2018 -02 Keskustan suuralueen yhteistyöryhmän muistio 23.4.2018

Keskustan suuralueen yhteistyöryhmän kokous

Aika: ma 23.4. klo 16.00                                    

Paikka: Kaupunkitila, os. Hallituskatu 9 (Torni-talon alakerta)

Osallistujat:

Kaisu Rundelin                                                      asukas

Helena Englund-Siikaluoma                                 asukas

Marja Kääriäinen                                                  asukas

Kalevi Hiltunen                                                     asukas

Tytti Tuppurainen                                                 asukas

Olavi Eelis Kokko                                                  asukas

Riitta Veijola                                                         sivistys- ja kulttuuripalvelut

Merja Niemelä                                                     sihteeri, kuntalaisvaikuttamisen koordinaattori

Kokouksen avaus

Keskustan suuralueen yhteistyöryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen avasi kokouksen klo 16.05.

Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi

Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.

Edellisen yhteistyöryhmän kokouksen pöytäkirjan tarkistaminen

Edellisen yhteistyöryhmän kokouksen pöytäkirja tarkistettiin ja hyväksyttiin.

Kaaos-hankkeen esittely, projektipäällikkö Jaakko Jokipii

Kaaos-hankkeen projektipäällikkö Jaakko Jokipii kertoi, että Kaaos tulee sanoista kansalaisaktiivisuus ja osallisuus, on sivistys- ja kulttuuripalvelujen hanke. Hankkeessa on kehitelty kuntalaislähtöisen kaupunkikehittämisen konseptia kahden vuoden ajan. Kaaosmenetelmänä dialogin ja vuorovaikutuksen vahvistaminen, deliberaation eli keskustelevan demokratian menetelmä ratkaisujen etsintään työkaluksi ja kolmas on parempien yhteisten sopimusten tekeminen esimerkiksi kokeiluilla. Kaupunkitila on dialogin vahvistamista ja avoin kaikille toimijoille mahdollistamassa vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä. Kaaos-työpajat ovat olemassa ratkaisujen etsimiseen. Kaaos-pikakokeiluja etsitään hankkeessa, miten Oulusta tehtäisiin parempi kaupunki 15-29-vuotiaille. Työpajoissa työstetään ideoita eteenpäin ja parhaimmat toteutetaan ja ne saavat rahoitusta. Haastekilpailuilla ostetaan kolmannen sektorin toimijoilta projekteja. Kokeilutoimintaan liittyy myös ideoiden testaaminen, ne joko toimivat tai eivät toimi. Lautapelikahvilaa kokeillaan 9.5. ja 16.5. klo 16-22 kaupunkitilassa, idea on asukkailta lähtenyt ja he myös toteuttavat sen itse. Olennaista on vuorovaikuttaa ja kohdata ensin, ennen kuin kysytään toiveita, joita ei kenties ole mahdollista toteuttaa. Kaupunkitila on yksi neljän kuukauden mittaisista kokeiluista hankkeessa. Tavoitteena on löytää alueellisiin konflikteihin ratkaisuja yhteisellä, toiminnallisella tekemisellä. Asukkaat päättävät toimintojen jatkumisesta. Mitä enemmän on monenlaisia tiloja asukkaille, sitä monipuolisempaa toimintaa voidaan järjestää, mahdollistamassa asukkaiden aktiivista toimintaa.     

30 kokeiluprojektia toteutetaan www.kaaosta.fi –sivustolla hankkeen puolesta ostettuna.   

