi kaikkia esteettömyysmääräyksiä erityisesti näissä osissa rakennuksen tiloista ei voida noudattaa. Tällaisia ovat esim. määräysten vaatimat käsijohteet ja kontrastit.

Koska kyseessä on esteettömyyskoordinaattorin ja Oulun kaupungin vammaisneuvoston yhteislausunto, vammaisneuvoston toiveet, vaatimukset ja kommentit ovat Ouka vane: merkinnän jälkeen. 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

Esteettömät autopaikat tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle sisäänkäyntiä. Nämä autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella sekä merkintänä alustaan.

Ouka vane: Oulun kaupungin pysäköintinormin mukaan LE-autopaikkoja tulee olla vähintään 3 kpl.

Luiska 2 §

Luiskan tulee olla helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton. Leveys ≥ 900 mm. Lisäksi siinä pitää olla suojareuna, jos se ei rajaudu kiinteään rakenteeseen. Luiskan ala- ja yläpäässä tulee olla ≥ 1500 mm pitkä vaakasuora tasanne. Ulkotilassa olevan luiskan kaltevuus voi olla suurempi kuin 5% vain, jos se on katettu tai sulanapidetty. Jos sisäänkäynnille on luiska, tulee lisäksi olla myös portaat.

Nykyisissä sisäänkäynneissä on liikaa jyrkkyyttä, niitä pitää loiventaa.

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

Nykyisiä kulkureittejä tulee parantaa huomioiden näkövammaiset. Värikontrasteja tulee lisätä. On varmistettava, että kulkureitti rakennukseen on esteetön eri kulkusuunnista.

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien tulee erottua riittävästi rakennuksen julkisivuista. Sisäänkäyntien ovien tulee olla myös liikkumis- tai toimintaesteisten henkilöiden helposti avattavissa. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm. Ulko-ovet suositellaan varustettaviksi oviautomatiikalla. 

Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on ≥800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm.

Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Rakennuksen sisäisten ovien helppokulkuisuus tulee varmistaa.

kulkuväylien seiniltä tulee poistaa keihästävät tukikaiteet ja lisätä tarvittaessa oikeanrakenteisia käsijohteita, jos katsotaan niiden olevan tarpeellisia. Kulkuväylillä tulee olla samanlainen kitkapinta. Joissakin kynnyksissä on leveitä metallisia kynnyssuojia, jotka voivat märkinä olla liukkaita.

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista.

Koska tiloissa toimii vaikeasti toimintarajoitteisia henkilöitä, joiden toimintakykyä suuret kontrastit haittaavat, osa rakennuksen tiloista tulee toteuttaa ilman kontrasteja tai hyvin lievin kontrastein. Kontrastisuuden välttäminen koskee myös kalusteita, välineitä ja laitteita. Esimerkiksi palohälyttimien nappien suojaaminen saattaa olla tarpeen tiettyjen asiakkaiden vuoksi.

WC- ja hygieniatilat 10 § ja 11 §

Muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa olevista pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimintaesteiselle henkilölle.

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen siinä on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. WC-istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa.

Osa esteettömistä WC-tiloista kaikkein haastavimmin käyttäytyvien henkilöiden käyttämiin tiloihin tulee toteuttaa määräyksistä poiketen kuten esitetyissä suunnitelmissa todetaankin. WC-tiloissa saa olla vain aivan välttämättömät tukikaiteet eikä lainkaan hälytysjärjestelmiä. Muutkin kalusteet näihin on valittava harkiten kohderyhmän mukaan mahdollisimman kestäviksi ja turvallisiksi.

Sen sijaan muita esteettömiä WC-tiloja tulee päivittää nykyistä toimivammiksi ja määräysten mukaisiksi. Niihin tulee lisätä oikeanlaiset käsienpesualtaat, hälytysjärjestelmät ja seinään kiinnitettävät tukikaiteet WC-istuimen viereen.

Kokoontumistilat 12 §

Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous-, tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä.

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 850 mm. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla.

Portaat tulee korjata nykyistä turvallisemmiksi. Portaista puuttuvat kontrastireunat sekä oikeanlaiset käsijohteet.

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa ja luiskissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät. Leveissä portaissa käsijohde tulee olla myös portaan keskellä. Käsijohteiden on oltava kontrastiset ympäristöönsä nähden ja materiaalin sellaista, ettei se ole märkänäkään liukas.

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä.

Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

Liian kirkas, pistemäinen ja väärän värinen valaistus saattaa vaikeuttaa/ laskea valolle herkkien asiakkaiden toimintakykyä tai jopa saada heidät toimintakyvyttömiksi, aiheuttaa sairaskohtauksia tms. Valaistukseen tuleekin kiinnittää erityistä huomiota. Yleisvalaistuksen tulee olla epäsuoraa ja tarvittaessa tulee olla mahdollisuus valaistuksen himmentämiseen.

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

Rakennuksen piha-alue

Esteettömyys koskee myös rakennuksen piha-aluetta. Esteettömiin hankintoihin velvoittaa hankintalaki. pinnoitteineen, välineineen ja kalustuksineen. Pihan pintamateriaalien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia Kalusteiden värin tulee olla myös kontrastinen taustaansa nähden, jotta ne ovat hyvin havaittavissa.

Kalusteiden luo tulee päästä pyörällisillä apuvälineillä. Penkkien vieressä tulee olla tilaa vaunuille ja/ tai pyörätuolille.   

Ohjeeksi piha-alueiden suunnitteluun suositellaan Helsinki kaikille- ohjeita:

https://www.hel.fi/helsinkikaikille/fi/ohjeita-suunnitteluun/rakennusten-suunnitteluoppaat/

Esteettömyyssuunnitelmat

Rakentamisen edetessä esteettömyyssuunnitelmat sekä pihan että rakennuksen osalta, on esitettävä esteettömyyskoordinaattorille. Opastesuunnitelma kuuluu em. suunnitelmiin.

J

Jaana Solasvuo	Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori	Asiantuntijasihteeri

                  

 

Lausunto: Koy Karjasillan Verstas

Ehdollinen                  

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 4.5.2020 päivättyihin esteettömyysselvityksiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Kyseessä on korjausrakennuskohde, jossa tehdään käyttötarkoituksen muutos. Tällöin sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain pykälää 125 luvanvaraiseen hallinto-, palvelu-, toimisto- liike-, varasto- ja tuotantorakennuksen sekä asuinkerrostalon yleisten tilojen korjaus- ja muutostyöhön, laajentamiseen, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen hallinto-, palvelu-, toimisto-, liike- tai asuinkäyttöön siltä osin kuin esteettömyyden parantaminen on rakennuksen ominaisuudet sekä toimenpiteen laatu ja laajuus huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. 

 Lausuntoon on lisätty joitain vaatimuksia, suosituksia ja tarkennuksia hankkeessa toteutettaviksi.

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

Esteettömät autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella sekä merkintänä alustaan.

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm.

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien tulee erottua riittävästi rakennuksen julkisivuista. Sisäänkäyntien ovien tulee olla myös liikkumis- tai toimintaesteisten henkilöiden helposti avattavissa.

Sisäänkäynnin tulee olla riittävän katoksen alla, jotta talvellakin pääsee esteettä sisään. Suosituksena on sulanapitojärjestelmä.

Julkisivukuvista oli vaikea tulkita sisäänkäyntien erottumista julkisivuista. Ulko-ovet suositellaan varustettaviksi oviautomatiikalla. Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on ≥800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm.

Rakennusten sisäisistä ovista tulee tehdä helppokulkuiset liikkumis- ja toimintaesteisille. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Tämä koskee myös opasteita.

WC- ja hygieniatilat 10 § ja 11 §

Muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa olevista pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimintaesteiselle henkilölle.

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen siinä on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. WC-istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa.

Henkilökunnan pukuhuonetilat ovat esteelliset toimistossa, päiväkodissa sekä myymälässä. Myymälän esteetön WC on käytännössä hankala, koska sinne avautuu kaksi ovea. Päiväkodissa tulee olla esteetön WC kummallakin päiväkotiryhmällä. Kaksi toiselta puolelta käytettävää WC-tilaa olisi riittävä ratkaisu niin, että molemmilla puolilla olisi yksi tällainen WC-tila.

Suositus pelkäksi toimistotilaksi jäävälle rakennusosalle on, että nykyiset kaksi WC-tilaa korvataan toispuoleisilla WC-tiloilla.

Kokoontumistilat 12 §

Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous-, tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä.

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan.

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti.

Rakennuksen piha-alue

Esteettömyys koskee myös rakennuksen piha-aluetta pinnoitteineen, varusteineen ja laitteineen. Esteettömiin hankintoihin velvoittaa hankintalaki. Pihan pintamateriaalien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kalusteet ja laitteet tulee sijoittaa niin, ettei niihin ole vaaraa törmätä. Niiden värin tulee olla myös kontrastinen taustaansa nähden, jotta ne ovat hyvin havaittavissa.

Pihan osalta tulee esittää tarkentavat esteettömyyssuunnitelmat esteettömyyskoordinaattorille. Ohjeeksi piha-alueiden suunnitteluun suositellaan Helsinki kaikille- ohjeita:

https://www.hel.fi/helsinkikaikille/fi/ohjeita-suunnitteluun/rakennusten-suunnitteluoppaat/

Esteettömyyssuunnitelmat

Rakentamisen edetessä esteettömyyssuunnitelmat sekä pihan että rakennuksen osalta, on esitettävä esteettömyyskoordinaattorille. Opastesuunnitelma kuuluu em. suunnitelmiin.

Jaana Solasvuo	Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori	Asiantuntijasihteeri

 

Lausunto: Kotihoidon ja llapsiperheiden kotipalvelun hankinta

 15.5.2020

Vammaisneuvosto toteaa lausuntonaan kotihoidon ja lapsiperheiden kotipalvelun hankinnasta seuraavaa: 

 Vammaisneuvosto edellyttää, että kotihoidon ja lapsiperheiden kotipalvelujen hankinnassa ja tarjoamisessa tulee varautua kasvavaan tarpeeseen. Hyvin suunniteltu ja toteutettu kotihoito tukee eri ikäisten palvelua tarvitsevien kotona asumista ja omaehtoisia elämänvalintoja. Lapsiperheiden kotipalvelu perhepalveluna on erittäin tärkeä matalan kynnyksen ja ennaltaehkäisevän työn tukimuoto.

Palvelutarpeiden arviointiin sekä laadittavien palvelu- ja hoitosuunnitelmien kokonaisvaltaisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.  Asiakkaalle ja perheelle kohdistettuun kotona annettavaan palveluun tulee varata riittävästi aikaa, jotta voidaan turvata palvelun suunnitelmallinen toteuttaminen sekä palvelun laatu. Olennaista on, että sekä arviointia ja suunnitelmia tekevällä henkilöstöllä että palvelua tuottavalla henkilöstöllä on ajantasainen ja palvelutehtävän vaatima hyvä koulutus ja osaaminen.

 Ikäihmisten määrä tulee kasvamaan ja lähtökohtaisesti kotona asutaan niin kauan kuin mahdollista.  Kotihoidon palvelussa tukeudutaan usein kotona asuvan puolison tai muun läheisen taholta tulevaan apuun. Palvelutarpeen arvioinnissa ja suunnitelmassa tulee ottaa huomioon, minkä verran läheisten tukea ja hoitovastuuta on mahdollista edellyttää.  Palvelusuunnitelman tulisi koskea myös läheisten tukemista.

Kun suunnitellaan omaishoidon tukipalvelua asiakkaalle, tulee määritellä, minkä verran hoitaja voi hoitoa ja tukea antaa ja minkä verran on suunnitelmallista kotihoitoa  Näin on mahdollista saavuttaa palvelujen tasapaino, mikä  turvaa omaishoidon toteutumisen ja omaishoitajan jaksamisen.

Kun palveluista määritellään asiakasmaksua, työntekijä voi jo arviointi- ja suunnitelmavaiheessa tiedustella asiakkaan taloudellista tilannetta.  Mikäli asiakasmaksun alentamista tai poistamista tarvitaan, työntekijän tulisi auttaa asiakasta tai hänen edustajaansa tämän asian hoitamisessa. 

 Kaupungin määrittelemään palvelujen omavalvonnan tehokkuuteen ja valvonnasta saatavaan hyötyyn tulee kiinnittää huomiota. Omavalvontaa tulee myös toteuttaa ilman ennakkoilmoitusta.

___________

Lausunto: Raksilan lukio

13.5.2020

Puoltava          

ässä lausunnossa otetaan kantaa 15.11.2019 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Lausuntoon on lisätty joitain suosituksia ja tarkennuksia hankkeessa toteutettaviksi.

Koska kyseessä on esteettömyyskoordinaattorin ja Oulun kaupungin vammaisneuvoston yhteislausunto vammaisneuvoston toiveet, vaatimukset ja kommentit löytyvät Ouka vane: merkinnän jälkeen.  

 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

Esteettömät autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella sekä merkintänä alustaan.

Ouka vane: Oulun kaupungin pysäköintinormin laskentakaavan mukaan (kaksi per ensimmäiset 50 ja yksi per seuraavat 50) tässä kohteessa tulee olla vähintään kolme LE-autopaikkaa.

Luiska 2 §

Luiskan tulee olla helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton. Luiskan leveyden tulee olla  ≥ 900 mm. Lisäksi siinä pitää olla suojareuna, jos se ei rajaudu kiinteään rakenteeseen. Luiskan ala- ja yläpäässä tulee olla ≥ 1500 mm pitkä vaakasuora tasanne.

Rakennuksessa jo olevia luiskia tulee kunnostaa lisäämällä niihin suojareunat puuttuvilta osin. Luiskien havaittavuutta tulee parantaa.

 

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien tulee erottua riittävästi rakennuksen julkisivuista. Sisäänkäyntien ovien tulee olla myös liikkumis- tai toimintaesteisten henkilöiden helposti avattavissa. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm.

Ulko-ovet suositellaan varustettaviksi oviautomatiikalla.

Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.
 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on ≥800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm.

Rakennusten sisäisistä ovista tulee tehdä helppokulkuiset liikkumis- ja toimintaesteisille. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Ouka vane: Kaikki pääkäytävillä olevat palo-ovet on varustettava oviautomatiikalla.
 

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Tämä koskee myös opasteita.

WC- ja hygieniatilat 10 § ja 11 §

Muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa olevista pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimintaesteiselle henkilölle.

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen siinä on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. WC-istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa.

Mahdollisuuksien mukaan on otettava huomioon esteettömät pukuhuonetilat.

 

Kokoontumistilat 12 §

Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous-, tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä.

Induktiosilmukka tulee asentaa vaadittaviin tiloihin, joissa tehdään lattioiden tai katon uusiminen.

 

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Yhteys tasojen välillä 8 §

Jos tasoero on pienempi kuin rakennuksen kerroskorkeus, tasojen välillä on oltava yhteys joko luiskalla, hissillä tai muulla kiinteästi asennetulla pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle soveltuvalla henkilöiden nostoon tarkoitetulla laitteella. Jos tasoero on yhtä suuri kuin kerroskorkeus tai sitä suurempi, yhteys tasojen välillä tulee hoitaa hissillä.

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 850 mm. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla.

Rakennuksen portaat tulee tehdä vaatimusten mukaisiksi lisäämällä portaisiin kontrastireunat kuhunkin portaaseen.

Jo olemassa olevan nostimen kantokyvyn tulee olla minimissään 300 kg.

Hissin varustus tulee tehdä esteettömäksi, ts. koholla olevat painonapit, induktiosilmukka, puhesyntetisaattori.

Ouka vane: vammaisneuvosto suosittaa tasonostimen korvaamista luiskalla.
 

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa ja luiskissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät. Leveissä portaissa käsijohde tulee olla myös portaan keskellä.

Käsijohteet tulee lisätä portaisiin ja luiskiin em. tavalla.

 

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

Rakennuksessa on kompastumisvaaran aiheuttavia portaita, joiden käytettävyyttä ja turvallisuutta tulee parantaa.

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti.

Rakennuksen piha-alue         

Esteettömyys koskee myös rakennuksen piha-aluetta pinnoitteineen ja varusteineen. Jos niitä uusitaan tai korjataan, tulee toteutuksessa ottaa huomioon esteettömyysnäkökohdat. Pihan pintamateriaalien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Esteettömiin hankintoihin velvoittaa hankintalaki. Kalusteet ja laitteet tulee sijoittaa niin, ettei niihin ole vaaraa törmätä. Niiden värin tulee olla myös kontrastinen taustaansa nähden, jotta ne ovat hyvin havaittavissa.

Pihan osalta tulee esittää tarkentavat esteettömyyssuunnitelmat esteettömyyskoordinaattorille. Ohjeeksi piha-alueiden suunnitteluun suositellaan Helsinki kaikille- ohjeita:
https://www.hel.fi/helsinkikaikille/fi/ohjeita-suunnitteluun/rakennusten-suunnitteluoppaat/

Esteettömyyssuunnitelmat

Rakentamisen edetessä esteettömyyssuunnitelmat sekä pihan että rakennuksen osalta, on esitettävä esteettömyyskoordinaattorille. Opastesuunnitelma kuuluu em. suunnitelmiin.

Jaana Solasvuo	Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori	Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

         

 

Lausunto: Salonpään koulu

2.5.2020

Ehdollinen                                 

Suunnitelmissa esteettömät WC-tilat on sijoitettu niin, että niihin täytyy mennä muiden tilojen läpi. Tällainen sijoittelu hankaloittaa WC:ssä käyntiä silloin kun avustaja on eri sukupuolta kuin autettava. Pukuhuoneiden tulee olla esteettömiä.

Luiskassa ja portaissa tulee aina olla käsijohteet kahdella korkeudella, 700 mm sekä 900 mm.

Pihassa suurimmat sallitut kaltevuudet saavat olla 5% pystysuunnassa ja 3% vaakasuunnassa. Esteettömillä autopaikoilla kaltevuudet saavat olla enintään 5%/ 2%.

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 17.4.2020 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d, Valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä,  Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta sekä hankintalakiin.

Koska kyseessä on esteettömyyskoordinaattorin ja Oulun kaupungin vammaisneuvoston yhteislausunto, vammaisneuvoston toiveet, vaatimukset ja kommentit löytyvät Ouka vane: -merkinnän jälkeen.  

 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

Esteettömät autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella sekä merkintänä alustaan.

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

 

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien tulee erottua riittävästi rakennuksen julkisivuista. Sisäänkäyntien ovien tulee olla myös liikkumis- tai toimintaesteisten henkilöiden helposti avattavissa. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm.

Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.
Ouka vane: Vammaisneuvosto vaatii, että molemmat pääovet (esikoulu +1-2 luokat ja 3-6 luokat) varustetaan sähköisillä ovenavauskoneistoilla.
 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on ≥ 800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista.

 

Yhteys tasojen välillä 8 §

 Jos tasoero on yhtä suuri kuin kerroskorkeus tai sitä suurempi, kulku tasojen välillä tulee järjestää hissillä.

Suosittelemme, että hissi on riittävän tilava, jotta pyörätuoli mahtuu kääntymään hississä ympäri. Näin pyörällisillä apuvälineillä ei tarvitse peruuttaa pois hissistä. Hissi tulee varustaa induktiosilmukalla. 

Ouka vane: Vammaisneuvosto suosittaa hissikorin mitoiksi 1400x1400, jolloin se soveltuu paremmin esimerkiksi rollaattorin käyttäjille.

 

WC- ja hygieniatilat 10 § ja 11 §
 

Muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa olevista pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimintaesteiselle henkilölle.

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen siinä on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. WC-istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Vaihtoehtoisesti voi olla kaksi toistensa peilikuva-WC-tilaa, joissa vain toisella puolella istuinta on 800 mm vapaata tilaa.

