Hartaanselänrannan alueelle sijoittuvien asuntomessujen rakentaminen toteutetaan vuositasolla seuraavalla aikataululla :

• 2021: Hartaanselänrannan alueen yleissuunnitelma valmistui alkuvuodesta. Vuoden aikana laadittiin suunnitelman pohjalta asemakaavaa sekä valmisteltiin sen rinnalla asuntomessujen tontinluovutukseen liittyviä toimintatapoja ja  periaatteita, rakentamistapaohjeita ja valaistussuunnitelmaa. 
• 2022: Alueen kolme asemakaavaa valmistuivat huhtikuussa 2022. Vuoden lopulla aloitettiin Hartaanselänrannan kunnallistekniikan rakentaminen, toteutettiin asuntomessualueen rajaus ja aloitettiin tonttihaku. Sekä kerrostalojen että omakotitonttien haku avautuu virallisesti 2.1.2023. Kevään ja kesän aikana toteutettiin tonttien ennakkomarkkinointia.
• 2023-2024 toteutetaan Kunnallistekniikan ja katujen rakentaminen. Asuntomessualueen korttelien rakentaminen etenee niin, että kerrostalojen rakentaminen aloitetaan 2023 ja pientalojen rakentaminen 2024.
• 2025: Oulun asuntomessuilla esitellään ensimmäinen osa Hartaanselänrannan alueen asemakaavan toteuttamisesta.

Aikataulu tarkentuu suunnittelun edetessä ja muutoksista tiedotetaan nettisivujen lisäksi Hartaanselänrannan sähköpostilistalla, johon voi liittyä yhteystiedot -välilehdellä.

Vaakunanrannan asuntomessualueen tonttihakuopas on julkaistu lokakuussa 2022. Opas sisältää ohjeet messutonttien hakemisesta. Verkkosivuilta löytyy myös suunnitteluaineistoja suunnittelun tueksi,

Tonttihaun avauduttua infotilaisuuksissa ja sähköpostitse on tullut esille seuraavia kysymyksiä tonttihausta:

a) Ovatko asuntomessutontit vuokra- vai myyntitontteja ja mitkä ovat tonttien hinnat?

Kerrostalo-, rivitalo- ja asuinpientalotontit sekä kelluvien asuntojen tontit (AK-, AKR-, AP- ja W/r) vuokrataan.  Kytkettyjen asuinomakotitalojen tontit (AO-7) myydään. Asuinomakotitalojen tontit (AO) vuokrataan tai myydään.

Viiden vuoden vuokra-ajan jälkeen vuokralaisella on oikeus lunastaa AK-, AKR-, AP- ja AO - tontin vuokrasta lasketulla pääoma-arvolla viiden vuoden ajan. Kaupungilla on oikeus, mutta ei velvollisuutta, sallia tontin lunastaminen omaksi myös sen jälkeen.

Vuokra-aika on asuntotonteilla 60 vuotta.

Tonttihakuoppaassa kerrotaan kunkin tontin vuokra- ja myyntihinnat luvussa 6. Tonttikohtaiset tiedot.

b) Mikä on messurakentamiseen liittyvien maksujen aikataulu?

Messutontteihin liittyvistä maksuista kerrotaan hakuoppaassa (s. 13). Maksujen perimisen aikataulu riippuu hankkeiden etenemisen aikataulusta. Tavoitteena on, että rakentaminen alkaa pientalokohteissa viimeistään maalis-huhtikuussa 2024 ja kerrostalokohteissa viimeistään tammikuussa 2024. Tonttien valmistelutyöt on mahdollista aloittaa maisematyöluvalla kesällä 2023.

Maksut suoritetaan ennen rakentamisen aloittamista seuraavasti:
• Tonttivalinnoista päättää yhdyskuntalautakunta ja varauspäätöksen tavoiteaikatauluna on kerrostalokohteiden osalta 14.3.2023 ja pientalokohteiden osalta 18.4.2023. Tonttivarausmaksu maksetaan viimeistään 1 kk kuluessa päätöksen lainvoimaistumisesta.
• Taidemaksu kirjataan yhdyskuntalautakunnan varauspäätökseen ja laskutetaan varausmaksun kanssa samaan aikaan.
• Tonttivaraus tulee voimaan varausmaksun maksamisen jälkeen. Varausajan puitteissa tontista tehdään lopullinen luovutus (maanvuokrasopimus tai kiinteistökauppa).
• Tontin maanvuokrasopimus/kauppakirja allekirjoitetaan marraskuussa 2023. Ennen allekirjoitusta maksetaan tontin etukäteisvuokra ja allekirjoitetaan monikantasopimus.
• Näytteilleasettajamaksusta sovitaan monikantasopimuksessa. Hinnasto löytyy Suomen Asuntomessujen työtilasta, johon saat salasanan sähköpostitse mari.karjalainen (at)ouka.fi. Lue lisää messurakentamisen periaatteista
• Jätehuollon panttimaksu rakennushankkeen aikaisesta jätehuollosta peritään rakennustöiden alkaessa. Lisätietoa alueen jätehuoltoratkaisuista
• Tontin mahdolliset velvoiteautopaikat pysäköintilaitoksessa peritään ennen rakennusluvan myöntämistä (lisätietoa tulossa)

c) Mitä tarkoitetaan käytännössä asuntomessutonttien lunastusoikeudella: ”Viiden vuoden vuokra-ajan jälkeen vuokralaisella on oikeus lunastaa AK-, AKR-, AP- ja AO - tontin vuokrasta lasketulla pääoma-arvolla viiden vuoden ajan.”?

