Muistiot

< Takaisin

2016-6 Haukiputaan suuralueen yhteisytöryhmän kokous 1.12.2016, muistio

Haukiputaan suuralueen yhteistyöryhmän kokous

 

Aika:                  1.12.2016 klo 17.30 – 19.30

Paikka:              Martinniemen koulu, Jokisuuntie 1 90850 Oulu. Läsnäolijat osallistumislistan mukaan.

Kokouksen avaus; pj. Kaarina Torro avasi vuoden viimeisen Haukiputaan suuralueen yhteistyöryhmän kokouksen. Sihteeriksi oli kutsuttu Elisa Kittilä
Työjärjestys ja läsnäolijoiden toteaminen

paperinen esityslista jaettiin osallistujille
sähköpostilistat pyydettiin tarkistamaan; jos nimi puuttuu jakelulistalta, voi sen halutessaan lisätä sinne.
käytiin läpi edellinen ytr-kokous  1.11. klo 18 Jatulin takkahuoneessa. Teemana oli turvallisuus. Illasta jäi tunne että vaikka poliisin Haukiputaan toimipiste siirtyy Hiukkavaaraan, ei turvallisuudesta tarvitse olla huolissaan.

Terhi Kannisto oli estynyt saapumasta, ”Unelmat liikkeelle” - liikuntatoimintamallin esittely siirtyy myöhemmäksi.
Puheenjohtajan valinta v.2017: puheenjohtajaksi ehdotettu Kaarina Torroa. Ehdotusta kannatettu. Kaarina Torro kiitti luottamuksesta. Varapuheenjohtajaksi ehdotettu Hannu Liljamoa. Ehdotusta kannatettu. Muita esityksiä ei tullut. Puheenjohtajisto 2017 on valittu.

Tammi-helmikuussa -17 on lähidemokratiakokous jossa päätetään alueellisista toimintarahoista. Toivotaan että yhdistykset tulevat esittelemään toimintaansa. Myös toimintasuunnitelma 2017 laitetaan alustavasti mietittäväksi.  Keskusteltiin yleensä kaupungin avustusmuodoista;  2000€ kohdeavustus voidaan myöntää aluelehteen, miten suhtaudutaan someen, tiedottamiseen ja mainontaan?  Entä lähidemokratiatoimikunnan myöntämät toiminta-avustukset asukastuville?  V. 2016 myönnetty 9200€ toimintaraha-avustuksia. Pohdittiin, voiko v. 2016 alueellista toiminta-avustusta käyttää muuhun kuin haettuun kohteeseen ja voiko kustannukset siirtää v. 2017 jos avustusta ei ole käytetty v.2016? Elisa selvittelee alueellisen kohde- ja toiminta-avustusten maksatusten perusteita. Pentti Lahdensivu muisteli, että  Bocchia-avustuksen saaminen kesti kuukausia. Pasi Haapakangas: Eläkejärjestöt voivat hakea mm. kulttuuriavustusta myös hyveltä. 

Hannu Liljamo: 13.6.2016 Parkumäen koulu lakkautettiin ja oppilaat siirrettiin Kiviniemen koululle. Koulutie ei ole kaikille lapsille turvallinen. Asiasta on yksi vanhempi valittanut halllinto-oikeuteen asti. Oulun kaupungin mukaan Parkumaäen tie on turvallinen. Lisäksi kun koulun toiminta loppuu, myös urheilukenttien ylläpito loppuu. Päätös kunnossapidon lopettamisesta tuli viimeviikolla. Myös liikuntavälineet on viety pois. Lapset luistelisivat talvella urheilukentillä, mutta kaupunki ei enää jäädytä eikä auraa kenttää. Kaupunki maksaa kuitenkin jälkikäteen 400€ kuitteja vastaan niille jotka huolehtivat kentästä.  Kenttien tilanteesta järjestetään keskustelutilaisuus Kellossa 2.12. Samanlainen päätös koskee myös Hietalanmäen kenttää. Miten jäädytetään? Mistä vedet?  Pohdittiin, kuka vastaa liikuntavälineistä?  Todettiin, että Oulun kaupunkia vastaan hankala taistella. Pentti Lahdensivu totesi, että uimarannoilta on myös poistettu laitteet, jos kaupunki ei enää vastaa niiden kunnossapidosta.

