Lapsiystävällinen kunta

Oulu etsi syksyllä lapsiystävällisintä tekoa vuodelta 2025. Oululaiset jättivät yhteensä 18 ehdotusta, joista äänestykseen valittiin seitsemän tekoa. 

Oululaiset lapset, eli kaikki alle 18-vuotiaat, saivat äänestää vuoden lapsiystävällisimmän teon. Äänestys oli käynnissä päiväkotien, koulujen ja nuorisotilojen kautta 27.10.-7.11.2025. 

Lapset äänestivät voittajaksi Oulun Rullalautailijat ry:n uuden skeittihallin Oulussa.

Voittaja palkittiin Lapsen oikeuksien viikolla Oulun Ilon päivä -tapahtumassa 19.11.2025 Ouluhallissa.

Lue juttu voittajiista: Lapset äänestivät Oulun uuden skeittihallin vuoden 2025 lapsiystävällisimmäksi teoksi (Mun Oulu 21.11.2025)

Oulussa etsittiin lapsiystävällisintä tekoa ensimmäisen kerran syksyllä 2023. Tuolloin lapset äänestivät voittajaksi Perttu Hämäläisen Vesalan koulusta. Lue Mun Oulun juttu Perttu Hämäläisestä.

Oulun kaupunki on asettanut kuusi tavoitetta vuosille 2025-2028. Tavoitteista kaksi (tavoitteet 1 ja 4) ovat oululaisten lasten ja nuorten asettamia. Tavoitteille määritellään konkreettiset toimenpiteet vuoden 2025 loppuun mennessä.

Arjen turvallisuus

1. tavoite: 
Kunnan lasten ja nuorten palveluissa, kuten varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa ja vapaa-ajan palveluissa, tunnistetaan ja otetaan väkivalta lasten kanssa systemaattisesti puheeksi sekä ohjataan väkivaltaa kokenut avun ja tuen piiriin (lasten ja nuorten asettama tavoite).

Arjen osallisuus

2. tavoite: Kaupunkiympäristön suunnittelussa selvitetään ja otetaan huomioon lasten kokemuksia ja näkemyksiä. Näin toimitaan prosessin eri vaiheissa ja eri suunnittelutehtävissä, kuten maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa sekä muuten julkisia tiloja suunniteltaessa.​

3. tavoite: Kunta varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori saa tietoa omista oikeuksistaan (ihmisoikeuskasvatus).

Hyvinvoiva mieli

4. tavoite: Kunnassa lasten ja nuorten palveluissa edistetään systemaattisesti lasten ja nuorten positiivista mielenterveyttä eli mielen hyvinvointia sekä ennaltaehkäistään mielenterveyden ongelmia. Henkilöstöllä on tarvittava mielenterveysosaaminen lasten ja nuorten tukemiseksi. Lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa tukea matalalla kynnyksellä ja viiveettä. Yhteistyö kunnan eri toimijoiden välillä sekä hyvinvointialueen kanssa on toimivaa ja koordinoitua. Lapset ja nuoret ohjataan sujuvasti tarvittavan avun ja tuen piiriin (lasten ja nuorten asettama).​

5. tavoite: Kunnan toiminnan suunnittelussa huomioidaan haavoittuvassa asemassa ja syrjinnän vaarassa olevien lasten ja perheiden näkökulma.  ​

6. tavoite: Lasten kasvuympäristö tukee lapsen oikeutta omaan kieleensä ja kulttuuriinsa.

Lapsivaikutusten arvioinnin kehittäminen on yksi olennainen osa Oulun kaupungin Lapsiystävällinen kunta -työtä. Oulun kaupunginhallitus on vuosina 2019 ja 2021 tehnyt päätöksen Oulun lapsivaikutusten arvioinnin toimintamallin käyttöönotosta. Sen mukaan kullakin kaupungin toimialalla kehitetään toimivia käytänteitä lapsivaikutusten arvioinnin toteuttamiseksi osana päätöksentekoa.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsia koskevissa toimissa on otettava huomioon lapsen etu. Lapsivaikutusten arviointi (LAVA) on väline lapsen edun selvittämiseen ja arvioimiseen.

Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan ja punnitaan eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksia ja arvioidaan, mikä olisi lapsen edun kannalta paras tapa toimia.