Vuokralaisella on oikeus lunastaa AK-, AKR-, AP- ja AO - vuokratontit viiden vuoden kuluttua niiden vuokraamisesta viiden vuoden ajan. Sen jälkeen kaupungilla on oikeus, mutta ei velvollisuutta sallia tontin ostamista omaksi.

Esimerkiksi jos AO-tontin vuokrasopimus tulee voimaan keväällä 2023, henkilö voi aikaisintaan 2028 lunastaa tontin ja oikeus on voimassa 2033 vuoteen asti.

Lunastushinta on lunastushetkeen korjattu tontin pääoma-arvo.

Esimerkiksi AO-tontin 45/2 lunastushinta vuonna 2028 lasketaan periaatteessa ihan samalla tavalla kuin tonttihakuoppaassa ilmoitettu vuoden 2022 vuokra (6400 € * 25 = 160 000 €), mutta vuoden 2028 vuokralla. Vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin 1951:10=100 eli joka vuosi vuokraa tarkistetaan indeksinmuutoksella, minkä vuoksi tarkkaa hintaa ei voida sanoa vielä tässä vaiheessa, mutta oletettavasti se jonkin verran yli 160 000 euroa tulee olemaan.

Maksettuja vuokria ei huomioida myyntihinnassa.

Jos aikoo ostaa tontin, se luultavasti kannattaa tehdä heti, mutta mahdollisuus on annettu myös myöhemmin tehtävään lunastukseen.

d) Mitä tarkoitetaan tonteilta perittävällä etukäteisvuokralla?

Etukäteisvuokran perimisen tarkoitus on kohtuullistaa vuosittain perittävää maanvuokraa ja siten asumiskuluja tulevalle asukkaalle. Perittyjä etukäteisvuokria voidaan sitten käyttää esimerkiksi katujen rakentamiseen yms. Etukäteisvuokria ei kuitenkaan ole korvamerkitty mihinkään tiettyyn käyttöön vaan ne ovat maapoliittinen ohjauskeino.

Etukäteisvuokra liittyy vain vuokratontteihin. Asumisen kerrosalan mukaan määräytyvää kiinteää etukäteisvuokraa peritään kerros- ja pientalotonttien rakennuttajilta. Etukäteisvuokraa ei peritä ARA-kohteilta, vuokrataloilta eikä AO-tonteilta.

Etukäteisvuokra maksetaan ennen maanvuokrasopimuksen allekirjoittamista ja tavanomainen vuokranmaksu alkaa heti ensimmäisestä vuodesta lukien.

Asuntomessutonteilla etukäteisvuokra on AK- ja AKR-tonteilta 150 eur/kem2 ja AP-tonteilta 200-225 eur/kem2. Hinnat ilmoitetaan tonteittain hakuoppaan luvussa 6. Tonttikohtaiset tiedot.

Esimerkiksi jos tontin arvo on 400 000 eur ja etukäteisvuokra on 100 000 eur, johdetaan vuokra etukäteisvuokralla vähennetystä pääoma-arvosta (400 000-100 000) 5 % tuottovaatimuksella. Eli (400 000-100 000)*0,05. Etukäteisvuokra siis pienentää vuosivuokraa, mutta ei poista sitä määräajaksi kuten ennakkovuokra.

e) Mitä vaatimuksia on (ryhmä)rakennushankkeiden suunnittelulle?

Tonttien hakuvaiheessa kaikkiin rakennushankkeisiin nimetään pätevät pää-, rakennus- ja talotekniikan suunnittelijat, jotka laativat luonnossuunnitelmat. Suunnittelijoiden pätevyysvaatimusluokka on vähintään vaativa kohteesta riippuen. Pää- ja rakennussuunnittelija voi olla sama henkilö.

Ryhmärakennuttamisessa yksittäisillä rakennushankkeilla tulee olla yksi yhteinen pääsuunnittelija. Erillisillä tonteilla sijaitsevilla taloilla voi olla eri suunnittelijakin, vaikka pääsuunnittelija on yksi vastuuhenkilö. Ryhmärakennuttamisessa tehdään sisäiset sopimukset rakennuttamisesta, suunnittelusta ja omistussuhteista.

