Opetussuunnitelma

Sivistysohjelman strategiset painopisteet:

  • Kestävä tulevaisuus
  • Hyvinvointi ja osallisuus
  • Digitalisaatio
  • Kansainvälisyys

Kestävän tulevaisuuden Opinvirta

Kestävän tulevaisuuden Opinvirran kolme keskeistä teemaa ovat luontosuhde, kiertotalous ja ilmasto-osaaminen. Näiden teemojen kautta Opinvirta sanoittaa meille ekososiaalista sivistystä. Ekososiaalinen sivistys on elämistä vastuullisesti yhden maapallon rajoissa muita ihmisiä, eliölajeja ja luontoa kunnioittaen. Opinvirran keskeiset ja joskus vaikeatkin teemat koskettavat meitä kaikkia. Mutta sen sijaan, että kadotamme toivon, voimme ottaa aktiivisen roolin ja toimia. Toiminta lähtee kiinnostuksesta ja empatiasta luontoa ja sen monimuotoisuutta kohtaan, sillä siitä mitä arvostat, siitä haluat pitää huolta. Ja se on Opinvirran tavoite: pitää huolta Oulun ja koko planeetan tulevaisuudesta, sekä kasvattaa kestävyysosaajia.

Lue tästä lisää kestävän tulevaisuuden opinvirrasta.

UNICEF:n Lapsiystävällinen kunta -toimintasuunnitelmassa lasten ja nuorten valitsema tavoiteindikaattori on: ”Kunta vähentää kasvihuonekaasupäästöjään systemaattisesti ja varautuu muuttuvaan ilmastoon sekä huomioi lapset ilmastotyössään”. Lukuvuonna 2023–2024 peruskoulujen Lapsiystävällinen kunta -tavoite liittyy kestävään tulevaisuuteen.

Kestävä tulevaisuus

Perusopetuksessa pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin ja pitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Oppilaita ohjataan tuntemaan myös kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan niihin. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2014) 

UNICEF:n Lapsiystävällinen kunta -toimintasuunnitelmassa lasten ja nuorten valitsema tavoiteindikaattori on ”Kunta vähentää kasvihuonekaasupäästöjään systemaattisesti ja varautuu muuttuvaan ilmastoon sekä huomioi lapset ilmastotyössään”. Lukuvuonna 2023–2024 peruskoulujen Lapsiystävällinen kunta -tavoite liittyy kestävään tulevaisuuteen.

Jäälin koulun Kestävän kehityksen tavat ovat:

  • Roskat roskiin
  • Kierrätä roskia aina kun voit
  • Ota ruokaa sen verran kuin syöt - näin vähennät ruokajätteen määrää
  • Suosi koulumatkoilla kävelyä ja pyöräilyä ja muutoin julkisia kulkuneuvoja

Hyvinvointi ja osallisuus: Lukeva koulu

Tavoitteet

  • lukutaitotiimi, johon kuuluvat esim. rehtori, kirjastovastaava, eri oppiaineiden opettajaedustajat, erityisopettajat, kirjastovirkailija, oppilaiden ja vanhempaintoimikunnan edustajat
  • monilukutaidon, lukemaan innostamisen ja kielitietoisuuden kehittäminen on koko työyhteisön ja kaikkien oppiaineiden vastuulla
  • laatii pidemmän aikavälin lukutaito-ohjelma tai -suunnitelman, joka pohjautuu kansalliseen lukutaitostrategiaan ja Lukeva kunta -toimenpiteisiin (sisältää lukutaitotyön sisällön ja arvioinnin sekä toimenpiteet ja vastuuhenkilöt)
  • luodaan toimintakulttuuri, jossa lukutaitotyö tehdään näkyväksi yhdessä koko kouluyhteisön ja sidosryhmien kanssa
  • tiivis ja suunnitelmallinen yhteistyö kirjaston kanssa

Digitalisaatio: STEAM

STEAM-tiimi edistää

  • STEAM-oppimisympäristöjen kehittämistä
  • STEAM-polun rakentamista
  • Makupalatunnit
  • Koulun hyvä laitekanta ja käyttö tutuksi henkilöstölle
  • Qridi ja sähköinen (itse)arviointi osaksi STEAM-MOK-jaksoja
  • Henkilökohtaiset oppilaskoneet 5.-9.-luokkalaisille

Kansainvälisyys: Globaalikasvatustoiminta

Jäälin koulu kasvattaa oppilaita kansainväliseen maailmaan.

Koulu laatii Erasmus+ -akkreditointihakemuksen syksyllä 2024. Koulu on jo mukana kahdessa Erasmus+ KA1-hankkeessa, jotka molemmat päättyvät syksyllä 2023.

Lisäksi Jäälin koulussa otetaan käyttöön kansainvälisyyspassi ja huomioidaan kotikansainvälisyys.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet (MOK)

Koulun ulkopuolella annettava opetus ja opetuksen yhteydessä järjestettävä muu toiminta