Oppimisen tuki
Kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta. Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset ja vahvuudet. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2014)
Lapsen tuen tarve arvioidaan ja toteutus suunnitellaan yhdessä lapsen, nuoren ja perheen kanssa. Lapsen ja perheen kohtaaminen sekä positiivinen ja vahvuusperusteinen pedagogiikka ja ratkaisukeskeisyys ovat tärkeitä. (Tuen strategia).
Oppilaalla on oikeus saada riittävä tuki koulunkäyntiin. Jos nuorella on haasteita koulunkäyntiin liittyen, kannattaa ensisijaisesti olla yhteydessä luokanvalvojaan tai erityisopettajaan. Joskus oppilas voi koulutyössään tarvita tavallista laajempaa tukea joko väliaikaisesti tai pidemmän aikaa.
Kodin tuki
Ensisijainen tuki oppilaan koulutyössä tehdään kotona. Oppimisen tärkeimmät edellytykset ovat säännöllinen unirytmi ja ruokailuajat, terveellinen ruoka ja liikunta sekä harrastukset ja sosiaaliset kontaktit muiden saman ikäisten lasten kanssa myös vapaa-ajalla. Oppilaalla on oltava säännöt niin kotona kuin koulussakin ja aikuiset molemmissa paikoissa huolehtivat niistä ja luovat lapselle turvallisen ympäristön. Kasvattajat toimivat yhteistyössä lapsen hyväksi. Huoltajien kiinnostus oppilaan koulutöistä on tärkeä osa motivoitumista koulunkäyntiin.
Yhteisöllinen oppilashuolto
Yhteisöllinen oppilashuolto on koko koulu- tai oppilaitosyhteisön toimintakulttuuri, joka edistää kaikkien oppilaiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Se on ennaltaehkäisevää työtä, joka kuuluu kaikille koulussa työskenteleville, kuten opettajille, ohjaajille ja opiskeluhuoltohenkilöstölle. Yhteisöllistä oppilashuoltoa suunnittelee ja koordinoi koulukohtainen oppilashuoltoryhmä, johon osallistuvat myös oppilaiden ja huoltajien edustajat.
Yhteisöllinen oppilashuoltotyö on suunnitelmallista toimintaa, jonka tarkempi toimintasuunnitelma löytyy vuosikellosta.
Kouluterveydenhuolto
Terveydenhoitajat:
Elina Ihalainen, p. 044 703 4616
Tiia Hokajärvi, p. 040 844 5080
Tavoitat terveydenhoitajan soittamalla, tekstiviestillä sekä wilmaviestillä. Huomioithan kuitenkin, että Oulun kaupungin ohjeistuksen mukaan terveystietoja ei tule käsitellä eikä luovuttaa wilman kautta, joten näissä asioissa yhteydenotto puhelimitse. Jos terveydenhoitaja ei vastaa puhelimeen, jätäthän soittopyynnön.
Walk in -hour eli päivystysvälitunti on ma-ke sekä pe klo 12-12:45 (torstaina ei päivystystä). Tällöin oppilas voi tulla käymään terveydenhoitajan luona ilman ajanvarausta. Jos päivystysvälituntia ei jonain päivänä ole, se lukee terveydenhoitajan huoneen ovessa. Muina aikoina terveydenhoitaja tapaa oppilaita ainoastaan ajanvarauksella. Ajanvaraus wilmaviestillä tai puhelimitse.
Oppilas käy terveystarkastuksessa vuosittain. Terveydenhoitaja Elina Ihalainen järjestää terveystarkastukset 1.-4. luokkalaisille ja 6.-9. luokkalaisille. Terveydenhoitaja Tiia Hokajävi järjestää terveystarkastukset 5. luokkalaisille. Terveystarkastusten alkamisesta tiedotetaan etukäteen wilmassa.
Lisätietoa löydät wilman etusivulla olevasta kouluterveydenhuollon tiedotteesta.
Oppilaanohjaus
Opinto-ohjaaja: Oskari Pieniniemi
Nivelvaiheen opinto-ohjaaja: Kaisa Salmela
Oppilaan ohjausta tekevät kaikki opettajat yhteistyössä koko perusopetuksen ajan. Oppilaanohjaus tukee oppilaan persoonallista kasvua ja kehitystä. Sen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta ja lisätä hyvinvointia koulussa. Ohjausta ja tiedonkulkua painotetaan erityisesti opintojen nivelvaiheissa, siirryttäessä alakoulusta yläkouluun sekä peruskoulusta toiselle asteelle.
Oppilaanohjauksessa käsitellään
* omien vahvuuksien löytämistä
* opiskelutaitoja
* itsetuntemusta
* päätöksentekotaitoa
* tulevaisuuden suunnittelua
* jatko-opintomahdollisuuksia
* 9.-luokkalaisten yhteishakua
* ammattialoja ja työelämätietoutta
Oppilas saa ohjausta opiskelussa sekä valinnaisaineiden ja ammatinvalinnan valinnoissa. Oppilaanohjaus toteutetaan luokkaohjauksena (0,5-1 vuosiviikkotuntia), ryhmäohjauksena sekä henkilökohtaisena ohjauksena. Oppitunneilla on käytössä oppilaanohjauksen oppikirja Futurix.