Ammattilaisen laatimat luonnostasoiset suunnitelmat Asuntomessuille välttämättömät, jotta Oulun kaupunki ja Osuuskunta Suomen Asuntomessut pystyvät valitsemaan hakijoista sellaiset tontinsaajat, jotka täyttävät asuntomessujen sisällölliset tavoitteet parhaiten ja pystyvät muutoinkin sitoutumaan messuhankkeen tavoitteisiin mm. aikataulun osalta.

f) Minkälaisiin sopimusehtoihin asuntomessutonteille valittujen rakentajien pitää sitoutua? Erityisesti kiinnostaa, mitä vaatimuksia Asuntomessu-organisaatiolla on näytteilleasettelulle ja median suhteen.

Käytännössä (ja todella tiivistetysti) rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla on hoitaa rakennustyöt valmiiksi määräaikaan mennessä (oletettavasti 25.5.2025). Lisäksi heidän vastuullaan on hankkia näytteilleasettaja kohteeseen. Näytteilleasettaja taas vastaa kohteen sisustamisesta ja messuaikaisesta esittelystä sekä näyttelymaksusta.

Messurakentamisen vaatimuksista kerrotaan monikantasopimuksessa ja konseptikäsikirjassa. Timo Koskisen esitys messurakentamisen periaatteista.

Luonnosversio Osuuskunta Suomen Asuntomessujen (SAM) valmistelemasta Asuntomessutapahtuman konseptikäsikirja ja näytteilleasettajamaksujen hinnasto löytyy SAM:n sähköisestä kansiosta. Pyydä salasana kansioon messutoimistosta: hartaanselanranta(at)ouka.fi

Messurakentamiseen liittyen voi myös olla yhteydessä Suomen Asuntomessuihin sähköpostitse messukohteet@asuntomessut.fi

g) Mitä tarkoitetaan käytännössä messutonteilta perittävällä taiderahalla ja mitä se kattaa?

Tontin saajat maksavat tontin kauppa- tai vuokrahinnan lisäksi taiderahaa, joka määräytyy asemakaavan pääkäyttötarkoituksen mukaisen rakennusoikeuden perusteella. Taiderahaa peritään AK-tonteilta 10 €/k-m2, AO-7, AKR- ja AP-tonteilta 5 €/k-m2 ja AO-tonteilta 2 €/k-m2. Taidemaksulla katetaan kaikki yleisten alueiden taiteen suunnittelusta ja toteuttamisesta aiheutuvat kulut sisältäen mm. taiteilijapalkkiot, materiaali- ja toteutuskuluja, taiteen koordinoinnin kuluja, insinöörisuunnittelun kuluja sekä teoshuoltoa. Oulun kaupunki maksaa oman vastaavan osuuden taidemaksusta.

h) Mitkä alueen tonteista soveltuvat useamman perheen ryhmärakentamisen hankkeisiin, joka koostuu erityyppisistä asunnoista, joilla on mahdollisesti yhteistiloja?

Ryhmärakennushankkeisiin on mahdollisuus hakea yhtä tonttia tai vaikkapa neljää vierekkäistä tonttia. Seuraavat tontit ovat hyviä vaihtoehtoja:

• Lehtokylä 45/1 (AP): rakennusoikeutta 500+t160. Kaksikerroksiset pientalot, suhteellisen vapaasti sijoitettuna tontille (kytkettynä, paritaloina, erillisinä). Katkoviiva esittää ohjeelliset rakennusten sijaintipaikat, joten rakennukset voi sijoitella vapaamminkin. Asemakaavassa on kuitenkin määräävä nuolimerkintä, joka pakottaa rakennuksen seinän kiinni rakennusalan rajaan/nurkkaan. Myös harja on määrätty Hietasaarenpuolella jatkuvaksi. -> haku yhteen tonttiin yhtenä ryhmänä.
• Lehtokylä, kortteli 46, tontin 1–4 (AO-7). Kaksikerroksiset pientalot, jotka sijaitsevat kukin omalla tontillaan. Yhteisen rakennuksen rakentaminen haasteellista, edellyttää sopimusmenettelyä/rasitteita tonttien omistajien kesken ja korttelisuunnitelmassa (kaikki neljä tonttia piha-alueineen suunniteltu) yhteiskäytön huomioonottamista. Näihin tontteihin haku erikseen jokaiselle tontille, haun yhteydessä maininta ryhmärakentamisesta ja tonttien varaamisesta koko ryhmän käyttöön.
• Vaakunakylä, kortteli 42, tontti 4 (AKR). Kaupunkipientalotontti, joka mahdollistaa 600m2 rakentamisen, asuntojen lukumäärää ei ole sidottu. Asunnot voivat sijaita päällekkäin tai omina kapeina osinaan (=rivitalo). Rakentaminen kolmeen kerrokseen, ei isoa piha-aluetta. Yhteistilat voivat sijaita jossain rakennuksen osassa, suunnittelijan huomioitava ääsyvaatimukset yhteistiloihin. Pysäköintipaikat osoitettu pysäköintilaitokseen. Korttelissa osallistuttava yhteispihan rakentamiseen.

i) Olivatko kortteli AO-7 tontit haettavissa yksittäin vai pitääkö niitä hakea monen tontin yhtenä kokonaisuutena?

