Oppimisen tuki
Kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta. Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset ja vahvuudet. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2014)
Lapsen tuen tarve arvioidaan ja toteutus suunnitellaan yhdessä lapsen, nuoren ja perheen kanssa. Lapsen ja perheen kohtaaminen sekä positiivinen ja vahvuusperusteinen pedagogiikka ja ratkaisukeskeisyys ovat tärkeitä.
Perusopetuslaki ja oppimisen tuen käytänteet muuttuivat 1.8.2025 alkaen.
Edellisen lukuvuoden aikana kaikkien aikaisemmin tehostettua tai erityistä tukea saaneiden oppilaiden tuen tarve päivitettiin vastaamaan uutta lakia.
Uudistuksen tavoitteena on ollut selkeyttää ja vahvistaa tuen järjestämistä esiopetuksesta toiselle asteelle. Kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu, erityinen) poistui, ja sen tilalle tulivat konkreettiset ryhmä- ja oppilaskohtaiset tukimuodot.
Oppimisen tuen muutoksessa on kyse isosta muutoksesta. Muutos koskee kaikkia koulunkäyntiin ja opetukseen osallistuvia työntekijöitä. Oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyiden tulee toteutua jokaisella oppitunnilla ja jokaisen opetusryhmän tulee saada laadukasta perusopetusta.
Tukea annetaan ensisijaisesti oppilaan omassa opetusryhmässä. Tuki tuodaan oppilaalle ensisijaisesti ryhmäkohtaisina tukimuotoina. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että erityisopettajan antamaa opetusta ei enää järjestetä erikseen, vaan tuki kohdennetaan ensijaisesti ryhmässä annettavaan tukeen. Joustavin ryhmittelyin pyritään myös kohdentamaan ryhmäkohtaista tukea yksittäisiin oppilaisiin. Ryhmäkohtaiset tukimuodot suunnitellaan yhteistyössä opettajien ja rehtorin kanssa sekä kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan.
Oppilaan erottelu pois omasta opetusryhmästä tai lähikoulusta tulisi tapahtua vain, kun se oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kannalta välttämätöntä.
Laki edellyttää ryhmäkohtaisten tukimuotojen ja oppilaskohtaisten tukitoimien toteuttamisessa opettajien välistä yhteistyötä.
Oppilaalle ei tehdä oppimisen tukeen liittyvää päätöstä pedagogiikan vahvistamisesta, vaan erityisopettajan antamasta opetuksesta.
Tukimuotojen ja tukitoimien toteuttamisessa korostuu nykyistä vahvemmin suunnitelmallisuus ja ennakointi.
Oppimisen tuen perusta on oppimisen edellytyksiä tukevat järjestelyt, jonka keinovalikoima on monipuolinen mm. kielitietoisuus, moniammatillinen yhteistyö, suunnitelmallisuus, konkreettiset opetusvälineet, struktuurit ja visuaalinen tuki, istumajärjestys, yhteistyö huoltajien kanssa, erityisopettajan konsultatiivinen tuki, joustava ryhmittely, ryhmäyttäminen, jakotunnit, eriyttäminen, samanaikaisopetus, yhteisopettajuus, koulunkäynninohjaajan tuki
Ryhmäkohtainen tuki
Jos oppilaalla on vaikeuksia opinnoissaan etenemisessä tai opetukseen osallistumisessa, on hänellä oikeus yleiseen tukiopetukseen/opetuskielen tukiopetukseen sekä erityisopettajan antamaan opetukseen muun opetuksen yhteydessä. Ryhmäkohtaisen tuen perusta on yleinen tukiopetus.
Erityisopettajan opetus ryhmäkohtaisena tukimuotona on aina ryhmälle annettavaa tukea muun opetuksen yhteydessä. Sitä ei toteuteta pysyvässä pienryhmässä eikä yksittäisten oppilaiden osalta oppiaineittain. Ryhmäkohtainen tukimuoto voidaan toteuttaa pienemmässä ryhmässä, mutta kyse on silloin joustavasti muodostetusta ja tilapäisemmästä ryhmästä, ei säännöllisestä pienryhmästä.
Erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä voi olla samanaikaisopetusta koko luokan mukana tai joustavasti muodostetuissa pienemmissä ryhmissä. Samanaikaisopetus on yhteisesti luokanopettajan/aineenopettajan ja erityisopettajan kanssa suunniteltua opetusta, jossa kaikkien ammattitaito on täysimääräisessä käytössä. Samanaikaisopetus eroaa avustamisesta niin, että kaikki ovat osallistuneet oppitunnin suunnitteluun ja toteutukseen.
Ryhmäkohtaista tukea voi olla myös joustavasti muodostetut pienemmät ryhmät. Joustavissa ryhmissä oppilaskokoonpanot vaihtuvat. Ryhmiä muodostetaan esimerkiksi aihealueiden, opiskeltavien sisältöjen, oppilaiden koulunkäynnin tilanteiden, yleisten havaintojen, oppimisvaikeuksien perusteella.
