Tavoitteet: 

1. Kodin teknologia ja turvallisuus: Oppilas tunnistaa kodin laitteita (sähköliesi, mikroaaltouuni, pölynimuri jne.) sekä tietää, miten niitä käytetään turvallisesti ja mitä laitteita hän saa käyttää itse aikuisen valvonnassa.  
2. Mekaniikka: Oppilas tunnistaa mekaniikan perusrakenteita (esim. rimpuiluteline, keinun tukirakenne, nosturi, masto, silta). Oppilas osaa rakentaa kolmiotukirakennetta mekaniikan perussarjan avulla.  
3. Sähköoppi: Oppilas osaa rakentaa sähköopin perussarjan avulla ohjattavan virtapiirin hehkulampulla, sähkömoottorilla tai summerilla. 

Pedagogiset välineet ja menetelmät: 

1. Oman kodin laitteisiin tutustuminen yhteistyössä perheen kanssa. 
2. Mekaniikan rakennussarjan avulla rakentaminen. 
3. Sähköopin perussarjan avulla rakentaminen.  

Tavoitteet: 

1. Liikenneturvallisuus: Oppilas osaa polkupyörän pakolliset turvalaitteet sekä pyöräilykypärän merkityksen. Oppilas hallitsee omalla polkupyörällä ajamisen turvallisesti. 
2. Mekaniikka: Oppilas tunnistaa mekaniikan perusrakenteita (esim. rimpuiluteline, keinun tukirakenne, nosturi, masto, silta). Oppilas osaa rakentaa kolmiotukirakennetta mekaniikan perussarjan avulla. 
3. Sähköoppi: Oppilas osaa rakentaa sähköopin perussarjan avulla ohjattavan virtapiirin hehkulampulla, sähkömoottorilla tai summerilla. 

Pedagogiset välineet ja menetelmät: 

1. Heijastimet, polkupyörän rakenne ja huolto (polkupyörän-tarkastuskortti), Liikenneturvan taitoajotehtävät. 
2. Mekaniikan rakennussarjan avulla rakentaminen, elinympäristön havaintotehtävät ja kuvaaminen. 
3. Sähköopin perussarjan avulla rakentaminen. 

Tavoitteet: 

1. Luonnontiede: Oppilas tietää veden olomuodot. Oppilas tietää hydrologisen syklin. Oppilas tietää veden puhdistumisen luonnossa. 
2. Oppilas tunnistaa mekaniikan perusrakenteita (esim. rimpuiluteline, keinun tukirakenne, nosturi, masto, silta). Oppilas osaa rakentaa kolmiotukirakennetta mekaniikan perussarjan avulla. 
3. Sähköoppi: Oppilas osaa rakentaa sähköopin perussarjan avulla ohjattavan virtapiirin LED:llä. 

Pedagogiset välineet ja menetelmät: 

1. Veden keittäminen ja jään sulattaminen. Pienoissuodattimen rakentaminen ja veden puhdistaminen sen avulla (1,5 litran limonadipullo, sora, keräilyastia). 
2. Mekaniikan rakennussarjan avulla rakentaminen.
3. Sähköopin perussarjan avulla rakentaminen - laajennettu elektroniikan lisäosilla (resistori, LED). 

Tavoitteet: 

1. Luonnontiede: Oppilas tunnistaa tärkeimpiä hyötykasveja ja viljelykasveja. Oppilas osaa luoda oikeanlaiset kasvuolot jollekin hyöty- tai viljelykasville. 
2. Oppilas tietää yksi- ja kaksivartisia vipuja ja osaa ratkaista yksinkertaisen ongelman käyttämällä vipua. Oppilas tietää puristus- ja vetojousen toimintaperiaatteen. 
3. Sähköoppi: Oppilas osaa rakentaa sähköopin perussarjan avulla ohjattavan virtapiirin LED:llä. 

Pedagogiset välineet ja menetelmät: 

1. Minikasvihuoneet ja kasvin kasvattaminen. 
2. Dynamiikan rakennussarjan avulla rakentaminen, lähiluonnossa kiven nostaminen vivulla. 
3. Sähköopin perussarjan avulla rakentaminen - laajennettu elektroniikan lisäosilla (resistori, LED). 