Tontteja voi hakea sekä erikseen yksittäistä tonttia tai useampaa tonttia esimerkiksi ryhmärakentamisen tonteiksi.

j) Onko vuokrattaville yhtiömuotoisille tonteille rakennettaville taloille määritelty maksimimyyntihintaa?

Ei ole.

k) Voiko julkisivuissa olla nurkkalautoja?
Lautaverhoilluissa julkisivuissa voi nurkissa olla ns. nurkkalaudat, kun ne ovat julkisivun väriset. Nurkkalaudat suojaavat lautaverhoillun puujulkisivun nurkkaa ja ne voi sijoittaa julkisivuverhouksen tasoon tai julkisivuverhouksen päälle huomaamattomasti. Koristeelliset peitelistat ja nurkkalaudat eivät ole sallittuja.

Rakentamistapaohjeissa sanotaan: ”Verhouksen päälle kiinnitettäviä tai julkisivuväristä poikkeavia nurkka-, peite- tai ikkunanpielilautoja ei sallita.”

l) Mitä tarkoittaa kaavamerkintä alleviivattu I ½?
Alleviivattu I ½ tarkoittaa asemakaavassa määrättyä kerroslukua. Rakennuksen toiseen kerrokseen on osoitettava asuintilaa ja sinne johtavat portaat suunnitellaan normaalin portaan mitoituksen mukaisesti. Merkintä ei tarkoita, että toiseen kerrokseen on rakennettava puolet ensimmäisen kerroksen kerrosalasta (US = 250  mm), vaan riittää että siellä on asuintilaa esimerkiksi huoneen (7 m²) verran. Alle 1600 mm korkeaa tilaa ei lasketa kerrosalaan. Rakennuksen tulee olla hahmoltaan puolitoistakerroksinen eikä yksikerroksinen. Lehtokylän rakentamistapaohjeissa pienille tonteille korttelissa 47 on määrätty jyrkkä harjakatto, jonka kattokaltevuuden tulee olla vähintään 1:1,5 (s.6).  Linkki rakentamistapaohjeisiin

m) Mihin piharakennukset voi sijoittaa tontille?
Asemakaavassa on määritelty määräävä rakennusalan raja pistekatkoviivalla ja rakennusten ohjeellinen muoto ja sijainti katkoviivalla. Jokaisella tontilla tulee huomioida myös mahdolliset nuolimääräykset, joilla pakotetaan rakennus kiinni rakennusalan rajaan. Piharakennuksia eli talousrakennuksia voi sijoittaa vapaasti tontille huomioiden rakennusalalle. Talousrakennuksille on osoitettu oma rakennusoikeus. Rakennusalan rajan ylitys on aina poikkeama asemakaavasta ja sen tarkoituksenmukaisuus harkitaan tapauskohtaisesti. Pientalon palo-ohjeistuksen mukaisesti on silloin lisäksi huomioitava palo-osastointivaatimukset.

n) Voiko pihasauna olla puulämmitteinen?
Pihasauna voi olla puulämmitteinen. Pihasaunan sijoituksessa tulee huomioida paloturvallisuus ja riittävä etäisyys viereisistä tonteista.

o) Tontille 45/5 on osoitettu muurirakenne, mikä se on?
Tontin 45/5 reunaan on osoitettu sekä asemakaavassa että rakentamistapaohjeessa muurirakenne, joka on tontin puolella. Tontin haltijan tulee toteuttaa se katusuunnitelman ohjeen mukaisesti (kivikori 1m leveä, muurinkorko noin +3.30 (N2000)).  Huomioitavaa - Alueella on tulvariskin vuoksi määritelty lattiakorko tasoon +3.60 (N2000).

p) Mihin piharakennukset voi sijoittaa tontille?
Asemakaavassa on määritelty määräävä rakennusalan raja pistekatkoviivalla ja rakennusten ohjeellinen muoto ja sijainti katkoviivalla. Jokaisella tontilla tulee huomioida myös mahdolliset nuolimääräykset, joilla pakotetaan rakennus kiinni rakennusalan rajaan. Piharakennuksia eli talousrakennuksia voi sijoittaa vapaasti tontille huomioiden rakennusalalle. Talousrakennuksille on osoitettu oma rakennusoikeus. Rakennusalan rajan ylitys on aina poikkeama asemakaavasta ja sen tarkoituksenmukaisuus harkitaan tapauskohtaisesti. Pientalon palo-ohjeistuksen mukaisesti on silloin lisäksi huomioitava palo-osastointivaatimukset.

