Päihteet ja mielen hyvinvointi
Mielen hyvinvointi on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Keho ja mieli toimivat yhdessä, joten hyvinvoinnin perusta on terveellisissä elintavoissa. Tämä rakentuu monista tekijöistä, kuten:
- riittävästä levosta ja unesta
- monipuolisesta syömisestä
- mielekkäästä liikkumisesta ja tekemisestä
- toimivista ihmissuhteista ja yhteisöllisyydestä
- osallisuudesta yhteiskuntaan, esimerkiksi opintojen, työn tai harrastusten kautta
- kyvystä käsitellä tunteita ja selviytyä elämän muutoksista
Hyvä mielen hyvinvointi ei tarkoita jatkuvaa onnellisuutta. Elämään kuuluu myös surua, stressiä ja epävarmuutta. Oleellista on, että pystymme kohtaamaan nämä hetket ja jatkamaan eteenpäin – tarvittaessa tuen avulla.
Päihteet ja riippuvuudet vaikuttavat sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin – ja usein myös ihmissuhteisiin, arkeen ja talouteen. On tärkeää tunnistaa vaikutukset omaan hyvinvointiisi ja hakea apua. Kun päihteiden käyttöön ja riippuvuuksiin tartutaan riittävän varhain, voidaan ehkäistä tilanteen pahenemista ja haittavaikutuksia. Hyvä uutinen on, että apua ja tukea on saatavilla.
Apua mielen hyvinvointiin
Auttavia puhelimia, chatteja ja verkkosivuja
Hyvinvointia voi vahvistaa pienin askelin. Päihteettömyys, terveelliset elämäntavat ja sosiaalinen tuki auttavat palautumaan ja löytämään tasapainoa. Mielen hyvinvoinnin haasteiden tai riippuvuuksien kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Tarjolla on monipuolisesti tukea ja palveluita, jotka auttavat ymmärtämään omaa tilannetta ja löytämään keinoja muutokseen.
Tarjolla olevia maksuttomia ja anonyymejä palveluja:
- Mielenterveystalo – omahoito-ohjelmia, testejä ja tietoa
- Omaolo – itsehoito-ohjeita ja palveluohjausta
- MIELI ry – tietoa ja tukea mielen hyvinvointiin
- MIELI Kriisikeskus Oulu – tukea koko Pohjois-Pohjanmaan alueella
- Enjaksa.fi – matalan kynnyksen tukea ja apua huoliin
- Zekki on tarkoitettu nuorille 15-25-vuotiaille. Voit selvittää 10 kysymyksen kautta miten sinulla menee sekä saat yhteenvedon, joka auttaa sinua pohtimaan tulevaisuuttasi.
- Päihdelinkki – tietoa ja tukea päihteistä ja riippuvuuksista.
- Peluuri – Peluuri auttaa, kun pelaaminen haittaa (auttava puhelin 0800 100 101)
Pohteen palvelut
Mielen huolien kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Pohjois-Pohjanmaalla on tarjolla monipuolisesti tukea eri elämäntilanteisiin. Näiltä sivuilta löydät tietoa, neuvontaa ja palveluita, jotka auttavat pitämään huolta mielesi hyvinvoinnista.
Terapianavigaattori
Terapianavigaattorin avulla voit kartoittaa mielenterveys- ja päihdeongelmien luonnetta ja helpottaa hoidon tarpeen arviointia. Kyselyn voi täyttää kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt henkilö.
Mielenterveyspalvelut aikuisille - Pohde
Reittis
Reittis tarjoaa monipuolista tietoa mielen hyvinvoinnista ja päihteistä. Reittis-sivusto on suunniteltu tukemaan ja ohjaamaan hyvinvoinnin tiellä.
Reittis – Kohti hyvinvointia - Pohde
Enjaksa.fi
Löydät enjaksa.fi-sivustolta videoita, jotka sisältävät vinkkejä muun muassa vanhemmuuteen ja perheen huoliin.