Ouka vane: Vammaisneuvosto suosittelee, että esteettömiin WC-tiloihin käynti on suoraan käytävästä.

 

Kokoontumistilat 12 §

Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous-, tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä.

Ouka vane: Musiikin opetustilan luiskaan tulee lisätä toiset käsijohteet 700 korkeudelle.
 

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

 

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

 

  Hankintalaki

Piha-alue

Kaltevuudet kulkureiteillä saavat olla maksimissaan pituussuunnassa 5% ja vaakasuunnassa 3%. Leikkivälineiden, varusteiden laitteiden yms. valinnassa hankintalaki määrittelee, että tuotteiden on oltava esteettömiä. Kalusteiden, varusteiden ja laitteiden tulee erottua alustastaan niin, ettei heikkonäköisillä ole vaaraa törmätä niihin. Pilarit, kalusteet yms. esteet on sijoitettava niin, ettei niihin ole vaarana törmätä. Suosituksena suunnittelussa ja toteutuksessa Helsinki kaikille- ohjeistus/ päiväkoti ja koulu.

 

Esteettömyyssuunnitelmat   

Rakentamisen edetessä esteettömyyssuunnitelmat on esitettävä esteettömyyskoordinaattorille. Opastesuunnitelma kuuluu em. suunnitelmiin.

Oulun kaupungin vammaisneuvosto haluaa kiittää hyvistä suunnitelmista ja rakentavasta keskustelusta esittelyn aikana. 

 

Oulussa 30.4.2020

Jaana Solasvuo	Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori	Asiantuntijaihteeri, Vammaisneuvosto

 

  Lausunto: KM PATENIEMENRANTA

30.4.2020

 

Ehdollinen                                 

Perustelut

Pukuhuonetilat ovat esteelliset sekä kaupan että seurakunnan tilojen puolella.

 Tässä lausunnossa otetaan kantaa 18.3.2020 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Koska kyseessä on esteettömyyskoordinaattorin ja Oulun kaupungin vammaisneuvoston yhteislausunto, vammaisneuvoston toiveet, vaatimukset ja kommentit löytyvät Ouka vane: -merkinnän jälkeen.  

 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

Esteettömät autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella sekä merkintänä alustaan. Jos pinnoite on asfalttia, merkintä tulee olla myös siinä.

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

Ouka vane: Vammaisneuvosto suosittaa, että kaupan LE-autopaikan sijaintia vaihdetaan niin, ettei kulkuväylälle tule pilaria.

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien tulee erottua riittävästi rakennuksen julkisivuista. Sisäänkäyntien ovien tulee olla myös liikkumis- tai toimintaesteisten henkilöiden helposti avattavissa. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm.

Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Ouka vane: Sisäänkäynnin yhteydessä olevan ritilän silmäkoko ei saa ylittää 5 millimetriä.

Seurakuntasalin sisäänkäynnin yhteydessä olevan näyttötaulun valaistuksessa ja animaatioissa tulee huomioida häikäisy.

Seurakuntasalin hätäpoistumistien rappuinin tulee lisätä käsijohteet.

 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on ≥ 800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

 

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista.

 

WC- ja hygieniatilat 10 § ja 11 §
                                                                                 

Muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa olevista pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimintaesteiselle henkilölle.

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen siinä on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. WC-istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Vaihtoehtoisesti voi olla kaksi toistensa peilikuva-WC-tilaa, joissa vain toisella puolella istuinta on 800 mm vapaata tilaa.

Ouka vane: Vammaisneuvosto suosittaa, että seurakuntasalin yhteyteen rakennettaisiin kaksi peilikuva WC-tilaa.

 

Kokoontumistilat 12 §

Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous-, tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä.
 

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

 

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

 

Esteettömyyssuunnitelmat   

Rakentamisen edetessä esteettömyyssuunnitelmat on esitettävä esteettömyyskoordinaattorille. Opastesuunnitelma kuuluu em. suunnitelmiin.

 

ulussa 29.4.2020

 

Jaana Solasvuo	Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori	Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

 

Lausunto: Kristillinen koulu

22.4.2020

 

Ehdollinen                                 

erustelut

 Piha-alueella esteettömyys ei toteudu kaikin osin.

Rakennuksen sisäänkäyntiä ei voi suunnitella pelkän luiskan varaan niin kuin suunnitelmissa nyt on tehty joidenkin sisäänkäyntien osalta.

Henkilökunnan WC- ja hygieniatiloista on puutteita. Esteetöntä pukuhuonetilaa ei ole suunniteltu lainkaan. Päiväkodin puolella ei ole lainkaan esteetöntä WC-tilaa. Induktiosilmukoita ei ole merkitty minnekään.

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 2.4.2020 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Koska kyseessä on esteettömyyskoordinaattorin ja Oulun kaupungin vammaisneuvoston yhteislausunto, vammaisneuvoston toiveet, vaatimukset ja kommentit löytyvät Ouka vane: -merkinnän jälkeen.  

 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

 

Esteettömät autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella sekä merkintänä alustaan.

 

Luiska 2 §

Luiskan tulee olla helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton. Leveys ≥ 900 mm. Lisäksi siinä pitää olla suojareuna, jos se ei rajaudu kiinteään rakenteeseen. Luiskan ala- ja yläpäässä tulee olla ≥ 1500 mm pitkä vaakasuora tasanne. Ulkotilassa olevan luiskan kaltevuus voi olla suurempi kuin 5% vain, jos se on katettu tai sulanapidetty. Jos sisäänkäynnille on luiska, tulee olla myös portaat. Nyt kahdelle sisäänkäynnille on suunniteltu vain luiska. Luiskan käyttäminen saattaa tuottaa vaikeuksia, esim. jäykkänivelisille.

Ouka vane: Esitetyt luiskaratkaisut eivät täytä asetuksen määräyksiä mm suojareunan ja tukikaiteiden osalta. Suullisessa esittelyssä annettiin ymmärtää, että esteettömyyssuunnitelma ei vastaa todellista tilannetta.

Päiväkodin kaikki sisäänkäynnit on esitetty esteettöminä. Vammaisneuvostolla ei ollut käytössä leikkauskuvia eikä julkisivukuvia, joten epäselväksi jää, toteutuuko esteettömyys.  Suunnitelmia tulee tarkentaa, ettei noiden sisäänkäyntien kohdalla pihan ja sisääntulotasanteen väliin jää tasoeroja. Suunnitelma tulee päivittää ennen lupakäsittelyä ja esittää esteettömyyskoordinaattorille.

 

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

Portin tulee olla myös apuvälineiden käyttäjien avattavissa, lukituslaitetta tulee voida käyttää yhdellä kädellä ja sen tulee sijaita kyllin matalalla, jotta siihen pääsee käsiksi pyörätuolista.

 

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien tulee erottua riittävästi

rakennuksen julkisivuista. Sisäänkäyntien ovien tulee olla helposti avattavia myös liikkumis- tai toimintaesteisille henkilöille. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm. Ulko-ovet suositellaan varustettaviksi oviautomatiikalla. Nyt vaaditut tasanteet puuttuvat osista sisäänkäynneistä.

Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Koska julkisivukuvia ei ole käytettävissä, ei voida todentaa miten sisäänkäynnit erottuvat julkisivuista. Sisäänkäyntejä on hyvä korostaa esimerkiksi väreillä tai valoilla.

 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on ≥ 800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

 

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista.

Osa eteistiloista on ahtaita ja sokkeloisia. Apuvälineen tai avustajan kanssa tilat ovat vaikeasti käytettäviä.

 

WC- ja hygieniatilat 10 § ja 11 §

Muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa olevista pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimintaesteiselle henkilölle.

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien ituus huomioon ottaen siinä on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. WC-istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Vaihtoehtoisesti voi olla kaksi toistensa peilikuva-WC-tilaa, joissa vain toisella puolella istuinta on 800 mm vapaata tilaa. Jälkimmäinen vaihtoehto on suositeltava, sillä pieni WC-tila on monikäyttöisempi ja se myös kaksinkertaistaa WC-tilojen määrän.

Suositellaan, että esteettömiä molemmin puolin käytettävien WC-tilojen sijaan olisi aina kaksi esteetöntä, peilikuvallista toispuoleista WC-tilaa. Näin WC-tiloja tulisi riittävä määrä. Nyt suunnitelmissa ei ole esteetöntä WC-tilaa päiväkodin puolella lainkaan, vaikka myös siellä sellainen on välttämätön. Henkilökunnan sosiaalitilat ovat esteelliset. Myöskään ns. kolmannen sukupuolen sosiaalitilaa ei ole lainkaan huomioitu.

Etuhuoneellisen WC-tilan sijaan suositellaan yhtenäistä WC-tilaa ilman etuhuonetta.

 

Kokoontumistilat 12 §

Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous-, tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä.

Induktiosilmukka on oltava kaikissa erikoisluokissa, varaus muihin opetustiloihin. Lisäksi silmukka on välttämätön juhla- ja liikuntasaleissa. Minimissään opetustiloissa ainakin varauksena.

 

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 850 mm. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla.

Luiskan lisäksi on oltava aina portaat. Sisäänkäynneissä korkoeroa suositellaan hoidettavaksi mieluiten maan pinnan avulla.

 

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa ja luiskissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät. Leveissä portaissa käsijohde tulee olla myös portaan keskellä.

 

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

 

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

 

Rakennuksen piha-alue

steettömyys koskee myös rakennuksen piha-aluetta pinnoitteineen ja leikkivälineineen. Pihan pintamateriaalien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Leikkivälineille tulee päästä myös vaunuilla, rattailla ja pyörällisillä apuvälineillä. Penkkien vieressä tulee olla tilaa vaunuille ja/tai pyörätuolille. Leikkivälineiden ja puistonpenkkien tulee olla esteettömiä. Nyt ei ole tietoa esimerkiksi valituista penkeistä eikä leikkivälineistä, koska kuvat niistä puuttuvat. Esteettömiin hankintoihin velvoittaa hankintalaki. Leikkivälineet, kalusteet ja laitteet tulee sijoittaa niin, ettei niihin ole vaaraa törmätä. Niiden värin tulee olla myös kontrastinen taustaansa nähden, jotta ne ovat hyvin havaittavissa.

Pihan osalta tulee esittää tarkentavat esteettömyyssuunnitelmat esteettömyyskoordinaattorille. Ohjeeksi piha-alueiden suunnitteluun suositellaan Helsinki kaikille -ohjeita:

https://www.hel.fi/helsinkikaikille/fi/ohjeita-suunnitteluun/rakennusten-suunnitteluoppaat/.

 

Esteettömyyssuunnitelmat   

Rakentamisen edetessä esteettömyyssuunnitelmat sekä pihan että rakennuksen osalta on esitettävä esteettömyyskoordinaattorille. Opastesuunnitelma kuuluu em. suunnitelmiin.

 

Oulussa 22.4.2020

Jaana Solasvuo	Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori	Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

________

LAUSUNTO PATENIEMENRANNAN PÄIVÄKOTI

20.4.2020

 

Ehdollinen                                 

Perustelut

Piha ei ole esteetön. Pinnoitteista osa on sellaisia, etteivät ne sovi lastenrattaille, -vaunuille eikä pyörällisille apuvälineille. Myös osa leikkiväleistä on esteellisiä. Toisen sisäänkäyntiluiskan sijainti on hankala pihan käytön kannalta muodostaen törmäysesteen. Induktiosilmukoita tulee olla määräysten mukaan myös leikki- ja opetustiloissa minimissään ainakin varauksina.

Henkilökunnan WC- ja hygieniatiloista puuttuvat miesten pukuhuonetilat sekä kaikille sopivat pukuhuoneet.

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 9.4.2020 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Koska kyseessä on esteettömyyskoordinaattorin ja Oulun kaupungin vammaisneuvoston yhteislausunto vammaisneuvoston toiveet, vaatimukset ja kommentit löytyvät Ouka vane: merkinnän jälkeen.  

 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

Esteettömät autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella sekä merkintänä alustaan.

Luiska 2 §

Luiskan tulee olla helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton. Leveys ≥ 900 mm. Lisäksi siinä pitää olla suojareuna, jos se ei rajaudu kiinteään rakenteeseen. Luiskan ala- ja yläpäässä tulee olla ≥ 1500 mm pitkä vaakasuora tasanne. Ulkotilassa olevan luiskan kaltevuus voi olla suurempi kuin 5% vain, jos se on katettu tai sulanapidetty.

Pienten lasten puolelle meneväksi suunnitellun luiskan materiaaliksi on esitetty puu. Puu on märkänä liukasta eikä siten materiaalina sovellu luiskaan.

Toinen luiska alkaa keskeltä pihaa eikä se myöskään ole katoksen alla. Näin toteutettuna luiska muodostaisi törmäysesteen ja lisäksi sen puhtaana pito taivasalla on haastavaa. Jos vain maanpinnan muotoilulla voidaan tehdä sisäänkäynnit esteettömiksi, olisi se paras vaihtoehto. Luiskien sulanapitojärjestelmät pitävät luiskat talvisin huoltovapaina.

Ouka vane: Määräysten mukaisista lumiesteistä huolimatta katokselta putoileva lumi osuu toiseen luiskaan koko sen pituudelta ja toisella sen alkuun. Tuo vaikuttaa sekä luiskien turvallisuuteen, että käytettävyyteen. Vammaisneuvosto suosittaa, että luiskia ei rakennettaisi ollenkaan tai ne, tai ainakin toinen niistä, toteutettaisiin katettuna.

Sisäänkäynnit yhdistävälle terassille muodostuu putoamisvaara. Vaikka korkeus on alle säädetyn, niin vammaisneuvosto suosittelee parantamaan sen turvallisuutta.

 

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

Ouka vane: Portin tulee olla myös apuvälineiden käyttäjien avattavissa, lukituslaitetta tulee voida käyttää yhdellä kädellä ja sen tulee sijaita kyllin matalalla, jotta siihen pääsee käsiksi pyörätuolista.

 

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien tulee erottua riittävästi

rakennuksen julkisivuista. Sisäänkäyntien ovien tulee olla helposti avattavia myös liikkumis- tai toimintaesteisille henkilöille. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm. Ulko-ovet suositellaan varustettaviksi oviautomatiikalla.

Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Julkisivukuvat eivät ole värillisiä, joten on vaikea tarkalleen sanoa, miten sisäänkäynnit erottuvat julkisivuista. Sisäänkäyntejä on hyvä korostaa väreillä tai valoilla.

 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on ≥800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Ouka vane: Vammaisneuvosto suosittaa, että myös toisen kuraeteisen läpi olisi mahdollista kulkea suoraani, jolloin sen käyttö apuvälinein on helpompaa.
 

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista.

 

WC- ja hygieniatilat 10 § ja 11 §                                                

 Muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa olevista pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimintaesteiselle henkilölle.

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen siinä on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. WC-istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Vaihtoehtoisesti voi olla kaksi toistensa peilikuva-WC-tilaa, joissa vain toisella puolella istuinta on 800 mm vapaata tilaa. Jälkimmäinen vaihtoehto on suositeltava, sillä pieni WC-tila on monikäyttöisempi ja se myös kaksinkertaistaa WC-tilojen määrän.

Suositellaan, että rakennuksessa olisi toinenkin esteetön WC-tila. Kaksi toispuoleista, toistensa peilikuvallista WC-tilaa yhden molemmin puolin käytettävän sijaan, olisi nykyistä parempi ratkaisu. Henkilökunnan sosiaalitilat ovat esteelliset. Myöskään ns. kolmannen sukupuolen sosiaalitilaa ei ole lainkaan huomioitu.

 

Kokoontumistilat 12 §

Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous-, tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä.

Induktiosilmukka on oltava ruokailutilassa. Minimissään opetustiloissa ainakin varauksena.

 

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 850 mm. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla.

 

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa ja luiskissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät. Leveissä portaissa käsijohde tulee olla myös portaan keskellä.

 

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

 

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

 

Rakennuksen piha-alue

 Esteettömyys koskee myös rakennuksen piha-aluetta. Pihan pintamateriaalien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Leikkivälineille tulee päästä myös vaunuilla, rattailla ja pyörällisillä apuvälineillä. Leikkivälineiden ja puistonpenkkien tulee olla esteettömiä. Esteettömiin hankintoihin velvoittaa hankintalaki. Leikkivälineet tulee sijoittaa niin, ettei niihin ole vaaraa törmätä.

Suunnitelmissa on esitetty pihaan sellaisia pintamateriaaleja, jotka eivät sovellu rattaille, lastenvaunuille eikä pyörällisille apuvälineille.

Piharakennuksen tulee olla esteetön.

Ohjeeksi piha-alueiden suunnitteluun suositellaan Helsinki kaikille- ohjeita:
https://www.hel.fi/helsinkikaikille/fi/ohjeita-suunnitteluun/rakennusten-suunnitteluoppaat/

 

Esteettömyyssuunnitelmat

Rakentamisen edetessä esteettömyyssuunnitelmat on esitettävä esteettömyyskoordinaattorille. Opastesuunnitelma kuuluu em. suunnitelmiin.

 

J

Jaana Solasvuo	Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori	Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

                       _______________________________________________________________               LAUSUNTO

SAIRAALARINTEEN PARKKI

15.4.2020

 

Kielteinen                                   

Perustelut

Rakennuksessa ei ole lainkaan esteettömiä parkkipaikkoja. Esteettömiä parkkipaikkoja tulee olla normaalissa suhteessa tavallisiin parkkipaikkoihin. Myös sähköisistä autojen latauspaikoista osan tulee olla esteettömiä tai kaikkien latauspaikkojen tulee olla 3600x5000 mm kokoisia, jolloin ne palvelevat kaikkia ja ovat paloturvallisempia.

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 24.3.2020 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

Parkkihalliin tule osoittaa riittävä määrä esteettömiä autopaikkoja uloskäyntien läheisyyteen. Osan sähköisistä latauspaikoista tulee olla esteettömiä. Näillä paikoilla latauslaite tulee olla asentaa 85 – 110 cm korkeuteen.

Esteettömät autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella ja merkintänä alustaan. Koska halli on suuri, suositellaan myös esteettömien parkkipaikkojen merkintää esim. eri värisin valoin kuin normaalit parkkipaikat, jos paikkojen merkintä perustuu osin valaistukseen.

 

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

 

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien on hyvä erottua riittävästi

rakennuksen julkisivuista. Rakennuksen sisäänkäyntien ovien tulee olla helposti avattavia myös liikkumis- tai toimintaesteisille henkilöille. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm. Ulko-ovet suositellaan varustamaan oviautomatiikalla.

Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

 

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista.

 

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 850 mm. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla.

Poistumistien portaina on esitetty kierreportaat. Ne ovat määräysten mukaiset mutta hankalat käyttää lähes kenelle vain. Poistumistilanteessa, jossa usein on kiire, ne ovat vaaralliset ja hitaat kulkea joillekin ihmisille.

 

Yhteys tasojen välillä 8§

Jos tasoero on yhtä suuri kuin kerroskorkeus tai sitä suurempi, yhteys tasojen väillä hissillä. Koska rakennuksen rakennus iso ja oppilasmäärä on suuri, tulisi rakennuksessa olla myös toinen hissi.

Hissit tulee varustaa esteettömiksi mm. kohonäppäimet, äänimajakat ja induktiosilmukat kuuluvat esteettömän hissin varustuksiin. Hissin tulee noudattaa EN 81-70- standardia.

 

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät. Leveissä portaissa käsijohde tulee olla myös portaan keskellä.

 

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

 

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

 

Esteettömyyssuunnitelmat

Rakentamisen edetessä esteettömyyssuunnitelmat on esitettävä esteettömyyskoordinaattorille. Opastesuunnitelma kuuluu em. suunnitelmiin.