q) Onko TATE-suunnittelija (talotekninen suunnittelija) oltava mukana jo alkuvaiheessa? Infossa asiasta sai ristiriitaista tietoa.
Tontinhakuoppaan mukaan hakijan tulee nimetä pääsuunnittelija, rakennussuunnittelija ja vastaava talotekninen suunnittelija. Luonnossuunnitelmat laatii rakennussuunnittelija. Erillisiä taloteknisiä suunnitelmia ei vaadita, mutta tontinhakulomakkeessa kysytään taloteknisten järjestelmien kuvaus. Taloteknisillä ratkaisuilla voi olla vaikutusta valintaan. Suunnitelmien tulee tukea valittuja taloteknisiä ratkaisuja, esimerkiksi aurinkopaneelien sijoitus.

r) Onko vaativa-pätevyys ehdoton vaatimus rakennesuunnittelijalle, vai annetaanko myös nuorille tekijöille mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuden Oulun katukuvaan?

Asuntomessutonttien suunnittelijapätevyysvaatimus on hankkeen oletetun vaativuusluokan mukainen eli asuntomessualueella, kuten yleisestikin on ollut esim. Naantalissa, luokkaa vaativa. Asuntomessukohteissa hankkeet ovat korkeatasoisia, ainakin tavoite on yleisesti laadukas ja se edellyttää riittävää osaamista. 

Tämä edellyttää esim. rakennussuunnittelussa riittävää suunnitteluosaamista asuntosuunnittelussa, jota ei tavanomaisessa luokassa vaadita. Kun kyse on arkkitehtisuunnittelusta eli rakennussuunnittelusta, vaatimusluokka on vaativa suunnittelijoilta. Silloin koulutustason on oltava arkkitehti tai rakennusarkkitehti.

Vaativaan luokkaan sopivan koulutuksen omaava suunnittelija tarvitsee koulutuksen lisäksi 3 vuotta suunnittelukokemusta (vrt. YM asetus), jota löytyy nuorilta osaavilta suunnittelijoilta, ei toki vastavalmistuneilta. 

Rakennushankkeessa rakennesuunnittelijana toimivan tulee tuntea hyvin myös esim. Kuivaketju10 tai vs systeemi sekä hänellä tulee olla riittävä kokemus ja koulutus hankkeen vaativuusluokkaan nähden. Rakennesuunnittelu voi olla tasoltaan jopa ns tavanomainen tai poikkeuksellisen vaativa riippuen kohteesta, oletamme että hankkeet ovat vaativan luokan tasoisia. Suunnittelijan alempaa vaatimusluokkaa kuin oletettu vaativa ei voi vahvistaa etukäteen ilman tarkempaa tietoa hankkeesta, tontista, erityisvaatimuksista (suunnittelu ratkaisu, maaperän olosuhteet jne) tai itse hakijasta. Kelpoisuus arvioidaan asetuksen mukaan, samoin hankkeen erityissuunnittelun vaativuusluokka. Varmempaa on, että vastuullinen rakennesuunnittelijaa  on kelpoinen ja omaa riittävästi kokemusta eikä ole vastavalmistunut. Parina voi toimia vastavalmistunut, alle 3 vuotta työkokemusta tavanomaisista hankkeista omaava. 

Kuten aina, vaativuusluokka erityissuunnittelijoiden osalta arvioidaan tapauskohtaisesti. 

Pääsuunnittelijan vaativuusluokka on aina vaativimman suunnittelijaluokan mukainen, kuten asetuskin määrää. 

s) Suunnittelumääräykset  vaikuttavat tiukilta (asemakaava ja rakentamistapaohjeet), kuinka luovuutta ja arkkitehtonista ilmettä saadaan suunnitteluun?
Asemakaavassa on määritelty määräävä rakennusala (pistekatkoviiva) ja rakennuksen muoto ja sijoitus ohjeellisella katkoviivalla. Rakentamistapaohjeessa rakennuksen muodosta lukee: tulee toteuttaa ”pääosin suorakaiteen ja neliön tai L-muotoisina.” Tämä ei estä esittämästä  luovempiakin ratkaisuja, mutta silloin tulee pohtia tarkasti, mille tontille omaperäisemmän suunnitelman esittää. Hyvä valinta voisi olla tontti, jossa omaperäinenkin suunnitelma on edukseen. Yksittäistä tonttia haettaessa ei kannata valita esimerkiksi AO-7 tonteista sellaista, jossa rakennukset ovat kytkettynä tai lähellä toisiaan vaan vapaammat kädet antava tilava tontti.

t) Mitä tiloja talousrakennusneliöihin voi sisältyä?
Talousrakennuksen rakennusoikeuteen ei sisälly pääasiallisen käyttötarkoituksen (asumisen) mukaisia tiloja vaan ns. aputiloja, joita ovat esim. pihasauna (jos rakennuksessa on suihkutilat), varastotilat tai harrastetilat. 

u) Mikä on määräävää ja mikä on ohjetta?
Asemakaavamääräykset ovat aina määräyksiä. Rakentamistapaohje täydentää asemakaavan kaupunkikuvallisia tavoitteita.
Rakentamistapaohje on nimestään huolimatta tontinvuokraajaa tai -ostajaa sitova. Rakentamistapaohjeessa on sekä suosituksia tai määräyksiä (”tulee olla”). Rakentamistapaohjeet edesauttavat korkeatasoisen ja yhtenäisen alueen syntymistä. Jotta alue rakentuu yhtenäisesti, voidaan korttelikokouksissa vielä tarkentaa alueen ohjeistusta ja kaupunkikuvallista laatua sopimalla pienistä yksityiskohdista. Tavoitteena on aina hyvä rakennettu ympäristö.

v) Voiko yhdellä hakemuksella hakea koko korttelin tontteja?

