Oulu on puistojen kaupunki. Puistomme ovat miellyttäviä ja elämyksellisiä keitaita rakennetun kaupunkiympäristön keskellä. Hyvin hoidetut viheralueet ovat olennainen osa kaupunkikuvaa ja oululaisten elinympäristöä.
Viheralueisiin sisältyvät rakennettujen puistojen lisäksi myös puistometsät, niityt ja muut luontoalueet.
Oulun alueella on
1 445 ha rakennettuja viheralueita (puisto- ja liikenneviheralueita)
Runoilija-piispa Frans Mikael Franzén tarkkailee ohikulkijoita nimikkopuistossaan. Franzeninpuisto oli pitkään aukiomainen Kirkkotori, jonka kenttä oli nurmettunutta. Puisto kunnostettiin muotopuutarhamaiseksi puistoksi 1880-luvulla muutamia vuosia Franzénin patsaan pystyttämisen jälkeen. Nykyään perinteeksi on muodostunut Franzenin patsaan lakittaminen vappuna Oulun yliopiston opiskelijoiden toimesta.
Heinätorinpuistossa järjestettiin aikoinaan mm. maatalousnäyttelyitä. Keskellä puistoa sijaitsevan suihkulähteen paikalla oli 1900-luvun alussa vesijohtoverkoston säiliö, joka oli maisemoitu korkean jugendtyylisen puisen tornin sisään. Korkea puutorni purettiin vuonna 1937. Leikkipaikkaa on uudistettu useaan otteeseen vuosien varrella, mutta samalla paikalla se on sijainnut 1960-luvulta saakka. Nykyään lehmusrivistöt ja suihkulähde tarjoavat viihtyisän levähdyspaikan kulkijoille ja mieluisan leikkipaikan lapsille.
Hupisaaret koostuu kymmenistä pienistä Oulujoen suiston saarista ja puistoista. Ainolanpuiston alueella oli muotopuutarha jo vuonna 1826. Hupisaaret yksinkertaisesti hurmaavat puistossa kävijän. Valkoisten siltojen rytmittämille reheville saarille mahtuu niin puistoja kuin lähes luonnontilaisia niittyjä ja lehtoja. Hupisaarilla aikaisemmin sijainneen kasvitieteellisen puutarhan perintö kukoistaa Paratiisisaarella ja Kiikkusaarella. Kiikkusaaressa sijaitsee Hupisaarten keskusleikkipuisto, kahvila, Alakööki-rakennus (jota oululaiset kutsuvat piparkakkutaloksi) sekä yleisölle avoin kasvihuone. Puistossa on myös arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen kesäteatteri.
Kiikelin asuinalue sulautuu Oulujoen maisemiin Kiikelinpuiston avulla. Eväsretkiin sopivaa puistoa koristaa Reijo Hukkasen tekemä Kangastus-veistos. Veistoksen valkoinen pinta muodostuu lukuisista pienistä puutalojen hahmoista. Kiikelistä johtaa naapurisaari Elballe esteetön ja moderni puurakenteinen käytävä.
Kiikelinpuistossa sijaitsee Meritullin venesatama, jonka vieressä toimii nykyisin SUP-vuokraamo. Kiikelinpuisto sai Vuoden Ympäristörakenne palkinnon vuonna 2002.
Keskustan ruutukaava-alueen etelälaidan puistovyöhyke on neljän korttelin pituinen, 1900-luvun alusta saakka sen nimi oli Uusi Heinätori. 1950-luvulla puisto sai leikkipaikan ja aiemmin puiston itälaidalla oli urheilukenttä, jossa talvisin luisteltiin ja kesäisin vieraili sirkus.
Uusi Heinätori muuttui presidentti Kallion nimikkopuistoksi 70-luvulla. Kallio opiskeli aikoinaan Oulun lyseossa, kuten myös Martti Ahtisaari ja K. J. Ståhlberg.
Kukkivien pensaiden ja puiden Mannerheiminpuisto sai nimensä marsalkan 75-vuotispäivän kunniaksi 4. kesäkuuta 1942. Ruutukaava-alueella sijaitseva puisto perustettiin palaneen puutalokorttelin paikalle. Muotopuutarhamainen geometrinen muoto oli alunperin kaupunginpuutarhuri Kalle Äijälän suunnittelema. Puiston länsilaidalla on Into Saxelinin suunnittelema Vapaudenpatsas, joka on vuoden pystytetty vuoden 1918 Eteläpohjalaisten vapaussankareiden kunniaksi.
