Muistiot Muistiot

< Takaisin

2018 1 Yli-Iin yhteistyöryhmän muistio

Yli-Iin suuralueen yhteistyöryhmän kokous

 

Aika: Keskiviikko 10.1.2018, kello 18.00          

Paikka: Yli-Iin koulu, Karjalantie 15                     

Läsnä:          
Veli Kortesalmi, yhteistyöryhmän puheenjohtaja       
Risto Päkkilä
Ulla Päkkilä 
Katriina Mäkelä
Hannele Pahkala
Elise Hökkä 
Martti Tihinen                                         
Rauno Kivari
Maija Paaso
Selma Kaveri
Martti Tihinen
Taavi Manninen               
Rauni Nokela
Teea Tunturi/Rantapohja 
Leena Lehtinen                 
Katri Keskikallio
Ulla Rasvala
Esko Kaveri 
Arja Huhtanen                   
Seija Pelkonen                   
Päivi Ylisiurua                   
Marika Keränen               
Päivikki Pernu                   
Ella Matinaho
Maija-Liisa Matela
1 muu alueen asukas         
Tiia-Maria Juuso, sihteeri, Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta                  

                     

1. Kokouksen avaus
Avattiin yhteistyöryhmä kello 18:05.

2. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi
Hyväksyttiin kokouksen esityslista työjärjestykseksi.

3. Edellisen kokouksen muistio
Katsottiin lyhyesti edellisen kokouksen muistio. Se on lähetetty yhteistyöryhmän sähköpostilistalle ja luettavissa myös yhteisötoiminnan internetsivuilla osoitteessa: https://www.ouka.fi/oulu/yhteisotoiminta/muistiot-yli-ii

Edellisessä kokouksessa käsiteltiin muun muassa sivistys- ja kulttuuripalveluiden alueellista toimintaa Yli-Iissä sekä Kiimingin ja Yli-Iin välisen maantien 849 perus-parantamisen tilanne ja toteutus. Tiedettiin kertoa, että tien rakennustyöt aloitetaan tämän vuoden toukokuussa. Tien urakoitsija valitaan alkuvuonna.           


4. Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoesitys Yli-Iissä                   

Käytiin keskustelua palveluverkosta ja sen vaihtoehdoista Yli-Iitä koskien. Palveluverkko-esitys sisältää kaksi erilaista vaihtoehtoa alueille.  

Tiia-Maria esitteli materiaalia palveluverkosta. Sama materiaali oli nähtävillä Talvikankaan Oulun raadissa 11.1.2018.                

Ensimmäisessä vaihtoehdossa on esitetty:     

  1. Yli-Iin kirjastorakennuksesta luovutaan kokonaan kirjaston siirtyessä koulun yhteyteen.
  2. Kierikin toimintaa kehitetään tuotteistamalla Kierikin palvelut osana Oulun elämyspalvelujen kokonaisuutta.       


Toisessa vaihtoehdossa on esitetty:     

  1. Kirjaston soveltuminen päiväkodiksi tutkitaan, jonka jälkeen Yli-Iin päiväkodista voidaan luopua.
  2. Kierikin toimintaa kehitetään tuotteistamalla Kierikin palvelut osana Oulun elämys-palvelujen kokonaisuutta.       


Yhteistyöryhmässä kommentointiin, että on erikoinen ratkaisu järjestää Yli-Iitäkin koskeva tilaisuus Talvikankaalla. Paikalle tilaisuuteen ei välimatkan vuoksi pääse kovinkaan montaa yli-iiläistä. Sen sijaan suurin osa raatiin osallistuvista ihmisistä on kotoisin muualta, eivätkä he näin ollen tiedä tilannetta Yli-Iissä tai yli-iiläisten tahtotilaa. Kysyttiin, että miksi asioita viedään tällä tavalla eteenpäin? Miksi alueen asukkaita ja heidän tahtotilaansa ei kuunnella? Mietittiin, että miksi kaikki muutokset ovat Yli-Iissä esitetty toteutettavaksi jo vuosina 2018 – 2019.           


Keskustelua kirjastosta ja kuntalaisten olohuoneesta:     
 

  • Kaiken keskustelun peruslähtökohdaksi pitää ottaa se, mitä Yli-Iissä tarvitaan. Jos muutoksia tulee, lähtökohdat ja tarkat suunnitelmat niiden toteuttamiseen tulee olla valmiina, ennen kuin mitään muutoksia tai päätöksiä tehdään.
     
  • Ennen kuin kirjaston siirrosta edes keskustellaan, tulisi olla valmis ehdotus mitä se käytännössä tarkoittaisi ja millaisia uusia tiloja kirjastolle ehdotettaisiin. Nyt kenelläkään ei ole minkäänlaista käsitystä, mihin tiloihin kirjastoa tarkalleen suunnitellaan tai mitä se tarkoittaisi koululle.
     
