Hartaanselänrannan alueelle sijoittuvien asuntomessujen rakentaminen toteutetaan vuositasolla seuraavalla aikataululla :

• 2021: Alkuvuodesta viimeistellään Hartaanselänrannan alueen yleissuunnitelma. Vuoden loppuun mennessä laaditaan suunnitelman pohjalta asemakaava sekä valmistellaan sen rinnalla asuntomessujen tontinluovutukseen liittyviä toimintatapoja ja  periaatteita, rakentamistapaohjeita ja valaistussuunnitelmaa.
• 2022: Vuoden aikana aloitetaan Hartaanselänrannan kunnallistekniikan rakentaminen sekä toteutetaan asuntomessualueen rajaus ja tontinluovutus alkaen kerrostalotonteista. Omakotitalotonttien luovutus toteutetaan loppuvuodesta.
• 2023-2024 toteutetaan kunnallistekniikan ja katujen rakentaminen. Asuntomessualueen korttelien rakentaminen etenee niin, että kerrostalojen rakentaminen aloitetaan 2023 ja pientalojen rakentaminen 2024.
• 2025: Oulun asuntomessuilla esitellään ensimmäinen osa Hartaanselänrannan alueen asemakaavan toteuttamisesta.

Aikataulu tarkentuu suunnittelun edetessä ja muutoksista tiedotetaan nettisivujen lisäksi Hartaanselänrannan sähköpostilistalla, johon voi liittyä yhteystiedot -välilehdellä.

Tavoitteena on, että kerrostalotonttien luovuttaminen alkaa asemakaavan valmistuttua alkuvuodesta 2022. Omakotitalotonttien luovuttaminen toteutetaan myöhemmin samana vuonna. Alueen kaavoituksessa huomioidaan erilaiset tonttien hallinta- ja luovutustavat, millä pyritään mahdollistamaan monimuotoista asumista esimerkiksi osuuskunta- ja asumisoikeusasumisen kautta.

Tontinluovutuksen yhteydessä on tarkoitus järjestää rakennusliikkeille tontinluovutuskilpailuja, joista tiedotetaan tarkemmin asemakaavan valmistuttua.

Tarkasta tontinluovutusaikataulusta ja tonttien luovutustavasta ei ole vielä tietoa. Tontinluovutusta aletaan suunnittelemaan tarkemmin sitten, kun asemakaavan laatiminen on loppusuoralla loppuvuodesta 2021. Tontinluovutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa on mukana kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden eri yksiköt ja rakennusvalvonta. 

Asemakaavan suunnittelun yhteydessä laaditaan rakentajaa ja tontin haltijaa sitovat rakentamistapaohjeet, jotka täydentävät asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä. Ohjeet sisältävät pääasiassa kaupunkikuvaan ja rakentamisen laatutasoon liittyviä ohjeistuksia, jotka tarkentavat mm. talojen julkisivumateriaaleihin, sijoitteluun, arkkitehtuuriin sekä pihojen toteuttamiseen liittyviä periaatteita. Rakentamistapaohjeiden laatimisesta vastaa kaavoitus yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa, ja ne julkaistaan tontinluovutuksen yhteydessä vuonna 2022. Rakennuslautakunta hyväksyy rakentamistapaohjeet.

Alueen asumismuotoja ei tässä vaiheessa vielä ole tarkasti suunniteltu, mutta tavoitteena on luoda alueille monimuotoisia ratkaisuja eri tyyppiseen asumiseen, kuten vuokra-, asumisoikeus- ja osuuskunta-asumiseen. Tavoitteena on myös huomioida eri ikäryhmien tarpeita, jotta alueesta tulisi houkutteleva paikka esimerkiksi lapsiperheille ja eläkeläisille.

Alueelle soveltuvien palveluiden sisältöä on yleissuunnitteluvaiheessa mietitty alustavasti mahdollistamalla palvelutiloja erityisesti Varikon alueelle, melonta- ja suistokeskukseen sekä alueen vanhoihin rakennuksiin. Toiveena on saada alueelle mm. erilaista virkistystoimintaa, kahvila, ravintola ja päiväkoti. Myös vähittäistavarakaupan tarvetta alueelle on kartoitettu alustavasti palvelutarvekartoituksen avulla syksyllä 2020. Hartaanselänrannan palveluiden sisältöä ja toiminnan järjestämisen muotoja tarkastellaan tarkemmin asemakaavan laatimisen ja tontinluovutuksen suunnittelun yhteydessä.

Kaupunki ei todennäköisesti taloudellisista syistä ryhdy alueelle suunniteltujen palvelutoimintojen (mm. melonta- ja suistokeskus) rakentajaksi vaan pyrkii mahdollisuuksien mukaan löytämään alueelle pienimuotoista yritystoimintaa. Myös järjestötoiminta alueella on toivottavaa. Suistokeskus ja melontakeskus tarjoavat mahdollisia tilavarauksia mm. private-public-partnership – tyyppisille hankkeille. Eri toimijoilta toivotaan aktiivista toimintaedellytysten selvittämistä ja yhteistyöverkostojen rakentamista.