Keskustelu:

Raksilan asukasyhdistyksellä on whatsapp –tiedotus koettu toimivaksi. Puheesta toiminnan tasolle siirtyminen pohdittavaksi, miten saada mielenkiinto ja sitoutuminen toimintaan. Kuka tekee käytännössä ja vastuutoimijan löytäminen esimerkiksi tapahtumille. Pienikin sitoutuminen riittää. Syksyllä Raksilassa alkaa asemakaavan tarkistaminen. Miten voi vaikuttaa hyvän kaupunkikulttuurin säilymiseen? Esimerkiksi kannanotot, sillä tonttivuokrat Raksilassa ovat suhteellisen hintavia, miten saada alue säilymään, kestävien ratkaisujen löytäminen. Puutalojen arvostaminen hyvä asia tässä ajassa. Kaavasuunnittelussa asukkaiden kuuntelemisen tapa olennainen. Miten yhdyskuntalautakunta oikeasti kuulee asukkaita esimerkiksi kaavahankkeiden osalta. Erilaiset kokeilut voivat toimia myös ratkaisuna. Alueellinen toimintaraha on elintärkeä pienille alueellisille asukastoimijoille kaikille avoimien tapahtumien järjestämiseen. Raksilan tiedotusryhmä whatsapp-ryhmän kautta voi toimia aktiivisena yhteisönä ihmisten mukaan saamisessa alueelliseen asukastoimintaan.       

Perinteinen tapa kokoontua voi myös käynnistää some-ryhmän toiminnan, ehtona voi olla juurikin some-ryhmään mukaan pääsemiseksi osallistuminen ensin tapaamiseen paikan päällä. Työpajatyöskentely tai muu toiminnallinen menetelmä on usein toimiva ja pidetty toteuttamistapa osallistujien välillä.

Riitta Veijola kommentoi, että kyselyjä on tehty paljon sivistys- ja kulttuuripalveluissa esimerkiksi lapsille ja nuorille. Kritiikkiä on saatu kyselyjen määrästä ja siitä, että palautetta ei osallisuudesta välttämättä saada.

Facebook voi toimia hyvänä keskustelukanavana myös taloyhtiötasolla, tietoa voi välittää esimerkiksi talkoista asukkaiden välillä. Kohtaamiset voivat syntyä myös taloyhtiön omassa facebook-ryhmässä, jos kommunikoiminen ei kasvokkain ole mahdollista. Ei tarvitse valita aina yhtä vastuuhenkilöä, vaan idea voi tulla asukkailta yhdessä ja toteutus eri tavalla.    

Katuturvallisuuskävely on yksi hyväksi havaittu toiminnallinen menetelmä keskustan alueella. Alueellinen toimintaraha on yksi erittäin hyvä, asukasta lähellä oleva asia, mihin voi osallistua ja koordinaattorin resurssi yhteisötoiminnasta koetaan tärkeäksi yhteistyöryhmälle. 

Asukastuvilla on ollut elinkaari, jonka pitäisi uudistua. Osana sivistys- ja kulttuuripalvelujen palveluverkkoselvitystä esitetään kuntalaisten olohuonetoimintaa uudeksi, alueellisen tilan nimeksi. Palkkatuella työllistäminen on muuttunut haasteellisemmaksi ja vaaditaan tuloja yhdistykseltä työllistämiseen esimerkiksi 50%, jolloin tulisi olla omarahoitusta yhdistyksellä tai tuloja toiminnasta.    

Päätöksen tekemisestä, tiedottamisesta ja julkisuuteen tuomisesta pitäisi päästä yhteiseen tekemiseen ja osallisuuteen ja päätöksentekoon vasta lopuksi.      

Jaakko Blomberg on kaupunkiaktivisti Helsingistä, voi katsoa hyviä esimerkkejä ja toteutuksia asukaslähtöisistä tapahtumista hänen nettisivuiltaan: www.jaakkoblomberg.fi

Katuturvallisuuskävely keskustan alueen asukkaille

Juha Isoherraselta on tiedusteltu katutöistä keskustan alueella. Tulevana kesänä keskitytään keskustassa aika pitkälle Pakkahuoneenkadun toimenpiteisiin aina Uusikadulle saakka. Katuturvallisuuskävely voisi ulottua Pakkahuoneenkadulta Uusikadulle, torille saakka 11.6. klo 17.00 alkaen. Lähtö voisi tapahtua asukastuvaltakin. Mehu ja makkara voisi olla toimiva ratkaisu, Hollihaan puistossa voisi paistaa myös makkarat. Vaihtoehtoisesti tapaaminen olisi Oulu10, jossa juotaisiin lähtökahvit ja järjestettäisiin lähtöinfo. Laitetaan lehti-ilmoitus katuturvallisuuskävelystä ja otetaan vastaan ilmoittautumiset.            