 

Lopuksi Oulun kaupungin vammaisneuvosto toteaa, että on erittäin tuomittavaa, että tämän tyyppiseen rakennukseen ei pyydetty vammaisneuvoston lausuntoa sovitulla tavalla. Kohteesta puuttui myös normaalit esteettömyysasiakirjat eli tarkastuslista ja esteettömyyssuunnitelma. Ilman esteettömyyssuunnitelmaa ei ole mahdollista luotettavasti arvioida liikkumista, toimimista ja hahmottamista rakennuksessa ja siihen liittyvässä piha-alueella sekä kokonaisuuden liittymistä kaupunkirakenteeseen. 

Jaana Solasvuo	Merja Niemelä
Esteettömyyskoordintaattori	Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

_____                          

LAUSUNTO HIUKKAVAARAN TILAPÄINEN PÄIVÄKOTI

15.4.2020

 

Kielteinen                                   

Perustelut

Rakennuksen kaikki pukuhuonetilat ovat esteelliset. Lisäksi pukuhuoneita on liian vähän, sillä ns. kolmannen sukupuolen tilat puuttuvat. Induktiosilmukat on esitetty puutteellisesti.

Rakennuksen piha-alueen pinnoitteet eivät kaikin osin vastaa esteettömyyden vaatimuksia samoin kuin esitetyt leikki- ja liikuntavälineet.

 

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 5.3.2020 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Rakennuksen pihan suunnitelmat on päivätty 16.3.2020. Pihan esteettömyyssuunnitelmat puuttuvat Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Koska kyseessä on esteettömyyskoordinaattorin ja Oulun kaupungin vammaisneuvoston yhteislausunto vammaisneuvoston toiveet, vaatimukset ja kommentit löytyvät Ouka vane: merkinnän jälkeen.  

 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

 

Autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella ja jos pinnoite asfalttia, maalilla myös siihen.

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

Ouka Vane: Portin tulee olla avattavissa myös apuvälineiden käyttäjien toimesta eli yhdellä kädellä ja/tai matalalta.

 

Luiska 2§

Luiskan on oltava helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton. Leveyden tulee olla ≥ 900 mm ja siinä on oltava ≥ 50 mm suojareuna, ellei se rajaudu kiinteään rakenteeseen. Ylä- ja alapäässä on oltava ≥ 1500 mm pitkä vaakasuora tasanne. Luiskissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteiden tulee ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät.

Kaltevuus saa olla ulkotilassa yli 5 % vain, jos luiska on katettu tai sulana pidetty. Luiskan materiaalina esitetyn ritilän silmukkakoko ei saa ylittää 0,5 cm:ä.

 

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien on hyvä erottua riittävästi rakennuksen julkisivuista. Rakennuksen sisäänkäyntien ovien tulee olla helposti avattavia myös liikkumis- tai toimintaesteisille henkilöille. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm. Ulko-ovet suositellaan varustamaan oviautomatiikalla

Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Piharakennuksen sisäänkäynnin tulee olla esteetön. Piharakennuksen oven tulee erottua seinistä nykyistä paremmin.

 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on ≥800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

 

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista.

 

WC- ja hygieniatilat 10§ ja 11§                                                  

 Muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa olevista pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimintaesteiselle henkilölle.

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen siinä on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. Istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja WC- istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Vaihtoehtoisesti voi olla kaksi toistensa peilikuva-WC-tilaa, joissa vain toisella puolella istuinta on 800 mm vapaata tilaa. Jälkimmäinen vaihtoehto on suositeltava, sillä pieni WC- tila on monikäyttöisempi ja se myös kaksinkertaistaa WC-tilojen määrän.

Suositellaan, että rakennuksessa olisi toinenkin esteetön WC-tila. Kaksi toispuoleista, toistensa peilikuvallista WC-tilaa yhden molemmin puolin käytettävän sijaan, olisi nykyistä parempi ratkaisu.

Henkilökunnan sosiaalitilat ovat esteelliset. Myöskään ns. kolmannen sukupuolen sosiaalitilaa ei ole lainkaan huomioitu.

 

Kokoontumistilat 12§

Katsomoihin, auditorioihin, juhla-, kokous- ja ravintolasaleihin, opetussaleihin ja -luokkiin ja muihin vastaaviin kokoontumistiloihin, joissa on äänentoistojärjestelmä, tulee asentaa myös äänensiirtojärjestelmä. Auditoriot ja isot tilat tulee varustaa kuuluvuuskartoilla sekä opasteilla.

Induktiosilmukat vaaditaan ruokailutilaan sekä varauksena muihin kokoontumistiloihin. Muihin opetustiloihin induktiosilmukkavaraus on riittävä.

 

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

 

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

 

Piha-alue

Pihan osalta eivät esteettömyyssuunnitelmia ei ole. Osa pihan pinnoitteista ei sovellu lastenrattaille, lastenvaunuille eikä pyörällisille apuvälineille. Valituista leikkivälineistä vain muutama on esteetön, vaikka hankintalain mukaan tuotteiden hankinnassa esteettömyys on otettava huomioon.

 

Lopuksi Oulun kaupungin vammaisneuvosto toteaa, että on erittäin tuomittavaa, että tämän tyyppiseen julkiseen rakennukseen ei pyydetty vammaisneuvoston lausuntoa sovitulla tavalla.

 

Jaana Solasvuo	Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori	Asiantuntijasihteeri

                  

_______

LAUSUNTO LINNANMAAN PALOASEMA

7.3.2020

Ehdollinen

 

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 30.1.2020 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Esteettömyyssuunnitelmat on toteutettu hyvin. Ne ovat havainnolliset ja helppolukuiset.  

 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

Autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella sekä maalaamalla tunnus asfalttiin.

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

 

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien on hyvä myös erottua riittävästi rakennuksen julkisivuista.

Rakennuksen sisäänkäyntien ovien tulee olla helposti avattavia myös liikkumis- tai toimintaesteisille henkilöille. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm. Ulko-ovet suositellaan varustettavan oviautomatiikalla. Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä.

 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on ≥800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

 

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista.

 

WC- ja hygieniatilat 10§ ja 11§

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. Istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja WC- istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Vaihtoehtoisesti voi olla kaksi toistensa peilikuva-WC-tilaa, joissa vain toisella puolella istuinta on 800 mm vapaata tilaa. Jälkimmäinen vaihtoehto on suositeltava, sillä pieni WC- tila on monikäyttöisempi ja se myös kaksinkertaistaa WC-tilojen määrän.

Pukuhuonetiloihin on lisättävä yksi pukuhuonetila, jossa on esteetön WC. Tässä tilassa on oltava riittävästi tilaa myös apuvälineille ja avustajalle. Pukuhuone ja WC-tila on varustettava hälytysjärjestelmällä, jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä.

 

Kokoontumistilat 12§

Katsomoihin, auditorioihin, juhla-, kokous- ja ravintolasaleihin, opetussaleihin ja -luokkiin ja muihin vastaaviin

kokoontumistiloihin, joissa on äänentoistojärjestelmä, tulee asentaa myös äänensiirtojärjestelmä. Tilat tulee varustaa kuuluvuuskartoilla sekä opasteilla.

 

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Porras 3 §

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 850 mm. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla.

 

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät. Leveissä portaissa käsijohde tulee olla myös portaan keskellä.

 

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

 

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

 

Esteettömyyssuunnitelmat

Opastesuunnitelma on rakentamisen edetessä esitettävä esteettömyyskoordinaattorille samoin kuin muutkin esteettömyyteen liittyvät suunnitelmat. 

 

Jaana Solasvuo	Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori	Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

____________________________________________________

ESLAUSUNTO

PADELAHALLI

19.2.2020

 

Ehdollinen

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 3.2.2020 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.   

 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2 §

 

Vammaisneuvosto vaatii, että liikuntaesteisille varattuja autopaikkoja rakennetaan enemmän kuin yksi. Autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella.

 

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. 

Vammaisneuvosto harmittelee, että kulkuväylien värikkyyden olisi voinut valjastaa hahmottamisen parantamiseksi eikä pelkästään efektien luomiseen.

 

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien ovien tulee olla helposti avattavia myös liikkumis- tai toimintaesteisille henkilöille. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm.

Vammaisneuvosto vaatii, että pääsisäänkäynnin erottumista tummasta julkisivusta parannetaan vaaleammilla pinnoilla.

Pääsisäänkäynti tulee toteuttaa ilman kynnystä.
Kenttävaraukselle johtava ovi tulee varustaa luiskalla.

 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3 ­ 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys ≥800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys ≥ 850 mm. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

 

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille.
 

WC-ja hygieniatilat 10 § ja 11 §

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC- tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liiikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa olevissa pukuhuone, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. Istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja WC- istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Vaihtoehtoisesti voi olla kaksi toistensa peilikuva-WC-tilaa, joissa vain toisella puolella istuinta on 800 mm vapaata tilaa. Jälkimmäinen vaihtoehto on suositeltava, sillä pieni WC-tila on monikäyttöisempi ja se myös kaksinkertaistaa  WC-tilojen määrän.

Vammaisneuvosto suosittelee WC-istuimen etäisyydeksi 200 mm takaseinästä, jotta käsituet voidaan kiinnittää istuimen taakse takaseinään. Jos etäisyys on tätä suurempi, käsituet jäävät liian lyhyiksi. WC-istuimeen kiinnitettävät käsituet eivät ole julkisissa tiloissa suositeltavia. Esteettömissä pukuhuoneissa WC-tilojen on sijoituttava pukuhuoneiden yhteyteen.
Vammaisneuvosto vaatii, että rakennukseen tulee yksi pukuhuone, jota voivat käyttää sekä muunsukupuoliset että urheilijat joilla on erisukupuolta oleva avustaja.

 

Kokoontumistilat 12 §

Katsomoihin, auditorioihin, juhla-, kokous- ja ravintolasaleihin, opetussaleihin ja -luokkiin ja muihin vastaaviin

kokoontumistiloihin, joissa on äänentoistojärjestelmä, tulee asentaa myös äänensiirtojärjestelmä. Induktiosilmukoiden  lisäksi tarvitaan  myös kuuluvuuskartat ja opasteet.

Vammaisneuvosto edellyttää, että infotila varustetaan äänensiirtojärjestelmällä ja että ryhmä- ja kokoustilat varustetaan äänensiirtojärjestelmän varauksella asentamalla kaapelointi rakennusvaiheessa.

 

Käyttöturvallisuusasetus

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelma, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

 

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

 

Esteettömyyssuunnitelmat

Opastesuunnitelma on rakentamisen edetessä esitettävä esteettömyyskoordinaattorille samoin kuin muutkin esteettömyyteen liittyvät suunnitelmat.

 

Jaana Solasvuo	Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori	Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

 

 

LAUSUNTO

ALLAS SEA POOL OULU

22.10.2019

Ehdollinen

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 11.10.2019 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

Autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella.

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

 

Luiska 2§

Luiskan on oltava helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton. Leveyden tulee olla ≥ 900 mm ja siinä on oltava ≥ 50 mm suojareuna, ellei se rajaudu kiinteään rakenteeseen. Ylä- ja alapäässä on oltava ≥ 1500 mm pitkä vaakasuora tasanne. Kaltevuus saa olla ulkotilassa yli 5 % vain, jos luiska on katettu tai sulana pidetty.

Vammaisneuvosto muistuttaa, että Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta (entinen F2) määrää 9§:ssa että ”Portaassa ja luiskassa on oltava käsijohde koko pituudella ja molemmilla puolilla syöksyä. Tarvittaessa on oltava kaksi käsijohdetta päällekkäin lasten ja pyörätuolilla liikkuvien huomioon ottamiseksi.”. Suunnittelussa tulee varmistaa, että käsijohde säilyy yhtenäisenä sähko- ja teknisentilan ovien kohdalla tai vaihtoehtoisesti siirtää ovet ulkoseinälle. Tällaisessa kohteessa on paljon lapsia, joten myös toinen käsijohde tulee asentaa 700 korkoon molemmille puolille niin luiskiin kuin käyntiportaisiin.

 

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien ovien tulee olla helposti avattavia myös liikkumis- tai toimintaesteisille henkilöille. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm.

Rakennuksen sisäänkäyntien on hyvä myös erottua riittävästi rakennuksen julkisivuista.

Rakennuksen ulko-oven on toimittava niin, että liikkumis- tai toimimisesteinen henkilö voi sen helposti avata.

 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on ≥800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm.

Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

 

Rakennuksen sisäinen kulkuväylä 5§

Rakennuksen sisäisen kulkuväylän tulee olla havaittava, pinnaltaan tasainen ja luistamaton.              

 

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista.

 

Yhteys tasojen välillä

Jos tasoero on pienempi kuin rakennuksen kerroskorkeus, tasojen välillä on oltava portaiden lisäksi yhteys joko luiskalla, hissillä tai muulla kiinteästi asennetulla pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle soveltuvalla henkilöiden nostoon tarkoitetulla laitteella.

Jos tasoero on yhtä suuri kuin kerroskorkeus tai sitä suurempi, yhteys tasojen välillä tulee toteuttaa hissillä. Induktiosilmukka tullee olla myös hississä sekä hissin edustalla.

Nostolaitteen nostokyvyn tulee olla riittävän tehokas, min. 300 kg.

 

WC-ja hygieniatilat 10§ ja 11§
 

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. WC-istuimen tulee olla 200–300 mm irti takaseinästä ja istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Vaihtoehtoisesti voi olla kaksi toistensa peilikuva-WC-tilaa, joissa vain toisella puolella istuinta on 800 mm vapaata tilaa. Jälkimmäinen vaihtoehto on suositeltava, sillä pieni WC- tila on monikäyttöisempi ja se myös kaksinkertaistaa WC-tilojen määrän.

Tasapohjainen, kallistettava käsienpesuallas ei ole käyttökelpoinen missään. Vammaisneuvosto suosittelee kiinteitä kalusteita, joissa ei ole liikkkuvia osia.

Ravintolarakennuksen toisessa kerroksessa ei ole lainkaan esteetöntä WC-tilaa. Vammaisneuvosto katsoo, että toisen kerroksen WC-tilojen riittävyys on erittäin heikko ja vaatii, että  sinne rakennetaan myös esteetön WC-tila. 

 

Muu hygieniatila 11§

Osan pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Nämä tilat on myös varustettava liikkumisesteisten tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille soveltuvista tiloista tulee olla turvahälytysyhteys valvontaan. Rakennuksen yhtä puku- tai pesutilakokonaisuutta on voitava käyttää liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön ja hänen avustajansa sukupuolesta riippumatta.

Liikkumisesteisen henkilön pääsy uima-altaaseen on järjestettävä henkilöiden nostoon tarkoitetulla, itsenäisesti käytettävissä olevalla laitteella.   

Suunnitelmissa saunarakennuksessa esitetty yhdistetty esteetön pukutila-WC- tila ei toimi. Jos pukutila on varattu, ei WC-tilakaan ole muiden käytettävissä. Esitetyssä ratkaisussa tila on myös niin pieni, että käytännössä sinne mahtuu yhtä aikaa vain yksi henkilö ja hänen mahdollinen avustajansa.

Vammaisneuvosto edellyttää, että tutkitaan mahdollisuutta saada LE-pukukoppeja myös julkiselle kannelle, koska ravintolan yhteydessä olevan pukeutumistilan käyttö voi tuntua kiusalliselta ja syrjivältä.

 

Kokoontumistilat 12§

Katsomoihin, auditorioihin, juhla-, kokous- ja ravintolasaleihin, opetussaleihin ja -luokkiin ja muihin vastaaviin kokoontumistiloihin, joissa on äänentoistojärjestelmä, tulee asentaa myös äänensiirtojärjestelmä. Auditoriot ja isot tilat tulee varustaa kuuluvuuskartoilla sekä opasteilla. Induktiosilmukka tullee olla myös hississä sekä hissin edustalla.                      

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Porras 3 §

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 0,85 metriä. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla.

Koska rakennusta käytetään ympäri vuoden ja se on mahdollisesti myös myöhään iltaisin auki, suositellaan portaisiin valaisevia led-nauhoja tai- valoja, jolloin portaat ovat erottuvia myös hämärään ja pimeään aikaan.

 

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät. Leveissä portaissa käsijohde tulee olla myös portaan keskellä.

Suunnitelmissa portaisiin on esitetty käsijohde vain yhdelle tasolle.

 

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

 

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti.

 

Esteettömyyssuunnitelmat

Opastesuunnitelma on rakentamisen edetessä esitettävä esteettömyyskoordinaattorille, samoin kuin muutkin esteettömyyteen liittyvät suunnitelmat.  

 

Jaana Solasvuo	Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori	Asiantuntijasihteeri, Vammaisnveuvosto

 

________________________________________________________

LAUSUNTO

HYVINVOINTIKYSELY

15.10.2019

 

Kyselyn saavutettavuus

Kysely on laadittu ZEF-alustalle, joka on tunnettu huonosta saavutettavuudesta näkövammaisille. Tässä suhteessa paras alusta on Webropol.

Olemme testanneet kyselyä sekä iPhone-puhelimella, että Windows-tietokoneella. iPhone-puhelimella ja VoiceOver-ruudunlukijalla kysely on kohtuullisen saavutettava.

Windows-tietokoneessa heikkonäköistä käyttäjää haittaavat riittämättömät kontrastit tekstin ja alustan välillä sekä se, että teksti on kaksipalstainen. Jälkimmäinen on hankaluus, kun vastaaja käyttää suuta (esim. nelinkertaista) suurennusta.  Sokealle käyttäjälle kyselyyn vastaaminen on käytännössä mahdotonta tai ainakin liian työlästä. Erityinen este ovat vaakasuorat arviointiasteikot, joita ei pelkän ruudunlukusovelluksen kanssa voi käyttää.

Yhteenvetona on todettava, että kysely ei ole saavutettava.

 

Kyselyn sisältö

Kyselyssä pyydetään arvioimaan useita ihmissuhteisiin, arjen hallintaan, mielen hyvinvointiin, fyysiseen terveyteen, elintapoihin ym. liittyviä asioita vastaajan valitsemasta ikäryhmästä sekä arvioimaan kyseisiä asioita numeerisesti.  Nämä asiat, sikäli kuin niitä ylipäätään on mahdollista kuvata numeerisin muuttujin, noudattavat enemmän tai vähemmän normaalijakaumaa muistuttavaa jakaumaa. Vammaisneuvostolla yhtä vähän kuin muillakaan neuvostoilla ei ole mitään mahdollisuutta arvioida näiden jakaumien tyypillisiä arvoja tai hajontoja.  Tämä on mahdotonta, koska käytettävissä ei ole mitään relevanttia tietoa. Lisäksi käytettäväksi esitetty asteikko on täysin subjektiivinen ja vastaajakohtainen, joten mahdollisesti eri vastaajilta saatavien tulosten yhdistäminen ei ole mitenkään mahdollista. Parhaimmillaankin tällainen kysely voi antaa tietoa vain siitä, millaisia käsityksiä vastaajilla on kysytyistä asioista.

Tutkittava asia on tärkeä, mutta tällä tavalla toteutetulla kyselyllä saadut tulokset ovat merkityksettömiä ja niiden käyttäminen esimerkiksi hyvinvointikertomuksessa olisi epäeettistä. On valitettavaa, että kaupungin resursseja on käytetty tällaisen kyselyn laatimiseen.  Mutu-tuntuman sijasta tarvitaan hyväksyttävin menetelmin hankittua tutkittua tietoa. Tämä edellyttää huolellista suunnittelua, jossa harkitaan mm.  kyselyn kohdistamista oikeille informanteille ja kyselyn testaamista.

Vammaisneuvosto keskusteli kyselystä kokouksessaan 11.10. ja päätti yksimielisesti, ettei se  edellä esitetyin perustein vastaa kyselyyn.