Kaarina Torro: Raimo Hämeenniemi ja Matti Matinheikki olivat saaneet evästykset Haukiputaan ja Kellon alueelta uusista ehdotuksista julkisen liikenteen reiteille. Esim. linja 23-K jättää lapset 1 km päähän koulusta, yritykset siirtää linjaa/aikataulua ei onnistunut.

Seuraavaksi esityslistalla oli Kiiminkijoen tilanne:

Aluksi Hannu Liljamo totesi, että hulevesien johtaminen Haapajärveen on toteutettu kaupungin toimesta Holmanalueen teiden korjauksessa. Kaupunki on todennut, että se on tehty väärin ja esteeksi tarvitaan saostuskangas. Mm. Nesteen kylmäasemalla on lupa laskea hulevedet suoraan. Todettiin, että Haapajärvi on hyvä lintukosteikko jossa asustaa joutsenia eikä kaislitu kuten Kiiminkijoki.

Esko Olkoniemi on puheenjohtajana Kiiminkijoki ry.:ssä, perustettu 80 luvun alussa. Esko esitteli kuvasuurennosta jossa näkyy miten ”tulppa” ja kertymä alkavat muodostumaan jokeen. Kuvassa noussee saaria, ja väylät joissa isoilla veneillä voi ajaa, ovat pienentyneet. Kari Kaleva Haukiputaan jakokunnasta kertoi, että ruoppausmassojen läjityksessä on huomioitava Kiiminkijokisuiston Natura-alueen asettamat rajoitukset. Kannattaa selvittää myös massojen läjitysmahdollisuudet jokisuun merialueen syvänteisiin. Suiston ruoppaus vaikuttaa myös edelleen mahdolliseen tulvariskiin. Aikanaan suisto puhdistui luonnollisesti toistuvien kevättulvien vaikutuksesta. Tulvat ovat nykyisin harvinaisia. Ensi kesän aikana on tarpeen luodata jokisuisto ja pohjata esisuunnitelma luotauksen ja kasvillisuus ja eliökartoituksen pohjalle. Ely- on luvannut antaa tietoa tarvittavien kartoitusten tarkkuudesta.

Auli Haapala: perustetaan työryhmä mutta kuka alkaa vetäjäksi? Tehdään esisuunnitelma jossa Kiimikijoki ry. olisi osaltaan rahoittamassa, valtion osuus ½, max. 1 milj.€. 

Hannu Liljamo totesi, että jos Kirkkorannassa tuulet ovat vääränlaiset kohti merta niin puoli joesta on vedetön.

Kari Kaleva ehdotti, että esisuunnitelma ehdotti, että suunnitelma pohjataan ensi kesän jokisuiston luotaukseen ja tehtäviin kartoituksiin. Esko Olkoniemi muisteli, että viimeksi v.-77 on ruopattu jään päältä, kesäaikana tehtiin imuruoppaus.

Pauli Takalo: 5 km päässä aletaan kasvattaa kirjolohta vuoden päästä. Oletteko suunnitelman kanssa myöhässä? Saatteko lupaa ruoppaukselle? Kari Kaleva: ympäristövaikutusselvitykset on tehty ennen ruoppausta.

Matti Ruuskanen: Ervastinrannassa ei surffilautakaan ui, vaikka ei tarvitse paljon vettä. Ei varmaankaan yhteiskunnan rahaa löydy: otetaanko rakentamis- ja tonttiliiketoimintaa mukaan? Tehdään merenrantatontteja ja ylijäämämaasta laskettelurinne.