Muut ajankohtaiset asiat

Sivistys- ja kulttuuripalveluissa on valmisteltu alueellisen osallisuuden uutta mallia. Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta ja monikulttuurikeskus Villa Victorin toiminnat siirtyivät osaksi sivistys- ja kulttuuripalveluja vuoden 2017 alussa. Alueellisen osallisuuden malli on yhteisötoiminnassa ollut suuraluejaon mukainen: alueellisia yhteistyöryhmiä on ollut 21 suuralueella. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen aluemalli jakautuu neljään: pohjoinen, keskinen, itäinen ja eteläinen.

Sivistys- ja kulttuuripalvelujen aluemalli sisältää 18 palvelukeskittymää. Palvelukeskittymillä tarkoitetaan asukkaiden lähialueelle muodostuvaa palvelukokonaisuutta. Se kattaa myös sähköiset palvelut. Kysymys on asiakaslähtöisten palveluiden järjestämisestä monialaisessa yhteistyössä palvelukeskittymässä (esimerkiksi päiväkoti, koulu, kirjasto, monitoimitalo). Palvelukeskittymät tuovat keskusteltavaksi alueen ajankohtaiset asiat asukasiltoihin. Asukasiltojen puheenjohtajat voivat halutessaan osallistua palvelukeskittymien monialaiseen verkostotyöryhmään.

Palvelukeskittymiä ovat:

-eteläinen: Kaukovainio, Maikkula, Kaakkuri, Oulunsalo

-pohjoinen: Haukipudas, Kiviniemi-Kello, Pateniemi-Rajakylä, Ritaharju - Kuivasjärvi - Pöllönkangas

-itäinen: Myllyoja, Korvensuora, Jääli, Kiiminki, Ylikiiminki, Yli-Ii

-keskinen: Karjasilta-Höyhtyä, Kastelli, Tuira-Toppila, ydinkeskusta

Uuden mallin aloitus syksyllä 2018.

Aluefoorumi kokoontuu 2 krt/v. neljällä alueella: pohjoinen, keskinen, itäinen ja eteläinen. Aluefoorumeissa hyödynnetään keväällä osallistuvaa budjetointia ja syksyllä järjestetään valtuutettujen kyselytunnit alueilla.

Asukasilta järjestetään sivistys- ja kulttuuripalvelujen 18 palvelukeskittymän alueilla.

Kokouksia järjestetään asialähtöisesti yhdessä asukkaiden ja palvelukeskittymän toimijoiden kanssa. Asukasilta korvaa nykyisen yhteistyöryhmän toiminnan.

Asukasilloissa käsitellään edelleen alueellista toimintarahaa koskevat hakemukset ja tehdään esitykset lähidemokratiatoimikunnalle.

Alueellisille yhteistyöryhmille on järjestetty kaksi yhteiskehittämisiltaa vuosien 2017-18 aikana aluemallin kehittämisestä. Aluemallin kehittämisessä on huomioitu yhteistyöryhmän jäsenten antamat palautteet esimerkiksi alueellisen toimintarahan esitysten tekemisessä edelleen omalla alueella, osana asukasiltoja.

Oulun kaupungille ollaan laatimassa parhaillaan myös vuorovaikutussuunnitelmaa työryhmätyöskentelynä. Vuorovaikutussuunnitelman työryhmän tehtävänä on laatia vuorovaikutussuunnitelma, jossa mallinnetaan tapaa, jolla Oulun kaupunki neuvottelee eri sidosryhmien kanssa. Vuorovaikutussuunnitelma sisältää toimenpiteitä kuntalaisten ja kaupungin välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittämiseksi. Työryhmässä ovat mukana asukasedustajat.

Seuraava kokous

Seuraava kokous on 11.6. klo 17.00 katuturvallisuuskävely.

Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja Tytti Tuppurainen päätti kokouksen klo 17.38.