Vuosi 1939-1940, asukasluku noin 24 700
Talvisodassa Oulussa oli useita ilmahälytyksiä, mutta vain kaksi neuvostoliittolaiskoneiden pommitusta 1.1. ja 21.1.1940. Pommituksissa kuoli viisi ihmistä. Palopommien aiheuttamat vahingot jälkimmäisessä pommituksessa arvioitiin yli 3 miljoonaksi markaksi.
Vuosi 1941-1944, asukasluku noin 27 000
Jatkosodassa Oulussa, rintamalta kaukana, toimi sekä suomalaisten että saksalaisten koulutus-, huolto- ja esikuntakeskuksia. Oulu oli saksalainen varuskuntakaupunki, jonne saksalaiset sijoittivat Oulun Seurahuoneelle paikalliskomendantin viraston. Kaupunki oli silti suomalaisten sotilas- ja siviiliviranomaisten johdossa, saksalaisten oikeudet rajoittuivat heidän omiin asioihinsa.
Enimmillään Oulussa oli yli 4 000 saksalaista, ja saksalaisuus vain korostui läpikulkevina sotilaina. Oulussa oli mm. suomalaisten ja saksalaisten sotasairaaloita sekä rintamasotilaita lomailemassa.
Alppilan kaupunginosan nimi juontuu saksalaisajoilta. Siellä nykyisin toimiva sivupaloasema rakennettiin alkujaan saksalaisten upseerikerhoksi.
Suurimmat tuhot aiheutuivat neuvostoliittolaiskoneiden pommituksissa helmikuussa 1944. Neljä ihmistä kuoli ja rakennuksille aiheutuneet vauriot arvioitiin hieman yli 100 miljoonaksi markaksi.
Kun välirauha Suomen ja Neuvostoliiton kesken solmittiin 19.9.1944, niin saksalaiset irtaantuivat Oulusta tuhoja tekemättä. Lapissa alkoi huhtikuuhun 1945 jatkunut Lapin sota, jossa saksalaiset tuhosivat Lapin pahoin.
Vuosi 1948, asukasluku noin 35 540
Oulun kaupungin omistaman ja osittain sodan aikana rakennuttaman Merikosken vesivoimalaitoksen ensimmäinen generaattori saatiin käyntiin 1948, ja sähkön tuotanto alkoi. Rakennustöihin saatiin sota-aikana mm. neuvostoliittolaisia sotavankeja Oulussa toimineelta vankileiriltä. Vilkkaimpina rakentamisvuosina voimalaitos vei noin puolet kaupungin budjetista.
Suurimman muuttajaryhmän muodosti Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta saapunut siirtoväki. Vuoden 1948 lopulla Oulussa asui yli 1 100 siirtoväkeen kuuluvaa.
Vuosi 1952, asukasluku noin 39 900
Ensimmäiset erät ammoniakkia, typpihappoa ja lannoitteita valmistuivat Laanilaan rakennetuilta Typpi Oy:n tehtailta. Rakennukset suunnitteli Alvar Aallon arkkitehtitoimisto. Tapahtuneiden fuusioiden ja nimenmuutosten jälkeen alueella toimivat nyt kemian teollisuutta harjoittavat Kemira Oy:n Oulun tehtaat.
Vuosi 1959, asukasluku noin 51 500
Oulun yliopiston toiminta alkoi tilapäisissä toimitiloissa eri puolilla kaupunkia. Yliopistolla oli keskeinen vaikutus teollisuuden ja erilaisten palvelutyöpaikkojen sekä väestön kasvuun. Nykyisin (vuonna 2008) Oulun yliopistossa Linnanmaalla toimii kuusi tiedekuntaa.
