2015 -06 Keskustan suuralueen Aluekokouksen muistio

Osallistujat:

Jukka Lappalainen asukas
Raimo Ritola  asukas
Juha Alanampa asukas
Seija Marttila  asukas
Kyösti Kekkonen asukas
Tytti Tuppurainen asukas
Hanna Jakku  sivistys- ja kulttuuripalvelut
Jaakko Jokipii sivistys- ja kulttuuripalvelut
Kalevi Hiltunen asukas
Tuomo Riekki  asukas
Esko Saarela  asukas
Kaisu Rundelin asukas
Jorma Heikkinen yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
Reijo Vaarala Ramboll Oy
Merja Niemelä koordinaattori

 

1. Kokouksen avaus
Puheenjohtaja Tytti Tuppurainen avasi kokouksen klo 17:02.

 

2. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi
Esityslistan kohta 5 Keskustan suuralueen yhteistyöryhmän puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta käsiteltiin kohdassa 3. Esityslista hyväksyttiin muilta osin.

 

3. Keskustan suuralueen yhteistyöryhmän puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta vuodelle 2016
Puheenjohtajaksi esitettiin Tytti Tuppuraista ja varapuheenjohtajaksi Jukka Lappalaista. Keskustan suuralueen yhteistyöryhmän puheenjohtajaksi v. 2016 valittiin Tytti Tuppurainen ja varapuheenjohtajaksi Jukka Lappalainen.

 

4. Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittämissuunnitelma, liikenneinsinööri Jorma Heikkinen ja Reijo Vaarala Ramboll Oy
Jorma Heikkinen kertoi, että Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittämissuunnitelmaa on esitelty Yhdyskuntalautakunnassa, jossa on päätetty, että asiaa käydään lävitse vielä. Reijo Vaarala on ollut tekemässä suunnitelmaa Ramboll Oy:n edustajana. Seudullinen kävelyn ja pyöräilyn kehittämistyöryhmä koordinoi työtä. Ramboll Oy valittu tekemään konsultaatiota, jossa on myös Navigo Oy kumppanina. Ihmisten innostaminen kävelystä ja pyöräilystä on tärkeä osa suunnittelua sekä kuntalaisten asenteisiin vaikuttaminen.

 

Reijo Vaarala Ramboll Oy:stä kertoi, että hankkeen ydintavoitteita on ollut parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita ja lisätä molempien liikennemuotojen käyttöä sekä edistää elinvoimaista kaupunkikeskustaa seuraavin teesein:

 

-pyöräily on sujuvaa ja turvallista keskustaan, keskustassa ja keskustan ohi
-kävely on miellyttävää ja esteetöntä kävelyalueita pitkin keskustassa sekä keskustasta Torinrantaan, Matkakeskukseen ja Ainolanpuistoon
-ohjata yleis- ja asemakaavoitusta sekä katusuunnittelua
-säilyttää Oulun pyöräilyn ykköskaupunkina Suomessa

 

Oululaista pyöräilyn ja jalankulun historiaa ja ylpeydenaiheita on pitkäjänteisesti jo 1970-luvun alusta alkaen, esimerkiksi kehitetty pyöräilyn ja jalankulun verkkoa, jossa on muista kaupungeista poiketen erittäin paljon yhdyskuntarakenteen sisäisiä väyliä. Rotuaaria kävelykatuna on määrätietoisesti kehitetty. Oulu on Suomessa kaupunki, jossa pyöräillään eniten Suomessa, myös talviaikaan. Oulussa matkoista tehdään pyörällä 21%, kun vastaava luku on valtakunnallisesti keskimäärin 9%. Oulun keskustan ympärille rakentuvalla 1-2 km. jalankulkuvyöhykkeellä tapahtuvista matkoista tehdään nykyisin jalkaisin 37% ja pyörällä 26%.

 

Nykytilanteen ongelmia:
-pyöräily ei ole tällä hetkellä keskustassa sujuvaa
-vanhan jalankulku- ja pyöräilyväylärakenteen kunnossapito
-pyöräpysäköinnin puutteellinen määrä ja laatu, vähentää pyöräilyn houkuttelevuutta ja aiheuttaa kaupunki-imagoa heikentävää, hallitsematonta pyöräpysäköintiä (2400 pyöräpaikkaa, 2500 pyörää, ei ole pysäköity välttämättä telineisiin vaan jonnekin muualle)
-muutamat turvattomat pääkatujen risteämiskohdat
-Oulun maine pyöräkaupunkina alkaa rapistua.