Puisto peruskorjattiin kokonaan vuosien 2018-2019 aikana. Uuden puiston avajaiset pidettiin elokuussa 2019. Puistosta rakennettiin ympärivuotinen tapahtumapuisto, jossa kaupunkilaiset voivat viettää vapaa-aikaa monin eri tavoin. Istutuksissa on nähtävissä eri aikoihin kukkivia perennoja sekä omenapuita. Puistoon tehtiin petankkikenttä ja lisättiin pingis- sekä shakkipöytiä. Erikoisvalaistus ja vesisuihkut tuovat leikkisää tunnelmaa. Talvella vesisuihkujen tilalla on valaistut jääpaadet. Puiston erikoisvalaistus on ohjelmoitu muuntumaan eri vuodenaikojen ja juhlapyhien mukaan. Puiston uudet äänentoistolaitteet mahdollistavat erilaisten tapahtumien pitämisen. Kalusteet uusittiin, ja niissä käytettiin puistoon suunniteltua omaa värimaailmaa. Puistossa on myös Oulun ensimmäinen ilmainen yleisö-wc.
Puistossa sijaitsee myös erillinen leikkipuisto, joka on kunnostettu vuonna 2016.
Tuiranpuistossa yhdistyvät suojellut rakennukset ja lähes luonnontilainen ympäristö.
Tuiranpuistossa on toiminut 1900-luvun alussa kolme sairaalakokonaisuutta. Synnytys-, kunnallis-, ja hermotautisairaala. Rakennukset ovat suojeltuja ja ne muodostavat metsäisen ympäristön kanssa hienosti säilyneen kulttuuriympäristön.
Tuiranpuiston kasvillisuus on monipuolista ja luonnontilaisen kaltaista. Puiston pohjoisosassa on istutettu alppiruusupuisto, johon on rakennettu esteetön puutaso, kulkemaan alppiruusujen lomassa.
Tuiranpuistossa saatat nähdä kesäaikaan hämärällä myös lepakoita, jotka käyvät ruokailemassa puistossa.
Vappuaattoisin Åströmin puiston täyttävät opiskelijariemut. 1700-luvulla paikalla oli loistelias prunni- eli kaivohuone terveyslähteineen. Kaivohuoneen jälkeisen hiljaiselon katkaisi kauppaneuvos Åström, joka kustansi puiston perustamisen. Puiston reunalla on ihastuttava, Åströmien 1890-luvulla rakennuttama Rauhala.
Plaanaojan heinäniityt muuttuivat puistoiksi vuoden 1822 palon jälkeisinä vuosikymmeninä. Kaupunginojan puistovyöhykkeellä haluttiin suojata kaupunkia tulipalojen uhkilta. C. L. Engelin ja J. A. Ehrenströmin suunnittelemassa asemakaavassa vyöhyke kulkee viistottain Oulun keskustan läpi.
Kaupunginojanvarren puistovyöhyke on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY).
Plaanaoja laskee Oulujoen suistoalueeseen Pokkisenpuiston kohdalla. Ojan suulla on sijainnut Oulun vanha satama, joka siirrettiin kuitenkin Toppilansalmeen jo 1700-luvulla.
Pokkisenpuisto perustettiin Pokkitörmälle 1870-luvun alussa Oulujoen ylittävien maantiesiltojen valmistumisen jälkeen. Puistoon tehtiin hiekkakäytävät ja istutuksia sekä sijoitettiin penkkejä. Puistoa komistaa Oskari Jauhiaisen veistos Kalasääski ja lohi.
Säveltäjä Leevi Madetojan kunniaksi nimetyssä puistossa on Aarne Aaltosen tekemä säveltäjän patsas.
Aiemmin puistoa kutsuttiin nimellä Rantapuisto ja siellä sijaitsi leikkikenttä vielä 1980-luvulle saakka.
Pokkitörmällä sijaitsi monen oululaisen muistama funkistyylinen Shellin huoltoasema. Kun huoltoasema purettiin 1965, sen tontti liitettiin osaksi puistoa.
Ajan kulku -teos kuvaa eri vuosisatoina eläneitä ihmisiä, jotka ovat työllään luoneet menestystä kaupungille. Sanna Koiviston pronssiveistos julkistettiin vuonna 2005, osana Oulun 400-vuotisjuhlia. Teos sijaitsee puistossa, joka on nimetty Suomen ensimmäisen näyttelijättären Maria Silfvanin (1802-1865) mukaan.
Puisto korostaa kaupungintalon Torikadun puoleista julkisivua.
Uusrenessanssityylinen Oulun kaupungintalo ja tyylikäs Hallituspuisto ovat Oulun käyntikortti. Kaupungintalo valmistui alunperin Oulun seurahuoneeksi, ”Susiteetiksi”, vuonna 1887.
Täällä kukkapenkit ovat aina ojennuksessa ja nurmikko tasainen.
Hallituspuistoon pystytetään jokaisena talvena kaupungin valaistu joulukuusi.