Oppilaskohtainen tuki
Jos oppilasta ei voida riittävästi tukea ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla tai tukitoimia on tarpeen jatkaa säännöllisesti ja oppilas ei etene opinnoissaan vuosiluokan tavoitteiden mukaisesti ilman näitä tukitoimia.
Tai, jos oppilaalla on todettu laaja-alaisia oppimisvaikeuksia tai oppilaan opinnot ovat vaarassa kokonaisvaltaisten koulunkäynnin haasteiden vuoksi, on oppilaalle annettava lisäksi oppilaskohtaisia tukitoimia.
Oppilas voi saada oppilaskohtaisina tukitoimina esimerkiksi erityisopettajan opetusta osittain pienemmässä ryhmässä. Osittain pienemmässä ryhmässä toteutettava opetus tarkoittaa, että oppilaan opetuspaikka on tavallisessa luokassa, mutta hän saa osan joidenkin oppiaineiden opetuksesta erityisopettajan pienemmässä ryhmässä. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että oppilas opiskelee oppiaineen tunneista alle puolet erityisopettajan pienemmässä ryhmässä ja loput oman luokan mukana. Arviointivastuu säilyy luokan-/aineenopettajalla, kun oppilas opiskelee alle puolet erityisopettajan pienemmässä ryhmässä. Arviointi toteutetaan yhteistyössä erityisopettajan kanssa.
Oppilas voi myös saada oppilaskohtaisina tukitoimina erityisluokansopettajan opetusta kokonaan pienryhmässä joko yksittäisten oppiaineiden osalta tai kokonaisvaltaisemmin. Arviointivastuu on erityisluokanopettajan vastuulla niiden oppiaineiden osalta, jotka oppilas opiskelee kokonaan pienryhmässä. Arviointi toteutetaan yhteistyössä tarvittavien opettajien kanssa (tarpeen mukaan).
Oppilaskohtaiseen tukeen siirtyminen
Oppilaalle täytetään wilmassa tuen toteuttamissuunnitelma yhteistyössä luokanopettajan/luokanvalvojan ja erityisopettajan/erityisluokanopettajan kanssa.
Huoltajien ja oppilaan kanssa sovitaan palaveriaika koululle. Erityisopettaja/erityisluokanopettaja on mukana palaverissa, mikäli mietitään oppilaskohtaisia tukitoimia. Jos näyttää siltä, että oppilaalle suunnitellaan oppilaskohtaisia tukitoimia, huoltajille lähetetään virallinen kutsu kaksi viikkoa aiemmin.
Mikäli palaverissa kodin kanssa sovitaan siirtymisestä oppilaskohtaisiin tukitoimiin, erityisopettaja/erityisluokanopettaja huolehtii päätöksen tekemisen loppuun.
Oppimisen tuen kartoitukset
Jäälin koulussa noudatetaan Oulun kaupungin oppimisen tuen kartoitussuunnitelmaa. Lisäksi erityisopettajat ovat lisänneet kartoituksia Jäälin koulun oppimisen tuen kartoitussuunnitelmaan. Erityisopettajat toimivat kartoitussuunnitelman testien toteuttajina, ellei toisin sovita. Erityisluokanopettajat huolehtivat pienryhmien/erityisryhmien oppilaiden osalta toteutuksesta tai sopivat asiasta ko.vuosiluokan erityisopettajan kanssa. Ajankohdista sovitaan aina erikseen. Testien tuloksista laaditaan koonnit. Vuosiluokilla 1-4 oppilaiden kartoitustulokset käydään läpi oppimiskeskustelujen yhteydessä, tai tuloksista ilmoitetaan erikseen huoltajille. Vuosiluokilla 5-9 testiajankohdat ja tulokset merkitään yleensä Wilman koejärjestelmään.
Tämän lisäksi erityisopettajat voivat tehdä yksilökohtaisia testejä tarpeen mukaan.
ICD-10 tautiluokituksen mukaan lukemisen erityisvaikeus (dysleksia) diagnoosin voi tehdä vain lääkäri. Erityisopettaja voi kuitenkin todeta lukivaikeuden tai lukivaikeuden piirteitä kartoitustestiensä pohjalta. Varsinaista lukemisen erityisvaikeus -diagnoosia harvemmin tarvitaan lääkäriltä.
Kouluterveydenhuolto
Kouluterveydenhoitajat Jäälin koululla
Päivi Laine 1.-5. lk+ VET-ryhmät. Lisäksi työskentelee Ylikylän ja Huttukylän kouluilla. puh. 044 499 3113
Petra Ilvesluoto 6.-9. lk oppilaat. Lisäksi työskentelee Yli-Iin koululla. puh. 040 5029 191
Terveydenhoitaja on paikalla Jäälissä pääsääntöisesti ma-to.
