Erilaiset tiedonlähteet

Sopivaa tiedonlähdettä valitessasi mieti, millaista tietoa tarvitset juuri tämän opiskelutehtävän tekemisessä? Tarvitsetko yleistä vai tieteellistä tietoa? Ja mistä saat tarvittavat tiedonlähteet käyttöösi?

Tiedonlähteitä ovat erilaiset kirjalliset (painetut tai sähköiset) tai suulliset tiedonlähteet. Tutki mitä tietoa löydät Internetistä, tee hakuja verkkokirjastosta tai tietokannoista. Tee hakuihin rajauksia, katkaise hakusanoja ja yhdistele erilaisia asiasanoja. Selaile kirjoja ja lehtiä tai e-aineistoja. Haastattele ihmisiä, tallenna haastattelu tai tee muistiinpanoja.

• Painettuja tiedonlähteitä ovat esimerkiksi kirjat, lehdet ja kartat.
• Sähköisiä tiedonlähteitä puolestaan voivat olla e-lehdet, e-kirjat, verkkosivut, verkkokirjastot sekä muut tietokannat.
• Henkilöiltä voit saada tietoa joko haastattelemalla, tekemällä verkkokyselyn tai havainnoimalla heidän toimintaansa.

Lähdekritiikki

Lähdekritiikki tarkoittaa tiedonlähteen luotettavuuden arvioimista eli sen arvioimista, onko löytämäsi tieto oikeaa. Nykyisessä tiedontulvassa tiedon oikeellisuuden arviointi on monesti haastavaa. Joskus lähde voi sisältää virheellistä tai vanhaa tietoa. Medialukutaito tarkoittaa kriittistä suhtautumista kaikkeen tietoon.

Ole erityisen tarkkana tekoälyn suhteen

Mikäli käytät tiedonhaun tukena jotain tekoälysovellusta, ole erityisen tarkkana tiedon luotettavuuden arvioinnin suhteen ja suhtaudu kriittisesti sen tarjoamaan tietoon. Tekoäly-sovellus ei itsessään ole tiedonlähde, sen tuottama tieto tarvitsee aina lähdeviittauksen ja tarkistuksen. Hyvinkin pätevän oloinen vastaus saattaa olla aivan puppua. Tekoälyn antamista vastauksista on vaikea päätellä, mihin aineistoon ne perustuvat. Tekoäly voi myös keksiä lähdemateriaaleja, joita ei ole oikeasti olemassa. Tarkista siis aina löytämäsi tieto useammasta tiedonlähteestä (Faktabaarin tekoälyopas). Lue lisää tekoälystä ja tiedonhausta sivuston Tekoäly-sivulta.

Katso Faktabaarin Tarkista kolme kysymystä -video sekä Oulun kaupunginkirjaston video lähdekritiikistä.

Tiedonlähdettä kannattaa tutkia tarkemmin:

• Luotettavuus. Onko sisältö totta vai tarua?
• Ajantasaisuus. Milloin tiedonlähde on julkaistu?
• Tekijä. Kuka sisällön on kirjoittanut? Löytyvätkö siitä lähdemerkinnät?
• Julkaisija. Kuka tiedonlähteen on julkaissut? Tiedonlähteen asiantuntevuus.
• Puolueettomuus. Miksi lähde on tehty, mikä on kirjoittajan motiivi?
• Totuusarvo. Onko kyseessä tutkittua tietoa vai mielipiteitä?