Tavoitteet: 

1. Luonnontiede ja mekaniikka: Oppilas ymmärtää pyörän merkityksen kuorman siirtämisessä. Oppilas osaa rakentaa rakennussarjan avulla mäkiauton, joka etenee mahdollisimman kauas suoralta rampilta TAI oppilas osaa rakentaa mäkiauton, jolla pääsee U-ramppia pitkin alas. 
2. Luonnontiede ja mekaniikka: Ilmaa painavampaan lentämiseen liittyvät koneet ja laitteet. 
3. Arkiesineen muotoilu: Tehdään pienoismalli, jossa oppilas oppii pituusmitan, pinta-alan, suorakulmaisuuden ja mittakaavan käsitteitä sekä tilan hahmottamista. 
4. Sähköoppi: Oppilas osaa rakentaa sähköopin perussarjan avulla ohjattavan virtapiirin LED:llä. 

Pedagogiset välineet ja menetelmät: 

1. Dynamiikan rakennussarjan avulla rakentaminen, mäkiauton rakentaminen.  
2. Paperilennokit, kuumailmapallot yms. (lennokin lennätyslaite).  
3. 3D-suunnittelu (esim Tinkercad), jossa painopiste piirtämisessä eikä tulostamisessa TAI pienoismallin rakentaminen.  
4.  Sähköopin perussarjan avulla rakentaminen - laajennettu elektroniikan lisäosilla (resistori, LED).  

Tavoitteet: 

1. Luonnontiede ja mekaniikka: Oppilas tietää energian muotoja. Oppilas tietää, miten energian muoto muuttuu tuotettaessa sitä kodin käyttöön (vesivoima, tuulivoima, ydinvoima jne.). 
2. Luonnontiede: Oppilas tietää, mitä tekijöitä tarvitaan palamiseen. Oppilas tietää hitaan ja nopean palamisen käsitteet ja erot.  
3. Sähköoppi: Oppilas osaa rakentaa sähköopin perussarjan avulla ohjattavan virtapiirin LED:llä. 

Pedagogiset välineet ja menetelmät: 

1. Vesirattaan rakentaminen ja voiman välittäminen siitä hihnapyörien avulla (massan nostaminen) käyttäen esimerkiksi dynamiikan rakennussarjaa.
2. Nuotion rakentaminen ja sytyttäminen (Mikä nuotio palaa pisimpään -kilpailu), rautanaulan ruostuttaminen ja seuranta, lahon puun tutkiminen.
3. Sähköopin perussarjan avulla rakentaminen - laajennettu elektroniikan lisäosilla (resistori, LED). 

Muita tavoitteita: 

1. Robotiikka ja ohjelmointi: Oppilas osaa ohjelmointiin liittyvää peruskäsitteistöä. Oppilas osaa tehdä ohjelmia erilaisilla ohjelmointikielillä 
2. Tietokoneavusteinen tuottaminen: Oppilas osaa suunnitella ja piirtää yksinkertaisia muotoja ja kappaleita jonkin piirto-ohjelman avulla. Oppilas osaa tuottaa suunnittelemansa muodon tai kappaleen jollakin tulostusmenetelmällä (vinyylin leikkaus, 3D-tulostus, laser-leikkaus). 
3. Dokumentaatio ja arviointi: Oppilas osaa dokumentoida prosessia kirjoittamalla, kuvaamalla tai ääntä tuottamalla. Oppilas osaa käyttää dokumentointiin ja arviointiin erilaisia sovelluksia. 
4. Muut: Oppilas osaa ratkaista erilaisia ongelmanratkaisutehtäviä, erilaisilla välineillä. 

Pedagogiset välineet ja menetelmät: 

1. Robotiikka ja ohjelmointi: BeeBot, Micro:bit, VEX IQ, OSMO, Scratch ja Scratch Jr. 
2. Tietokoneavusteinen tuottaminen: Vinyylileikkuri, 3D-tulostin ja laserleikkuri.  
3. Dokumentaatio ja arviointi: Qridi, OneNote, Teams 
4. Muut: Ongelmanratkaisutehtävät esim. paperi- tai muovipillien avulla. 

