Arjen turvallisuus
Oulun kaupungilla on merkittävä rooli oululaisten arjen turvallisuuden edistämisessä. Viihtyisä ja toimiva kaupunkiympäristö sekä laadukkaat peruspalvelut luovat pohjan turvalliselle arjelle.
Turvallisuus on laaja kokonaisuus, joka näkyy jokapäiväisissä teoissa: kotona, liikenteessä, asuinympäristöissä, ihmissuhteissa ja verkossa.
Jokainen meistä voi omilla valinnoillaan ja ennakoivalla toiminnallaan vaikuttaa omaan ja läheistensä turvallisuuteen.
Tutustu Oulun kaupungin turvallisuussivuihin
Sähkökatkoihin ja muihin poikkeustilanteisiin on hyvä varautua etukäteen. Tälle sivulle on koottu ohjeita ja hyödyllisiä linkkejä:
Yksi tärkeä arjen turvallisuutta parantava tekijä on katujen ja kävely- ja pyöräteiden hyvä kunnossapito. Se parantaa liikkumisen sujuvuutta ja vähentää tapaturmia.
Turvallinen koti
Kotivara - varautuminen arjen häiriötilanteisiin
Omatoimista varautumista arjen häiriötilanteisiin
Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.
Kotivara riittää koko perheelle ainakin 72 tuntia
Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa.
Mitä kotona olisi hyvä olla?
- Vettä 2–3 litraa per henkilö per vuorokausi
- Riittävästi ruokaa, joka säilyy huoneenlämmössä
- Lääkkeet ja ensiaputarvikkeet
- Paristokäyttöinen radio ja varaparistoja
- Taskulamppu ja tulentekovälineet
- Varavirtalähde
- Hygieniatarvikkeita
- Lemmikkien tarpeet
Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa.
Kotitalouksien omatoiminen varautuminen on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin.
Varautumisohjeita ja käytännön vinkkejä 72tuntia-verkkosivulta
Testaa, millainen varautuja olet?
Kaatumisten ehkäisy kotona
Kaatumisten ehkäisy on tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja turvallista arkea. Kaatumiset koskettavat kaikenikäisiä, mutta ikääntyneet ovat erityisessä riskiryhmässä. Kaatumisista voi seurata vakavia vammoja, pitkäaikaista kipua ja toimintakyvyn heikkenemistä. Suurin osa kaatumisista on kuitenkin ennaltaehkäistävissä.
Yleisimmät vaaranpaikat kotona
Puuttuvat kaiteet ja kahvat
Lisää tukikaiteita portaikkoihin sekä kylpyhuoneeseen ja pitkien käytävien varrelle sekä eteiseen.
Kiikkerät huonekalut
Varmista, että kalusteet ovat oikean korkuisia ja paikallaan pysyviä, jos niistä otetaan tukea.
Korkealla olevat kaapit
Sijoita käyttöastiat ja muut tavarat niin, ettei niitä tarvitse kurotella tai kiivetä jakkaralle.
Liukas lattia ja turvallisen tuen puute
Kuivaa lattiapinnat heti suihkun jälkeen tai jos niillä on kosteutta. Käytä liukuestemattoa!
Korkeat kynnykset
Poista korkeat kynnykset. Jos kynnyksiä ei voi poistaa, merkitse ne huomiovärillä.
Tukossa olevat kulkuväylät
Pidä kulkureitit vapaina kalusteista ja varmista, että liikkumaan mahtuu myös apuvälineen kanssa.
Huono ja riittämätön valaistus
Varmista riittävä valaistus myös yöaikaan. Vältä kuitenkin häikäiseviä valaisimia.
Kasaantuvat matot ja törröttävät kulmat
Varmista, että mattoihin tai niiden reunoihin ei voi kompastua. Käytä liukuesteitä mattojen alla.
Johtoviritelmät
Varmista, että kulkuväylillä ei ole irtotavaroita, joihin voi kompastua tai apuväline tarttua.
Vahvista tasapainoa ja lihaskuntoa
Parhaiten lihasvoima ja tasapaino säilyvät, kun niitä käyttää ja harjoittaa mahdollisimman usein. Parhaiten se onnistuu säännöllisellä liikuntaharjoittelulla. Monipuolinen liikuntaharjoittelu on myös tehokkain yksittäinen keino ehkäistä iäkkäiden kaatumisia. Vähäinenkin säännöllinen liikkuminen on hyväksi toimintakyvylle ja terveydelle.