 

Suunnittelussa pitää miettiä tärkeimmät väylät keskustan osalta, jotta pyöräily olisi sujuvaa. Autoliikenteen sujuvuus, pääväylien merkitseminen lisää myös muun liikenteen sujuvuutta. Karttapohja löytyy yhteyksistä liitteenä olevassa esitysmateriaalissa. Merkittävät kävelykatualueet.

 

Isokadun osalta suunnitteilla on kaksisuuntainen pyörätie ja jalankulku, jotka erotettaisiin toisistaan. Tällä hetkellä paljon liikennettä, joten erotteleminen on suositeltavaa. On soveltuvin väylätyyppi Isokadulle. Jalkakäytävä on erotettu kiviraidalla pyörätiestä. Mm. Koulukatu ja Kirkkokatu keskustan alueen kaduista: tavoitteena suunnittelussa muuttaa hidaskatutyyppiseksi suunniteltavia ratkaisuja, pyöräilijät autoliikenteen kanssa, jalankulkijat jalankulkuväylillä. Autojen kohtaaminen näillä kaduilla tapahtuu hitaasti. Tavoiteltu toteutusaikataulu kehittämissuunnitelmalla on 10-15 vuoden ajalle. Etu-Lyötyssä ovat jo tällä hetkellä citybussien kulkuväylät samankaltaisia kuin suunnitellut pyöräväylät. Pyörätien tavoiteleveys on 3 m. (punainen väri) sekä jalankulku 2,5 m. Ajonopeuksien hillitseminen on myös mahdollista keskustassa. Lumien auraaminen keskustan alueella: lumien vieminen pois on ratkaisu. Talvikunnossapito on keskeinen asia ympärivuotisen pyöräilyn järjestämiseksi keskustassa. On kaupungin tehtävä hoitaa. Liukastumiset ja turvallisuusasiat on tärkeä huomioida talvikunnossapidon järjestämiseksi keskustassa.

 

Kommentit:
Jukka Lappalainen kommentoi, että suunnitelman kautta on tulossa merkittävin muutos, joka on nyt tulossa kaupungin keskustaan. Pyöräilyn kehittäminen keskustan alueella on tärkeää, ympäristöön kulkee reitit, mutta keskustassa lisäksi pyöräparkkien kehittäminen olennaista toimivuuden kannalta. Kaisu Rundelin kommentoi, että Hallituskatu on hyvä ja toimiva, myös tärkeää on esteettömyyden huomioiminen: kaikkien jalankulkijoiden kulkemisen mahdollistamisessa, esim. kadun reunat sen verran korkeita tällä hetkellä. Koulukadulta ylitys Saaristonkadun yli turvaton tällä hetkellä, valot sijaitsevat Heikinkadun kohdalla. Liikennevalojen vaihtuminen jalankulkijoille nopeaa, miten kaikki ehtivät kulkea ylitse, hitaammin kulkevat, esim. ikäihmiset.

 

Turvattomia risteämisiä, keskisaarekkeiden ja välikaistojen puuttumista, joihin ajan kuluessa kiinnitetään huomiota. myöskään ei tehdä tasoeroja risteyksiin. Kohokuviolaatat voisivat olla yksi ratkaisu. Markus Aittolan opinnäytetyö pyöräpysäköinnin paikoista ja määristä hyvää selvitystä, kaupunki on tukenut opinnäytetyön tekemistä. 4800 paikkaan esitetty pyöräpysäköinnin määrän kaksinkertaistamista keskustassa.

 

Turvallisuusnäkökulmasta myös pyörien varastaminen on Oulussa hyvin yleistä. Runkolukitusmahdollisuus on tärkeä asia pyöräparkeissa. Virheellisiin ja kiellettyihin paikkoihin pysäköinti on yksi haaste. Myös autoilijat voisivat varoittaa pyöräilijöitä kohtaamispaikoissa kapeilla väylillä. Asioinnin vuoksi myös pyörällä kuljetaan keskustassa, parkkien järjestäminen heillekin asioinnin yhteyteen. Lasten kuljettaminen tapahtuu usein pyörällä. Punainen väri pyöräväylän merkitsemisessä on hyvä asia erottumisen vuoksi. Varastetut pyörät, esim. pyörätelineissä täyttävät telineitä turhaan, olisi kolmannelle sektorillle ja kaupungille hoitamista, vievät turhaa tilaa. Yhteistyöryhmän ja asukkaiden huolenpito ja huomiointi voisi olla hyvä asia. Mitä kustannuksia pyöräilyn kehittäminen aiheuttaa?