  • Tällä hetkellä, eikä seuraavaan muutamaan vuoteen koululla tule olemaan tilaa kirjastolle. Kirjaston siirtoa voitaisiin katsoa sitten, kun tiloja löytyy. Sitä ennen nykyinen kirjastotalo voisi toimia monitoimitalona. Sieltä löytyisivät yhteisöjen tarvitsemat tilat, joissa voitaisiin järjestää tilaisuuksia päivisin ja iltaisin. Yli-Iissä tarvitaan kirjasto ja kokoontumispaikka, samoin taidepiiri tarvitsee tilat. Nyt taidepiiri toimii tiloissa, jotka eivät vastaa sen tarpeisiin. Myöskään kokoustiloja ei ole kuin kirjastolla. Jatkossakin tarvitaan kokoustilat, jotka ovat käytössä myös koulupäivisin. Kirjaston tilaa voisi pienentää nykyisessä rakennuksessa ja tähän rakennukseen sijoittaa olohuone. Kirjastotaloon pitäisi löytää muitakin toimijoita, myös ulkopuolisia, jakamaan vuokrauskustannuksia. Tällä hetkellä talo on liian vähällä käytöllä.               
     
  • Mihin kirjastoauto sijoitetaan, jos kirjasto siirtyy?
     
  • Puheenjohtaja kertoi syksyllä tehdystä tutustumisvierailuista kirjastoihin. Vierailulle osallistui Yli-Iin koululta oppilaskunnan edustajia, rehtori, opettaja sekä yhteistyöryhmän puheenjohtaja. Vierailulla käytiin katsomassa Jäälin, Kellon ja Puolivälinkankaan kirjastoissa tehtyjä ratkaisuja.
     
  • Asiassa katsotaan vain numeroita: euroja sekä käyttäjä- ja väkimäärätilastoja, eikä asukkaiden todellista tarvetta. Kyse on kohtuuttomuudesta kaikkia alueen asukkaita kohtaan.
     
  • On erikoista, että esitetään päiväkodista luopumista. Päiväkoti on rakennettu tarkoitukseen sopivaksi. Siellä on mm. nukutushuone ja kahluualtaat. Tällaisia tiloja ei kirjastotalolla tietenkään ole. Mitkä olisivat perusteet siirtää päiväkoti nykyisistä tiloistaan pois?



Keskustelua Kierikistä:              
 

  • Nykyinen tilanne: Sivistys- ja kulttuurilauta käsitteli kokouksessaan 20.12.2017 Sivistys- ja kulttuuripalveluiden käyttösuunnitelmaa vuodelle 2018. Suunnitelmassa on esitetty, että ”Ainutlaatuista ja kansainvälisesti laajasti arvostettua arkeologista näyttely- ja toimintakeskus Kierikkiä kehitetään voimakkaasti ja tunnistetaan sen mahdollisuus nousta yhdeksi Oulun USP-vetonaulaksi.” Tässä yhteydessä lautakunta on esittänyt, että suunnitelmaan lisätään teksti: ”Tämä edellyttää Kierikin päärakennuksen ja kokoelman säilyttämistä kivikauden kylän ja kaivausalueiden ohella.”      
     
  • Kierikin konsepti on edelleen hyvä ja toimiva. Kierikki on perustettu arkeologiseksi toimintakeskukseksi, joka tarjoaa kansainvälisellä tasolla monipuolisia arkeologisia, tutkimus-, matkailu-, ruokailu- ja majoituspalveluita. Kierikkikeskus toimii yhteistyössä Museoviraston ja Oulun ylipiston kanssa ja on koko Pohjois-Suomen arkeologinen tutkimus ja matkailukeskus. Kierikki esittelee pohjoisen kivikautista kulttuuria Suomen alueella ja yhteistyö muiden alueiden kotimaisten ja ulkomaisten keskusten kanssa kuuluu toimintaan.            
     
  • Mitä tämä elämyspalveluiden kokonaisuus tarkoittaa? Tarkoittaako se sitä, että Luuppi haluaa irti Kierikistä?              
     
  • Toiveet on nyt muutettava teoiksi. Kierikin osalta ollaan oltu mukana monissa kehittämishankkeissa, mutta konkretiaa ei ole tullut. Tarvitaan kauniiden sanojen sijaan välineet, joilla mennä eteenpäin ja toteuttaa kehittämistä. On luotava pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelma kaupunginvaltuuston ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausuntoja mukaillen.     
     
  • Kierikin tilanteeseen on otettu niin monelta tasolta kantaa. Oulussa on käynnistetty kulttuuripääkaupunkihanke, mutta silti ensi alkuun suunniteltiin, että Kierikki, Oulun ainoa kansainvälinen kohde, ajettaisiin alas. Kierikin ympärillä käyty keskustelu on väistämättä tuonut huonoa mainetta koko kulttuuripääkaupunkihankkeelle.                     
  • Kierikkiin tulisi saada vetävää oheistoimintaa, joka vetäisi enemmän kävijöitä paikalle. Myös yhteistyökuvioita eri suuntiin tulee suunnitella. Alueelle tarvitaan enemmän resursseja toimimaan, nykyisillä resursseilla tämä ei onnistu.             
     
