Kouluterveydenhoitajat Pitkäkankaan koululla

Marika Säynäjäkangas, 1-5 luokat. p. 0503886928 (paikalla ma- ke) 

Anna Lauhikari, 6-7FGH. p. 0503620531 (paikalla to) 

Jaana Schroderus 7ABCDE-9 luokat. p. 0503886958 (paikalla pääsääntöisesti ma- pe)

Terveydenhoitaja tapaa oppilaat vuosittain terveystarkastuksessa. Laaja terveystarkastus on 1., 5. ja 8. luokilla. Laaja terveystarkastus koostuu terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksista. Laajaan terveystarkastukseen kutsutaan myös vanhemmat. Ajat ilmoitetaan Wilman kautta.

Koululääkäri keskittyy pääasiassa tekemään laajoja terveystarkastuksia. Lääkärillä ei ole koululla sairasvastaanottoa. Reseptin uusimiset tulee pyytää terveysasemalta.

Terveydenhoitajan tavoittaa puhelimitse ja Wilman kautta, sekä sähköpostitse.

Terveydenhoitajan avoin vastaanottoaika paikalla ollessa arkisin klo 11:30-12:15. Tällöin terveydenhoitajan tavoittaa myös puhelimitse parhaiten. Muina aikoina on sovittuja tapaamisia oppilaiden ja perheiden kanssa, jolloin vastaanottotilanteiden keskeytykset eivät ole toivottavia.  

Lapsen sairastuessa ilmoittakaa opettajalle lapsen poissaolosta. Sairaanhoitoon liittyvät asiat hoidetaan hyvinvointikeskuksen akuuttivastaanotolla. Koulutapaturmissa ensiavun antaa ensisijaisesti tilanteessa läsnä oleva koulun henkilökuntaan kuuluva aikuinen ja vanhempiin otetaan yhteyttä mahdollisimman pian. Mikäli lapsellanne on alttiutta päänsärkyyn ym. kipuiluihin, huolehdittehan, että tarvittava särkylääke on mukana lapsenne repussa. Vapaa-ajan tapaturmien arviointi tapahtuu omalla terveysasemalla.

Terveydenhoitajaan voi ottaa yhteyttä kaikissa oppilaan terveyteen ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Pitkäaikaset perussairaudet hoidetaan niitä hoitavassa yksikössä. Kouluaikana käytössä olevista lääkityksistä tulee laatia lääkehoitosuunnitelma yhdessä oman opettajan ja lääkehoitoon perehtyneen koulunkäynninohjaajan kanssa.

Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, jonka työn tavoitteena on tukea oppilaiden hyvinvointia, arjen sujumista, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä vuorovaikutussuhteita.  Koulukuraattori voi olla lapsen, nuoren ja perheen tukena esimerkiksi koulunkäyntiin, sosiaalisiin suhteisiin, mielialaan ja elämäntilanteen muutoksiin liittyvissä asioissa tai kun vanhempi kaipaa neuvontaa tai ohjausta lasten ja nuorten elämään tai vanhemmuuteen liittyvissä asioissa.

Koulukuraattoriin voi ottaa yhteyttä oppilas itse tai hänen vanhempansa. Koulukuraattorin luo voi ohjautua myös esimerkiksi opettajan tai kouluterveydenhoitajan suosittamana. Tavoitteena on löytää myönteisiä ratkaisuja tilanteeseen. Koulukuraattori tekee yhteistyötä tilanteen mukaan sovitusti oppilaan, vanhempien ja koulun henkilökunnan kanssa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen, kuten sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa. Keskustelut koulukuraattorin kanssa ovat luottamuksellisia ja vapaaehtoisia.

Oppilaskohtaisen työn lisäksi koulukuraattori osallistuu koulun monialaiseen oppilashuoltoryhmään, työskentelee ryhmien ja luokkien kanssa sekä on mukana kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä.

Koulukuraattori Suvi Käyhkö

Puh. 046 922 1973
Sähköposti: suvi.kayhko@pohde.fi
Koulukuraattoriin voi olla yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse. 

• Tavattavissa ilman ajanvarausta (Walk in -ajat) maanantaisin ja torstaisin kello 11.30-12.15.

Kaakkurin opiskeluhuolto
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde

Koulupsykologin työn tavoitteena on lasten ja nuorten koulunkäynnin, oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen yhdessä huoltajien ja kouluhenkilöstön kanssa. Oppilaan huoltajat ja lapsi/nuori itse voivat ottaa suoraan yhteyttä koulupsykologiin, jos jokin lapsen kasvuun, kehityksen tai koulunkäyntiin liittyvä asia askarruttaa. Oppilas voi tulla koulupsykologin asiakkaaksi myös esimerkiksi opettajan aloitteesta.

Koulupsykologi voi auttaa muun muassa silloin, kun oppilas tarvitsee tukea

• tarkkaavaisuuden ja työskentelyn pulmiin
• oppimisvaikeuksiin
• ihmissuhteisiin kotona ja koulussa
• tunne-elämään liittyviin asioihin, esim. mieliala, pelot ja jännittäminen

Myös oppilaan vanhemmat voivat saada ohjausta ja neuvontaa lapsensa kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Keskustelut psykologin kanssa ovat luottamuksellisia ja vapaaehtoisia.