Lasse Jalonen

Puheenjohtaja

Oulun kaupungin vammaisneuvsto

______________________________________________

 LAUSUNTO

NIEMENRANNAN KOULUN LAAJENNUS

26.9.2019

 

Ehdollinen

 

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 6.9.2019 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.   

 

Esteettömyysasetus

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2§

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla  ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska, kaltevuus < 5 % pystysuunnassa ja enintään 2 % horisontaalisesti.

Ennen sisäänkäyntiä on suunniteltu ritilöitä. Niiden silmäkoko on oltava ≤5 mm. Lämmitetyn ja lämmittämättömän alueen rajalle on estettävä jääpolanteen muodostuminen.

 

Autopaikat

Leveys ≥ 3000 mm ja pituus ≥ 5000 mm. Merkintä liikennemerkein ja maalaamalla alustaan.

Vammaisneuvosto toivoo, että LE-autopaikkojen määrää lisätään.

 

Rakennuksen sisäänkäynti 3§

Rakennuksen sisäänkäyntien ovien tulee olla helposti avattavia myös liikkumis- tai toimintaesteisille henkilöille. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm.

Vammaisneuvosto muistuttaa, että henkilökunnan sisäänkäynnin luiskaa ja siihen liittyvien portaiden sekä oven avauspainikkeiden sijaintia tulee kehittää.

 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5§

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia.

Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveyson  ≥ 800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

 

Rakennuksen muut tilat 6§

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille.

Kalustuksen ja varustuksen tulee muodostaa taustaansa nähden riittävä kontrasti. Lattioiden on erotuttava seinistä, ovien seinistä ja esim. kalusteiden ja vaatekoukkujen seinistä. Huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi kaapistojen, tarjoilulinjastojen, naulakoiden yms. esteettömyyteen.

 

Yhteys tasojen välillä 8§

Jos tasoero on pienempi kuin rakennuksen kerroskorkeus, tasojen välillä on oltava portaiden lisäksi yhteys joko luiskalla, hissillä tai muulla kiinteästi asennetulla pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle soveltuvalla henkilöiden nostoon tarkoitetulla laitteella.

Vanhaan tekniseen tilaan on suunniteltu lava, muttei ole esitetty, miten lavalle pääsee esteettä. Luiska tai nostin mahdollistaa pyörällistä apuvälinettä käyttävän henkilön pääsyn lavalle.

 

WC- ja muut hygieniatilat 10§ ja 1§

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC- tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella. Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liiikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. WC-istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Vaihtoehtoisesti voi olla kaksi toistensa peilikuva WC-tilaa, joissa vain toisella puolella istuinta on 800 mm vapaata tilaa.

Osan pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allatiloista on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille.

 

Kokoontumistilat 12§

Katsomoihin, auditorioihin, juhla-, kokous- ja ravintolasaleihin, opetussaleihin ja -luokkiin ja muihin vastaaviin kokoontumistiloihin, joissa on äänentoistojärjestelmä, tulee asentaa myös äänensiirtojärjestelmä.

 

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Porras 3§

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 0, 85 m. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa ulos käytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla. Poistumisteiden portaiksikaan ei suositella kierreportaita, koska ne ovat vaikeakulkuiset ja vaaralliset .Jokaisessa askelmassa  tulee olla kontrastireuna,  jotta portaat ovat turvalliset.

 

Käsijohteet 9§

Kaikissa portaissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm:n ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät. Käsijohteiden rakenteen tulee olla oikea.

 

Valoisuus ja valaistus 10§

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

 

Lasirakenteet 11§

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista. Turvamerkintä on oltava kahdella tasolla, jotta se toimii lapsille ja  lyhytkasvuisille.

 

Piha-alue

Rakennuksen ja piha-alueen tulee muodostaa yhdessä esteetön kokonaisuus. Piha-alueen esteettömyyssuunnitelma on puutteellinen, sillä suunnitelmista eivät käy ilmi valitut leikkivälineet ja pihakalusteet. Ainakin osan leikki- ja liikuntavälineistä pitää olla esteettömiä. Pihan varusteet ja kalusteet on sijoitettava pois kulkureiteiltä kontrastisille alueille. Kulkuväylillä ei saa olla esteitä, kuten kiviä tai juoksuesteaitoja,  joihin voi törmätä. Ainakin osan esim. penkeistä tulisi olla esteettömiä.

 

Esteettömyyssuunnitelmat

Esteettömyyssuunnitelmat on päivitettävä rakentamisen edetessä ja esitettävä esteettömyyskoordinaattorille.

Rakentamisen edetessä on toimitettava erillinen opastesuunnitelma, sillä tiloihin on löydettävä vaivatta. Kaikissa opasteissa on huomioitava niiden sopivuus kaikille toimintarajoitteisille, ts. opasteet ovat koho-opasteina ja tarvittaessa myös pistekirjoituksena. On huomioitava, että koska kaikki näkövammaiset eivät osaa pistekirjoitusta, kohokirjoitus opasteissa on pistekirjoitusta parempi ratkaisu. Symboleita tulee käyttää aina kun se on mahdollista tavallisten tekstiopasteiden ohella. Värien käyttö eri tiloissa johdonmukaisesti auttaa hahmottamaan tiloja.

 

Jaana Solasvuo	Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori	Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

 

_________________________________________________________

 

LAUSUNTO

OYS TULEVAISUUDEN SAIRAALA 2030

RAKENNUS E-SSÄDEHOITOKESKUS

25.9.2019

Ehdollinen

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 6.9.2019 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.    

 

Esteettömyysasetus

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2§

 

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

Kaltevuuden tulee  olla < 5% pystysuunnassa ja <  2% horisontaalisesti. Näkövammaisia varten on oltava johdattava, kontrastinen raita myös ulkoa sisään.

 

Autopaikat

Leveys ≥ 3000 mm ja pituus ≥5000 mm. Merkintä liikennemerkein ja maalaamalla alustaan myös autohallissa. Autopaikat tulee sijoittaa hyvin sisäänkäynnin tuntumaan.

Vammaisneuvosto vaatii, että myös toiselle sisäänkäynnille tulee LE-autopaikkoja.

 

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien ovien tulee olla helposti avattavia myös liikkumis- tai toimintaesteisille henkilöille. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm.

Suositellaan varautumista äänimajakan asentamiseen ulko-ovilla.

Vammaisneuvosto suosittaa molempiin pääsisäänkäynteihin liukuovia.

 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia.

Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveyson  ≥ 800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on  ≥ 850 mm. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla. Rosterista tasapintaista listaa ei suositella, sillä se on märkänä liukas.

Näkövammaisia varten tulee olla kepillä tunnusteltava opastelista rakennuksen tärkeisiin kohteisiin, esim. aulan infoon, esteettömään WC-tilaan ja odotustilaan. Listan oheen suositellaan lisättäväksi myös kontrastiraita.

Vammaisneuvosto vaatii, että myös toiselta pääsisäänkäynniltä tehdään vastaavat ohjaukset ja opasteet.

 

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille.

Kalustuksen ja varustuksen tulee muodostaa taustaansa nähden riittävä kontrasti. Lattioiden on erotuttava seinistä, ovien seinistä ja esim. kalusteiden ja vaatekoukkujen seinistä.

Pääaulan infotiskin sijoittelussa kannattaa ottaa huomioon ulko-oven läheisyys. Ulko-ovien automatiikka kytketään niin, että ovi on auki vähintään 25 s. Työskentelyolosuhteet saattavat olla vetoisat. Vastavalosta aiheutuva häikäisy voi haitata tiskin takana työskenteleviä, ellei siitä aiheutuvaa haittaa panna merkille jo tiskin sijoittelua mietittäessä. Tiskin suunnittelussa tulee huomioida pyörätuolin käyttäjille sopia matala taso ja polvitila sekä näkö- ja kuulovammaiset. Tiskissä ei voi olla heijastavaa lasia tai ainakin lasiluukun tulee olla sivuun vedettävissä, kun luukulla asioidaan. Jos turvallisuussyistä luukkuun halutaan lasi, sen tulee olla heijastamaton ja puheaukko on sijoitettava oikealle korkeudelle.

 

Yhteys tasojen välillä muussa kuin asuinrakennuksessa 8 §

Jos tasoero on yhtä suuri kuin kerroskorkeus tai sitä suurempi, yhteys tasojen välillä on järjestettävä 7 §:n 3 momentissa säädetyn mukaisella hissillä.

Vammaisneuvosto harmittelee, että potilaita ei voi kuljettaa erillisillä logistiikka-alueilla vaan liikennevirrat sekoittuvat yleisillä alueilla.

 

WC- ja muut hygieniatilat 10§ ja 11§

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC- tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella. Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä.WC-iIstuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Vaihtoehtoisesti voi olla kaksi toistensa peilikuva-WC-tilaa, joissa vain toisella puolella istuinta on 800 mm vapaata tilaa. Jälkimmäinen vaihtoehto on suositeltava, sillä pieni WC-tila on monikäyttöisempi ja se myös kaksinkertaistaa WC-tilojen määrän.

Osan pukuhuone-, pesu-sauna- ja uima-allatiloista on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille.

Henkilökunnan pukuhuoneissa tulee olla esteettömät WC-tilat sijoitettuina niin, ettei pukuhuoneista tarvitse poistua käytävälle WC-tiloihin. Lisäksi pukuhuonetiloja tulee järjestää muunsukupuolisille ja etnisen väestön edustajille.

Tutkimushuoneiden WC-tiloissa kannattaa huomioida myös esteettömyys. Pienillä kalustesiirroilla, kuten esim. WC-tilapiirroksessa E2_1, WC-istuimesta tulisi molemmin puolin käytettävä.

WC- altaan tukikaiteen tulee olla kontrastinen altaaseen ja tilaan nähden. Suositellaan myös antibakteeristen WC-kalustetukien valintaa.

Vammaisneuvosto suosittaa, että liikuntaesteisille suunnitellut WC-tilat noudattavat samoja tyyppihuonetiloja kuin muissakin tulevaisuuden sairaala  -hankkeen WC-tiloissa. Vammaisneuvosto ei suosittele, että vauvanhoitopöytä sijoitetaan LE-WC-tilaan. Lastenhoitoon tulee varata erillinen tila. Osa LE-WC-tiloista on hoidollisia tiloja, joten niitä eivät koske yleiset määräykset. Vaikka kyseessä on hoitotila, ei niiden tarvitse olla kankeita ja huonosti toimivia.

 

Kokoontumistilat 12§

Katsomoihin, auditorioihin, juhla-, kokous- ja ravintolasaleihin, opetussaleihin ja -luokkiin ja muihin vastaaviin kokoontumistiloihin, jossa on äänentoistojärjestelmä, tulee asentaa myös äänensiirtojärjestelmä.

Induktiosilmukat puuttuivat esteettömyysselvityksestä lukuun ottamatta hissejä ja niiden edustoja. Liitteenä Kuuloliiton lausunto induktiosilmukoiden ja muiden kuulemisen apuvälineiden käytöstä sairaaloissa.

 

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Porras 3 §

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 0, 85 m. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla. Poistumisteiden portaiksikaan ei suositella kierreportaita, koska ne ovat vaikeakulkuiset ja vaaralliset.

Jokaisessa askelmassa tulee olla kontrastireuna, jotta portaat ovat turvalliset.

 

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm:n ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät. On tärkeää, että käsijohteiden rakenne on oikea. Käsijohteet suositellaan asennettaviksi molemmin puolin käytävää.

 

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmai, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

Sairaalaympäristössä on valaistukseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Tutkimushuoneissa, odotustiloissa sekä potilashuoneissa on suositeltavaa olla epäsuora ja tarvittaessa himmennettävä valaistus, sillä osa potilaista on herkkiä liian kirkkaille valoille ja heijastuksille. Hoitohenkilökunnan työskentely taas saattaa vaatia tehokkaita valoja, joten työvalaistus on suunniteltava kunkin toimintapisteen mukaan.

 

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista. Turvamerkintä on oltava kahdella tasolla, jotta se toimii myös lapsille ja  lyhytkasvuisille.

 

Piha-alue

Piha-alueen esteettömyyssuunnitelma on puutteellinen. Suunnitelmista eivät käy ilmi pihan pinnoitteet. Rakennuksen ja piha-alueen tulee muodostaa yhdessä esteetön kokonaisuus. Pihan varusteet ja kalusteet on sijoitettava pois kulkureiteiltä kontrastisille alueille. Varusteiden ja laitteiden tulee olla esteettömiä.

Vammaisneuvosto kehottaa piha-alueen kehittämistä ja varmistamaan helppokulkuinen ja looginen reitti. Nyt esitetyssä esimerkiksi suojatietä ei hyödynnetä pihasuunnittelussa mitenkään.

 

Esteettömyyssuunnitelmat

 

Esteettömyyssuunnitelmat on päivitettävä rakentamisen edetessä ja esitettävä esteettömyyskoordinaattorille.

Rakentamisen edetessä on toimitettava erillinen opastesuunnitelma, sillä tiloihin on löydettävä vaivatta. Ulkoa sisälle on oltava näkövammaisia johdattavat opastelistat sekä sen ohella mielellään kontrastinen värilista. Kaikissa opasteissa on huomioitava niiden sopivuus kaikille toimintarajoitteisille, ts. opasteet ovat koho-opasteina ja tarvittaessa myös pistekirjoituksena. On huomioitava, että kaikki näkövammaiset eivät osaa pistekirjoitusta, kohokirjoitus opasteissa on pistekirjoitusta parempi ratkaisu. Symboleita tulee käyttää aina kun se on mahdollista tavallisten tekstiopasteiden ohella. Värien käyttö eri tiloissa johdonmukaisesti auttaa hahmottamaan tiloja.

 

Jaana Solasvuo	Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori	Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

 

---------------------------------------------------------------------------------------------------

LAUSUNTO

NIEMENRANNAN KOULUN LAAJENNUS

26.9.2019

Ehdollinen

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 6.9.2019 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.    

 

Esteettömyysasetus

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2§

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla  ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska, kaltevuus < 5% pystysuunnassa ja enintään 2% horisontaalisesti.

Ennen sisäänkäyntiä on suunniteltu ritilöitä. Niiden silmäkoko on oltava ≤5 mm. Lämmitetyn ja lämmittämättömän alueen rajalle on estettävä jääpolanteen muodostuminen.

 

Autopaikat

Leveys ≥ 3000 mm ja pituus ≥ 5000 mm. Merkintä liikennemerkein ja maalaamalla alustaan.

Vammaisneuvosto toivoo, että LE-autopaikkojen määrää lisätään.

 

Rakennuksen sisäänkäynti 3§

Rakennuksen sisäänkäyntien ovien tulee olla helposti avattavia myös liikkumis- tai toimintaesteisille henkilöille. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm.

Vammaisneuvosto muistuttaa, että henkilökunnan sisäänkäynnin luiskaa ja siihen liittyvien portaiden sekä oven avauspainikkeiden sijaintia tulee kehittää.

 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5§

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia.

Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveyson  ≥ 800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

 

Rakennuksen muut tilat 6§

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille.

Kalustuksen ja varustuksen tulee muodostaa taustaansa nähden riittävä kontrasti. Lattioiden on erotuttava seinistä, ovien seinistä ja esim. kalusteiden ja vaatekoukkujen seinistä. Huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi kaapistojen, tarjoilulinjastojen, naulakoiden yms. esteettömyyteen.

 

Yhteys tasojen välillä 8§

Jos tasoero on pienempi kuin rakennuksen kerroskorkeus, tasojen välillä on oltava portaiden lisäksi yhteys joko luiskalla, hissillä tai muulla kiinteästi asennetulla pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle soveltuvalla henkilöiden nostoon tarkoitetulla laitteella.

Vanhaan tekniseen tilaan on suunniteltu lava, muttei ole esitetty, miten lavalle pääsee esteettä. Luiska tai nostin mahdollistaa pyörällistä apuvälinettä käyttävän henkilön pääsyn lavalle.

 

WC- ja muut hygieniatilat 10§ ja 1§

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC- tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella. Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liiikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. WC-istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Vaihtoehtoisesti voi olla kaksi toistensa peilikuva WC-tilaa, joissa vain toisella puolella istuinta on 800 mm vapaata tilaa.

Osan pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allatiloista on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille.

 

Kokoontumistilat 12§

Katsomoihin, auditorioihin, juhla-, kokous- ja ravintolasaleihin, opetussaleihin ja -luokkiin ja muihin vastaaviin kokoontumistiloihin, joissa on äänentoistojärjestelmä, tulee asentaa myös äänensiirtojärjestelmä.

 

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Porras 3§

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 0, 85 m. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa ulos käytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla. Poistumisteiden portaiksikaan ei suositella kierreportaita, koska ne ovat vaikeakulkuiset ja vaaralliset .Jokaisessa askelmassa  tulee olla kontrastireuna,  jotta portaat ovat turvalliset.

 

Käsijohteet 9§

Kaikissa portaissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm:n ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät. Käsijohteiden rakenteen tulee olla oikea.

 

Valoisuus ja valaistus 10§

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

 

Lasirakenteet 11§

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista. Turvamerkintä on oltava kahdella tasolla, jotta se toimii lapsille ja  lyhytkasvuisille.

 

Piha-alue

Rakennuksen ja piha-alueen tulee muodostaa yhdessä esteetön kokonaisuus. Piha-alueen esteettömyyssuunnitelma on puutteellinen, sillä suunnitelmista eivät käy ilmi valitut leikkivälineet ja pihakalusteet. Ainakin osan leikki- ja liikuntavälineistä pitää olla esteettömiä. Pihan varusteet ja kalusteet on sijoitettava pois kulkureiteiltä kontrastisille alueille. Kulkuväylillä ei saa olla esteitä, kuten kiviä tai juoksuesteaitoja, joihin voi törmätä. Ainakin osan esim. penkeistä tulisi olla esteettömiä.

 

Esteettömyyssuunnitelmat

Esteettömyyssuunnitelmat on päivitettävä rakentamisen edetessä ja esitettävä esteettömyyskoordinaattorille.

Rakentamisen edetessä on toimitettava erillinen opastesuunnitelma, sillä tiloihin on löydettävä vaivatta. Kaikissa opasteissa on huomioitava niiden sopivuus kaikille toimintarajoitteisille, ts. opasteet ovat koho-opasteina ja tarvittaessa myös pistekirjoituksena. On huomioitava, että koska kaikki näkövammaiset eivät osaa pistekirjoitusta, kohokirjoitus opasteissa on pistekirjoitusta parempi ratkaisu. Symboleita tulee käyttää aina kun se on mahdollista tavallisten tekstiopasteiden ohella. Värien käyttö eri tiloissa johdonmukaisesti auttaa hahmottamaan tiloja.

 

Jaana Solasvuo	Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori	Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

 

 

_____________________________________________

LAUSUNTO

ASUNTO OY OULUN TERVAHOVIN MYLLY JA KIINT. OY SIILOTIE 25 (VANHUSTEN RYHMÄKOTI)
5.6.2019

Ehdollinen

 

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 4.6.2019 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Esitetty esteettömyyssuunnitelma on edelleen heikkolaatuinen eikä sisällä lainkaan kellarikerrosta. Kyseinen kerros tulee esittää esteettömyyssuunnitelmassa rakennuslupaa haettaessa.

 

Esteettömyysasetus

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

 

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm.

Vammaisneuvosto suosittelee, että henkilönostimen sijaan mietittäisiin myös vaihtoehtoa, jossa toinen hissi olisi saavutettavissa maanpinnan tasolla ja sillä noustaisiin suoraan kerroksiin. Tämä helpottaisi kulunvalvontaa ja huoltoa sekä säästäisi elinkaarikustannuksissa huomattavasti.