Snellmaninpuisto on nimetty vaikutusvaltaisen oululaisen kauppiassuvun mukaan. Puiston koivujen katveessa huomiota herättää oranssi, siltaa muistuttava teräsveistos. Martti Aihan luoman Mediatorin lisäksi puistossa on Jussi Mäntysen Kurjet-veistos. Mediator on Kalevan kaupungille lahjoittama teos, joka kuvaa tiedon silpuista muodostuvaa uutisvirtaa.
Puistossa kasvoi aikoinaan runsaasti haapoja, jolloin sitä kutsuttiin Haapaplaaniksi.
Alun perin Appelgrenin puutarhana tunnetusta plaanasta tuli Palokunnanpuisto, mistä juontuu nykyinen kansannimitys Letkunpuisto.
Virallisesti puisto on nimetty oululaisen osuuskauppavaikuttajan ja kunnallispäättäjän Otto Karhin kunniaksi.
Puistossa sijaitsi aiemmin grillikioski, joka poistettiin puiston kunnostamisen yhteydessä. Nykyään puistossa on puistokahvila, jonka terassilta voi ihailla perennaistutuksia.
Vaaranpuistosta rautatieasemalle ulottui aikoinaan kirjailian Teuvo Pakkalan kuuluisaksi tekemä Kakaravaara. Oskari Jauhiaisen veistämä patsas kunnioittaa kirjailija Pakkalan muistoa.
Puistoon on pystytetty myös jääkärimuistomerkki, joka muodostaa ylhäältä katsottuna luvun 27. Se muistuttaa suomalaisista miehistä kootusta Kuninkaallisen Preussin 27. Jääkäripataljoonasta. Muistomerkin edustalla kesäkukkaistutukset saavat aina sinisen sävyn.
Entinen kaupungin varikkoalue kunnostettiin puistoksi 60-luvulla. Lyötynpuistossa voi ihailla Jaakko Pernun pajusta tekemää Vesilasi-veistosta ja Viljo Savikurjen Pohjan neito -patsasta.
Puistossa on kesällä runsaasti kukkaloistoa, siellä kasvaa mm. jasmikkeita, koristeomenapuita, purppuraomenapuita sekä purppuratuomia.
Oulun Karjasilta palveli aikoinaan kaupunkilaisten karjan laidunmaana. Karjasillanpuistossa Kaupunginoja laajenee suvannoksi, jonka keskellä on kolmen joutsenen lentoonlähtöä kuvaava Martti Tarvaisen Siivet-veistos.
Karjasillan puolella ojan läheisyydessä kulkee hiekkakäytävä penkkeineen ja yleensä kesäisin jäätelökioski palvelee Leevi Madetojan kadun ja Suvantokadun risteyksen vieressä.
Hollihaan puisto on laaja Oulujoen suistoalueella sijaitseva kokonaisuus, joka alkaa torin suunnasta katsottuna Meritullista ja jatkuu aina Heinäpäähän Puistokadulle saakka.
Puistossa on mm. keskusleikkipuisto, skeitti-, parkour- ja kuntoilupuisto sekä liikennepuisto. Talvella liikennepuistoon jäädytetään luistelurata.
Ydinkeskustan läheisyydessä sijaitseva Kuusisaari on keskeinen osa Oulua ja sen historiaa. Saari on ollut tapahtumien näyttämönä 1600-luvulta saakka ja saarella sijaitsi pikiruukki vielä reilut sata vuotta sitten. 1940-luvulla laaditussa Tuiran Koskikeskuksen suunnitelmassa Alvar Aalto nimesi Kuusisaaren "kansanpuistoksi".
Uudistunut Kuusisaari valmistui syyskuussa 2017 ja puiston avajaisia vietettiin elokuun lopulla.
Alvar Aallon viitoittaman suunnitelman mukaisesti Kuusisaari on rakentunut kansanpuistoksi. Alue on kaikkien oululaisten virkistys- ja vapaa-ajanviettokeskus, jossa viihtyvät sekä perheet että eri lajien harrastajat.
Uuden Kuusisaaren alue pitää sisällään mm. hiekkarannan, Oulun parhaat kalastusmahdollisuudet, nuotiopaikkoja ja koripallokentän.
Uudistetussa Kuusisaaressa voidaan järjestää suuriakin tapahtumia, mutta erityisesti erilaiset pienet kulttuuritapahtumat sopivat sinne hyvin.
CityNomadi-sovellus tarjoaa mahdollisuuden tutustua kaupunkiin uudella tavalla. Lataamalla ilmaisen sovelluksen puhelimeen tai tablettiin, voi palvelusta valita mieleisensä reitin kuljettavaksi. Tämä johdattaa käyttäjänsä kiinnostaviin kohteisiin ja antaa lisätietoa reitin etapeista. Katso kohteet citynomadista.