Päivystystunti ilman ajanvarausta oppilaille klo 10.15-11.15.
Yhteydenotot terveydenhoitajaan puhelimitse tai Wilma-viestillä.
Terveydenhoitaja tapaa lapset vuosittain.
Laaja terveystarkastus on 1., 5. ja 8. luokilla. Laaja terveystarkastus koostuu terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksista. Laajaan terveystarkastukseen kutsutaan myös vanhemmat.
Terveydenhoitajaan voi ottaa yhteyttä kaikissa oppilaan terveyteen ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa.
Koulutapaturmissa ensiavun antaa kuka tahansa koulun henkilökuntaan kuuluva tai terveydenhoitaja paikalla/vapaana ollessaan.
SAIRAUSASIOISSA ja PÄIVYSTYSTAPAUKSISSA ohjataan menemään Kiimingin sosiaali- ja terveyskeskuksen akuuttivastaanotolle päiväaikaan.
Kiireetön ajanvaraus Kiimingin hyvinvointikeskus p. 08-6692043
Ilta-aikaan sairaus/päivystysasioissa hakeudutaan Oulun seudun yhteispäivystykseen. Ennen yhteispäivystykseen menoa, soita Pohteen päivystysapuun 116117.
Oppilaanohjaus
OPPILAANOHJAUS
Oppilaanohjauksen tavoitteena on tukea oppilaita heidän koulutyössään, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Ohjauksen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tavoitteena on tukea oppilasta tekemään omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja.
Yläkoulussa oppilaanohjauksen toimintatapoja ovat mm. oppilaanohjauksen luokkatunnit, pienryhmäohjaus ja henkilökohtainen ohjaus sekä erilaiset työelämään tutustumisen tavat, kuten TET-jaksot ja tutustumisvierailut. Päättöluokkalaisia koskevat ohjauksen tapahtumat on listattu Wilman tiedotteeseen Ohjaus 9. luokalla 2026-2027. Alakoulussa oppilaanohjauksesta vastaavat luokanopettajat, yläkoulussa oppilaanohjausta koordinoi oppilaanohjaaja. Yläkoulun päättövaiheessa (8. ja 9. luokilla) osa oppilaista voi saada tehostettua henkilökohtaista ohjausta opintojensa ja hyvinvointinsa tueksi ja jatko-opintojen suunnitteluun.
Lue lisää tehostetusta henkilökohtaisesta ohjauksesta Opetushallituksen sivuilta.
Ohjaus on jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista toimintaa oppilaan oppimisen, kasvun ja kehityksen tueksi. Se on kaikkien koulussa työskentelevien yhteistä työtä. Jokaista oppilasta kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus laadukkaaseen ja omiin tarpeisiinsa nähden riittävään ohjaukseen. Opetushallitus on laatinut hyvän ohjauksen kriteerit eri kouluasteille. Kriteerien tavoitteena on varmistaa lasten ja nuorten laadukkaan ohjauksen saatavuus asuinpaikasta ja olosuhteista riippumatta.
Tutustu tästä Opetushallituksen hyvän ohjauksen kriteereihin.
Oppilaanohjaaja:
Meri Hirvonen
p. 040 844 5417
meri.hirvonen@ouka.fi
Opiskeluhuolto
Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Opiskeluhuoltoa säätelee oppilas- ja opiskelijahuoltolaki.
Opiskeluhuollon pääpaino on ennaltaehkäisevässä, yhteisöllisessä opiskeluhuollossa. Sillä tarkoitetaan koulun toimintakulttuuria, jolla edistetään kaikkien oppilaiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä.
Oppilaat tulevat yhdenvertaisesti kohdatuksi sekä kuulluksi ja heillä on mahdollisuus osallisuuteen ja vaikuttamiseen
Oppimis- ja arviointikeskustelut toteutuvat jokaisen oppilaan kanssa. Oppilaan osallisuus otetaan oppimisskeskustelussa keskeiseksi teemaksi oppimistavoitteiden rinnalle. Koulu kehittää osallisuuden mahdollisuuksia tehdyn suunnitelman mukaisesti. Koulun oppilaskunnassa on jokaiselta luokalta edustaja. Oppilaskunnan kautta oppilaat saavat äänensä kuuluviin heitä koskevissa asioissa ja voivat vaikuttaa kouluyhteisönsä kehittämiseen. Oppilaskunta edistää vuorovaikutusta ja yhteistyötä kaikkien kouluyhteisön jäsenten välillä.