 

Luiska 2§

Luiskan on oltava helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton. Leveyden tulee olla ≥ 900 mm ja siinä on oltava ≥ 50 mm suojareuna, ellei se rajaudu kiinteään rakenteeseen. Ylä- ja alapäässä on oltava ≥ 1500 mm pitkä vaakasuora tasanne. Kaltevuus saa olla ulkotilassa yli 5% vain, jos luiska on katettu tai sulana pidetty.

Vammaisneuvosto suosittelee luiskien kattamista ja lämmittämistä ylläpidon ja käytön helpottamiseksi.

Käsijohteen sijoituskorkeus on 900 mm:n maasta tai lattiasta ja suosituksena on, että erityistason kohteissa myös 700 mm:n korkeudella on käsijohde. Luiskassa käsijohteen tulee jatkua vaakasuorana 300 mm yli luiskan alkamis- ja päättymiskohdan.

 

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien ovien tulee olla helposti avattavia myös liikkumis- tai toimintaesteisille henkilöille. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm.

Rakennuksen sisäänkäyntien on hyvä myös erottua riittävästi rakennuksen julkisivuista. Vammaisneuvosto vaatii, että kaikki asukkaiden käytössä olevat ulko-ovet varustetaan oviautomatiikalla.

 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on  ≥ 800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

 

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista. Suunnitelmien havainnekuvissa kontrasti eri elementtien välillä näyttäisi olevan riittämätön.

 

Yhteys tasojen välillä muussa kuin asuinrakennuksessa 8 §

Jos tasoero on yhtä suuri kuin kerroskorkeus tai sitä suurempi, yhteys tasojen välillä on järjestettävä 7 §:n 3 momentissa säädetyn mukaisella hissillä.

Vammaisneuvosto vaatii, että kaikki hissit tulee varustaa esteettömiksi. Kohonäppäimet, äänimajakat ja induktiosilmukat kuuluvat esteettömän hissin varustuksiin. Hissin tulee noudattaa EN 81-70- standardia.
 

WC- ja hygieniatilat 10§ ja 11§

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC- tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. Istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja WC- istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Vaihtoehtoisesti voi olla kaksi toistensa peilikuva-WC-tilaa, joissa vain toisella puolella istuinta on 800 mm vapaata tilaa. Jälkimmäinen vaihtoehto on suositeltava, sillä pieni WC- tila on monikäyttöisempi ja se myös kaksinketaistaa WC-tilojen määrän.

Vammaisneuvosto vaatii, että liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksellä. Lisäksi ainakin osan henkilökunnan puku- ja pesutiloista on sovelluttava myös liikkumis- ja toimimisesteisille. Nousutukia ei saa missään tilanteessa kiinnittää lattiaan.

 

Kokoontumistilat 12§

Katsomoihin, auditorioihin, juhla-, kokous- ja ravintolasaleihin, opetussaleihin ja -luokkiin ja muihin vastaaviin kokoontumistiloihin, jossa on äänentoistojärjestelmä, tulee asentaa myös äänensiirtojärjestelmä.

Vammaisneuvosto vaatii, että induktiosilmukoiden osalta lopputarkastus tulee tehdä SFS-EN 60118-4- standardissa määriteltyjä menetelmiä ja hyväksymiskriteereitä noudattaen ja tilat on merkittävä tässä standardissa määritellyllä tavalla. Kuuluvuuskartat tulee toteuttaa ainakin isoimpiin tiloihin. Potilashuoneisiin tehtävä induktiosilmukkavaraus (tai vastaava järjestelmä) on riittävä.

 

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Porras 3 §

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 850 mm. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla.

 

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät. Leveissä portaissa käsijohde tulee olla myös portaan keskellä.

 

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

 

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

 

Muita huomioita

Piha-alue

Leikki- ja kuntoiluvälineiden alustat tulee toteuttaa turvallisiksi ja ainakin osan laitteista tulee olla käytettävissä apuvälinein.

Aitaukset tulee rakentaa riittävän korkeiksi, jotta asukkaat eivät pääse poistumaan alueelta.

 

Parvekkeet

Huonetilan ja parvekkeen välinen korkeusero ei saa ylittää 20 mm ja parvekkeen lattia tulee tehdä kiinteäksi eikä sitä saa keinotekoisesti korottaa puuritilöin.

 

Saattoliikenne

Rakennusvalvonnan tulee varmistaa, että saattoliikenteen kääntöpaikan rasitteet ovat kunnossa, koska kääntöpaikka on olennainen osa sujuvaa saattoliikennettä.

 

Ulkoiluvälinevarasto

Kellarissa sijaitseva ulkoiluvälinevarasto tulee varustaa sähköisten apuvälineiden latausvalmiudella kiinnittämällä huomiota tuuletukseen ja sähköpisteiden saavutettavuuteen ja riittävyyteen.

 

Esteettömyyssuunnitelmat

Opastesuunnitelma on rakentamisen edetessä esitettävä esteettömyyskoordinaattorille samoin kuin muutkin esteettömyyteen liittyvät suunnitelmat. 

Vammaisneuvosto pyytää kommenttinne tähän lausuntoon 15.6.2019 mennessä.

Oulussa 5.6.2019
 

Merja Niemelä

asiantuntijasihteeri / Oulun kaupungin vammaisneuvosto

________________________________________________________________

LAUSUNTO

PATENIEMEN UUSi PÄIVÄKOTI

5.6.2019

 

Ehdollinen

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 15.5.2019 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Esteettömyyssuunitelmat on toteutettu erityisen hyvin. Ne ovat kattavat, havainnolliset ja helppolukuiset.   

Koska kyseessä on esteettömyyskoordinaattorin ja Oulun kaupungin vammaisneuvoston yhteislausunto vammaisneuvoston toiveet, vaatimukset ja kommentit löytyvät Ouka vane: merkinnän jälkeen  

 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

Autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella. Suosittelisin yhden esteettömän autopaikan lisäämistä myös toiselle pysäköintipaikalle, jos se on mahdollista

 

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla  ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

 

Luiska 2§

Luiskan on oltava helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton. Leveyden tulee olla ≥ 900 mm ja siinä on oltava ≥ 50 mm suojareuna, ellei se rajaudu kiinteään rakenteeseen. Ylä- ja alapäässä on oltava ≥ 1500 mm pitkä vaakasuora tasanne. Kaltevuus saa olla ulkotilassa yli 5 % vain, jos luiska on katettu tai sulana pidetty.

Ouka vane: Vammaisneuvosto muistuttaa, että luiskassa käsijohteen tulee jatkua vaakasuorana 300 mm yli luiskan alkamis- ja päättymiskohdan.

 

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien ovien tulee olla helposti avattavia myös liikkumis- tai toimintaesteisille henkilöille. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm.

Rakennuksen sisäänkäyntien on hyvä myös erottua riittävästi rakennuksen julkisivuista.

Ouka vane: Vammaisneuvosto suosittaa, että eniten käytössä olevat ulko-ovet varustetaan oviautomatiikalla. Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on ≥800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on  ≥ 850 mm. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

 

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista. Suunnitelmien havainnekuvissa kontrasti eri elementtien välillä näyttäisi olevan riittämätön.

 

WC-ja hygieniatilat 10§ ja 11§

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. Istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja WC- istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Vaihtoehtoisesti voi olla kaksi toistensa peilikuva-WC-tilaa, joissa vain toisella puolella istuinta on 800 mm vapaata tilaa. Jälkimmäinen vaihtoehto on suositeltava, sillä pieni WC- tila on monikäyttöisempi ja se myös kaksinketaistaa WC-tilojen määrän.

Esteettömiä WC- tiloja on sijoitettu riittävästi eri puolille rakennusta. Kalustejärjestelyjä kannattaa vielä tarkistaa WC-tiloissa. Samoin WC-tilojen peilikuvallisuus tulee vielä tarkistaa; nyt suunnitelmissa on samalta puolen käytettäviä istuimia. WC-tiloissa on myös useita käsienpesualtaita (C- ja D-siipi), joista mielestäni osan voi poistaa ja täten saada lisää tilaa. Tasapohjainen, kallistettava käsienpesuallas ei ole käyttökelpoinen missään. Esteettömässä pesutilassa ei tarvita siis erityistä käsienpesuallasta esteellisille. Hoitotason kääntäminen käsialtaiden kanssa samalle seinälle toisi niin ikään lisää tilaa.

Joissakin WC-tiloissa pyörähdysympyrä leikkaa WC-kalusteita. Pyörähdysympyrän tulee toteutua kokonaisuudessaan esteettä.

Pukuhuonetiloista jonkin on rakennuttava niin, että esteetön WC on käytettävissä pukuhuoneesta käsin joutumatta kiertämään käytävälle.

 

Kokoontumistilat 12§

Katsomoihin, auditorioihin, juhla-, kokous- ja ravintolasaleihin, opetussaleihin ja -luokkiin ja muihin vastaaviin

kokoontumistiloihin, joissa on äänentoistojärjestelmä, tulee asentaa myös äänensiirtojärjestelmä. Auditoriot ja isot tilat tulee varustaa kuuluvuuskartoilla sekä opasteilla.

Induktiosilmukat vaaditaan neuvolaan, monitoimisaleihin, musiikkitilaan ja muihin vastaaviin yhteistiloihin sekä ruokailutilaan. Muihin opetustiloihin induktiosilmukkavaraus on riittävä.

 

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Porras 3 §

 

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 0,85 metriä. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla.

 

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät. Leveissä portaissa käsijohde tulee olla myös portaan keskellä.

 

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

 

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

 

Piha-alue

Penkkien päihin tulee jäädä vapaata tilaa pyörätuolille tai lastenvaunuille. Turvahake on alusta, joka ei ole esteetön. Piha-alueella on varmistettava, että leikkivälineille pääsee esteettä. Kaikki varusteet ja laitteet, penkit yms. on sijoitettava pois kulkureiteiltä ja niiden on oltava kontrastisia taustaansa nähden.

 

Esteettömyyssuunnitelmat

Opastesuunnitelma on rakentamisen edetessä esitettävä esteettömyyskoordinaattorille samoin kuin muutkin esteettömyyteen liittyvät suunnitelmat.  

 

Jaana Solasvuo	Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori	Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

___________________________________________________________________

 

LAUSUNTO

SEURAKUNTIEN  MERENRANTALEIRIKESKUS

27.5.2019

Ehdollinen

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 29.3.2019 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.    
 

Koska kyseessä on esteettömyyskoordinaattorin ja Oulun kaupungin vammaisneuvoston yhteislausunto vammaisneuvoston toiveet, vaatimukset ja kommentit löytyvät Ouka vane: merkinnän jälkeen  

 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

Autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella.

Ouka vane: Tilan puolesta ei ole estettä rakentaa toistakin LE autopaikkaa, kuten esittelyssä suositeltiin.

 

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

 

Luiska 2§

Luiskan on oltava helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton. Leveyden tulee olla ≥ 900 mm ja siinä on oltava ≥ 50 mm suojareuna, ellei se rajaudu kiinteään rakenteeseen. Ylä- ja alapäässä on oltava ≥ 1500 mm pitkä vaakasuora tasanne. Kaltevuus saa olla ulkotilassa yli 5% vain, jos se on katettu tai sulanapidetty.

Ouka vane: Vammaisneuvoston mielestä pääsisäänkäynnin luiskan ja portaan rakentamista turvavälineineen kannattaa välttää viimeiseen asti, koska ne ovat korvattavissa helposti ylläpidettävällä piha-alueen muotoilulla. Tällä ratkaisulla myös terassi saataisiin esteettömäksi ilman merkittävää lisäkustannusta.

 

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien ovien tulee olla helposti avattavia myös liikkumis- tai toimintaesteisille henkilöille. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm.

 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia.Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys ≥800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys ≥ 850 mm. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

 

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille.

 

WC-ja hygieniatilat 10§ ja 11§

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC- tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liiikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. Istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja WC- istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Vaihtoehtoisesti voi olla kaksi toistensa peilikuva-WC-tilaa, jossa vain toisella puolella istuinta on 800 mm vapaata tilaa. Jälkimmäinen vaihtoehto on suositeltava, sillä pieni WC- tila on monikäyttöisempi ja se myös kansinkeraistaa WC-tilojen määrän.

Suosittelen WC-istuimen etäisyydeksi 200 mm takaseinästä, jotta käsituet voidaan kiinnittää istuimen taakse takaseinään. Jos etäisyys on tätä suurempi, käsituet jäävät liian lyhyiksi. WC- istuimeen kiinnitettävät käsituet eivät ole julkisissa tiloissa suositeltavia.

Saunan suunnittelussa tulee huomioida, että lämmön on ulotuttava lattiatasolle saakka. Kiukaalle tulee saada vettä toimintarajoitteisenkin, mikä on hyvä huomioida jatkossakin.

 

Kokoontumistilat 12§

Katsomoihin, auditorioihin, juhla-, kokous- ja ravintolasaleihin, opetussaleihin ja -luokkiin ja muihin vastaaviin

kokoontumistiloihin, joissa on äänentoistojärjestelmä, tulee asentaa myös äänensiirtojärjestelmä. Auditoriot ja isot tilat tulee varustaa kuuluvuuskartoilla sekä opasteilla.

 

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Porras 3 §

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 0, 85 metriä. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla. Poistumisteiden portaiksikaan ei suositella kierreportaita, koska ne ovat vaikeakulkuiset ja vaaralliset.

 

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät.

 

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

 

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

 

Piha-alue

Piha-alueen esteettömyyssuunnitelma on puutteellinen. Suunnitelmasta ei käy ilmi nuotio- eikä hiljentymisalueiden pinnoitemateriaali. Näille alueille tulee päästä esteettä ja niillä tulee voida liikkua myös pyörällistä apuvälinettä käyttävien. Ulkoreitin varteen suosittelen lisäämään esteettömiä penkkejä riittävän tiheästi, mikä rohkaisisi ja mahdollistaisi kaikkien liikkumisen reitillä. Penkkien päihin tulee jäädä tilaa pyörätuolille/lastenvaunuille. Reitin varteen on hyvä myös listä tukikaiteita molemmin puolin ainakin reitinn epätasaisimpiin kohtiin.

 

Piharakennus

Myös ulkorakennuksen tulee olla esteetön.

 

Esteettömyyssuunnitelmat

Opastesuunnitelma on rakentamisen edetessä esitettävä esteettömyyskoordinaattorille samoin kuin muutkin esteettömyyteen liittyvät suunnitelmat. Pelkkä aulatilan opastus ei ole riittävä, vaan opasteiden on johdatettava rakennukseen jo ulkotiloista asti, opasteiden tulee sopia kaikille.

Ouka vane: Esteettömyyssuunnitelmassa tulee esittää myös majoitushuoneen käytävän päässä oleva poistumispaikka. Siitä tulee tehdä esteetön, koska toimii hätäpoistumistienä

Ouka vane: Muita huomioita

Vammaisneuvosto suosittelee, että terassin reunalle tulee tehdä suojareuna ja kaide putoamisvaaran pienentämiseksi. Samalla portaan tulisi olla kapeampi, jotta siihen edellä vaaditut käsijohteet toimivat optimaalisena turvavälineenä.

 

 

Jaana Solasvuo	Merja Nimelä
Esteettömyyskoordinaattori	Asiantuntijasihteeri, Vammaisnevuosto

__________________________________________________________________

LAUSUNTO

JOKIRANNAN KOULU

21.5.2019

Ehdollinen

 

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 10.5.2019 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.    

 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

Autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella. Osa niistä sijaitsee melko kaukana sisäänkäynnistä. Ne tulee sijoittaa pysäköintirivistön sisäänkäynnin puoleiseen reunaan.

 

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla  ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras/portaita, sen yhteydessä tulee olla myös luiska ja porras tulee varustaa turvavälinein.

 

Luiska 2§

Esittelyssä mainittiin, ettei kohteeseen tule luiskia, mutta jos sellainen rakennetaan, sen on oltava helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton. Leveyden tulee olla ≥ 900 mm ja siinä on oltava ≥ 50 mm suojareuna, ellei se rajaudu kiinteään rakenteeseen. Ylä- ja alapäässä on oltava ≥ 1500 mm pitkä vaakasuora tasanne. Kaltevuus saa olla ulkotilassa yli 5% vain, jos luiska on katettu tai sulana pidetty.

 

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien ovien tulee olla helposti avattavia myös liikkumis- tai toimintaesteisille henkilöille. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm.

Ulkorakennukseen sisäänkäynnin edessä oleva tasanne näyttää suunnitelmissa liian pieneltä. Vammaisneuvosto vaatii urheilukentän yhteydessä olevaan huoltotilaan yhtä LE- wc-tilaa. 

 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia.

Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys ≥800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys ≥ 850 mm. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

 

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille.

 

Yhteys tasojen välillä 8§

Jos tasoero on yhtä suuri kuin kerroskorkeus tai sitä suurempi, yhteys tasojen väillä tulee toteuttaa hissillä. Koska rakennus on iso ja oppilasmäärä suuri, tulisi rakennuksessa olla myös toinen hissi. Hissin kooksi esitetään 1100x1400 mm. Vammaisneuvosto suosittelee vähintään kokoa 1400x1400 mm. Hissit tulee varustaa esteettömiksi: kohomerkinnöin varustetut näppäimet, äänimajakat ja induktiosilmukat kuuluvat esteettömän hissin varustuksiin. Hissin tulee noudattaa EN 81-70-standardia.

 

WC-ja hygieniatilat 10§ ja 11§

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC- tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä myös ilta-aikoina. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. Istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja WC- istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Vaihtoehtoisesti voi olla kaksi toistensa peilikuva WC-tilaa, jossa vain toisella puolella istuinta on 800 mm vapaata tilaa. Jälkimmäinen vaihtoehto on suositeltava, sillä pieni WC- tila on monikäyttöisempi ja se myös kaksinkertaistaa WC-tilojen määrän.

Ensimmäisessä kerroksessa liikuntasalin pukuhuonetiloissa olevat esteettömät WC-tilat ovat hankalia käyttää, sillä WC-tilaan joutuu menemään käytävän kautta. Saman kerroksen eteistilan molemminpuolinen WC olisi hyvä muuttaa vain toiselta puolen käytettäväksi ja lisätä vastaava peilikuvaratkaisu suunnitteluaulan WC-rivistöön. Toisessa kerroksessa erityisopetuksen luokkien lähellä tulisi olla esteetön WC-tila.

 

Kokoontumistilat 12§

Katsomoihin, auditorioihin, juhla-, kokous- ja ravintolasaleihin, opetussaleihin ja -luokkiin ja muihin vastaaviin kokoontumistiloihin, joissa on äänentoistojärjestelmä, tulee asentaa myös äänensiirtojärjestelmä. Auditoriot ja isot tilat tulee varustaa kuuluvuuskartoilla sekä opasteilla. Suunnitelmasta on vaikea päätellä, missä tiloissa induktiosilmukka on, joten suunnitelmat tulee näiden osalta tarkentaa.

Induktiosilmukka suositellaan asennettavaksi kaikkiin edellä mainittuihin tiloihin, mutta minimissään sen tulee olla tekstiilityön, kuvaamataidon, fysiikan ja teknisen työn tilojen ja liikuntasalin kaltaisissa luokissa, erityisoppilaiden luokissa, ruokasalissa, palvelupisteissä ja neuvotteluhuoneissa. Muihin riittää induktiosilmukan varaus. On hyvä huomioida, että tiloja käytetään myös iltaisin, jolloin tiloja käyttävät mahdollisesti erilaiset järjestöt ja yhdistykset. Induktiosilmukan puute ei saa haitata myöskään koulun tilojen päivittäistä käyttöä. Induktiosilmukoiden osalta lopputarkastus tulee tehdä SFS-EN 60118-4- standardissa määriteltyjä menetelmiä ja hyväksymiskriteereitä noudattaen ja tilat on merkittävä tässä standardissa määritellyllä tavalla.