Luodaan kouluvuodelle ja yhteisöllisyydelle hyvät edellytykset lukuvuoden alussa. Pidetään koko koulun päivänavauksia. Tehdään luokassa ryhmäyttämisharjoituksia pelien ja leikkien keinoin hyvän luokkahengen varmistamiseksi. Ensimmäisissä luokissa opetellaan liikkumaan koulurakennuksessa, koulun pihapiirissä ja lähimetsässä turvallisesti, sääolosuhteet huomioiden ja ympäristöä kunnioittaen.

Luonto 

Vahvistetaan lasten luontosuhdetta viemällä oppilaita ympäröivään luontoon eri oppimis- ja tutkimustehtävien pariin. Hyödynnetään ulkoluokkatoimintaa. Opetetaan lapsia nauttimaan luonnon rauhasta ja arvostamaan ympäröivää luontoa. Kiertotalous: Oulun kaupungin ympäristöohjelman yhtenä tavoitteena on toimiva kiertotalous. Kuudesluokkalaiset käsittelevät aihetta Yrityskylä-opintokokonaisuuden yhteydessä. 

Hyvinvointi ja turvallisuus 

Luokat haastetaan yhteisleikkeihin välitunneilla (Liikkuva-koulu ajatus mukana).

Koulun aulan seinälle laitetaan iso värikäs taulu, joka on jaettu neljään osaan (kuvaavat kestävän kehityksen oppimispolun sisältöalueita). Taulua täytetään lukuvuoden aikana. Taulu toimii myös Kestävän kehityksen ilmoitustauluna. 

Kulttuuri-identiteetti ja maailmankansalaisuus 

Yhteistyön aloittaminen Euroopan koulun kanssa (jos joku luokka haluaa aloittaa esimerkiksi kirjeenvaihdon).

Hyvinvointi ja turvallisuus 

Koululla toteutetaan lukuvuoden aikana koulun tunne- ja turvataitokasvatussuunnitelmaa. 

Kestävä kulutus 

Tuotteiden elinkaaren pidentäminen ja kierrätys: Kirjan- ja lehdenvaihtotori toteutetaan koululla. Koulussa panostetaan lukemiseen ja järjestetään lukuviikko. Luetaan eri keinoin eri tiloissa ja hyödynnetään kirjanvaihtotorilta haettua kirjallisuutta. Käydään myös Kaukovainion kirjastossa hakemassa luettavaa. Koulun omaa kirjastoa hyödynnetään sen valmistuttua.

Hyvinvointi ja turvallisuus 

Hyvinvointia lisätään järjestämällä luokissa joulukalenteri, joka tuo mukanaan hyvää mieltä tai liikunnallisia hetkiä.

Viidensissä luokissa aloitetaan kiertotalouden käsittely Pikkuyrittäjät-opintokokonaisuuden yhteydessä.

Kiertotalousyrityksistä tehdyt julisteet tulevat koko koulun nähtäville Kestävä kehitys-ilmoitustaulun läheisyyteen.

Kiertotalous 

Tuotteiden elinkaaren pidentäminen ja kierrätys: 

• Kierrätyspeli kaikilla luokka-asteilla. - Järjestetään kierrätystori koulussa.

Kulttuuri-identiteetti ja maailmankansalaisuus 

Koululla toteutetaan lukuvuoden aikana koulun kansainvälisyyssuunnitelmaa.

Arvioidaan kulunutta vuotta ja tehdään arvioinnin pohjalta alustavia suunnitelmia seuraavalle lukuvuodelle.

Koulun oppilaiden monikulttuurisuuteen tutustumista 

Lukuviikko (Kansainvälinen lukutaitopäivä 8.9.)

YK-teema (YK:n päivä 24.10., koulun oppilaiden kansallisuuksien huomiointi koulun uusissa tiloissa)

Unicef-kävely (20.11.)