Työelämään tutustuminen, TET
Yläluokkalaisilla on TET-jakso kaikilla vuosiluokilla. TET-harjoittelu on tutustumista erilaisiin ammatteihin työpaikoilla. TET-jakson tavoitteena on parantaa oppilaan työelämän tuntemusta ja arvostusta. Harjoittelu tukee parhaimmillaan jatko-opintoihin hakeutumista ja niihin liittyviä valintoja.
7. luokat : yhden päivän pituinen TET lukuvuoden aikana koulun ruokalassa tai Kaukovainion kirjastossa.
8. luokat : TET-jakso on kolmen päivän pituinen.
9.-luokat : TET-jakso on viiden päivän pituinen. TET-jakson harjoittelupaikkoja selvitellään yhdessä opinto-ohjaajan kanssa, joka antaa myös muuta tukea hakemiseen. Tavoite on, että nuori hakeutuu harjoittelupaikkaan oma-aloitteisesti 8.-ja 9.-luokalla.
Vuonna 2025-2026:
- 7lk: syyslukukaudella yksi päivä koulun ruokalassa. Kevätlukukaudella yksi päivä Merikotkan päiväkodissa esikouluryhmässä. Oppilaat käyvät tutustumassa työelämään porrastetusti ja opinto-ohjaaja ilmoittaa oppilaille päivämäärät.
- 8lk: viisi päivää viikolla 12 (16.3.-20.3.2025)
- 9lk: viisi päivää viikolla 50 (8.12-12.12.2025)
Opiskeluhuolto
Opiskeluhuoltotoiminnan tehtävänä on koko koulun yhteisöllisen hyvinvoinnin kehittämisen koordinointi. Tavoitteena on kehittää toimintamalleja ja –tapoja, jotka tukevat oppilaiden hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä. Painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa.
Oppilashuoltoaika on tiistaisin klo 8.15–10.00. Tällöin käsitellään joko yhteisöllisiä asioista tai pidetään oppilaskohtaisia yksilöpalavereita. Yksilökohtainen palaveri sovitaan aina erikseen huoltajan/huoltajien kanssa. Palaverissa toivotaan, että läsnä on huoltaja/huoltajat ja mahdollisuuksien mukaan oppilas. Oppilashuollon henkilöstöön voi ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla kaikenlaisissa lapsen koulunkäynnin haasteisiin liittyvissä asioissa. Varhainen puuttuminen on ensiarvoisen tärkeää.
Oppilaat voivat hakeutua myös oma-aloitteisesti keskustelemaan koulukuraattorin tai koulupsykologin kanssa. Vastaanotolle he voivat ohjautua myös huoltajien, opettajan, kouluterveydenhoitajan tai muun henkilön suosittelemana. Tarvittaessa toimitaan yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden toimijoiden kanssa.
Koulukuraattorin ja koulupsykologin työn tavoitteena on edistää oppilaiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja kehitystä sekä turvata koulunkäynnin sujuvaa etenemistä. Yhteyttä voi ottaa lapsen tai nuoren kasvuun, kehitykseen, oppimiseen ja yleensä koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä. Tarvittaessa koulukuraattori ja koulupsykologi tekevät yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen toimijoiden kanssa.
Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Koulupsykologi puolestaan edustaa psykologista asiantuntemusta koulun oppilashuoltotyössä. Heidän tehtäviinsä kuuluu mm.:
- oppilaan kehityksessä, koulunkäynnissä, oppimisessa, psyykkisessä terveydessä tai vuorovaikutussuhteissa esiin tulevien pulmien selvittely ja arviointi sekä niiden perusteella tarvittavan tuen ja toimenpiteiden suosittelu ja suunnittelu
- yksittäisen oppilaan ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä myönteisen opiskeluilmapiirin edistäminen
- oppilaan sekä hänen perheensä tukeminen
Oppimisen tuki
Koulussamme annetaan monenlaista ja -tasoista tukea oppimisen erilaisiin haasteisiin.
Jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Tukea voidaan antaa myös yksittäisen oppilaan erityisvahvuuksien edistämiseksi.
Jokaisella oppilaalla on oikeus saada tukea ja ohjausta oppimiseensa ja koulunkäyntiinsä heti kun tarvetta on.
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki pyritään järjestämään lähikouluissa.
Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt
Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyillä tarkoitetaan opetuksen järjestämistä oppilaiden erilaiset tarpeet ja edellytykset huomioiden. Tämä sisältää eriyttämisen, kielitietoisen opetuksen, opetusryhmien muodostamisen sekä pedagogiset ratkaisut, jotka tukevat sekä tukea tarvitsevia että tavoitekokonaisuuksittain eteneviä oppilaita. Keskiössä on opettajan rooli ryhmän tarpeiden huomioimisessa sekä koulunkäynninohjaajien ja muun henkilöstön merkitystä oppilaiden tukemisessa.