Kari Kaleva: Massojen läjittäminen maalle on iso alue, Naturan ulkopuolinen alue voi tulla ehkä myöhemmin kyseeseen. Olisi hyvä jos ry:n takana olisi työryhmä joka vetää hanketta, huolimatta kuka on vetäjä.

Pentti Marttila-Tornio: Vepsänjärvi kuntoon ry:n saa osallistua kaikki yhteisöt.

Keskusteltiin ry:n perustamista, ehdotettiin nimeksi Kiiminkijoen suisto ry, joka voi tehdä päätöksiä itse. Tämä malli on toiminut hyvin Ylikiimingissä. Asia otetaan esille Kiiminkijoen kalastusalueen yleisessä kokouksessa 16.12.2016.

Pauli Takalo ehdotti venesataman tekemistä Martinniemeen. Kannattaako jatkuvasti avata jokisuuta, sillä jos ei saada rahoitusta, voisiko tämä olla vaihtoehto?

Pasi Haapakangas: esiselvitystyö – se, että perustettaisiin oma yhdistys, on mielenkiintoinen vaihtoehto. Laajempi toimintaympäristö liiketoiminnan puolelta on kaikkien yhteinen juttu mutta lupaviranomaiset ja rahoitus ovat ongelma.

Pentti Marttila-Tornio: kalaväylä kuuluu valtiolle, yksi mahdollisuus olisi Lappia koulutuskeskukselta tilattava suunnitelma opinnäytetyönä, koska halvempi kuin konsultilla tehtynä (20.000€] 2000-4000€. Kari Kaleva totesi että on koko Kiiminkijoesta kyse. Ruoppaus vaikuttaa jalokalan nousuun, ennen noussut perämerenlohta.

Kaarina Torro: hyviä ehdotuksia nousi esille ja toivottavasti rahoituskin saadaan järjestymään.

Pentti Lahdensivu: Martinniemen sataman kunnostus veneille on hyvä ajatus, ei tarvitse isoja ruoppauksia. Järkevää pistää satama kuntoon antaa luonnon tehdä tehtävänsä.

Kari Kaleva: isot tulvat ilmaantuvat n. 50 v. välein- jos jokisuisto mataloituu, on ruoppauksella myös tulvasuojelullinen merkitys.

Pasi Haapakangas: Kiiminkijokiasiaa käsiteltiin myös Asemakylän kyläyhdistyksen vuosikokouksessa. Asemakylän läpi virtaa Kiiminkijoen pisin koskiosuus, joka jäi viimeisen kalataloudellisen kunnostustoimenpiteen ulkopuolelle vuosituhannen vaihteessa. Kosken entisöinnillä voisi merkittävästi lisätä arvokalojen ( lohen, taimenen, harrin ja siian) kutupaikkoja ja kudun onnistumista joen alajuoksulla. Tällä hetkellä alijäähtynyt vesi aiheuttaa suppo-ongelmaa kosken alaosaan, joka hankaloittaa siian ja lohen kutua ja lisää talvitulvariskiä joessa ja rantamailla.

Auli Haapala kyseli rahoituksen perään, mistä kanavasta se saadaan?

Kari Kaleva: Rahoitusta voidaan hakea Eu:lta sekä valtiolta. Hakemukseen varautuminen vaatii hyvää hankkeen esisuunnittelua ja suunnitelman on perustuttava luotauksesta ja kartoituksesta  saataviin faktatietoihin.

Matti Ruuskanen ehdotti, että yksityinen raha ja yhteiskunnan rahakonsepti yhdistettävä,  es asuntoprojektina ja joen kunnostamisena.

Auli Haapala: kannattaa olla yhteydessä EU edustajaan suoraan Brysselissä ja Strasbourgissa. Hannu Liljamo: Samuli Pohjamon asiantuntemusta kannattaa myös hyödyntää.

Kaarina Torro päätti kokouksen n. klo 19.30 ja kiitti osanottajia aktiivisuudesta. 

 

Jakolinkki