Joulunvietto maailmalla-teema (joululaulutilaisuus eri kielillä, jouluruoat/-herkut eri kulttuureissa)

Uusi vuosi maailmalla (esim. Kuvataidetta oppitunneilla aiheesta, Kiinalainen uusivuosi 21.1.)

Suomalaisen, saamelaisen ja romanikulttuurin teemaviikot (Kalevalanpäivä 28.2., saamelaisten kansallispäivä 6.2., romanien kansallispäivä 8.4.)

Suvaitsevaisuus-teemapäivä (Rasisminvastainen päivä 21.3. ja syrjinnänvastainen viikko viikolla 12)

Romanien kansallispäivä 8.4.

Kulttuurisen moninaisuuden teema (Kulttuurisen moninaisuuden päivä 21.5., Eurooppapäivä 9.5.)

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa oppilaitokset edistämään yhdenvertaisuutta suunnitelmallisesti. Kaikilla perusasteen kouluilla on oltava suunnitelma, joka sisältää arvion yhdenvertaisuuden toteutumisesta oppilaitoksen toiminnassa sekä tarkoituksenmukaiset toimenpiteet yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Myös oppilaiden ja opiskelijoiden tulee voida vaikuttaa suunnitelman sisältöön.

Yhdenvertaisuus näkyy koulun oppisisällöissä, toimintakulttuurissa ja siinä millaisia valmiuksia oppilaat saavat toimiakseen jatkossakin yhdenvertaisuutta edistävinä ihmisinä. Yhdenvertaisessa koulussa kaikki tulevat kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään eikä ketään syrjitä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Tasa-arvolain mukaan tytöille ja pojille on järjestettävä samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Opetuksen ja oppimateriaalien on tuettava tasa-arvoa. Opetusta tai oppimateriaalia ei saa käyttää ennakkoluulojen tai kaavamaisten sukupuoliroolien ylläpitämiseen.

Myös sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tulee ennaltaehkäistä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että koulussa opetetaan arvostavaa suhtautumista kaikkiin ja kerrotaan perustietoa sukupuolen moninaisuudesta.

Jokainen opettaja ohjaa oman opetuksensa yhteydessä. Koulussa tulee pyrkiä purkamaan ajattelutapoja, jotka ohjaavat oppilaita tekemään esimerkiksi valinnaisainevalintoja peruskoulussa tai jatko-opintoja ja ammatin sukupuolen mukaan.

”Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluiden toiminnassa yhteinen lähtökohta on lasten ja nuorten yhdenvertai-suus ja tasa-arvo. Tasavertaisuuden periaatteet ovat tärkeitä kaikkien lapsi- ja nuorisoryhmien toiminnassa. Jokaiselle kouluyhteisön jäsenelle tulee tarjota yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua koulun toimintaan ja edistää elämäänsä. Oppiva yhteisö mahdollistaa osallisuuden ja aidot vaikutusmahdollisuudet. Yhdenvertaisuutta edistämällä voidaan ehkäistä syrjintää, lisätä ymmärrystä moninaisuutta kohtaan ja ennen kaikkea lisätä kaikkien kouluyhteisön jäsenten hyvinvointia.” (Oulun kaupungin opetussuunnitelma, luku 4)

Yhdenvertaisuus-lain mukaan yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. 

Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonväri, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja - perusoikeudet kuuluvat kaikille.

Tasa-arvo-lain tarkoituksena estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä.

Tässä toiminnallisessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa kuvataan koulumme tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen nykytilaa sekä asetetaan kehittämiskohteita sekä niille toimenpiteitä lukuvuosille 2022-2025.

Lintulammen kulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman työstöprosessia käsiteltiin koulun oppilashuoltoryhmässä tammikuussa 2022. Kokouksessa todettiin, että Lintulammen koulun aikaisempi suunnitelma on työstetty koulun oppilaskunnan keskuudessa ja ei palvele sellaisenaan päivitettynä nykyisen sivistys- ja kulttuuripalvelujen ohjeistuksen mukaista, laissa edellytettyä suunnitelmaa. 

