Vaakunakylä sota-ajalla
Vaakunakyläksi kutsutulla alueella Hietasaaressa on pitkä ja värikäs historia, josta monella haastateltavalla on runsaasti muistikuvia. Alueella on ollut jatkosodan aikana saksalaisten parakkiasutusta, ja saksalaisten lähdettyä parakkeihin muutti asuntopulan takia oululaisia perheitä. Asutusta Vaakunakylässä oli vielä 80-luvulle saakka, jolloin kaupunki lunasti parakit. Moni haastateltavaa on alueen entinen asukas, ja henkilökohtainen side alueeseen tulee muistoissa vahvasti esille.
Saksalainen SS-alppijääkäri Vaakunakylän portilla vuonna1942. Kuva: Museovirasto, JOKA Journalistinen valokuva-arkisto, Kaleva
Jatkosodan aikana saksalaiset vartiomiehet rakennuttivat parakkeja Raakkulaksi kutsutulle alueelle. Haastateltavat kertovat saksalaisten koristelleen parakkeja kotipaikkojensa vaakunoilla, minkä vuoksi aluetta alettiin nimittää Vaakunakyläksi.
”Tässä oli se saksalaisten parakkikylä, Vaakunakyläksihän sitä sanottiin, ku ne maalasivat kauniiksi ne. Omien asuinalueittensa tai läänin tai valtion, baijerilaiset pani tietenki baijerilaisia. Se oli hyvin värikäs.” ”En mä tiijä mistä ne tekivät sitä, tekikö ne kankaasta vai paperista ne, mutta se oli sitte sievän näkönen. Se oli komia, sitte siinä teki semmosen portin, oikein komian portin siihen. Semmosia. Mutta ei sinne ollu asiaa meikäläisillä, mehä oltiin pentuja.”
Monet haastateltavista olivat sodan aikana lapsia. Vaakunakylään oli tuolloin useimmilta lapsilta pääsy kielletty, ja jotkin haastateltavat kertovat välttäneen aluetta. Jotkin Hietasaaren lapset pääsivät kuitenkin alueelle ruokailemaan:
”Hietasaaren pojilla oli sillo sota-aikana vapaus käyä täällä, et ei tarvinnu mitään erillisiä kulkukortteja. Ja he saivat syyä, ni se oli iso asia. Saksalaiset anto heille ruokaa ja minähän kerron siinä kirjassaki (Hietasaari, Vaakunakylä) siitä yhestä tapauksesta, ku yks poika ei jaksanu syyä sitä ruokaansa, ni se laitto saksalaisen saappaaseen loput. Sillä meni siihen asti hyvin, ku se saksalaissotilas oli siinä parakin ainoa saksalaissotilas, oli nukkumassa, ja heräs ja alako vetämään sitä saapasta jalkaan ja siellä olikin perunoita. Pojille tuli äkkilähtö. Ikkuna sattu ollee auki, että se oli loppukessää. Viimestä, sitä poikaa, joka oli ne laittanu, ehti lyyä saappaalla selekään. Pojilla ei ollu asiaa monneen viikkoon tietenkään. Pilasivat siinä hyvän syöntipaikan.”
Eräs haastateltava kertoo ruokatarjoilujen koostuneen perunasta ja soosista sekä jälkiruokana tarjottavasta putinkista. Mieleen oli jäänyt myös ruokailua vahtinut vartija, jolla oli aina kivääri olalla. Näin hän kertoo suhteestaan Vaakunakylään ja saksalaisiin:
”Vaakunakylä oli sillälailla, kyllä mulla jotenki kävi tutuksi saksalaisista ainaki joitaki, ja minä muistan saaneeni vielä yheltä saksalaiselta sotilaalta pikkusen shakkipelin ja lasinappulat oli vielä, ja mulla on vieläki niitä nappuloita. … En minä tästä ossaa sen kummemmin sannoa mittään. Tämä ei ollu semmonen paikka, johon ois saanu tulla. Ne ajo pois.”
Mutta miltä parakit näyttivät sisältä? Yksi parakin sisäpuolelle päässyt haastateltava kertoo näin: ”Kyllä niissä oli vähintään kakskerroksiset sängyt. Yhteen parakkiin mahtu varmasti kymmenkunta, jos ei enempikin. Saksalaisilla oli varmasti se komento, että ne ei missään tapauksessa varmaan lattialla makkuuttanut.”
Saksalaisten SS-joukkojen kantosatuloilla varustettu hevoskolonna marssilla Hietasaaressa Oulussa vuonna 1942. Kuva: Museovirasto, JOKA Journalistinen valokuva-arkisto, Kaleva
Eräs haastateltava kertoo myös päässeensä armeijauransa aikana käymään Vaakunakylässä:
”Minut komennettiin hakemaan sieltä määrätynlaista aseistusta. Sano nimesi, sanoi upseeri, otatte kaksi miestä ja lähette hakemaan. Ja lavalla tuonne noin ja haettiin saksalaisilta kampetta. Olin silloin ilmoittautunut armeijaan. Silloin minä pääsin käymään. Mullahan on se kuvakin kuule, seinältä, kun me seistään siellä saksalaisen kaverin kanssa parakin seinää vasten.”
Suomalainen sotilas Vaakunakylässä jatkosodan aikaan. ”Se saksalainen seisoo keskellä, minä tuossa ja toinen kaveri.” Kuva: Anonyymin haastateltavan arkistoista.
Lisätietoa
Vaakunakylän arkeologiset tutkimukset 2020
Vaakunakylän kaivausraportti 2021
Alapuolella vanha saksalaisten rakentama Toppilansalmen silta ja yläpuolella samalle paikalle myöhemmin rakennettu silta. Kuvat: Yläkuva Oulu kaupunki, alakuva anonyymin haastateltavan arkistoista 