Useita tontteja voi hakea samalla hakemuksella. Mahdolliset eroavaisuudet tonttien hakijatiedoissa tulee eritellä tarkasti. Hakemuksissa tulee myös eritellä tonttikohtaiset kustannuslaskelmat. Hakijan on oleellista kertoa myös prioriteettinsa ja toiveensa siitä tilanteessa, mikäli tontteja päädytään jakamaan useiden hakijoiden kesken, mm. haettavien tonttien ensisijaisuus. Jos yhdellä hakemuksella haetaan useita tontteja, lomakkeen mukana toimitettava tiivistelmä voi ylittää pyydetyn maksimipituuden.

x) Liitetäänkö messutonttien hakulomakkeeseen yksi vai usemapia liitteitä?

Liitteiden selostus on yksi pdf-liite (max. 20 sivua, tiedostokoko max. 20MB) ja luonnostasoiset suunnitelmat ja taloudelliset tiedot voi toimittaa erillisinä liitteinä.

 

 

Kullekin Hartaanselänrannan kolmesta kaava-alueesta - Hartaanranta, Vaakunakylä ja Lehtokylä - löytyy erilliset kaavakartat ja kaavaselostukset hankkeen projektikortilta. Tonttien rakennusoikeudet kerrosalaneliöinä löytyvät kaavakartoista ja tontteja pääsee tarkastelemaan tarkemmin kaavaselostukseen linkitetyistä tonttikartoista. Asuntomessujen tonttihakuopas ja muuta tonttihakuun liittyvää aineistoa on koottu verkkosivuille.

Sekä kerrostalotonttien että pientalotonttien luovuttaminen aloitetaan 2.1.2023. Kerrostalotonteille hakuaika on kuukauden ja pientalotonteille kaksi kuukautta. Tonttien luovuttamisessa on tavoitteena aikaansaada monimuotoinen alue mahdollistamalla erilaisia tonttien hallinta- ja luovutustapoja, kuten osuuskunta- ja asumisoikeusasumista. 

Tontinluovutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa on mukana kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden eri yksiköt ja rakennusvalvonta sekä Suomen asuntomessuosuuskunta. 

Asemakaavan suunnittelun yhteydessä on laadittu rakentajaa ja tontin haltijaa sitovat rakentamistapaohjeet, jotka täydentävät asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä. Erilliset rakentamistapaohjeet on laadittu Lehtokylälle, Vaakunakylälle, kelluville pientaloille sekä Hartaanrannalle. Ohjeet sisältävät pääasiassa kaupunkikuvaan ja rakentamisen laatutasoon liittyviä ohjeistuksia, jotka tarkentavat mm. talojen julkisivumateriaaleihin, sijoitteluun, arkkitehtuuriin sekä pihojen toteuttamiseen liittyviä periaatteita. Rakentamistapaohjeiden laatimisesta vastaa kaavoitus yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa, ja ne on julkaistu tontinluovutuksen yhteydessä marraskuussa 2022. Rakennuslautakunta hyväksyi rakentamistapaohjeet. Rakentamistapaohjeet löytyvät tonttihaun materiaaleista.

Asemakaavaehdotusvaiheessa Hartaanselänranta on jaettu kolmeen eri tyyppiseen kaava-alueeseen: Lehtokylään suunnitellaan pääosin 1-2-kerroksisia pientaloja. Vaakunakylässä kerrostalot ovat 3-4-kerroksisia ja niiden lisäksi suunnitteilla on toteuttaa rivitaloalue, pientaloja ja kelluvia asuntoja. Hartaanrannassa sijaitsee pääosin erikorkuisia kerrostaloja ja muutama kaksikerroksinen pientalo. 

Kaavamateriaali löytyy Hartaanselänrannan projektikortilta. Verkkosivuilta löytyy myös tonttihakuun liittyvää aineistoa, jossa on määritelty messukohteiden teemat, tavoitteet, tontinluovutusehdot ja suunnittelusuositukset. Asuntomessukohteet sijaitsevat pääosin Lehtokylässä ja Vaakunakylässä. Hartaanrannan puolelle tavoitellaan korjausrakentamisen kohteita sekä puukerrostaloa.