 

Jorma Heikkinen: kokonaiskustannuksissa puhutaan miljoonista. Pinnan tekeminen uusiksi esim. Koulukadun osalta, pienentää kustannuksia. Varastettujen pyörien suhteen: katu- ja viherpalvelut kaksi kertaa vuodessa merkkaavat pyörät siirtokehotuksella. Sen jälkeen pyörät viedään poliisin huutokaupattaviksi. Uusiin telineisiin ei Hallituskadulle ole kertynyt vielä pidempään telineissä olleita pyöriä. Runkolukittavia telineitä tulee olla riittävästi. Vaikeutena on saada sujuvaksi, myös turvallisuuden saavuttaminen samalla. Liikenteessä joutuu myös pysähtymään, liikennevaloilla saa myös järjestettyä liikennettä.

 

Kommentit:
Ilmaiset pyörät ovat hävinneet, ei ole Oulussa toiminut. Pysäkki, ei ole minkäänlaista telinettä, johon pyörän lukittaisiin, lisäisi turvallisuutta ja tavoitettavuutta myös julkisen liikenteen pysäkille.

 

Reijo Vaarala kertoi, ettei pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen ole ainoastaan infran kehittämistä, vaan myös asenteisiin vaikuttamista. Pyöräilyn ja kävelyn koordinaattorin tehtävänä vaikuttaa asenteisiin. Autokeskeisestä kulttuurista on menossa siirtyminen jalankulku- ja pyöräilykeskeiseen kulttuuriin. 

5. Kuntalaislähtöisen kaupunkikehittämisen hanke, sivistys- ja kulttuuripalvelut, projektisuunnittelija Jaakko Jokipii ja projektityöntekijä Hanna Jakku
Jaakko Jokipii Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden projektitoimistosta kertoi, että sosiaalinen osallisuus on tunne, olla osa jotain suurempaa, esim. lähiyhteisöä tai perhettä. Nykyisin osallisuuden kokemukset ovat harvinaisempaa ja häilyvämpää. Taustaa projektille: toiminnan laajentaminen kaupunkikeskustoihin, aiemmin on jo toteutettu leader-toimintaa Jomman kautta maaseutualueilla.

 

Tavoitteet hankkeella:
-sosiaalisen osallisuuden lisääminen
-kuntalaisten yhteiskuntavalmiuksien nostaminen
-kunnan palvelutuotannon ja kestävän kumppanuuden kehittäminen
-kaupunkiorganisaation ja 3. sektorin välinen yhteistyö.

 

Syrjäytyminen on osallisuuden vastakohta. Hankkeessa tavoitteena on myös kohderyhmän eli nuorten aikuisten yhteiskuntavalmiuksien nostaminen, kulttuuristen olosuhteiden muuttaminen sekä solidaarisuuden tukeminen riittävästi. Kaupungin palveluverkko mahdollistaa kuntalaisten toimintaa. Tarkoituksena on myös kolmannen sektorin osaamisen hyödyntäminen ja kestävä kumppanuus kaupungin kanssa.

 

Hankkeen ytimessä ovat 15-29-vuotiaat, heitä on 43 000 kaupungin alueella. Kuntalaislähtöisen kaupunkikehittämisen projektit, toteuttaminen kokeilukulttuurin keinoin, projektiluontoisesti. Osallistavin tavoin esim. aiheena voisi olla mietintä yksinäisyyden poistamiseksi. Oulun kaupungilta työstöapua, 3.sektorin toteutusapu, kohderyhmän idea ja samalla tavoitteena yhteiskuntavalmiuksien kehittäminen. Kaupungin palvelutuotanto luo olosuhteita projekteille. Ideoita on kaikilla, esim. yhteistyöryhmällä on ollut roskisten lisääminen keskustan alueelle.