Oulun kaupungin liikuntapalveluiden yhdeksi painopisteeksi on valittu vuonna 2026 kaatumisen ehkäisy.
Tutustu yli 65-vuotiaiden liikuntapalveluihin
UKK-instituutin vinkkejä:
Huolehdi paloturvallisuudesta ja muista palovaroitin
Jo pienillä asioilla voi parantaa kodin paloturvallisuutta. Tulipaloja voi estää toimimalla turvallisesti sähkölaitteiden, kynttilöiden ja tulisijojen kanssa.
Pidä lieden ympäristö vapaana kaikesta syttyvästä, kuten paperista, pahvirasioista ja pannulapuista. Älä jätä liettä valvomatta päälle.
Älä jätä vaatteita kiukaan yläpuolelle. Lataa puhelinta vain kovalla alustalla ja ota laturi aina pois seinästä, kun puhelin ei ole latauksessa.
Jokaisessa asunnossa on oltava palovaroitin. Varoitin sijoitetaan makuuhuoneiden ja muiden tilojen väliin. Jokaista huoneiston 60 neliötä kohden täytyy olla yksi palovaroitin.
Alkusammutusvälineitä ovat sammutuspeite ja käsisammutin. Niiden tulee olla kunnossa ja nopeasti saatavilla. Välineiden käyttöä kannattaa harjoitella etukäteen. Käsisammuttimen kyljessä on käyttöohje.
Lisätietoa kodin turvallisuudesta
Testaa kotisi turvallisuus
Testaa kotisi turvallisuus ja ennalta ehkäise tapaturmien sattumista:
Terveellinen asuinympäristö
Asunnossa voi olla olosuhteita, jotka saattavat aiheuttaa asukkailleen terveyshaittaa. Kodin sisäilman laatua voivat heikentää erilaiset tekijät, kuten ilmanvaihdon ongelmat, liian matala tai korkea lämpötila, veto, kosteus- ja mikrobivauriot, radon, mineraalikuidut, tupakansavu, melu ja siivottomuus.
Terveellinen ja turvallinen koti | Oulun kaupunki
Usein kysyttyä terveellisestä asumisesta | Oulun kaupunki
Talousveden eli juomaveden laatu
Turvataidot
Ensiaputaidot
Voit antaa ensiapua ja hätäensiapua ilman erityistä ammattitaitoa tai välineitä. Maallikon antama apu parantaa apua saavan mahdollisuuksia selviytyä ja toipua.
Ensiapu on kansalaistaito, jonka jokainen voi oppia.
Ensiapuohjeet - Punainen Risti
Ensiapukoulutusta tarjoavat monet eri tahot
Sydäniskurit
Sydäniskuri eli defibrillaattori on laite, jolla pyritään palauttamaan sydän lyömään normaaliin tahtiin.
Oulun seudulta löytyy yli 300 sydäniskuria. Lähimmän sydäniskurin paikannat 112 Suomi -sovelluksesta ja defi.fi-palvelusta.
Käytä kiireellisessä tilanteessa paikantamiseen 112 Suomi -sovellusta. Jos taas haluat tarkastella laajemmin vaikkapa oman asuinkunnan sydäniskurien sijainteja, käytä defi.fi-palvelun hakutoimintoa.
Auta rohkeasti sydänpysähdystilanteessa.
Turvallisesti netissä
Tietoturvaosaaminen on tärkeä kansalaistaito kaikenikäisille. On hyvä osata toimia turvallisesti verkossa ja tunnistaa etukäteen mahdolliset huijaukset ja muut netissä tapahtuvat rikokset.
Lapsille voidaan opettaa turvallisia tapoja käyttää verkkoa ja toimia tilanteissa, jotka tuntuvat epäilyttäviltä. Ikääntyneitä kannattaa ohjata tunnistamaan yleisimmät huijausyritykset, kuten puhelin- ja verkkohuijaukset, sekä tarjota tukea digitaalisten palveluiden käytössä.
Useimmat sähköiset palvelut edellyttävät kirjautumista pankkitunnuksilla. Pidä tunnukset aina omassa käytössäsi, äläkä koskaan luovuta niitä toiselle henkilölle.
Viranomaiset eivät koskaan kysy pankkitunnuksia, salasanoja, luottokorttitietoja tai muita tunnisteita puhelimitse, sähköpostitse, kirjeitse tai millään muulla tavalla. Huolehdi siitä, että kukaan ei pääse käsiksi henkilökohtaisiin tietoihisi.
Kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta löydät ohjeita oman tietoturvan parantamiseen sekä nettihuijaukselta suojautumiseen.
Tietoturvaohjeita kotiin ja työpaikalle | Kyberturvallisuuskeskus
Näin suojaudut nettihuijaukselta | Kyberturvallisuuskeskus
Jouduitko tietomurron uhriksi?
Jos henkilötietosi ovat joutuneet vääriin käsiin tai vuotaneet esimerkiksi tietomurron yhteydessä, on tärkeää toimia nopeasti. Alta löydät ajantasaiset ohjeet siitä, miten toimia identiteettivarkauden tai tietojen väärinkäytön uhatessa.
Henkilötietojani on viety tai vuotanut - Suomi.fi
Turvataitoja lapsille ja nuorille
Turvallisuutta edistäviä digitaitoja on hyvä oppia jo pienestä pitäen. Lapset ja nuoret tarvitsevat turvataitoja erityisesti sosiaalisen median käyttöön. Lapselle ja nuorelle on hyvä kertoa mitä he voivat itse tehdä, jos kohtaavat ikävää käytöstä tai häirintää netissä.
Turvallisesti verkossa - Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Nettikiusaaminen - Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Opas: Turvallisesti netissä -opas lapsille | Kyberturvallisuuskeskus
Apua lähisuhdeväkivaltaan
Mitä lähisuhdeväkivalta on?
Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, joka kohdistuu
- nykyiseen tai entiseen kumppaniin
- lapseen
- lähisukulaiseen
- muuhun läheiseen.
Lähisuhdeväkivalta tapahtuu usein kodeissa tai muissa yksityisissä paikoissa. Väkivalta ei ole vain fyysistä: se voi olla myös henkistä, seksuaalista, taloudellista, kemiallista, kulttuurista, uskonnollista tai kunniaan liittyvää.
Henkinen väkivalta tarkoittaa piinaavaa, pitkäkestoista ja systemaattista toisen elämän ja sosiaalisten suhteiden rajoittamista. Se voi olla esimerkiksi toisen mitätöimistä, alistamista, vainoamista ja manipulointia.
Jokaisella tulee olla oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Apua on saatavilla sekä väkivallan kokijoille että tekijöille. Ensimmäinen askel on ottaa asia puheeksi.
Apua lähisuhdeväkivaltaan - Pohteen palvelut
Välitöntä apua vaativa tilanne: Hätätilanteissa soita aina numeroon 112.
Jos tarvitset kiireellistä apua ja oma sosiaali- ja terveyskeskuksesi on kiinni, soita Päivystysapuun 116 117. Tukea on saatavilla kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä.
Apua lähisuhdeväkivaltaan sosiaali- ja terveyspalveluista:
Oulun turvakoti
Turvakotiin voivat hakeutua lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneet henkilöt ikään ja sukupuoleen katsomatta. Turvakotiin voi mennä yksin tai perheen kanssa. Turvakotiin voi hakeutua suoraan tai ottamalla yhteyttä puhelimitse. Turvakoti on asiakkaalle maksuton ja sisään voi kirjautua ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä.
Oulun turvakoti päivystää 24/7 osoitteessa Kanervatie 5 sekä puhelimitse 0400 581606
Tukea ja neuvoa tarjoavia järjestöjä ja organisaatioita
Jokaisella tulee olla oikeus koskemattomuuteen. Väkivallan uhrille sekä tekijälle löytyy apua, ensimmäinen askel on ottaa asia puheeksi.
Lähisuhdeväkivaltaan löydät tukea esimerkiksi:
Mannerheimin lastensuojeluliitolta (MLL)
Naisten linja on tarkoitettu kaikenikäisille väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille ja tytöille ja heidän läheisilleen.
Nollalinja on ilmainen auttava puhelin, jonne voi soittaa mihin kellonaikaan tahansa, vuoden jokaisena päivänä. Nollalinjan puhelinnumero on 080 005 005.
Rikosuhripäivystys:
Lähisuhdeväkivalta – mitä se on ja miten saat apua?
Turvasuunnitelma väkivaltatilanteeseen tai sen uhkaan kotona
Ensi- ja turvakotien liiton testien avulla voit arvioida tilannettasi
- Oletko miettinyt, onko suhteessasi väkivaltaa?
- Mietityttääkö sinua oma tai läheisesi tilanne?
- Oletko huolestunut omasta käytöksestäsi?