Hae rohkeasti apua mielenterveysongelmiin
Kaikki ihmiset kokevat joskus esimerkiksi stressiä, surua tai uupumusta. Se on normaali tapa reagoida erilaisiin vastoinkäymisiin. Usein ikävät tuntemukset ja ajatukset menevät itsestään ohi.
Joskus ne kuitenkin jatkuvat pitkään ja haittaavat selviytymistä arkisista asioista. Silloin käytetään sanaa mielenterveysongelmat.
Mielenterveysongelmat eivät ole omaa syytä. Joskus niistä kertominen voi tuntua vaikealta. Pyydä rohkeasti apua perheenjäseniltä, ystäviltä tai terveyspalveluista.
Kannattaako apua hakea?
Avun hakeminen mielenterveysongelmiin kannattaa.
Etsi rohkeasti ammattilaisen apua, jos
- et halua tai voi puhua tutun ihmisen kanssa
- ei ole ketään, kenelle voit puhua
- sinulla on ollut pitkään paha olla
Apua voi hakea esimerkiksi
- terveyskeskuksesta
- opiskelijat voivat mennä opiskelijaterveydenhuoltoon
- työntekijät voivat mennä työterveyshuoltoon
- raskaana olevat voivat pyytää apua neuvolasta
- pienten lasten vanhemmat voivat pyytää apua neuvolasta
- jos haasteet liittyvät päihteiden käyttöön, apua saa päihdepalveluista
Vinkkejä arjen hyvinvointiin
Mielekäs tekeminen
Mielekäs tekeminen on sellaista tekemistä, josta on sinulle hyötyä tai iloa. Se voi olla työntekoa, harrastamista, opiskelua, ystävien ja perheen kanssa olemista, liikkumista tai ruoanlaittoa.
Mikä tahansa mielekäs tekeminen lisää voimavaroja ja elämänhallinnan tunnetta sekä edistää hyvinvointia.
Vaikka sinulla olisi vain vähän voimia, kannattaa mukavaa tekemistä kokeilla edes hetken ajan.
Uni
Terve aikuinen tarvitsee vuorokaudessa keskimäärin 7–9 tuntia unta. Uni lisää ihmisen mielen ja kehon voimavaroja. Se myös auttaa kehoa paranemaan ja aivoja lepäämään.
Vinkkejä hyvään uneen
- On tärkeää pitää huolta säännöllisestä päivärytmistä. Mene nukkumaan ja herää joka päivä suunnilleen samaan aikaan.
- Harrasta liikuntaa.
- Syö illalla kevyesti.
- Vältä tai rajoita kahvin, alkoholin ja tupakan käyttöä.
- Vältä myös television tai puhelimen katsomista ennen nukkumaan menoa.
- Opettele rentouttamaan kehosi ja rauhoittamaan mielesi.
- Jos heräät kesken unen, nouse ylös ja tee jotain rauhoittavaa.
- Jos unihäiriöt pitkittyvät, keskustele niistä lääkärin tai terveydenhoitajan kanssa.
Ravinto
Terveellinen ruoka ja säännöllinen ruokarytmi tukevat toimintakykyä ja jaksamista.
Terveellinen ruoka tekee hyvää keholle ja mielelle. Keho saa terveellisestä ruuasta tärkeitä ravintoaineita. Ravinto parantaa keskittymiskykyä, muistia ja stressin sietoa.
Lisäksi säännöllinen ruokailurytmi tauottaa päivää. Kun syö säännöllisesti, verensokeri ja vireystila pysyvät hyvinä koko päivän.
Syömisen lisäksi on tärkeä juoda riittävästi nesteitä. Aikuisen tulisi juoda noin 1,5 litraa vettä tai muuta nestettä vuorokaudessa. Enemmän nestettä tarvitsee esimerkiksi helteellä, saunassa tai liikuntasuorituksen aikana.