 

Työstämö: ideat projektisuunnitelmiksi, sen jälkeen yhteisöllistämisvaihe, josta tiedotetaan kuntalaisille ja kohderyhmälle. Parhaitten ideoiden äänestäminen, mikäli niitä tulee paljon. Tuotantovaiheessa projektit toteutetaan ja arvioidaan ja mitataan, kerätään arviointitietoa kohderyhmän osallisuuden ja kansalaisvalmiuksien kehittymisestä.

 

Hankkeen odotetut tulokset:
-kohderyhmän lisääntynyt sosiaalinen osallisuus ja paremmat yhteiskuntavalmiudet
-parantuneet kuntalaislähtöisen kehittämisen prosessit
-vahvempi 3.sektorin palvelutuotanto- ja kumppanuusvalmius
-tehokkaammat asiakaslähtöiset yhteistyö- ja rahoitusprosessit kaupungin palveluiden vastuualueilla.

Hakuaikaa ei hankkeen projekteilla varsinaisesti ole, koska kyse on kokeilukulttuurista, kevyemmästä hakuprosessista.       

 

Jukka Lappalainen jatkoi kokouksen puheenjohtajana klo 18:31.

 

Kommentit:
Raimo Ritola kommentoi, että kotipaikka tarvitsee osallistumista, harrastusta ja pinnan alla olevaa kulttuuritoimintaa, Hiukkavaaran tiloista huoli esimerkiksi kulttuuritoimijoiden puolesta. Tärkeää pitää huolta myös kulttuuriharrastajista, pienemmistä toimijoista. Kirjailijoita, kuten murrekirjailijoita, ei löytynyt aikaisemmin kovinkaan paljon. Nykyisin tilanne on parempi, myös valtakunnallisesti menestyneitä kirjailijoita Oulussa. Murreteltta olisi perustettu aikaisemmin, mutta tukea ei saatu järjestämiseen, vaikka maksutta olisi oltu mukana. Tila täytyy olla harrastamiseen, palkkaa ei välttämättä tahdota kolmannen sektorin toimijoiden keskuudessa. Esim. bussilipun korvaaminen tekijälle pieni asia sinänsä, mutta voi olla merkitsevä kuntalaiselle. Murrekilpailun järjestäminen on osa kaupunkikulttuuria. Kumppanuusvalmius ei ole välttämättä kaikin puolin hyvä, kulttuuria tulisi tukea kaikin puolin, ei vain tiettyä osaa.

 

Hanna Jakku kommentoi, että ennalta ehkäisevät palvelut viety säästöaikoina, on näkyvissä vieläkin. Työelämän murros on näkyvissä, enää ei identiteettiä voi rakentaa ainoastaan työn varaan. Palvelut tulevat usein ylhäältä alaspäin, tavoitteena hankkeessa on päästä dialogin tasolle kohderyhmän kanssa. Jaakko kertoi, että nuorisotyöttömyyden korkeassa kaupungissa tulee olla muita kiinnittymisen menetelmiä olemassa kuin ainoastaan työn kautta. Hankkeen kesto on kolme vuotta, ESR-rahoituksella.       

 

Kaisu Rundelin kommentoi, että vaikeavammaisten ryhmästä on saatu ideoita: näyttelyitä tai muita, voisiko olla keikkaluonteisesti valvomassa ja kertomassa tarinoita, saisi onnistumisen kokemuksia. Sarjakuvafestivaalien yhteydessä on esim. merkityksellisten kokemusten saaminen tärkeää, luovaan ajatteluun panostaminen, valmiudet ihmisten kohtaamiseen. Seija Marttila kommentoi, että asenteesta kaikki lähtee liikkeelle. Jukka Lappalainen kommentoi, että hankkeen voisi kutsua uudestaan kokoukseen kertomaan jatkossa.              

 

6. Muut ajankohtaiset asiat
Edellisen yhteistyöryhmän kokouksen pöytäkirja 21.9. kokouksesta hyväksyttiin.

 

Yhteistyöryhmän toiminta seuraavaan kokoukseen tammikuulle aiheeksi, miten jatkossa toimitaan. 

Yhteisötalotoiminta toimii jatkossa Aleksinkulmassa, Honkapirtillä ja Oulunsalossa. Palvelupisteverkkosuunnitelma käsitellään osana talousarviota, sieltä saadaan linjaukset myös yhteisötoiminnan tiloille jatkossa.  

 

7. Seuraava kokous
Seuraava kokous on tammikuulla 2016.

 

8. Kokouksen päättäminen
Kokous päättyi klo 19:18.