 

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Porras 3 §

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 0, 85 metriä. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla. Poistumisteiden portaiksikaan ei suositella kierreportaita, koska ne ovat vaikeakulkuiset ja vaaralliset.

 

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät.

 

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

 

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

 

Piha-alue

Piha-alueen esteettömyyssuunnitelma on puutteellinen. Suunnitelmista eivät käy ilmi esimerkiksi leikkivälineet tai pihan pinnoitteet leikkialueella. Ainakin osan leikkivälineistä tulee olla esteettömiä. Piha-alueen ja koulurakennuksen tulee muodostaa yhdessä esteetön kokonaisuus.

 

Esteettömyysssuunnitelmat

Koska rakennus on suuri ja monimutkainen ja sen käyttäjämäärä voi olla yhden tapahtuman aikana lukumääräisesti suuri, kaikille sopivat ja katkeamattomat opasteet helpottavat tilojen löytämistä ja niissä liikkumista. Opastesuunnitelma on rakentamisen edetessä esitettävä esteettömyyskoordinaattorille samoin kuin muutkin esteettömyyteen liittyvät suunnitelmat.

 

Jaana Solasvuo	Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori	Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

___________________________________

LAUSUNTO

OULUN KAUPUNGIN VUOROVAIKUTUSSUUNNITELMA 2019-2021 

23.4.2019

 

Vammaisneuvosto näkee hyvänä, että vuorovaikutussuunnitelman tavoitteeksi on asetettu yleishyödyllisten yhdistysten yhteistyömahdollisuuksien parantaminen kaupungin kanssa. Konkreettisena esimerkkinä mainitaan järjestöyhdyshenkilön nimeäminen ja kaupungin tilojen tarjoaminen nykyistä enemmän järjestöjen käyttöön. Tiloja tarjotessa vammaisjärjestölle tulee huomioida, että tilat soveltuvat järjestettävään toimintaan ja kohderyhmälle. Tilojen käyttö edellyttää sujuvia liikenneyhteyksiä ja eri vammaisryhmille soveltuvia kuljetusmuotoja. Tilojen käytöltä edellytetään lisäksi sujuvaa saattoliikennettä, riittäviä pysäköintialueita tarvittaessa erityisjärjestelyin, esteetöntä sisäänkäyntiä ja tilojen todellista esteettömyyttä. Viestintäkanavien tulee soveltua kaikille, esimerkiksi ikäihmisille, aistivammaisille ja eri tavoin kommunikoiville. Kaikessa tiedotustoiminnassa tulee varmistaa, että tieto tavoittaa myös ne henkilöt, jotka eivät käytä digitaalisia palveluja. Tavoittamisen keinoja voisivat olla esimerkiksi tiedottaminen kaupungin toimipisteissä, kirjallista materiaalia unohtamatta.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

LAUSUNTO

OULUHALLIN PERUSKORJAUS- JA LAAJENNUSHANKE

23.4.2019

Ehdollinen

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 22.3.2019 päivättyyn esteettömyyssuunnitelmaan. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä  ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.   

 

Esteettömyysasetus

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

akennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. LE-autopaikan ja kiveyksien/kulkuväylien välillä ei saa olla tasoeroja.

 

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien ovien tulee olla helposti avattavia myös liikkumis- tai toimintaesteisille henkilöille. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm. Kaikkien sisäänkäyntien yhteydessä oleviin tuulikaappeihin tulee mahtua 1500 mm:n vapaa tila ovien avautuminen huomioon ottaen.

 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3-5 §

Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys tulee olla  ≥ 800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Portaiden alle joutuminen on huomioitava esim. kalustuksella. Ouluhallin puolella aulassa on portaikko, jonka alle näkövammaisella on vaara joutua.

 

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille.

 

WC-tilat 10 §

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä.

Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella. Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. Istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja WC-istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Vaihtoehtoisesti voi olla kaksi toistensa peilikuva-WC-tilaa, joissa vain toisella puolella istuinta on 800 mm vapaata tilaa. Jälkimmäinen vaihtoehto on suositeltava, sillä pieni WC-tila on monikäyttöisempi ja se myös kaksinkertaistaa WC-tilojen määrän. WC-tila on varustettava liikkumisesteiselle henkilölle sopivaksi.

Nyt esitetyssä suunnitelmassa 1. kerroksen aulassa oleva kahvion puoleinen esteetön WC-tila ei ole avustajan sukupuolesta riippumaton.

Samalla käytävällä miesten WC-tilojen sisäänkäyntiin sijoittuva esteettömän WC-tilan sisäänkäynti on toiminnallisesti hankala. Esteettömän WC-tilan käyttäjän tuleminen WC-tilaan tai poistuminen sieltä saattaa estää tavallisiin WC-tiloissa asioivien kulun.

Tanssi- ja kamppailusalin välisistä kahdesta WC-tilasta tulee välttää erillisten etukoppien rakentamista.

Ouluhallin vanhalla puolella olevat esteettömät WC-tilat eivät ole avustajan sukupuolesta riippumattomia. Esteettömyyden vaatimus koskee myös henkilökunnan hygieniatiloja. Ravintolan henkilökunnalta puuttuu esteetön WC. Suunnitelmissa tulee huomioida, että kahviota saattaa hoitaa yksityinen yritys. Tällöin esteettömät hygieniatilat on oltava kuitenkin käytössä eivätkä ne saa jäädä lukittujen ovien taakse.

Suunnittelussa tulee varmistaa, että halkaisijaltaan vähintään 1500 mm:n vapaa tila toteutuu.

 

Muu hygieniatila 11 §

Vähintään yhtä puku- ja pesutilakokonaisuutta on voitava käyttää liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön ja hänen avustajansa sukupuolesta riippumatta. Esitettyjen LE-pukuhuoneiden määrä on riittävä, mutta tuon sukupuolineutraliteetin toteutuminen tulee varmistaa.

 

Kokoontumistilat 12 §

Katsomoihin, auditorioihin, juhla-, kokous- ja ravintolasaleihin, opetussaleihin ja -luokkiin ja muihin vastaaviin kokoontumistiloihin, joissa on äänentoistojärjestelmä, tulee asentaa myös äänensiirtojärjestelmä. Auditoriot ja isot tilat tulee varustaa kuuluvuuskartoilla sekä opasteilla. Nyt suunnitelmissa induktiosilmukoita ei ole esitetty mihinkään tiloihin. Induktion tai muun äänensiirtojärjestelmän sijainnit tulee lisätä esteettömyyssuunnitelmiin.

 

Käyttöturvallisuusasetus

Porras 3 §

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 850 mm. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla.

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät.

 

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

 

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

 

Opastesuunnitelmat

Koska rakennus on suuri ja monimutkainen ja sen käyttäjämäärä voi olla yhden tapahtuman aikana lukumääräisesti suuri, hyvät ja katkeamattomat opasteet helpottavat tilojen löytämistä ja niissä liikkumista. Opastesuunnitelma on rakentamisen edetessä esitettävä esteettömyyskoordinaattorille samoin kuin muutkin esteettömyyteen liittyvät suunnitelmat.

Vammaisneuvoston muita huomioita

Sisäovien avautumispuolen etäisyys seinän sisänurkasta tai muusta kiinteästä esteestä on oven ulkopuolella oltava myös vähintään 400 mm.

Esteettömien WC-tilojen ovien tulee avautua aulatiloihin eivätkä ne siis saa olla osana isompaa WC-kokonaisuutta.

 

Jaana Solasvuo	Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattor	Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

__________________________________________________________

LAUSUNTO

VAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN HANKINNAN PALVELUKUVAUS JA SOPIMUS

10.4.2019

Palvelukuvaus on huolellisesti laadittu ja kattava ja sen laadintaan on osallistettu eri osapuolia. Hankintamenettely on dynaaminen, jolloin uusilla palveluntuottajilla on mahdollisuus päästä menettelyyn sen kestäessä.

Vammaisneuvoston kommentit:

Kohta 4.6.

Kohdassa on mainittu lait, joiden mukaan palvelukuvauksen mukaisia palveluita järjestetään. Koska kohdassa mainitaan myös kehitysvammalaki, tulee siihen laittaa lisäyksenä "mikäli se on asiakkaan edun mukaista".

Kohta 11.1. ensimmäinen kappale:

Asunnon ja tilojen esteettömyyden vähimmäisvaatimuksissa tulee mainita, että asunnon tulee olla asiakkaalle riittävän tilava ja tarvittaessa esteetön. Myös toimintaympäristön tulee olla esteetön. Sisä- ja ulkotiloissa tulee ottaa huomioon asukkaiden vammaisuuteen liittyvät erityispiirteet siten, että ympäristö on jokaiselle asukkaalle hänen tarpeidensa mukainen. Ulkotiloja pitää jokaisen asukkaan pystyä käyttämään esteettä. Uudisrakennusten ja niiden ympäristön tulee olla esteettömyyden osalta tarkistetttu ammattilaisen tekemän kartoituksen avulla. Virallinen menetelmä on ESKEH-kartoitus.

Kohta 11.1. neljäs kappale:

Palvelukuvauksessa mainitaan, että asuintalon ja asunnon olko-ovessa on oltava valmiina sähköinen oviautomatiikka, mikäli asiakas sitä tarvitsee. Myös tässä pitää huomioida vammaisuuteen liittyvät erityispiirteet. Liikkumisen lisäksi on tarvittaessa huomioitava kuuleminen ja näkeminen, esim. palovaroittimien, ovikellojen ja opasteiden pitää sopia kaikille.

Kohta 11.2.

Asumisryhmän asunnon tulee asukkaan tarpeesta riippuen olla esteetön muiltakin kuin kylpyhuoneen osalta.

Kohta 11.3.

Koska myös asumisyksikön asunnoissa asuu eri tavalla vammaisia henkilöitä, pitää palveluntuottajan huolehtia siitä, että myös yhteiset oleskelutilat ovat tarvittaessa esteettömiä ja sisustus sellainen, että sitä voi kaikki käyttää.

Kohta 15.1.

Vammaisneuvosto pyytää selkeyttämään tätä kohtaa ja kiinnittää huomiota kohdan säädöspohjaan. Nykyisin voimassa olevassa vammaispalvelulaissa ei ole säännöstöä, jonka mukaan lapsi voitaisiin vpl:n mukaan sijoittaa kodin ulkopuolelle asumispalveluun, joko palvelukotiin tai perhehoitoon. Perustuuko palvelukuvaukseen kirjoitettu kohta 15.1. hallituksen esityksen (HE 159/2018) kohtaan Luku 2 / Erityispalvelut / pykälä 12 lapsen asumisen tuki ja momentit 1 ja erityisesti 2?

Koska lain käsittely jäi kesken, on tällä hetkellä noudatettava voimassa olevaa lakia. 

Jos kohdan 15.1. mukaista palvelua ei voida järjestää vammaispalvelulain eikä sosiaalihuoltolain perusteella, vammaisneuvosto esittää, että kohta poistetaan palvelukuvauksesta.

Yhteenvetona vammaisneuvosto toteaa, että kaikissa tämän palvelukuvauksen mukaisissa palveluissa on otettava huomioon kuntouttava asenne.

___________________________________________________

LAUSUNTO

6.2.2019

VPL:N MUKAISTEN KULJETUSPALVELUJEN JA SHL:N MUKAISEN LIIKKUMISEN TUEN KEHITTÄMINEN JA RATKAISUEHDOTUKSET TÄMÄHETKISIIN ONGELMIIN

MATKAPALVELUKESKUS (MPK)

Ongelmia

• MPK on järjestelmän pullonkaula. Matkaa tilatessa puhelinjonotusaika on usein kohtuuttoman pitkä. 
• Palveluohjaajat eivät pysty kertomaan, milloin tilattu auto on kohteessa. 
• Matkustajaprofiilit MPK:ssa eivät ole ajan tasalla ja järjestelmässä asiakkaan kannalta välttämättömät tiedot eivät aina siirry kuljettajalle.
• Todellinen ongelma tällä hetkellä on se, että autoja joudutaan odottamaan liian kauan pakkasessa!
• MPK on aliresurssoitu: Esim. 24.1. n. klo 7 mpk:sta ilmoitettiin, että paikalla on vain 2 työntekijää. 
• Tekstiviestitilausta käyttävien asiakkaiden palvelutarpeisiin vastataan huonosti: tilausjärjestelmän kaatumisesta ei tule ilmoitusta, tilauksiin ei vastata kohtuullisessa ajassa ja kohtuullinen aika on määrittelemättä.

Ratkaisuja

• Selvitetään maaliskuun 2019 loppuun mennessä MPK:n kustannukset ja MPK:sta saatava hyöty sekä päätetään, voidaanko kuljetuspalvelut tilata suoraan kilpailutuksessa menestyneiltä yrityksiltä. Tilastointi ei saa olla peruste MPK:n olemassaololle. 
• Asiakkaalle tulee tilauksen yhteydessä antaa tieto auton saapumisajasta 15 minuutin tarkkuudella.
• MPK:n kustannusten selvittämisen ajaksi välitysjärjestelmään lisätään toiminto, joka siirtää puhelun automaattisesti oikealle kuljetusyrittäjälle 15 min jonotusajan jälkeen. 
• MPK:sta pitää välittyä autoon automaattisesti tieto, mistä numerosta asiakkaan tavoittaa. Asiakkaan suostumus numeron antamiseen tulee ajoittaa asiakasprofiilin luomisen/päivittämisen yhteyteen.
• Tekstiviestillä kyydin tilaavien palveluja tulee parantaa:

 Järjestelmän mahdollisesta kaatumisesta pitää tulla asiakkaalle tekstiviestillä tieto ja lisäksi ohje siitä, miten väliaikaisesti toimitaan. Esimerkiksi asiakkaalle toimitetaan puhelinnumero, josta kyydin voi tekstiviestillä väliaikaisesti tilata.
 Kaupunki määrittelee yksiselitteisesti tekstiviestitilauksen vahvistuksen odotusajan. Yhdenmukaisuuden nimissä tekstiviestitilauksen vahvistuksen odotusaika tulisi olla 15min.
Mikäli tekstiviestitilaukseen oikeutettu asiakas ei saa vahvistusta tilaukseen määräaikaan mennessä, hänellä tulee olla tiedossaan sellainen puhelinnumero suoraan kuljetusyrittäjälle, johon voi laittaa tilauksen tekstiviestillä. Tällöin asiakkaat ovat samanarvoisessa asemassa taksi tilaustavasta riippumatta. Toimiakseen tämä edellyttää, että tilausjärjestelmät on synkronoitu.

• MPK:lle koulutetaan palveluohjaajien sairauslomasijaisia ja heidän kaikkien koulutusta parannetaan hyödytäen asiakkaiden asiantuntemusta.
• Ruuhka-aikoina klo 7−9 ja 14−16 MPK:ssa tarvitaan normaalia useampi palveluohjaaja.
• Kustannustehokkuuden ja asiakaspalvelun parantamiseksi matkojenvälitystä kehitetään siten, että se huomioi autojen sijainnit ja niiden siirtymät kuljetustehtävien välillä.

SOVELTAMIS- JA ASIAKASOHJE, ASIAKASTIEDOTE

Ongelmia

• Soveltamisohje sekä asiakasohje ja viimeisin asiakastiedote eivät vastaa vallitsevia käytäntöjä.

Ratkaisuja

• Soveltamis- ja asiakasohje päivitetään pikaisesti ja laaditaan uusi ja saavutettava asiakastiedote. Vammaisneuvosto tarjoaa asiantuntemustaan asiakastiedotteen laadintaan.
• Korjattavia kohtia Kuljetuspalvelun käyttöohjeeseen mm:

Sopimusautoilijoille saa soittaa suoraan, jos mpk ei vastaa 15 min:ssa. Autoilija laskuttaa näin tilatun matkan kaupungilta normaaliin tapaan.
Maininta asiakkaan alle 12-vuotiaiden lasten maksutta kulkemisesta korjataan.

ASIAKKAIDEN TARPEIDEN HUOMIOIMINEN

Ongelmia

• Osalle kuljetuspalvelun asiakkaista on myönnetty ns. suorasoitto-oikeus. Se on palvelujen käytön edellytys asiakkaille, joilla on esimerkiksi vaikeita kommunikointi- tai kognitiivisia ongelmia. Nämä suorasoitto-oikeudet kaupunki on lakkauttanut kaikilta asiakkailta selvittämättä heidän yksilöllisiä tarpeitaan. Lakkauttaminen on arveluttavaa juridisesti ja eettisesti, oikeuksien palauttamista tulee harkita vakavasti.
• Ns. tuttutaksioikeus ei toimi kaikilla invataksiasiakkailla.

Invataksien riittävyys vaihtelee alueittain.

Ratkaisuja

• Suorasoitto-oikeus palautetaan niille asiakkaille, joille se on edellytys kuljetuspalvelujen käyttöön.  Asian nopeuttamiseksi asiakkaalle voi antaa väliaikaisen päätöksen suullisesti. Suullisesti annetut päätökset tulee aina vahvista kirjallisella päätöksellä. Suorasoittoon oikeutettu asiakas voi soittaa suoraan kilpailutuksessa valittuun yritykseen tai sellaiselle kuljettajalle, joka työskentelee kilpailutuksessa valitussa yrityksessä. Esimerkiksi: on paljon asiakkaita, joiden puolesta kyydin tilaa esim. palvelu- tai ryhmäkodin henkilökunta tai vammaisen henkilökohtainen avustaja. Heidän työaikaansa menee turhaan puhelimessa mpk:n vastausta odottaessa. Tämä aika on poissa varsinaisesta välttämättömästä työstä – siksikin suorasoitot sopimusautoilijoille on sallittava perustelluista syistä.
• Kuljettajan edellytetään ottavan yhteyttä asiakkaaseen, jos kuljetus myöhästyy tai asiakasta ei tavoiteta. Tarvittaessa kuljettaja noutaa asiakkaan sisätiloista. 
• Toimintaan osallistuvien autojen tulee olla selkeästi tunnistettavissa takseiksi.
• Taksin tilaaminen tekstiviestillä tulisi hyväksyä asiakkaille myös muista, kuin puhe- ja kognitio-ongelmiin perustuen. Esimerkiksi pyörätuolilla siirtyminen rauhalliseen paikkaan taksin soittamiseksi voi olla liian haastavaa opiskeluissa, työssä tai yhdistys- ja vaikuttamistoimintaan osallistuvalle.

TAKSINKULJETTAJIEN KOULUTUS

Ongelmia

• Kaikki kuljettajat eivät osaa kohdata eri tavoin vammaisia asiakkaita eivätkä käsitellä pyörätuoleja (manuaali / sähköpyörätuoli).  Erityisesti invataksiasiakkaiden kohdalla tämä osaaminen on edellytys kuljetuspalvelun onnistumiselle.
• Joidenkin kuljettajien paikallistuntemus on puutteellinen.
• Toisinaan kuljettaja ei jää odottamaan asiakasta, joka ei ole odottamassa taksia sovitulla paikalla.
• Kuljettaja saattaa kertoa asiakkaalle muiden asiakkaiden yksilön tietosuojan piiriin kuuluvia asioita. Joskus kuljettaja tupakoi.

Ratkaisuja

• Kaikki kuljettajat on koulutettava kohtaamaan eri tavoin vammaisia henkilöitä ja käsittelemään apuvälineitä.
• Kuljettajien koulutus on pidettävä kilpailutusasiakirjoissa edelleen. Koulutuksen tulee sisältää myös tietosuoja-asioita.
• Kuljetusyrittäjä edellyttää kuljettajiltaan paikallistuntemusta.