Koulupsykologi tekee psykologisia tutkimuksia huoltajan suostumuksella ja osallistuu näin lapsen oppimisvalmiuksien arviointiin ja tukitoimien suunnitteluun. Koulupsykologi toimii yhteistyössä vanhempien, koulun henkilöstön ja sopimuksen mukaan myös muiden lasten ja nuorten palveluja tarjoavien tahojen kanssa.

Koulupsykologi

Tällä hetkellä koulupsykologin palveluja ei ole saatavilla.

Koulupsykologin tavoittaa Wilman kautta, sähköpostilla tai puhelimitse.

Pitkäkankaan koulun ohjauksen määritelmä

Pitkäkankaan koulun ohjauksen määritelmä pohjautuu Perusopetuksen opetussuunnitelmaperusteisiin ja koulun omaan opetussuunnitelmaan.

Pitkäkankaan koulussa ohjaus on oppilaan:

• kasvun ja kehityksen tukemista
• oppimisen ohjaamista
• opiskeluvalmiuksien edistämistä
• jatko-opintoja, arkielämää ja tulevaisuutta koskevien ratkaisujen tukemista.

Pitkäkankaan koulussa ohjaus kuuluu kaikille. Ohjaus on luonteeltaan pitkäjänteistä, kokonaisvaltaista ja ensisijaisesti ennaltaehkäisevää. Ohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opintojen ja koulunkäynnin sujumista, vahvistaa oppilaan itsetuntoa, antaa eväitä hyvään elämään sekä ehkäistä syrjäytymistä. 

Yhteistyö ohjauksessa

Huoltajien rooli yhteistyökumppaneina on ohjauksessa merkittävä. Kodin ja koulun yhteistyöllä on tärkeä merkitys oppilaan itsetunnon kehittymisessä, oppijakuvan muodostumisessa ja siirtymisessä jatko-opintoihin. Hyvän yhteistyön lähtökohtia ovat molemminpuolinen kunnioitus ja sujuva tiedonkulku kodin ja koulun välillä. 

Ohjauksessa tehdään monialaista verkostoyhteistyötä. Koulun yhteistyökumppaneita ohjauksessa voivat olla esimerkiksi:

• terveyspalvelut, esimerkiksi opiskeluhuollollinen yhteistyö kouluterveydenhoitajan kanssa
• sosiaalipalvelut, esim. koulukuraattoripalvelut
• perhepalvelut, esim. sosiaalityö, perhetyö
• nuorisopalvelut, esim. välituntitoiminta, ryhmäyttäminen
• poliisihallinto esim. koulupoliisitoiminta
• paikalliset yritykset ja muut työpaikat työelämäyhteistyön kumppaneina: esim. oppilaiden työelämään tu­tustuminen
• järjestöt ja yhdistykset, esim. työelämään tutustuminen, kerhotoiminta
• toisen asteen oppilaitokset ja muut oppilaitokset: yhteistyö nivelvaiheissa, tutustumiskäynnit
• Opetushallituksen ohjaus- ja neuvontapalvelu, yhteishakujärjestelmä.

Ohjaus vuosiluokilla 1–2: Koululaiseksi kasvaminen

Ohjauksella tuetaan oppilaan turvallista siirtymistä esiopetuksesta alkuopetukseen. Siirtymävaiheessa yhteistyö huoltajien kanssa ja keskinäisen luottamuksen rakentaminen on tärkeää. Jokaisen lapsen oppimisvalmiudet ja mahdolliset oppimisen ja koulukäynnin tukitarpeet otetaan huomioon. Päävastuu vuosiluokkien 1 ja 2 ohjauksesta on luokan omalla opettajalla. Ohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan koulunkäyntitaitojen ja opiskeluvalmiuksien kehittymistä, ja ohjata oppilasta ottamaan vähitellen vastuuta koulunkäynnistään. 

Ohjaus vuosiluokilla 3–6: Oppijana kehittyminen

Vuosiluokilla 3–6 oppilaanohjauksen tavoitteena on, että oppilas oppii ottamaa yhä enemmän vastuuta koulunkäynnistään ja opiskelustaan. Se tarkoittaa omien opiskelutaitojen tunnistamista ja kehittämistä, mutta myös mahdollisten oppimisvaikeuksien tunnistamista ja tuen tarjoamista. Oppilaat harjoittelevat realististen tavoitteiden asettelua ja itsearviointitaitoja. Kasvava itsetuntemus auttaa oppilasta tekemään itselle sopivia oppiainevalintoja. Oppilaita ohjataan itsensä hyväksymiseen, velvollisuuksiensa ja vastuidensa ymmärtämiseen sekä rakentavaan vuorovaikutukseen. Päävastuu vuosiluokkien 3–6 ohjauksesta on edelleen luokan omalla opettajalla. Siirtymä kuudennelta seitsemännelle vuosiluokalle edellyttää koulujen henkilöstön suunnitelmallista yhteistyötä, opetuksen kannalta tarpeellisen tiedon siirtämistä ja oppilaan tuen tarpeen päivittämistä. Myös kodin ja koulun välinen yhteistyö on oleellista siirtymävaiheessa. 