Alueelle soveltuvien palveluiden sisältöä on yleissuunnitteluvaiheessa mietitty alustavasti mahdollistamalla palvelutiloja erityisesti Varikon alueelle, melonta- ja suistokeskukseen sekä alueen vanhoihin rakennuksiin. Toiveena on saada alueelle mm. erilaista virkistystoimintaa, kahvila, ravintola ja päiväkoti. Myös vähittäistavarakaupan tarvetta alueelle on kartoitettu alustavasti palvelutarvekartoituksen avulla syksyllä 2020. 

Kaupunki ei todennäköisesti taloudellisesta syystä ryhdy alueelle suunniteltujen palvelutoimintojen (mm. melonta- ja suistokeskus) rakentajaksi vaan pyrkii mahdollisuuksien mukaan löytämään alueelle pienimuotoista yritystoimintaa. Myös järjestötoiminta alueella on toivottavaa. Suistokeskus ja melontakeskus tarjoavat mahdollisia tilavarauksia mm. private-public-partnership – tyyppisille hankkeille. Eri toimijoilta toivotaan aktiivista toimintaedellytysten selvittämistä ja yhteistyöverkostojen rakentamista. Alueen vanhoihin rakennuksiin tavoitellaan kulttuuri- ja liikuntapalveluita.

Hartaanselänrannan asemakaavan suunnittelun pääperiaatteena on ollut hyvän elämän rakentaminen ihmisille luontoarvoja säilyttäen ja yleiskaavassa osoitettua rakentamista toteuttaen. Osana alueen yleissuunnittelua on suunniteltu alueen sini- ja viherrakennetta sisältäen mm. viherrakentamisen periaatteet ja rantojen suunnitteluperiaatteet.

Lisäksi asemakaavan taustamateriaaliksi on 2018-2021 välisenä aikana laadittu useita luonto- ja maisemaselvityksiä sekä erillinen lepakko- ja muuttolinnustoselvitys. Selvitysten avulla on kartoitettu sekä suunnittelualueen että sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Rommakonselän luonnon, metsien, kasvien, eläinten ja linnuston ominaispiirteitä ja suojelutarpeita. Luontoselvitysten ohella alueelle on laadittu ympäristöteknisiä tutkimuksia, joiden avulla on arvioitu maaperän ja pohjaveden haitta-ainepitoisuuksia ja annettu tähän liittyviä toimintasuosituksia alueen suunnittelulle. Yleissuunnitelma ja laadittujen taustaselvitysten raportit ovat saatavilla Hartaanselänrannan projektikortilta.

Selvitysten ja muun saadun palautteen perusteella pyritään esimerkiksi säilyttämään metsäalueita ja linnustoltaan tärkeää rantapensaikkoa Hietasaaressa mahdollisimman paljon, säilyttämään ranta koskemattomana Lehtokylään sijoittuvan Oulujoen suiston Natura-alueella, huomioimaan alueen kasvistoa tontinrajauksissa, säilyttämään viherkäytävät mahdollisimman laajasti ja huomioimaan kukkakedot ja niityt suunnitelmassa.  Yleissuunnitelman vaikutuksia alueen luontoarvoihin on arvioitu Natura-arvioinnin ja asemakaavan luontovaikutusarviointien kautta. Natura-arvioinnin tavoitteena on asemakaavan vaikutusten arviointi erityisesti uhanalaisen lietetattaren elin- ja lisääntymisolosuhteisiin. 

Suunnitteluhankkeen aikana on tutkittu kaupungin omistuksessa olevien alueen rakennusten historiaa laatimalla rakennushistoriaselvitykset Varikon rakennuksista, Lundmanin huvilasta ja Uiton talosta.

Hietasaaressa sijaitsevassa Vaakunakylässä on tehty arkeologista tutkimusta ja kaivauksia.  Alue on kiinnostava tutkimuskohde, koska Vaakunakylässä on 1940-luvulla sijainnut saksalaisten varuskunnan majoitusalue, joka säilyi asutusalueena 1980-luvulle asti. Arkeologista tutkimusta on tehty syksyllä 2020 kartoittamalla arkistolähteitä, inventoimalla näkyvillä olevia rakenne- ja kuoppajäännöksiä sekä havainnollistamalla alueen kasvillisuutta hyöty- ja puutarhakasvien osalta. Tutkimuksia on jatkettu kesällä 2021 toteuttamalla arkeologisia kaivauksia, joiden tavoitteena on ollut tutkia ja dokumentoida arkeologisesti säilynyttä saksalaisten sotilasaluetta ja sitä seurannutta, sittemmin hävitettyä asuinaluetta ja sen asukkaiden käyttämää materiaalista kulttuuria. 

Ennen mahdollisen Hartaanselän ylittävän sillan rakentamista toteutetaan myös vedenalaisinventointi, jolla selvitetään, onko hankkeella vaikutusta vedenalaiseen kulttuuriperintöön.