_______________________________________________________

LAUSUNTO

TIERNAN KOULU

16.1.2019

Tiernan koulun hanke käsittää Terva-Toppilan koulun (Ankkuri-yksikkö), osoitteessa Kauppaseurantie 2, laajennettavalle tontille sijoitettavan Leinonpuiston Toppilan erityisopetusyksikön uudisrakennuksen suunnittelun ja rakentamisen.

Vammaisneuvosto toteaa lausuntona seuraavaa:

Kaikilta LE-pysäköintipaikoilta tulee olla esteetön kulku lähimmälle sisäänkäynnille. Porttien on oltava helposti aukeavia ja yhdellä kädellä avattavissa myös ilta-aikaan. Avausautomatiikka tulee asentaa ainakin lähimpänä saattoliikennettä olevalle portille.

Esteetöntä reittiä ei ole esitetty kaikilta LE-autopaikoilta. Yleisesti pihan kaltevuudet eivät saa olla suurempia kuin 5 % / 2 %. Kulkureitillä ei saa olla yli 5 mm:n poikkeamia, rakoja, kohoumia tms.
Sisäänkäyntien ja sisätilojen kontrasteja tulee kehittää edelleen. 
Luiska välituntipihalle kannattaa rakentaa loivemmaksi. Sen päällä olevaa katosta tulee laajentaa niin, että se kattaa myös luiskan alussa olevan 1500 mm:n pyörähdysympyrän.
Kaikki luiskat ja niiden yhteydessä olevat portaat tulee varustaa hyvien suunnittelusääntöjen mukaisilla turvavarusteilla: käsijohteet 700/900 mm korkeudella, turvareuna, pintamateriaali yms. Niiden detaljikuvat tulee esittää esteettömyyskoordinaattorille ennen rakentamisen aloittamista. Tämä koskee myös olemassa olevia luiskia.
Suositellaan että luiskiin asennetaan lämmitys sekä polanteen estävää ritilää luiskan alkupäässä. Tällöin luiskat ovat huoltovapaita.
Esteettömissä WC-tiloissa WC-istuimet ovat kiinni takaseinissä. Nykymääräys on 200−300 mm.  
WC-tilojen kohdalla suositellaan kiinnittämään erityistä huomiota toimiviin esteettömiin kalusteisiin ja niiden sijoitteluun. Lattiaan ei saa kiinnittää mitään tukirakenteita, esimerkiksi nousutukia, kosteusvaurioriskin takia.
Hissit tulee varustaa esteettömiksi. Kohonäppäimet, äänimajakat ja induktiosilmukat kuuluvat esteettömän hissin varustuksiin. Hissin tulee noudattaa EN 81-70- standardia.
Induktiosilmukat tai vastaavat äänensiirtojärjestelmät tulee asentaa niihin tiloihin, joita määräys koskee. Induktiosilmukoiden osalta lopputarkastus tulee tehdä SFS-EN 60118-4- standardissa määriteltyjä menetelmiä ja hyväksymiskriteereitä noudattaen ja tilat on merkittävä tässä standardissa määritellyllä tavalla. Kuuluvuuskartat tulee toteuttaa ainakin isoimpiin tiloihin.

Toisessa kerroksessa oleva sisäinen luiska tulee saattaa vastaamaan nykyisiä määräyksiä. Varoituselementit tulee sijoittaa luiskan alkuun ja loppuun.  Luiskan ohessa olevissa portaissa varoitusalueet tulee toteuttaa samoin kuin luiskassa. Myös näissä portaissa käsijohteet tulee sijoittaa kahdelle tasolle.

Lausunto: Ehdollinen

Vammaisneuvosto pyytää kommenttinne tähän lausuntoon 31.1.2019 mennessä.

Oulussa 16.1.2019

Merja Niemelä

asiantuntijasihteeri / Oulun kaupungin vammaisneuvosto

______________________________________________________________

LAUSUNTO

TUIRAN HYVINVOINTIKESKUS/TUIRANKARTANO

11.1.2019

Tuirankartano on suunniteltu vuonna 1996 vanhusten ympärivuorokautiseksi hoitolaitokseksi.  Rakennus muutetaan hyvinvointikeskukseksi. Hankkeelle on haettu rakennuslupaa 7.8.2017.

Esteettömyysselvitys on laadittu rakennusluvan aikaisten asetusten mukaisesti. Vammaisneuvosto katsoo, että luvan hakemisen jälkeen tulleilta uusia säädöksiä tulee noudattaa, koska aikaa niiden voimaantulosta on jo yli vuosi. Vammaisneuvosto moittii hankkeen esteettömyyssuunnitelmaa siitä, että se keskittyy vain sisätiloihin, kun taas pääsisäänkäynnille johtavia kulkureittejä ja LE- pysäköintipaikkojen määrää ja sijaintia ei ole esitetty ollenkaan. Varsinkin pääsisäänkäynnille johtava piha on vaikeakulkuinen suuren korkeuseron takia. Piha- ja pysäköintipaikkasuunnitelmat tulee esittää niiden valmistuttua.

Vammaisneuvosto toteaa lausuntona seuraavaa:

Tuulikaappiin on esitetty kumimatto. Pehmeästä materiaalista valmistettua mattoa ei voi suositella, sillä se on hankala pyörätuolin käyttäjän kannalta. Jos matossa on uria/reikiä, niiden maksimikoko on 5 mm. On varmistettava, ettei keppi tai kengänkorko voi takertua mattoon.

Kulkureittien tulee olla kovia, tasaisia ja märkänäkin luistamattomia sekä helposti havaittavia.

Kalusteiden, varusteiden ja laitteiden on sovelluttava kaikille.

Opastesuunnitelma tulee esittää rakentamisen edetessä, sillä opasteet ovat merkittävässä asemassa rakennuksen toimivuuden kannalta.

Opasteiden tulee sopia kaikille. Kirjainopasteiden tulee olla kohokirjaimilla toteutettuja, kirjainten lisäksi tulee käyttää symboleja. On huomioitava erityisesti näkövammaisten opasteet: ohjaavat listat ja varoitusalueet. Varoittavia elementtejä on käytettävä aina ennen esteitä: ovia, luiskia, portaita jne.

Suunnitelmassa esitetään 20 mm:n kynnyksiä. Erityistason esteettömyyttä vaativissa kohteissa ainakin pääkulkuväylät, vastaanottohuoneet ja WC-tilat tulee toteuttaa kynnyksettömästi.
Käsijohteiden päät tulee muotoilla turvallisiksi.
Infotilojen ovien on oltava helposti avattavia ja tilojen tulee sopia myös isoimpia sähköpyörätuoleja käyttäville.

Kontrastien toimivuus esteettömissä WC-tiloissa tulee varmentaa. Osa esteettömistä WC-tiloista ei ole optimaalisesti suunniteltuja ja pohjaratkaisut ovat kömpelöitä. On suositeltavamp aa tehdä vain toiselta puolelta käytettävä WC kuin yrittää tehdä molemmilta puolilta käytettävä, jos tila ei sitä mahdollista. Lattiaan ei saa kiinnittää mitään tukirakenteita, kuten nousutukia, kosteusvaurioriskin takia. Opasteet kiinnitetään aina oven aukeavalle puolelle seinään 1400−1600 mm:n korkeudelle lattiasta.  WC-tilojen kohdalla suositellaan kiinnittämään erityistä huomiota toimiviin esteettömiin kalusteisiin. Ohjeistus toimiviin WC-tiloihin: https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/julkinen-rakennus/yleinen-esteeton-wc

Hisseissä tulee olla kuulovammaisille henkilöille valomerkki hälytyksen perillemenon varmistamiseksi.

Takasisäänkäynti tulee valaista hyvin. Luiskassa tulee olla sulanapitojärjestelmä ja katos. Sulanapito tekee luiskasta huoltovapaan. Luiskan kaltevuudeksi suositellaan alle 5 %, jolloin luiska on helppokäyttöinen. Lämmitetyn ja kylmän alueen rajaan tulee kiinnittää huomiota, jottei siihen muodostu jääpolannetta. Jos siinä käytetään ritilää, tulee sen silmäkoon olla alle 5 mm. Luiskan käsijohteiden tulee olla kahdelle tasolla, 700 mm ja 900 mm. Käsijohteiden päät tulee muotoilla turvallisiksi. Luiskassa tulee olla 50 mm:n turvareuna. Luiskan molempiin päihin tulee jäädä vähintään 1500 mm:n pyörähdysympyrän verran tasaista aluetta.

Ovikytkimet tulee asettaa kontrastiselle alustalle.
Portaissa käsijohteiden tulee olla aina kahdella tasolla ja portaiden etureunassa tulee olla kontrastireuna.

Induktiosilmukka tai vastaava äänensiirtojärjestelmä on määräyksen mukaan oltava katsomoissa, auditorioissa, juhla-, kokous- tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa, jos niissä on äänentoistojärjestelmä. Tilat, joihin induktiosilmukka asennetaan, tulee merkitä esteettömyyssuunnitelmaan. Induktiosilmukasta ilmoittavan kyltin ohella näissä tiloissa tulee olla myös kuuluvuuskartta. SFS­EN 60118­4 -standardi määrittelee induktiosilmukan signaalin laadulle, testaukselle ja merkinnöille asetetut vaatimukset.

Lausunto: Ehdollinen, puuttuvat suunnitelmat tulee toimittaa mahdollisimman pian.

Vammaisneuvosto pyytää kommenttinne tähän lausuntoon 31.1.2019 mennessä.

Oulussa 11.1.2019

Merja Niemelä

asiantuntijasihteeri / Oulun kaupungin vammaisneuvosto

_____________________________________________________________

LAUSUNTO

OYS TULEVAISUUDEN SAIRAALA, 1. VAIHE

9.1.2019

Kyseessä on Tulevaisuuden Sairaala -hankkeen 1. vaiheessa rakennettavat uudisrakennukset A ja B sekä näihin rakennuksiin liittyvän pysäköintilaitoksen 1. vaihe. Rakennukseen A sijoittuu synnytysosasto ja siihen liittyvät naisten ja lasten poliklinikka-, teho- ja vuodeosastot. Rakennukseen B sijoittuu yhteispäivystys ja ambulanssihalli, sydänsairaala, poliklinikka, leikkaus- ja toimenpidetiloja sekä vuodeosastot. Molemmissa sairaalarakennuksissa on kymmenen maanpäällistä kerrosta, sekä kaksi maanalaista kellarikerrosta. Samanaikaisesti sairaalarakennusten yhteyteen toteutettavan pysäköintilaitoksen kaksi maanalaista kerrosta yhdistyvät tulopihan alla rakennusten A ja B maanalaisiin kerroksiin.

Vammaisneuvosto toteaa lausuntonaan, että esitettyjä esteettömyyssuunnitelmia leimaa keskeneräisyys nopeutuneen aikataulun ja uusien toimintojen vaatimien kerrosten johdosta. Rakennuksen kaikkien tilojen ja niiden kiinteän kalustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille. Rakennuksien suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava erityistason esteettömyysvaatimukset paremmin kuin nyt on esitetty. Esteettömyyden tulee toteutua sekä rakennukseen johtavina reitteinä, piha-alueella että itse rakennuksessa. Esteettömyyden suunnittelu vaatii yksityiskohtaista suunnittelua, pienetkin yksityiskohdat tulee suunnitella myös esteettömyyden näkökulmasta tai muuten kokonaisuus ei toimi. Palveluntarjoajan tulee myös sitoutua esteettömyyden toteuttamiseen esim. kaluste- ja laitteistohankinnoissaan. Opastesuunnitelma tulee tehdä, jotta opasteista tulee johdonmukaiset. Rakennukset ovat suuria ja monimutkaisia ja niissä voi olla vaikea suunnistaa, joten opasteiden rooli on merkittävä. Opasteiden tulee sopia kaikille.

On suositeltavaa tuoda graafinen ilme, opaste- ja kalustussuunnitelmat lausunnolle tai tiedoksi vammaisneuvostoon, kun ne tulevat ajankohtaisiksi. Toteutusvaiheessa on erityisen tärkeää huomioida kalusteiden mitoitus ja kontrastien ja opasteiden toimivuus, koska kyseessä on suuren hankkeen pilottikohde.

LE- pysäköintipaikkojen määrä sairaalakampuksella ei ole läheskään riittävä, kun kadunvarsi-pysäköintiä vähennetään alueella edelleen. Rakentamisen jälkeinen tilanne poislukien sopimuspaikat on 1965 ja esitetty LE- pysäköintipaikkojen määrä on 26, kun minimitasolla niiden määrän tulisi olla vähintään 50 eli 2 kpl ensimmäistä 50 asiakasta kohti ja 1 paikka seuraavia 50 asiakasta kohti. LE- paikkoja tulee toteuttaa esitettyä huomattavasti enemmän, jotta kampusalueen pysäköintitasetta saadaan nopeammin parannettua.

Lisäksi vammaisneuvosto toteaa lausuntona seuraavaa:

Yleistä

Piha-alueen, leikki- ja kuntoilualueiden ja pääsisäänkäyntien esteettömyyssuunnitelmat puuttuvat. Liikenteen sujuvuutta oli vaikea suunnitelmista arvioida. Varsinkin saattoliikenne on tärkeää saada toimivaksi. Pysäköintikannen istutusalueiden 600 mm korkeat tukimuurit aiheuttavat näköesteitä, varsinkin lapset jäävät katveeseen. Ikkunoiden ja näkymien avautumiseen tulee kiinnittää huomiota myös lasten ja apuvälineiden käyttäjine kannalta.

Kansitasolla oleva 1:20 luiska tulee esittää esteettömyyssuunnitelmassa turvavarusteineen.

Tarkennetut suunnitelmat on toimitettava ennen rakennusluvan myöntämistä.

Sairaalakoulun tiloja ei ole suunnitelmissa lainkaan.

Odotustilat

Jotkut odotustilat ovat ahtaita ja vaikeasti kalustettavia, koska samaan tilaan aukeaa paljon ovia.

Apuvälineiden säilytys

Apuvälineille tulee olla säilytyspaikkoja muuallakin kuin pääsisäänkäynnin yhteydessä: auloissa, odotustiloissa, osastoilla. Jos säilytyspaikat puuttuvat, apuvälineet täyttävät helposti käytävät, ovat kulkuesteinä ja opasteiden edessä.

Materiaalivalinnat

Kaikissa materiaalivalinnoissa tulee huomioida niiden heijastamattomuus. Samoin kontrastit on huomioitava: seinien on erotuttava lattioista, ovien seinistä ja kalusteiden tiloista. Kalusteet ja varusteet on sijoitettava kontrastivyöhykkeille, jottei näkövammaisilla ole vaaraa törmätä niihin.

Induktiosilmukat tai vastaavat äänensiirtojärjestelmät

Induktiosilmukat puuttuvat suunnitelmista kokonaan. Induktiosilmukka on oltava määräysten mukaan kokous-, ravintola- ja opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa. Näissä tiloissa olevasta induktiosilmukasta ilmoittavan kyltin ohella tulee olla myös kuuluvuuskartta. FS-EN 60118-4-standardi määrittelee silmukan ominaisuudet.

Sisäänkäynnit

Sisäänkäynnin tulee olla selkeästi julkisivusta hahmottuva. Valaistus, väritys ja katos tms. auttavat havaitsemista. Ulko-oven edessä olevan tasanteen on oltava vähintään 1500 mm leveä ja vähintään 1500 mm pitkä.

Sisäänkäyntien valaistuksessa täytyy huomioida erityisesti valon suuntaus. Ulko-oven ja sen välittömän lähistön pitää erottua selkeästi, mutta valo ei saa häikäistä sisäänkäyntiä kohti kulkevaa henkilöä. Sisäänkäyntivalaistuksen laatua parantaa rakennuksen valaiseminen laajemmalti, jolloin ulko-oven seutu tehokkaammin valaistuna erottuu, mutta valaistus ei häikäise.

Piha-alueella paras ratkaisu olisi sellainen, jossa valon määrä lisääntyy asteittain rakennuksen sisäänkäyntiä lähestyttäessä. Valaisimien häikäisysuojauksessa pitää ottaa huomioon eripituiset ihmiset. Varjoja ei saa muodostua opasteiden, ovipuhelimen, summerin tai lukon kohdalle.

Ulko-oven tulee erottua tummuuskontrastina seinästä. Suositeltava ovileveys on 900 mm.

Jalkojenpyyhintäritilä täytyy asentaa niin, että se ei muodosta tasoeroa sisäänkäyntitasanteeseen nähden. Tuulikaapissa ei pidä käyttää paksua, pehmeää mattoa, sillä se on hankala pyörätuolin käyttäjän kannalta. Jos käytetään ritilää, se ei saa olla liukas. Ritilän rakojen enimmäisleveys on 5 mm. Sisäänkäyntejä ennen ja niiden jälkeen oltava näkövammaisia varten varoittavat elementit.

Sisäänkäyntien lähialueet tulee varustaa sulanapitojärjestelmällä. Lämmitetyn ja kylmän alueen rajaan tulee kiinnittää huomiota, jottei siihen muodostu jääpolannetta. Jos siinä käytetään ritilää, tulee sen silmäkoon olla alle 5 mm.

Kulkuväylät

Kulkuväylän pitää olla kova, tasainen ja märkänäkin luistamaton. Sen pitää olla myös helposti havaittava. Kulkuväyliä mitoitettaessa pyörätuolin kääntöympyrä on ohjeellinen, sen halkaisija on 1500  mm. Jotta kaksi pyörätuolia mahtuu kohtaamaan, väylän leveyden pitää olla vähintään 1800 mm. Sairaaloiden ja pysäköintilaitoksen välillä olevat liikenneväylät tulee toteuttaa kynnyksettömiksi ja esteettömiksi.

Jos kulkuväylän materiaalien kitkat eroavat paljon toisistaan, se voi aiheuttaa kompastumisvaaran.

Esitetyt rst-listat saattavat olla liukkaita ja muodostaa lattioiden suhteen erilasien kitkan. Levähdyspaikkoja on oltava riittävän tiheässä, ulkotiloissa suositeltava enimmäisetäisyys on 50 m. Istuimia on hyvä olla eri korkeuksilla.

Aula

Miksi vain yksi ovi varustetaan avausmekanismilla? Kaikkien sellaisten ovien, joiden kautta kuljetaan yleisölle tai työntekijöille tarkoitettuihin tiloihin, on oltava esteettömiä.

Hissit

Hissin on täytettävä EU:n hissidirektiivi (95/16/EY). Hississä ja sen edustalla on oltava induktiosilmukka. Pelkkä Braille-kirjoitus ei riitä hissin näppäimistössä, sen ohella on oltava kohomerkinnät painikkeissa, sillä kaikki näkövammaiset eivät lue pistekirjoitusta. Hissin näppäimistö sijoitettava 900−1100 mm korkeudelle lattiasta. Hissikorien liukuovet ja kerrostasanteiden ovet suositellaan ikkunallisiksi. Hississä on oltava puhesyntetisaattori. Hälytysten tulee olla myös valomerkinnällä toimivia kuulovammaisia varten. Hissin kutsupainikkeen hissiaulassa tulee olla kontrastisella alustalla.

Portaat

Portaiden käsijohteissa tulee olla oikea rakenne. Niiden tulee myös olla väriltään kontrastiset taustaansa nähden. Portaat varustettava kontrastimerkinnöin. Lisäksi portaiden alussa ja lopussa tulee olla näkövammaisia varten varoittavat elementit.

Esteettömät WC:t ja pukutilat henkilökunnan sosiaalitiloissa

Esteettömiä WC-tiloja on oltava kohtuullisen matkan päässä sairaalan eri yksiköiden (lukitusalueiden) käytössä sekä potilaille että henkilökunnalle. Nyt kerroksissa 3 ja 6−10 tiloja on riittämätön määrä.