Ohjaus vuosiluokilla 7–9: Yhteisön jäsenenä kasvaminen

Siirtymä kuudennelta seitsemännelle vuosiluokalle tarkoittaa oppilaalle uuteen ryhmään ja ympäristöön sopeutumista. On tärkeää huolehtia, että oppilas voi tuntea olonsa turvalliseksi muutoksista huolimatta. Yläluokilla oppilaita ohjataan kasvavaan vastuunottoon ja opiskelutaitojen kehittämiseen. Opintojen vaativuuden kasvaessa on tärkeää kiinnittää huomiota mahdollisten oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Ohjauksella edistetään perusopetuksen oppimäärän loppuunsaattamista. Kasvun ja kehityksen tukeminen on kaikkien opettajien tehtävä, vaikkakin luokanvalvojan rooli on merkittävä. Opiskelun ja oppimisen ohjaamisesta vastaavat lähinnä aineenopettajat ja erityisopettajat. Opinto-ohjaajilla on päävastuu jatko-opinto-ohjauksesta. 

Opintojen päättövaiheessa, yhdeksännellä vuosiluokalla, ohjauksen tavoitteena on ohjata oppilasta urasuunnittelussa ja perusopetuksen jälkeisissä koulutusvalinnoissa. Tavoitteena on sujuva siirtyminen ja riittävät valmiudet jatko-opintojen aloittamiseen. Ohjauksella vahvistetaan oppilaan toimijuutta ja oma-aloitteisuutta koulutus- ja uravalintaa koskevassa päätöksenteossa. Huoltajien tuki jatko-opinto-ohjauksessa on ensiarvoisen tärkeää. 

Oppituntien lisäksi oppilaanohjausta toteutetaan yläluokilla henkilökohtaisena ohjauksena, mahdollisesti pienryhmäohjauksena ja tarveharkintaisesti tehostettuna henkilökohtaisena ohjauksena. Tehostetun henkilökohtaisen ohjauksen kriteereitä ovat muun muassa runsaat poissaolot, opintomenestys tai muutos opintomenestyksessä, ulkopuolisuus ryhmässä, muuttunut olemus ja käyttäytyminen, oppimisvaikeudet, kognitiivinen toimintakyky, opiskelukyky (opiskelutaidot ja -valmiudet, oppijan hyvinvointi ja voimavarat), omien kiinnostuksen kohteiden ja jatko-opiskelusuunnitelmien epäselvyys. 

Jokaisella oppilaalla on oikeus saada yleistä tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Yleisen tuen muotoina käytetään esimerkiksi tukiopetusta, eriyttämistä, strukturointia, koulunkäynninohjaajan tukea, samanaikaisopetusta, joustavia ryhmittelyjä ja osa-aikaista erityisopetusta. 

Tehostettua tukea annetaan oppilaalle, joka tarvitsee säännöllistä tukea ja samanaikaisesti useita tukimuotoja.  Tehostetun tuen aikana annettava tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tässä tuen vaiheessa voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta ja oppiaineiden oppimäärien yksilöllistämistä. 

Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Oppilas opiskelee joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti.

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että kaikki lapset tuntevat kuuluvansa turvalliseen kouluyhteisöön, jossa on viihtyisä oppimisympäristö. 

Koulussa työskentelevien aikuisten vastuulla on huolehtia lasten oppimisesta ja hyvinvoinnista yhteistyössä kotien kanssa. Opiskeluhuoltotyöllä pyritään ennalta ehkäisemään oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien syntyminen.

Opiskeluhuoltoryhmän roolina on koordinoida, kehittää ja arvioida koulun yhteisöllistä oppilashuoltotyötä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 

Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään aina oppilaan huoltajien kanssa luottamuksellisesti ja yhteistyössä. Tarvittaessa oppilaan tueksi voidaan koota monialainen asiantuntijaryhmä, jonka kokoonpanosta sovitaan huoltajan ja oppilaan kanssa. Ryhmään voi opettajan, oppilaan ja huoltajien lisäksi kuulua esimerkiksi koulukuraattori, -psykologi, -terveydenhoitaja ja/tai -lääkäri. Ryhmä sopii yhteisistä tavoitteista ja työskentelystä tapauskohtaisesti.

Monialaisen asiantuntijaryhmän tapaamisista laaditaan oppilashuoltokertomus Wilmaan, johon kirjataan yhdessä sovitut asiat. Oppilashuoltorekisterin vastuuhenkilönä toimii rehtori. Oppilashuoltokertomukset ovat salassa pidettäviä ja huoltajalla on oikeus saada tieto ja kopiot merkinnöistä.

Huoltajat ja oppilaat voivat varata ajan koulumme opiskeluhuollon työntekijöille myös ilman, että asiaa käsitellään monialaisessa asiantuntijaryhmässä.