Ryhmäkohtaiset tukimuodot
Ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat osa perustoimintaa. Ryhmäkohtaiset tukimuodot vastaavat ryhmän tasolla yleisempiin tuen tarpeisiin, kuten tilapäiseen opintojen kertaamisen tarpeeseen tai esimerkiksi oppimisstrategioiden opetteluun. Ryhmäkohtaisia tukimuotoja ovat opettajan antama yleinen tukiopetus, opettajan antama opetuskielen tukiopetus ja erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä.
Yleinen tukiopetus
Yleisellä tukiopetuksella vastataan varhain ryhmän tuen tarpeisiin ja oppilaiden oppimiseen ja opetukseen osallistumiseen liittyviin vaikeuksiin. Yleinen tukiopetus voi olla opittavana oleviin asioihin tutustumista etukäteen tai niiden kertaamista ja se voi kohdistua kaikkiin oppiaineisiin. Yleisellä tukiopetuksella voidaan vastata myös sairauspoissaoloista johtuviin lyhytaikaisiin tuen tarpeisiin. Yleistä tukiopetusta voidaan antaa lukujärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai oppituntien ulkopuolella. Yleistä tukiopetusta antaa ensisijaisesti opetusryhmästä vastuussa oleva luokan- tai aineenopettaja. Yleistä tukiopetusta voi antaa myös muu opettaja. Yhteisopetusta voidaan käyttää yleisen tukiopetuksen toteuttamisessa.
Opetuskielen tukiopetus
Opetuskielen tukiopetusta annetaan oppilaille, joilla ei ole riittävää opetuskielen taitoa perusopetuksen oppimäärän suorittamiseksi. Opetuskielellä tarkoitetaan koulun opetuskieltä. Opetuskielen tukiopetus kohdistuu opetuskielen taidon ja eri tiedonalojen tekstitaitojen vahvistamiseen. Se tukee oppilaita eri oppiaineiden tekstien lukemisessa, niiden ymmärtämisessä ja tulkitsemisessa sekä omassa tuottamisessa. Opetuskielen tukiopetus on tarkoitettu maahanmuuttotaustaisille oppilaille, viittomakielisille oppilaille ja esimerkiksi oppilaille, joilla on kielen kehityksen häiriöitä tai kehitysvammaisuuteen, monimuotoiseen kehityshäiriöön tai autismikirjoon liittyvää kielellisen kehityksen häiriötä. Opetuskielen tukiopetuksella ei voi korvata muiden oppimisvaikeuksien vuoksi oppilaalle annettavaa tukea. Opetuskielen tukiopetus ei ole peruskielitaidon opetusta eikä suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetusta. Opetuskielen tukiopetusta voidaan järjestää samoin periaattein kuin opettajan antamaa yleistä tukiopetusta.
Erityisopettajan antama opetus ryhmäkohtaisena tukimuotona
Erityisopettajan antamalla opetuksella muun opetuksen yhteydessä tarkoitetaan erityisopettajan antamaa ja erityispedagogiseen osaamiseen perustuvaa ryhmälle annettavaa opetusta, joka tukee luokan- tai aineenopetusta. Tuki annetaan yhteisopetuksena luokan- tai aineenopettajan kanssa pääsääntöisesti luokkatasoisesti, koko opetusryhmän tarpeet huomioiden. Sitä ei toteuteta pysyvässä pienryhmässä eikä yksittäisten oppilaiden osalta oppiaineittain. Opetusta voidaan antaa pienemmässä joustavasti muodostetussa ja tilapäisemmässä ryhmässä.
Koulunkäynninohjaajien antama tuki
Koulunkäynninohjaaja toimii opettajan työparina. Koulunkäynninohjaajapalvelua voidaan suunnata tarpeen mukaan yhdelle tai useammalle lapselle tai koko opetusryhmälle.
Oppilaskohtaiset tukitoimet
Oppilaskohtaiset tukitoimet ovat oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteuttamistapa, jossa tuki annetaan oppilaan yksilölliseen tilanteeseen soveltuvasti, säännöllisesti ja usein pitkäkestoisesti. Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat oppilaskohtainen erityisopettajan antama opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antama opetus pienryhmässä, erityisluokanopettajan antama opetus erityisluokassa sekä oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet. Oppilaskohtaisista tukitoimista tehdään tuen tarpeen arviointiin perustuva suunnitelma sekä hallintopäätös.
Oppilaskohtaista tukea toteutetaan Kaukovainion koulussa pääsääntöisesti alueellisissa erityisluokissa tai vaativan tuen erityisluokassa.
Koulussamme toimii:
2.– 4. luokkien alueellinen erityisluokka
4. – 6. -luokkien alueellinen erityisluokka
7.-9. -luokkien alueellinen erityisluokka
luokan vaativan tuen erityisluokka
Muut tukikeinot
Valmistavan opetuksen (VALO) ryhmissä tuetaan vasta maahan tulleiden lasten ja nuorten kouluvalmiuksia erityisesti suomen kielessä.
S2 –opetusta (suomi toisena kielenä) annetaan eri kieli- ja kulttuuritaustaisille oppilaille 1-3h / vko.