Henkilökunnan kanssa tulee harkita, ovatko suunnitellut hygieniatilat riittävän kokoisia suhteessa potilaiden hoitoisuuden asteeseen. Osa potilashuoneista tulee varustaa esimerkiksi hygieniatiloihin saakka ulottuvin kattokiskoin potilaan turvallisen siirtämisen mahdollistamiseksi. 

Henkilökuntaa on niin paljon tällaisessa sairaalassa, että on varauduttava sellaisiin henkilöihin, jotka haluavat pukeutua ja peseytyä yksityisesti (mm. muunsukupuoliset, eri uskontokuntien edustajat). Tällöin tarvitaan joitain nykyisissä suunnitelmissa esitettyjä tiloja pienempiä yksityisiä pukeutumis- ja sosiaalitiloja.

WC-tilojen kohdalla suositellaan kiinnittämään erityistä huomiota toimiviin esteettömiin kalusteisiin. LE-wc:n kätisyys tulee kertoa oviopasteessa. Lattiaan ei saa kiinnittää mitään tukirakenteita, kuten nousutukia, kosteusvaurioriskin takia. Opasteet kiinnitetään aina oven aukeavalle puolelle seinään, 1400−1600mm lattiasta. WC:n käsitukien on oltava aina seinäkiinnitteisiä, ylös nostettavaa mallia.

Lastenhoitopöytä ei sovellu esteettömiin WC-tiloihin. Vauvanhoito on usein aikaa vievää puuhaa, mikä varaa WC:n pitkään. Jos lastenhoitopöytä jää alas, voi joidenkin toimintarajoitteisten olla vaikeaa tai mahdotonta nostaa sitä omin avuin ylös. Erinomainen ohje: https://www.invalidiliitto.fi/esteettoman-wc-ja-pesutilan-opas

Suosittelisin erityisiä lastenhoitotiloja, sillä sairaalaan saatetaan tulla lapsien tai perheen kanssa pitkiksi ajoiksi, jolloin lapsille tarvitaan omia hoito- ja syöttöpaikkoja julkisten kahviloiden ja aulojen lisäksi.

Puku- ja varustekaapit tms. henkilökunnalle ja vieraille tulee varustaa kohomerkintäopastein. Tämä koskee sekä kaappeja että mahdollisia avaimenperiä.

Itseilmoittautumispäätteet ja sähköiset infotaulut

Infotaulut sopivat huonosti näkövammaisille. Ilmoittautumispäätteiden tulee myös puhua. Kaikkien päätteiden tulee olla esteettömiä,  jolloin ne sopivat kaikille - ei tehdä erityisratkaisuja joillekin vaan ratkaisuja kaikille.

Yleistä opasteista

Opasteiden pintojen tulee olla heijastamattomia (ei kiiltaviä). Opasteissa tulee huomioida myös aistivammaiset. Tämän vuoksi on  käytettävä koho-opasteita ja kansainvälisiä symboleja kirjoituksen ohella. Lattiamateriaalin valinnoissa tulee huomioida näkövammaisten opastelistat. Suositellaan erillisen opastesuunnitelman tekemistä, sillä rakennus on suuri ja monimutkainen.

Lausunto: Kielteinen.

Vammaisneuvosto pyytää kommenttinne tähän lausuntoon 31.1.2019 mennessä.

Oulussa 9.1.2019

Merja Niemelä

asiantuntijasihteeri / Oulun kaupungin vammaisneuvosto

 

LAUSUNTO

OULUN LYSEON LUKIO

1.10.2018

 

Oulun lyseon lukio on Engelin suunnittelema, valmistunut v. 1831. Laajennuksia on tehty useita eri vuosien aikana. Kouluttaminen on rakennuksen alkuperäinen tarkoitus ja koulutus jatkuu edelleen. Rakennuksen korjauksesta on tehty jo viisi vuotta sitten hankesuunnitelma. Rakennuksen välipohja ja alapohja ovat mukana nykyisessä hankeselvityksessä. Esteettömyysselvitys on ajankohtaista tehdä tämän hankeselvityksen yhteydessä. Pihalla on tehty myös arkeologisia kaivauksia. Toisessa kerroksessa on useita tasoeroja, joten se on hankalin kerros esteettömyyden toteuttamisessa.

Vammaisneuvosto toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Vammaisneuvostolle esiteltiin 11.9.2018 luonnos Oulun lyseon lukion esteettömyyden parantamiseksi. Esittelyssä 11.9. oli mukana kaksi vaihtoehtoa, A ja B. Esittelyn jälkeisissä neuvotteluissa oli todettu vaihtoehto B selkeästi kyseiseen rakennukseen käyttökelpoisemmaksi ratkaisuksi. 

Konsultoituaan arkkitehti Jorma Teppoa työvaliokunnan kokouksessa 25.9.2018, vammaisneuvoston työvaliokunta päätti lausua arkkitehti Tepon ehdotuksesta vain vaihtoehto B:stä.

Oulun kaupungin vammaisneuvosto näkee hyvänä ja välttämättömänä että Oulun Lyseon Lukion peruskorjauksen yhteydessä korjataan esteettömyyteen vaikuttavat asiat suojelupäätöksen määräyksiä kunnioittaen. Vammaisneuvosto katsoo, että rakennuksen rungon sisälle tulevalla hissillä on mahdollista toteuttaa kerrosten välinen tavara- ja henkilöliikenne rikkomatta liikaa suojelumääräyksiä ja muuttamatta rakennuksen luonnetta. Lisäksi tulee huomioida esteettömyyden kannalta seuraavat seikat:

Pihamaan ja esteettömän sisäänkäynnin tasoerot tulee poistaa mahdollisuuksien mukaan maatöiden yhteydessä. Mikäli luiskia joudutaan rakentamaan, tulee niiden täyttää hyvän rakennustavan ja määräysten normisto. Vammaisneuvosto vaatii myös käsijohteita vaarallisiin ulkorappusiin lisäämään turvallisuutta. Luiskista ja ulkoportaista tulee esittää detaljikuvat.

Esteettömien sisäänkäyntien ovien tulee olla sähköisesti avautuvia. Oviympäristöt ja mahdollisien ovenavauskytkimien sijainti tulee esittää detaljikuvissa. Esteettömät sisäänkäynnit tulee toteuttaa, mikäli mahdollista, ilman kynnyksiä. Kaikki lattiat avataan, joten kynnykset tulee mahdollisuuksien mukaan poistaa ainakin pääkulkuväyliltä.

Kaikissa kulkuväylien materiaalivalinnoissa tulee huomioida, että pintojen tulee olla tasaisia, kovia ja märkänäkin luistamattomia. Materiaalien saumakohtiin tulee kiinnittää erityistä huomiota: enintään 5 mm:n rako on sallittu. Kulkuväylien on oltava ohjaavia: valaistus, väritys, opasteet ja ohjaavat listat valitaan kulloiseenkin tarkoitukseen. Uusittavien pintamateriaalien tulee olla heijastamattomia. Materiaaleissa ja pinnoissa tulee käyttää mahdollisimman suuria kontrasteja, jotka auttavat hahmottamaan tiloja: seinien on erotuttava lattioista, oviaukkojen seinistä, WC-kalusteiden WC-tilasta ja kalusteiden ympäristöstään jne.

Vaikka hissin rakentaminen rungon sisään vaatii perusteelliset selvitykset ja rakenteiden purkamista, vammaisneuvosto katsoo, että hissin tuomat hyödyt tavara- ja henkilöliikenteelle voittavat monin verroin sen aiheuttamat haasteet suojelulle. Hissi ei sijaitse keskeisellä paikalla, joten hissikuilulle tehtävät rakenteelliset muutokset eivät muuta keskeisiä sisänäkymiä. Myöskin hissin vaikutukset muutamaan luokkahuoneeseen ovat vähäiset. Hissi avautuu kolmeen suuntaan, joka ei ole normaali käytäntö. Hissin mitoitus tulee tarkentaa esteettömyyssuunnitelmassa.

Hisseistä säädetään mm. hissidirektiivissä, 2014/33/EU sekä hissiturvallisuuslaissa (134/2016). Hissin tulee noudattaa EN 81-70 –standardia. Hissin valinnassa nämä on huomioitava ja valittava kohteeseen tiloiltaan niin tilava hissi kuin suinkin on mahdollista, niin että sinne mahtuisi myös tilaa vievä sähkökäyttöinen pyörätuoli.

Kaikkiin esteettömiin wc-tiloihin tulee asentaa hälytysjärjestelmä ja sen toiminta tulee todentaa. Hälytysjärjestelmien tulee palvella myös aistivammaisia. Istuinten tukilaitteiden tulee olla seinäkiinnitteisiä.

Määräysten mukaan induktiosilmukka tai vastaava äänensiirtojärjestelmä tulee olla katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous- tai ravintolasalissa, opetustilassa tai vastaavassa kokoontumistilassa sekä yleisön palvelutilassa, jos niissä on äänentoistojärjestelmä. Induktiosilmukoiden osalta lopputarkastus tulee tehdä SFS-EN 60118-4-standardissa määriteltyjä menetelmiä ja hyväksymiskriteereitä noudattaen sekä tarvittavat tilat tulee varustaa kuuluvuuskartoilla.

Remontissa avataan rakenteita, joissa on runsaasti haitallisia aineita ja kasvustoja. Ennen rakenteiden sulkemista tulee varmistaa, että rakenteet ovat kuivia ja kaikkien haitallisten aineiden leviäminen huoneilmaan on estetty. Ilmanvaihto ja tuuletus tulee järjestää niin että sisäilma on turvallinen kaikille.

Vammaisneuvosto edellyttää, että varsinaisen suunnittelun valmistuttua hanke esitellään uudelleen vammaisneuvostolle.

Oulussa 1.10.2018

Merja Niemelä

asiantuntijasihteeri / Oulun kaupungin vammaisneuvosto

_______________________________________________________

LAUSUNTO

KOY OULUN YDINKESKUSTA 2-VAIHE

 

19.6.2018

Technopoliksen toimistorakennus sijaitsee lähellä keskustaa Sepänkadun ja Uudenkadun kulmassa. Rakennuksen toisen vaiheen asemapiirrosta ei ollut esitetty eikä luvan dokumentteja ollut saatavissa rakennusvalvonnan sähköisestä asioinnista, joten 2- vaiheen sijoittumista olemassa olevaan rakennusmassaan ei voinut hahmottaa.

Vammaisneuvosto toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Kohde tulee suunnitella ja toteuttaa noudattaen erikoistason esteettömyysvaatimuksia. Liikkumisen lisäksi esteettömyyden erikoistasossa on kiinnitettävä erityistä huomiota esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen ja selkeyteen liittyviin asioihin. Erikoistaso voi tarkoittaa myös jollekin käyttäjäryhmälle räätälöityjä tiloja tai alueita.

Vammaisneuvosto katsoo, että esteettömyyssuunnitelman pohjalta voi antaa rakennusluvan edellyttäen, että pääsuunnittelija toimittaa tarkennetut detaljikuvat kaikista luiska/porras yhdistelmistä turvavarusteineen, pää- ja asiakassisäänkäynneistä sekä LE-wc:stä.

Muita huomioita:

Alakellarissa pitää varmistaa, että hissiaulaan on esteetön pääsy. Esitetyssä ratkaisussa oven edessä olevalle pysäköintipaikalle huonosti pysäköity auto saattaa estää pääsyn hissin ovelle. LE-paikkojen tulee olla helposti löydettävissä ja niiden on sijaittava mahdollisimman lähellä sisäänkäyntejä. LE-paikat tulee sijoittaa mahdollisimman yhtenäiseen riviin tai lohkoihin. Yläkellarin suunnitelmat tulee myös esittää.

Kaltevuudet piha-alueella ja ulkokäytävillä on merkittävä piirustuksiin. Materiaalivalinnoissa tulee huomioida, että pintojen tulee olla tasaisia, kovia ja märkänäkin luistamattomia. Materiaalien saumakohtiin tulee kiinnittää erityistä huomiota: enintään 5 mm:n rako on sallittu. Kulkuväylien on oltava ohjaavia: valaistus, väritys, opasteet ja ohjaavat listat valitaan kulloiseenkin tarkoitukseen.

Luiskien ala- ja yläpäässä tulee olla 1500 mm:n  pyörähdysympyrät. Kaltevuudeltaan 1:12,5 olevien luiskien yläpäässä ei saa olla pyörätelineitä. Näiden kahden luiskan reunassa olevat tolpat eivät saa katkaista käsijohteita. Luiskista ja niihin liittyvistä portaista turvavälineineen tulee esittää detaljikuvat.

Pääsisäänkäyntien ovien tulee olla sähköisesti avautuvia. Oviympäristö ja avausmekaniikan ohjaukset tulee esittää detaljikuvissa. Pääsisäänkäynnit tulee toteuttaa ilman kynnyksiä. Myöskään pääkulkuväylillä ei saa olla kynnyksiä.

Valittavien pintamateriaalien tulee olla heijastamattomia. Materiaaleissa ja pinnoissa tulee käyttää värejä, jotka auttavat hahmottaman tiloja: seinien on erotuttava lattioista, oviaukkojen seinistä, WC-kalusteiden WC-tilasta ja kalusteiden ympäristöstään jne.

Hissien mitat tulee esittää esteettömyyssuunnitelmassa. Tällaisessa kohteessa suositeltu minimimitoitus on 1400 mm x 1400 mm. Hissin tulee noudattaa EN 81-70 -standardia.

Kaikkiin esteettömiin wc-tiloihin tulee asentaa avunpyyntöjärjestelmä ja sen toiminta tulee todentaa. Avunpyyntöjärjestelmien tulee palvella myös aistivammaisia. Istuimen tulilaitteiden tulee olla seinäkiinnitteiset. Olemassa olevat esteettömät wc-tilat tulee modernisoida, mikäli ne eivät täytä nykyisiä vaatimuksia esimerkiksi bide-suihkun osalta, kun etäisyys vesipisteelle on suuri.

Selvityksessä induktiosilmukat ja vastaavat äänensiirtojärjestelmät on osoitettu puutteellisesti. Määräysten mukaan induktiosilmukka tai vastaava äänensiirtojärjestelmä tulee olla katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous- tai ravintolasalissa, opetustilassa tai vastaavassa kokoontumistilassa sekä yleisön palvelutilassa, jos niissä on äänentoistojärjestelmä. Induktiosilmukoiden osalta lopputarkastus tulee tehdä SFS-EN 60118-4-standardissa määriteltyjä menetelmiä ja hyväksymiskriteereitä noudattaen sekä tilat tulee tarvittaessa varustaa kuuluvuuskartoilla.

Henkilökuntaravintolan yhteydessä olevien WC-tilojen määrä vaikuttaa vähäiseltä. Tilan kalusteiden tulee soveltua erilaisten käyttäjien tarpeisiin.

Sosiaalitilan kalusteiden sijoittelu on huonosti toimiva.

Korot, rakennuksen ja sen piha-alueen korkeussuhteet tulee tarkentaa. Nyt korkeussuhteissa on eri järjestelmistä peräisin olevia tietoja.

Kulkuväylien jyrkkyydet eivät saa ylittää pituussuunnassa 5%:a eivätkä sivuttaissuunnassa 2 %:a.

Vammaisneuvosto pyytää kommenttinne tähän lausuntoon 26.6.2018 mennessä.

Oulussa 19.6.2018

Merja Niemelä

asiantuntijasihteeri / Oulun kaupungin vammaisneuvosto

___________________________________________________________

LAUSUNTO

KEHITYSVAMMAISHUOLLON OSAAMISKESKUS

12.2.2018

Tahkokankaalla toimiva kehitysvammaisten kuntoutusyksikkö on siirtymässä Peltolaan purettavan psykiatrian hallintorakennuksen tontille tulevaan uudisrakennukseen. Rakennuksessa on kaksi kerrosta: ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat sisäänkäynnin yhteydessä oleva aula-ruokala, asiakashuoneet ja niiden aputilat, toimintatilat, keittiö- ja huoltotilat, väestönsuoja, varastot sekä osa toimistoista ja neuvottelutiloista. Toiseen kerrokseen sijoittuvat vastaanottohuoneet, toimistotiloja, neuvottelutiloja, henkilökunnan sosiaalitilat sekä taloteknisiä tiloja kuten iv-konehuone. Rakennuslupa hakemus on jätetty vuoden 2017 lopulla.

Vammaisneuvosto toteaa lausuntonaan, että:

Kohteesta laadittu esteettömyyssuunnitelma on hyvin laadittu ja ammattimainen. Se ottaa hyvin huomioon tulevien käyttäjien vaatimukset. Kohteen rakentamisen valvonnassa tulee varmistaa, että lopputulos vastaa erikoistason esteettömyysvaatimuksia. Liikkumisen lisäksi esteettömyyden erikoistasossa on kiinnitettävä erityistä huomiota esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen ja selkeyteen liittyviin asioihin. Erikoistaso voi tarkoittaa myös jollekin käyttäjäryhmälle räätälöityjä tiloja tai alueita.

Vammaisneuvosto katsoo, että tämän kohteen luvituksessa voidaan käyttää vuoden 2017 säännöstöä, koska se ei käytännössä vaikuta esteettömyyden tasoon heikentävästi.

Muita huomioita:

Reitillä LE-paikoilta pääsisäänkäynnille on merkitty reunakivet. Niiden käyttöä tulee välttää, koska kivien ladonnassa jää usein kulkemista hankaloittavia pieniä tasoeroja. Mikäli reunakivet päätetään asentaa, tulee lopputarkastuksessa kiinnittää erityistä huomiota kivien asetteluun.

Katos voisi olla isompi saattoliikenteen osalta.

Pääsisäänkäynnin ja saattoliikenteen piha-alue on varustettu sulanapitolämmityksellä. Lämmitetyn ja kylmän alueen reunaan muodostuu yleensä jää/lumipolanne. Tuo rajakohta tulee sijoittaa niin että se ei muodosta estettä kulkureitille ja on huollettavissa koneellisesti. Rajakohtaan voi myös laittaa rakenteellisen kylmäkatkon esimerkiksi ritilällä.

Pääsisäänkäynnissä on mainittu, että kynnys <20mm. Erityistason esteettömissä kohteissa tulee välttää kaikkia pieniäkin kynnyksiä erityisesti pääkulkuväylillä.

Terasseille tulevia luiskia ei ole esitetty esteettömyys suunnitelmassa. Vammaisneuvosto vaatii, että niiden detaljit esitetään palautteen yhteydessä sisältäen mm. turvavälineet, käsijohteiden sijainnit ja rakenteet, kallistukset ja käytetyt materiaalit. Kaikissa portaissa riippumatta niiden lukumäärästä tulee myös olla käsijohteet. Portaista/luiskista tulee varoittaa siten, että niiden alku on helppo havaita.

Saunominen on osa suomalaista kulttuuria. Tällaisessa kohteessa tulee olla joko nostolauteet tai lattiaan upotettu kiuas/lämmön kierrätysjärjestelmä. 

LE-vessojen kalustamisen yhteydessä ei saa käyttää lattiaan kiinnitettäviä tukikaiteita, koska ne aiheuttavat kosteusvaurioita.

On ehdoton edellytys, että asukastiloihin mahtuvat tilapäisesti mukaan myös läheiset. 

Induktiosilmukan toiminta tulee todentaa lopputarkastusvaiheessa. 

Esittelyvideo sai kiitosta. Harmi että siitä ei käynyt ilmi lopulliset värit ja kontrastit. Kontrasteihin, opasteiden selkeyteen sekä tilojen hahmottamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota suunnittelun edetessä.

Vammaisneuvosto pyytää palautettanne tästä lausunnosta 28.2.2018 mennessä.

Oulussa 12.2.2018

Merja Niemelä

asiantuntijasihteeri / Oulun kaupungin vammaisneuvosto