Oppilashuoltoryhmässä päätettiin, että Lintulammen koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden tilaa lähdetään selvittämään aluksi oppilaskyselyllä. Oppilaskyselyn lisäksi tasa-arvotyön päivityksessä päätettiin hyödyntää kansallista kouluterveyskyselyä sekä joka vuosi joulukuussa omalla koululla tehtävää kiusaamiskyselyä.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn tuloksista

Kyselyn tulokset käytiin läpi oppilashuoltoryhmän kokouksessa huhtikuussa. Oppilashuoltoryhmä nosti kyselyissä esiin tulleita teemoja jatkotyöstöä varten. Seuraavassa on esiteltynä kyselyissä esiin nousseet asiat, jotka valitaan seuraavan kolmen vuoden periodin kehittämiskohteiksi:

1. Sekä pienten, että isompien oppilaiden kyselyssä nousi esiin, että n. neljäsosa lapsista ei tule mielellään kouluun.
2. Kyselyssä tuli ilmi, että n 40% oppilaista ajattelee, että opettaja asettaa vaatimuksia oppilaita kohtaan sukupuolesta riippuen.
3. Muutaman oppilaan vastauksissa kritisoitiin opettajan koskettamista ilman lupaa esim. laskee käden hartialle.
4. Kauttaaltaan vastanneiden keskuudesta nousi tieto, että tietoa sukupuolten välisestä tasa-arvosta voisi jakaa enemmän koulussa.
5. Kyselyssä kävi ilmi, että osa oppilaista ajattelee, että koulussa ei ole aikuista kenen puoleen voisi huolineen kääntyä.

Oppilashuoltoryhmässä käsiteltiin esiin nousseita teemoja. Osalle teemoista lähdettiin jo miettimään toimenpiteitä. Teemat käsitellään myös opettajainkokouksessa ja yhteisellä työajalla. Teemoihin pohditaan niitä parantavia toimintoja, jotka toteutetaan osana koulumme hyvinvointisuunnitelmaa. Tavoitteena on työstää suunnitelma toukokuun aikana, jotta se on valmis toteutukselle ensi lukuvuonna.

Sovitut ja edelleen kehitettävät toiminnot ja toimenpiteet kyselyn pohjalta seuraavalle kolmelle vuodelle

1. Osallisuuden tunne saa oppilaan viihtymään koulussa. Pyrimme vahvistamaan osallisuutta oppilaiden toiminnassa seuraavin toimenpitein: Oppilaat osallistuvat välituntipihan toimintojen suunnitteluun. 2) 2-6 luokkien oppilaat valitsevat keskuudestaan oppilaskunnan hallituksen jäsenet, jotka suunnittelevat ja toteuttavat tapahtumia, jotka vahvistavat oppilaiden osallisuuden kokemusta. 3) Oppilailta kysytään ehdotuksia esim. MOK-viikon teemaan liittyen. 4) Kannustetaan

5-6 luokkalaisia oppilaita osallistumaan alueelliseen VETO-ryhmään. 5) Pidetään oppilaita tietoisena Lintulammen koulun remontin edistymisestä ja kysytään heiltä ajatuksia/ehdotuksia siihen liittyen, esim. kalusteet.

Yhteisöllisuuden tunteen vahvistamisella lisätään oppilaiden halua kuulua kouluyhteisöön. Järjestetään matalan kynnyksen tilaisuuksia salissa, jossa koko koulu paikalla. Tavoitteena on järjestää ainakin kolme tilaisuutta lukuvuoden aikana. 2) Järjestetään lukukauden päätöstapahtumat, joihin kutsutaan vanhempia. 3) Koti-koulutoimikunnan järjestämä Halloween-iltajuhla oppilaille (loka-marraskuun taitteessa). 4) Koulun ylläpitämät sosiaalisen median kanavat (Lintulammen koulun Instagram-tili).