- opiskeluhuollon vuosikello
- kouluterveyskyselyn nostot ja toimenpiteet
- hyvinvointipolku ja vuosikello
- joka toinen vuosi kouluterveyskysely
- joka toinen vuosi tasa-arvo-ja yhdenvertaisuuskysely
- joka toinen vuosi kiusaamiskysely
- kuukausittaiset muistutukset henkilökunnalle eri teemoilla esim. muistutus valvontaluokan oppilaiden koemenestyksen seuraamisesta, poissaolojen seuraamisesta, jne.
Tavoitteet
Keskeistä on yhteisten toimintamallien kehittäminen ja kokeilu koulussamme. 1.-2.-luokkien oppilaat osallistuvat arviointikeskusteluun. Oppimiskeskustelut järjestetään 3.-9.-luokkalaisille oppilaille.
Toimenpiteet
- erityisopettajien ja mentoriopettajan konsultaatiot
- kirjaamisiltapäivät
- oppilaspalaverit
- yhteissuunnittelu
- pedagogiset viikkopalaverit
- materiaalien jakaminen ja koulutuksista tiedottaminen
Läsnäolon tukemisen malli
Hyvä olla koulussa -Läsnäolon tukeminen Oulussa
Video-linkki Oulun läsnäolonmalliin
YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO
Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö on kaikkien kouluyhteisössä toimivien yhteinen tehtävä ja työ kohdistuu koko kouluyhteisöön. Tunnistettujen tarpeiden mukaan työtä voidaan lisäksi kohdentaa tietyille luokka-asteille tai ryhmille.
Koululla kokoontuu kuukausittain yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä, joka koordinoi ja kehittää yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Opiskeluhuoltotyötä ohjaa opiskeluhuoltosuunnitelma. Opiskeluhuoltoryhmän kokoonpanoon kuuluvat rehtori, apulaisjohtaja, kouluterveydenhoitaja, -kuraattori, -psykologi, opinto-ohjaaja, ala- ja yläkoulun erityisopettajien edustajat, oppilaiden ja huoltajien edustajat. Oppilaita osallistetaan ryhmän toimintaan myös oppilaskuntatyön ja huoltajia vanhempaintoimikuntatyön kautta. Tarvittaessa mukaan kutsutaan muita koulun toimijoita ja koulun ulkopuolisia yhteistyötahoja ja asiantuntijoita.
YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO
Yksilökohtaisella opiskeluhuoltotyöllä tarkoitetaan yksittäiselle oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja (kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri), opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltotyötä. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelut perustuvat suostumukseen, ovat vapaaehtoisia ja luottamuksellisia. Oppilaalla on subjektiivinen ja itsenäinen oikeus opiskeluhuoltopalveluihin käyttämiseen.
Mikäli oppilaan koulunkäynnistä nousee huoli, koulu on yhteydessä huoltajiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tarvittaessa, oppilaan ja/tai huoltajan suostumuksella, oppilaan tueksi kootaan monialainen asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmään kuuluvat aina oppilas ja hänen huoltajansa, sekä asian käsittelyn kannalta keskeisiä opetuksen ja opiskeluhuollon työntekijöitä. Ryhmään voidaan kutsua myös koulun ulkopuolisia yhteistyötahoja. Ryhmässä sovitut asiat kirjataan opiskeluhuoltokertomukseen, joka on näkyvissä vain asiantuntijaryhmään kuuluville.
Linkki Opetushallituksen opiskeluhuolto-sivustolle https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/opiskeluhuolto
Oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattori- ja psykologipalvelut esittäytyvät videolla. Video on valmistettu yhteistyössä nuorten viestintätyöpajan kanssa, tekstitys on saatavilla ruotsiksi ja englanniksi (kts. YouTube asetukset). Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=U0XHC3fBLTo
OPISKELUHUOLLON VUOSIKELLO JÄÄLIN KOULUSSA
Oppilashuollon tavoitteena on edistää oppilaiden hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta, oppimista ja koulunkäyntiä. Työtä tehdään yhteistyössä oppilaiden, huoltajien, koulun henkilöstön ja oppilashuollon ammattilaisten kanssa. Jäälin koulun oppilashuoltoryhmän toimintaa koordinoi apulaisjohtaja. Ryhmään kuuluvat kouluterveydenhoitajat, koulupsykologi, erityisopettajat ja oppilaanohjaaja. Ryhmän kokouksiin kutsutaan koulun henkilöstöä ja tarvittaessa myös muita asiantuntijoita.
Oppilashuoltoryhmä suunnittelee, kehittää ja arvioi koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta edistävää toimintaa. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu lukuvuoden aikana kuukausittain. Ryhmässä käsitellään yhteisöllisiä ja koko koulua koskevia asioita.
Oppilashuoltoryhmän kokoukset lukuvuonna 2026-2027:
2026: 29.9., 27.10., 24.11., 15.12.
2027: 26.1., 23.2., 30.3., 27.4., 25.5.