  • Oulussa keskitytään lähinnä pelkästään kaupunkimatkailuun. Muu matkailullinen kiinnostus ja toiminta ovat ympäristössä: kulttuurisesti moniarvoiset kohteet, luonto ja elämykset. Nyt näitä ei kuitenkaan nähdä tärkeinä. Myöskään Kierikkiä ei ole huomioitu Oulun matkailussa.           
     
  • Lopuksi toivottiin, että Talvikankaalle pääsisi osallistumaan mahdollisimman moni yli-iiläinen.



Yhteistyöryhmässä laadittiin kaksi kannanottoa palveluverkosta: toinen Kierikistä ja toinen olohuonetoiminnasta. Sovittiin, että puheenjohtaja ottaa ne mukaansa Talvikankaan raatiin ja kertoo Yli-Iin yhteistyöryhmän kannan palveluverkkoesitykseen. Oltiin yhtä mieltä siitä, että palveluverkkoesityksessä pitäisi olla kolmaskin vaihtoehto.

 

Yli-Iin yhteistyöryhmän näkemys palveluverkkovaihtoehtoihin           
Esitys: Olohuone = nykyinen kirjastotalo     

Seuraavan 7-10 vuoden ajan, jonka jälkeen tarkastellaan koulun tilojen mahdollinen vapautuminen kyseiseen tarkoitukseen. Vaikka koulun oppilasennuste on aleneva, uuden opetussuunnitelman edellyttämät vaatimukset henkilökohtaisista oppimissuunnitelmista ja inkluusion toteutuminen arjessa edellyttävät riittäviä tiloja.        

Yli-iiläinen yhteisöllisyys on yhdistystoimintaa, joka edellyttää kokous- ja tapahtumatiloja. Yli-Iissä on pitkät etäisyydet ja puhtaita tiloja vain koulu ja kirjasto käytettävissä.

1.) Nykyistä kirjastoa tulee kehittää 0 – 100 -vuotiaiden kuntalaisten monitoimitilana,
joka on käytettävissä myös iltaisin sähköiseen asiointiin.     
2.) Päiväkoti säilytetään!       
3.) Kirjastotalo kokoaa päiväkodin, koulun ja suuralueen väen muun toiminnan ylisukupolvisesti ja edistämään hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, moniarvoisuutta ja yhdenvertaisuutta paikalliset ominaispiirteet huomioiden.          


Yli-Iin yhteistyöryhmän näkemys Kierikkikeskukseen       

Kierikkikeskus on olennainen osa:                    

  • Oulun kaupungin kulttuuri- ja sivistyspalveluita
  • Maakunnan laajuisia kulttuurivaikutuksia
  • Kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä. Näyttöjä koko olemassaolonsa aikana
  • Oulun ja sen talousalueen matkailutuotteiden ja niiden ”tarinoiden” olennainen elementti
  • Nousevan kansallisen ja kansainvälisen museokiinnostuksen jalostamaton tähti tällä hetkellä.

--> Kierikkikeskusta kehitetään sen ominaispiirteet hyödyntäen tavoitteellisesti osana kaupungin imagoa


Palveluverkko Oulun kaupungin internet-sivuilla osoitteessa: https://www.ouka.fi/palveluverkko

Yhteistyöryhmässä ja itäisen alueen Oulun raadissa esitelty materiaali ja vaihtoehdot luettavissa tästä.  
 

 

5. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta vuodelle 2018               

Esitettiin puheenjohtajaksi nykyistä puheenjohtajaa Veli Kortesalmea. Hänet valittiin yksimielisesti jatkamaan. Esitettiin varapuheenjohtajaksi Arja Huhtasta, joka valittiin myös yksimielisesti.

Valittu puheenjohtaja kiitti luottamuksesta. Hän kertoi, että joulun alla kaupungilta tuli yhteistyöryhmien puheenjohtajille kutsu osallistua vuorovaikutussuunnitelman laatimiseen.

Tämä vuorovaikutussuunnitelma korvaa Oulun kaupungin vanhan osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelman ”Oulussa jokainen kuuluu ja vaikuttaa.” Uudessa vuorovaikutus-suunnitelmassa linjataan kaupungin osallisuustoiminnan keskeiset periaatteet. Työryhmässä on mukana kaupungin eri toimialojen edustajia, järjestöedustus ja asukasedustus. Puheenjohtaja kertoi, että hänet valittiin työryhmään edustamaan yhteistyöryhmiä ja asukkaita. Yhteistyöryhmä onnitteli puheenjohtajaa.     

 

6. Muut ajankohtaiset asiat
Keskusteltiin lyhyesti Pahkakosken alueelle suunnitteilla olevasta tuulivoimapuistosta. Puiston osayleiskaava on tulossa nähtäville, siihen liittyen järjestetään alkuvuodesta myös yleisötilaisuus.

7. Seuraava kokous
Sovittiin, että ilmoitetaan seuraavan yhteistyöryhmän ajankohta lähempänä.

8. Kokouksen päättäminen
Päätettiin yhteistyöryhmä kello 20:00