2. Henkilökunnan kanssa on pohdittu syitä tilanteeseen, jossa 40% kyselyyn vastaajista ajattelee, että aikuinen ei koulussa toimi aina sukupuolineutraalilla tavalla. Keskustelussa käytiin läpi erilaisia tilanteita arjesta ja päätettiin tutkia omaa toimintaa tämän asian suhteen. tavoitteena on, että toiminta on sukupuolineutraalisti reilua erilaisissa oppimistilanteissa.
3. Henkilökunnan kanssa käydään keskustelu oppilaan kohtaamisesta. Vältetään jakamaan oppilaat tyttöihin ja poikiin. Vältetään myös keskustelutasolla käyttämättä termejä. Keskustellaan kiinnipitämisitä ja koskettamisista eri tilanteissa. Osa oppilaista haluaa tulla opettajan syliin. Osa oppilaista kaipaavat isompaa reviiriä. Keskustelua aiheesta.
4. Tietoa sukupuolten tasa-arvosta käydään lapsen ikä huomioiden läpi eri luokka-asteilla. Seuraavassa hyvinvointipäivässä on toimintopiste, jossa on ikään kuin tietoiskuna asioita, mitä sukupuolten välinen tasa-arvo tarkoittaa. Toimipisteessä on myös tasa-arvon historiaa kansainvälisesti ajatellen.
5. Kuraattori ja terveydenhoitaja esittäytyvät lukuvuoden alussa joka luokassa. Tällä kohtaamisella pyritään vahvistamaan tunnetta, että koululla on aikuisia, joiden puoleen voi huolineen kääntyä.

Arjen työn muistilista yhdenvertaisuuden ja toiminnallisen tasa-arvon edistämiseksi 

• Huolehdi osaltasi esteettömyydestä ja tue oppilaita eri tavoin. Esteettömyys on yksilöllisyyden huomioimista ja erilaisuuden hyväksymistä.
• Älä näe oppilasta diagnoosina vaan ensisijaisesti omana itsenään. Mahdollinen diagnoosi ei vaikuta kaikkeen oppimiseen ja käyttäytymiseen.
• Anna moninaisten ihmissuhteiden ja perheiden näkyä opetuksessasi ja huomioi ne viestinnässä ja yhteistyössä huoltajien kanssa.
• Huomioi perheiden erilainen taloudellinen tilanne ja sen vaikutus lapsen ja nuoren koulunkäyntiin. Vammaisia lapsia, nuoria ja aikuisia tulee näkyä samaistumiskohteina (esim. oppimateriaalien valinta, opetuksen esimerkit).
• Älä salli seksuaalista häirintää koulussa. Jokaisella on oikeus asettaa omat rajansa ja niitä tulee kunnioittaa.
• Puutu rasistisiin kommentointeihin aina heti.
• Tue tarvittaessa eri tavoin monikulttuurisia oppilaita opiskelun etenemisessä.
• Kohtele oppilaita yhdenvertaisesti vakaumuksesta huolimatta koulun arjessa ja juhlissa. Opetuksessa on huomioitava, että oppilaissa on transsukupuolisia, muunsukupuolisia ja intersukupuolisia.
• Päivitä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä koskevat termit ja käsitteet myös omassa mielessäsi (esim. Hlbtiq-sanasto Transtukipisteen sivustolla).
• Huomaa, tue ja vahvista nuoria, jotka sukupuolen ilmaisullaan ja valinnoillaan haastavat sukupuolinormeja.
• Puutu sukupuolen ilmaisuun perustuvaan kiusaamiseen ja häirintään.
• Mieti, kannustatko ja huomioitko tyttöjä ja poikia yhtä paljon luokkatilanteissa tai jaatko heidät perusteetta sukupuolen mukaan ryhmiin. Aseta nuorten kaikenlainen osallistaminen (ei vain osallisuuden edustukselliset muodot) tärkeäksi päämääräksi työssäsi.

Toimintaa arvioidaan lukuvuosittain teetettävillä kyselyillä. Kyselyt organisoidaan rehtorin ja erityisopettajan toimesta. vastaukset kootaan ja kyselyn tulokset käydään läpi henkilöstön kesken lukuvuosittain.