Alueen historiallisia vahvuuksia (mm. huvilakulttuuri, tukinuitto, terva ja kalastus) pyritään kartoittamaan ja hyödyntämään maankäytön suunnittelun edetessä. Tähän liittyen on kerätty alueen nykyisten ja entisten asukkaiden kokemuksia ja muistoja tarinoiden muodossa. Alueen historiaa on huomioitu myös alueen nimistön suunnittelussa.

Tarve Hartaanselänrannan alueen nykyisten venetelapaikkojen säilyttämiselle ja lisäämiselle on tunnistettu ja lisäpaikkojen mahdollisuutta on suunniteltu Tukkisaarten ympärille. Hietasaaren puolelle on suunniteltu venelaitureita. Lisäksi alueelle on suunniteltu asukkaiden käytössä olevia yhteiskäyttöveneitä. 

Väliaikainen, korvaava säilytyspaikka Varikonrannan soutuveneille rakennetaan ennen nykyisten telapaikkojen mahdollista uusimista.

Hartaanselän ylittävä kevyen liikenteen silta on ollut mukana alueen suunnittelussa alusta lähtien mutta sen toteuttamisesta ja mahdollisesta toteuttamisaikataulusta ei ole päätetty. Sillan toteuttaminen riippuu kaupungin budjetista.

Sillan toteuttamisedellytyksiä on kuitenkin tutkittu osana alueen suunnittelua ja siltasuunnittelusta järjestettiin insinööritaitokilpailu 2021. Voittajatyö sekä kaksi kunniamainintaa julkaistiin ympäristötalolla järjestetyssä tilaisuudessa 18.11.2021. Tilaisuus lähetettiin suorana kaupungin YouTube-kanavalla. Lisätietoa kilpailusta, kilpailutöistä ja tuloksista.

Sillan toteutuminen on pitkä prosessi sisältäen mm. vesiluvan, rakennesuunnittelun ja rakennuttamisen kilpailutukset sekä varsinaisen sillan rakentamisen. Sillan merkitys nähdään tärkeänä virkistyskäytön (pyöräily ja lenkkeily) sekä alueen mahdollisten palvelujen (ml. päiväkoti) ja Varikon mahdollisen kulttuuri- ja liikuntatoiminnan saavutettavuuden näkökulmasta. Lisäksi sillan näyttävä ja tyylikäs toteutus voidaan nähdä alueen maamerkkinä ja identiteetin luojana. Suunnitelma on kuitenkin toteutettavissa myös ilman siltayhteyttä. 

Hartaanselänrannan yleissuunnitelmassa, asemakaavaluonnoksessa ja -ehdotuksessa on varattu paikkoja kelluville asunnoille. Osana jatkosuunnittelua syksyllä 2021 tutkittiin tarkemmin kelluvien asuntojen toteuttamisedellytyksiä alueella. Tällä tarkoitetaan mm. paikallisten tuuli-, virtaus- ja maaperäolosuhteiden soveltuvuutta kelluvien asuntojen rakentamiseen. Kelluvien asuntojen esiselvitysraportti.

Lisäksi kelluvien asuntojen kiinnostavuutta rakentamisen ja asumisen kohteina ja asumisen tarpeita Oulussa on selvitetty Oulun asuntomessutoimiston toteuttamalla kyselyllä taustatiedoksi hankkeen jatkosuunnittelua varten. Kysely toteutettiin elo-syyskuussa 2021 ja siihen saatiin määräajassa 203 vastausta. Kerromme kelluvista asunnoista ja kyselyn tuloksesta syyskuun 2021 uutiskirjeessämme.  Yhteenveto kyselyn vastauksista.

Joulu-tammikuussa 2022 nähtävillä olevassa Vaakunakylän asemakaavaehdotuksessa osoitettiin varauksia sekä kelluville pientaloille että kahdelle ns. rivitalolle (ks. myös Vaakunakylän asemakaavaselostus). Varaukset olivat kuitenkin ohjeellisia eli lopullinen ratkaisu voi poiketa tästä. Rakennustapaohjeessa määriteltiin, että kaikki toteutettavat talot voivat olla myös pientaloja. 

Keväällä 2022 toteutettavan ympäristö- ja kunnallistekniikan suunnittelun yhteydessä tehtiin tarkentavia luotauksia veden syvyydestä ja pohjan olosuhteista veneväylän siirtoa ja ympäristölupahakemusta varten. Suunnittelimme myös kelluvien talojen kunnallistekniikan toteuttamista siten, että se olisi rakentajille mahdollisimman helppoa. Kelluville pientaloille on laadittu erillinen rakentamistapaohje ja tarkentava tekninen ohje.

Kelluvien talojen tontit tulevat haettaviksi tammikuussa 2023. Luovutus toteutetaan yhteistyössä kaupungin maa- ja mittaus -yksikön kanssa. Yhdyskuntalautakunta tekee päätöksiä paikkojen luovuttamisesta (todennäköisesti 4/2023). Yhdyskuntalutakunnan päätöksen jälkeen talojen rakentajat pääsevät konkreettisesti suunnittelemaan hanketta.