Lapsivaikutusten arvioinnin tarkoituksena on tuoda koottua ja analysoitua tietoa päätöksenteon tueksi. Sen pohjalta valmistelijat ja päätöksentekijät voivat perustaa päätöksen arvioituun ja analysoituun tietoon.

Lasten ja nuorten osallisuus on olennainen osa lapsivaikutusten arviointia. Lapsivaikutusten arviointien kautta kuullaan lasten ja nuorten mielipiteitä ja näkemyksiä heitä koskeviin asioihin.

Lue lisää lapsivaikutusten arvioinnista.

Oulun lapsivaikutusten arvioinnin toimintamalli perustuu kaupunginhallituksen linjaukseen (§417/2021).

Toimintamalli koostuu:

1. Toimialojen yhteinen ohjeistus, joka vaatii toimivien käytänteiden kehittämistä lapsivaikutusten arvioinnin toteuttamiseen kaikkien toimialojen osalta.
2. Valmistelijoiden sähköinen dokumenttipohja www.hyvinvointikertomus.fi-sivustolla.
3. Lapsivaikutusten arviointiin liittyvät työkalut ja niiden ylläpito.
4. Lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönoton seuranta.
5. Koulutukset ja infot lapsivaikutusten arvioinnista.

Oulussa vaikutuksia arvioidaan lapsen edun osatekijöiden kautta, jotka pohjautuvat lapsen oikeuksien komitean määritelmään, joita ovat: 

1. Lapsen hyvinvointi, vapaa-aika ja arki
2. Huolenpito, suojaaminen ja turvallisuus
3. Ihmissuhteet, identiteetti ja haavoittuva asema
4. Terveys
5. Koulutus ja varhaiskasvatus
6. Lasten näkemysten huomioiminen.

Ryhmän tehtävät:

• Lapsiystävällisen kunta -malliin kuuluvien nykytilakartoitusten koordinointi ja toteuttaminen sekä toimintasuunnitelmaehdotuksen laatiminen.
• Lapsiystävällinen kunta -työn koordinointi, eteneminen sekä säännöllinen seuranta ja raportointi eri vastuualueilla toimintasuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden mukaisesti.
• Koordinaatioryhmän jäsenet sitoutuvat edistämään Lapsiystävällinen kunta -työn pääperiaatteita ja tavoitteita omalla toimialallaan ja omassa toiminnassaan.
• Oulun kaupungin osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja toiminnallisen tasa-arvon ohjausryhmän toimeksiantojen jalkauttaminen Lapsiystävällinen kunta -työn osana.
• Toiminnan arvioinnin ja raportoinnin valmistelu UNICEFin seuranta- ja arviointitapaamisiin ja muihin tarkoituksiin.
• Lapsen oikeuksiin liittyvien koulutusten koordinointi.
• Ryhmä tapaa säännöllisesti.

Ryhmän jäsenet:

• Tuula Herranen, sivistys- ja kulttuuripalvelut
• Sari Nyberg, sivistys- ja kulttuuripalvelut
• Pirjo Kovalainen, sivistys- ja kulttuuripalvelut
• Satu Kurvinen, sivistys- ja kulttuuripalvelut
• Priyanka Sood, sivistys- ja kulttuuripalvelut
• Susanna Hellsten, sivistys- ja kulttuuripalvelut
• Päivi Packalen, sivistys- ja kulttuuripalvelut
• Noora Mäkinen, sivistys- ja kulttuuripalvelut
• Jussi Tomberg, sivistys- ja kulttuuripalvelut
• Merja Niemelä, konsernihallinto
• Virpi Knuutinen, konsernihallinto
• Satu Fränti, konsernihallinto, viestintä
• Pirkko Vääräniemi, konsernihallinto, viestintä
• Sirkku Kianto, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
• Marja Etelä Dag, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
• Suvi Jänkälä, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
• Anu Laakko, Oulun Infra
• Airi Martikainen, Mannerheimin lastensuojeluliitto
• Heidi Lötjönen, SOS-Lapsikylä
• Luka Ståhlberg (varsinainen jäsen) ja Saana Heikkinen (varajäsen), Oulun nuorisovaltuusto ONE