Liikunta
Säännöllinen, mielekäs liikunta tukee kehon ja mielen hyvinvointia. Kaikenlainen liikkuminen on hyvästä.
Liikunta edistää terveyttä monella tavalla
- Se auttaa purkamaan stressin kehossa aiheuttamaa hälytystilaa.
- Säännöllisellä liikunnalla voi ylläpitää sekä fyysistä kuntoa että mielen hyvinvointia.
- Liikkuminen voi vähentää masennuksen tai ahdistuksen oireita.
- Lisäksi liikkuminen voi auttaa kääntämään huomion pois kielteisistä ajatuksista.
- Säännöllinen liikkuminen helpottaa myös unen saantia.
Arjessa voi liikkua monella tavalla. Esimerkiksi työmatkan käveleminen, portaiden nouseminen tai kaupassa käyminen ovat hyvää arkiliikuntaa.
Lisäksi voi vaikka pyöräillä, uida tai käydä kuntosalilla. Mukavalta tuntuvaan liikuntaan tulee helpommin ryhdyttyä.
Olisi hyvä liikkua vähintään 3 x 30 minuuttia viikon aikana, mutta pienikin määrä on hyvästä.
Sosiaaliset suhteet
Hyvät ihmissuhteet ovat tärkeitä ja auttavat jaksamaan. Seuran tarve on yksilöllistä. Osa viihtyy paremmin yksin, osa taas toisten ympäröimänä.
Uusia ystäviä voi löytää opiskelun, työn, harrastusten, yhteisöjen tai kerhojen kautta. Myös oma perhe ja sukulaiset ovat usein tärkeitä sosiaalisia verkostoja.
Toisen tuki auttaa. Kun ihminen puhuu toiselle tai tekee jotain yhdessä toisen kanssa, voi stressi helpottaa.
Lue lisää: Mielen hyvinvointi | Mielenterveystalo.fi
Tukea riippuvuuksiin
Päihteillä tarkoitetaan alkoholia, tupakka- ja nikotiinituotteita, huumausaineita sekä päihtymistarkoituksessa käytettyjä lääkkeitä. Riippuvuus voi liittyä myös toimintaan, kuten raha- tai digipelaamiseen. Moni hakee alkoholista tai muista päihteistä helpotusta stressiin, ahdistukseen tai muihin mielen hyvinvoinnin haasteisiin. Vaikutus on kuitenkin usein päinvastainen.
Päihteiden käyttö ja riippuvuudet voivat:
- heikentää mielialaa ja lisätä ahdistusta
- häiritä unta ja palautumista
- alentaa työ- ja opiskelukykyä
- kuormittaa ihmissuhteita ja taloutta
Mitä varhaisemmassa vaiheessa omaan tilanteeseen tarttuu, sitä helpompaa muutoksen tekeminen on. Omahoito-ohjelmat ja testit auttavat arvioimaan omaa tilannetta ja tukevat muutosta.
Tietoa alkoholin, tupakkatuotteiden, huumausaineiden ja rahapelaamisen haitoista ja riskeistä sekä niiden ehkäisemisen keinoista
Yleistä tietoa päihteistä ja pelaamisesta
Alkoholi (EHYT ry)
Nikotiinituotteita ovat tupakka, sähkösavukkeet, nuuska ja nikotiinipussit: Nikotiini (EHYT ry)
Näiltä sivuilta löydät tietoa huumausaineista: kannabiksesta, muista huumeista, lääkkeiden väärinkäytöstä ja huumausainepolitiikasta: Huumeet (EHYT ry)
Rahapelaaminen (EHYT ry)
Digipelaaminen (EHYT ry)
Päihdeneuvonta: Maksutonta tukea päihteidenkäytön aiheuttamaan huoleen - EHYT ry
Pohteen sivuilta löydät ohjeita, tietoa ja palveluita päihteidenkäyttöön, päihdeongelmiin ja päihdehaittoihin liittyen.
Päihde- ja nikotiinihaittojen ehkäisy - Pohde
Päihdelinkki-verkkopalvelu tarjoaa tietoa ja tukea päihteistä ja riippuvuuksista. Palvelun tuottaa A-klinikkasäätiö.
Mistä apua alkoholin käytön vähentämiseen tai lopettamiseen
Tuntuuko sinusta, että käytät liian paljon alkoholia? Haluatko vähentää alkoholinkäyttöäsi, pitää siitä taukoa tai lopettaa sen kokonaan? Tämä Mielenterveystalon ohjelma on tarkoitettu kaikille, jotka ovat huolissaan alkoholinkäytöstään tai haluavat pohtia suhdettaan alkoholiin.
Alkoholinkäytön vähentämisen omahoito-ohjelma | Mielenterveystalo.fi
Omaa juomista tarkkaillessa hyvä apuväline on AUDIT-testi. Alkoholin käytön riskit - AUDIT - Päihdelinkki
Päihdelinkin sivuilla on maksuton verkkokurssi Uusi alku – 30 päivää ilman alkoholia henkilöille, jotka haluavat muutosta juomatapoihinsa.
Maksuttomia kursseja ja oppaita alkoholin käytön hallintaan (Päihdelinkki)
Mistä apua peliriippuvuuteen?
Testaa pelaatko liikaa: Tee Peluurin Rahapelitesti
Peluurin auttava puhelin: 0800 100 101. Avoinna ma-pe klo 12–18. Peluurin verkkosivut
Pohteen palvelut: Peli- ja digiriippuvuus - Pohde
Tietoa nuorille ja nuorten vanhemmille päihteistä ja pelaamisesta
Huoltajan asenne vaikuttaa nuoren päihteiden käyttöön. Kun vanhemmat kertovat, mitä mieltä he ovat, nuori pystyy tarkastelemaan omia valintojaan suhteessa vanhempiensa asenteisiin. Siksi on tärkeää puhua päihteistä, vaikkei epäilisikään nuoren käyttävän niitä. Mikäli päihteiden käytöstä ei kotona keskustella, nuori voi itsekin kokea aiheen hankalaksi. Aikuisen on hyvä osoittaa kiinnostusta nuorten ajatuksia ja maailmaa kohtaan, ja tuoda totuudenmukaisia näkökulmia keskusteluun.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nuortennetti
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainnetti
Nuoret ja alkoholi - mitä kasvattajan on syytä tietää? - EHYT ry
Buenotalk Kokoaa yhteen kaikki EHYT ry:n nuorille suunnatut sisällöt
Fressis.fi Luotettavaa terveystietoa nuorille
Mielenterveystalo.fi Pelaako lapseni liikaa?
Raskaus ja päihteet
Äidin päihteiden käyttö raskausaikana vaikuttaa tulevan lapsen koko elämään. Alkoholin, tupakan ja huumeiden sisältämät kemialliset yhdisteet kulkeutuvat istukan kautta sikiöön ja vaarantavat sen kehityksen. Ne häiritsevät erityisesti aivojen kasvua, millä voi olla vaikutuksia lapsen oppimiseen ja kehitykseen myöhemmin. Omaa päihteiden käyttöä kannattaa miettiä jo raskautta suunniteltaessa.
Turvallisin vaihtoehto on olla käyttämättä päihteitä raskauden aikana.
Mikäli tarvitset tukea päihteettömyyteen, ota asia rohkeasti esille äitiysneuvolassa.
Ohjeita äitiysneuvolan asiakkaille - Pohde
Lisätietoa aiheesta:
Päihteet raskauden aikana - Terveyskylä
Ikääntyminen ja päihteet
Ikääntyessä päihteiden haitat kasvavat, koska aineenvaihdunta hidastuu ja tasapainon hallinta sekä lihasvoima heikkenevät. Päihteet vaurioittavat ikääntyneen elimistöä herkemmin ja pitkäaikaiskäytössä päihteet aiheuttavat voimakkaammat vieroitusoireet.
Alkoholista voi aiheutua ongelmia, vaikka henkilö ei käyttäisi suuria määriä alkoholia. Esimerkiksi lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutukset saattavat olla arvaamattomia.
Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäytön riskirajat (ravitsemussuositukset, 2025):
• enintään yksi annosta kerralla
• enintään seitsemän annosta viikossa
Yksi annos alkoholia on esimerkiksi
• 1 pullo (33 senttilitraa) keskiolutta TAI
• pieni lasi viiniä (12 senttilitraa) TAI
• yksi snapsilasi (4 senttilitraa) viinaa
Alkoholin haittoja ikääntyneellä
Tapaturmariski kasvaa
• Kaatuminen on ikäihmisten yleisin tapaturma
• Jo muutama alkoholiannos vaikuttaa ihmisen tarkkaavaisuuteen ja reaktiokykyyn niin, että tapaturmariski kasvaa
• Haitalliset yhteisvaikutukset lääkkeiden kanssa lisäävät mm. tasapainovaikeuksia
Unihäiriöt
• Jo pieni määrä alkoholia heikentää unen laatua
• Kuorsaaminen ja hengityskatkot lisääntyvät
• Runsas alkoholin käyttö vähentää syvää unta, joka on psyykkiselle hyvinvoinnille tärkeää
Mielialan lasku ja masennus
• Alkoholin säännöllinen käyttö laskee mielialaa ja laukaisee ahdistusoireita
• Alkoholi korostaa masennukseen liittyviä muistin ja keskittymisen ongelmia
• Alkoholi heikentää masennuslääkkeen tehoa ja voimistaa sen haittavaikutuksia
Sairauksien paheneminen
Moni kokeilee alkoholia lääkkeeksi vatsavaivoihin, ruokahaluttomuuteen, unettomuuteen, särkyihin, ahdistukseen tai mielialan laskuun. Alkoholi on kuitenkin huono lääke mihin tahansa vaivaan.
Eläkeläinen, testaa juomatapasi:
Alkoholinkäytön riskien kysely (AUDIT), 65v+ | Mielenterveystalo.fi
Mielenterveystalosta saat lisätietoa päihteistä ja vinkkejä ja tukea päihteiden käytön vähentämiseen tai lopettamiseen.
Ikääntyminen ja alkoholi | Mielenterveystalo.fi
Moni lääke ei sovi yhteen alkoholin kanssa. Lue lisää, mitkä lääkkeet eivät sovi alkoholin kanssa yhteen: Tiesitkö tämän lääkkeistäsi ja alkoholista? Opas ikäihmisille (ehyt.fi)
Päihdelinkin Selvästi hyvä ikä -opas on suunnattu kaikille ikääntyville, jotka haluavat arvioida omaa elämäntilannettaan ja tukea omaa hyvinvointiaan.
Yleiset tupakointikiellot ja -rajoitukset
Tupakointi on kielletty yleisön, työntekijöiden tai asiakkaiden käytössä olevissa sisätiloissa.
Jossain tapauksissa tupakointi on kielletty myös ulkotiloissa. Tällaisia tiloja ovat
- yleisten tilaisuuksien katokset tai katsomot tai muut tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetut tilat, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan
- päiväkotien ja oppilaitosten ulkotilat
- lastensuojelulain tai mielenterveyslain nojalla alle 18-vuotiaille hoitoa antavien laitosten ulkoalueet
- leikkikentät
- yleiset uimarannat (ns. EU-uimarannat) toukokuun alusta syyskuun loppuun
Lue lisää tupakkalaista Tupakansavu ja tupakointikiellot | Terveellinen ja turvallinen koti | Oulun kaupunki