Hartaanselänrannan asemakaavan suunnittelun pääperiaatteena on ollut hyvän elämän rakentaminen ihmisille luontoarvoja säilyttäen ja yleiskaavassa osoitettua rakentamista toteuttaen. Osana alueen yleissuunnittelua on suunniteltu alueen sini- ja viherrakennetta sisältäen mm. viherrakentamisen periaatteet ja rantojen suunnitteluperiaatteet.

Lisäksi asemakaavan taustamateriaaliksi on 2018-2020 välisenä aikana laadittu useita luonto- ja maisemaselvityksiä sekä erillinen lepakko- ja muuttolinnustoselvitys. Selvitysten avulla on kartoitettu sekä suunnittelualueen että sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Rommakonselän luonnon, metsien, kasvien, eläinten ja linnuston ominaispiirteitä ja suojelutarpeita. Luontoselvitysten ohella alueelle on laadittu ympäristöteknisiä tutkimuksia, joiden avulla on arvioitu maaperän ja pohjaveden haitta-ainepitoisuuksia ja annettu tähän liittyviä toimintasuosituksia alueen suunnittelulle. Yleissuunnitelma ja laadittujen taustaselvitysten raportit ovat saatavilla Hartaanselänrannan projektikortilta.

Selvitysten ja muun saadun palautteen perusteella pyritään esimerkiksi säilyttämään metsäalueita ja linnustoltaan tärkeää rantapensaikkoa Hietasaaressa mahdollisimman paljon, säilyttämään ranta koskemattomana Lehtokylään sijoittuvan Oulujoen suiston Natura-alueella, huomioimaan alueen kasvistoa tontinrajauksissa, säilyttämään viherkäytävät mahdollisimman laajasti ja huomioimaan kukkakedot ja niityt suunnitelmassa.  Yleissuunnitelman vaikutuksia alueen luontoarvoihin tullaan arvioimaan Natura-arvioinnin ja asemakaavan luontovaikutusarviointien kautta. Natura-arvioinnin tavoitteena on asemakaavan vaikutusten arviointi erityisesti uhanalaisen lietetattaren elin- ja lisääntymisolosuhteisiin. 

Suunnitteluhankkeen aikana on tutkittu kaupungin omistuksessa olevien alueen rakennusten historiaa laatimalla rakennushistoriaselvitykset Varikon rakennuksista, Lundmanin huvilasta ja Uiton talosta.

Hietasaaressa sijaitsevassa Vaakunakylässä on tehty arkeologista tutkimusta syksyllä 2020.  Alue on kiinnostava tutkimuskohde, koska Vaakunakylässä on 1940-luvulla sijainnut saksalaisten varuskunnan majoitusalue, joka säilyi asutusalueena 1980-luvulle asti. Arkeologista tutkimusta on tehty kartoittamalla arkistolähteitä, inventoimalla näkyvillä olevia rakenne- ja kuoppajäännöksiä sekä havainnollistamalla alueen kasvillisuutta hyöty- ja puutarhakasvien osalta. Arkeologisia tutkimuksia pyritään jatkamaan vuoden 2021 aikana ennen alueen kunnallistekniikan rakentamisen aloittamista.

Ennen mahdollisen Hartaanselän ylittävän sillan rakentamista toteutetaan myös vedenalaisinventointi, jolla selvitetään, onko hankkeella vaikutusta vedenalaiseen kulttuuriperintöön.

Alueen historiallisia vahvuuksia (mm. huvilakulttuuri, tukinuitto, terva ja kalastus) pyritään kartoittamaan ja hyödyntämään maankäytön suunnittelun edetessä mm. matkailun näkökulmasta. Tähän liittyen on suunnitteilla kerätä alueen nykyisten ja entisten asukkaiden kokemuksia ja muistoja tarinoiden muodossa. Alueen historiaa on huomioitu myös alueen nimistön suunnittelussa.

Tarve Hartaanselänrannan alueen nykyisten venetelapaikkojen säilyttämiselle ja lisäämiselle on tunnistettu ja lisäpaikkojen mahdollisuutta on suunniteltu Tukkisaarten ympärille. Hietasaaren puolelle on suunniteltu venelaitureita. Lisäksi alueelle on suunniteltu asukkaiden käytössä olevia yhteiskäyttöveneitä. Suunnitelmien toteuttamisen edellytyksiä tutkitaan tarkemmin asemakaavan laatimisen yhteydessä 2021.

Väliaikainen, korvaava säilytyspaikka Varikonrannan soutuveneille rakennetaan ennen nykyisten telapaikkojen mahdollista uusimista.

Hartaanselän ylittävä kevyen liikenteen silta on ollut mukana alueen suunnittelussa alusta lähtien mutta sen toteuttamisesta ja mahdollisesta toteuttamisaikataulusta ei ole päätetty. Sillan toteuttaminen riippuu kaupungin budjetista.

Sillan toteuttamisedellytyksiä on kuitenkin tutkittu osana alueen suunnittelua ja siltasuunnittelusta järjestetään insinööritaitokilpailu 2021. Sillan toteutuminen on pitkä prosessi sisältäen mm. vesiluvan, rakennesuunnittelun ja rakennuttamisen kilpailutukset sekä varsinaisen sillan rakentamisen. Sillan merkitys nähdään tärkeänä virkistyskäytön (pyöräily ja lenkkeily) sekä alueen mahdollisten palvelujen (ml. päiväkoti) ja Varikon mahdollisen kulttuuri- ja liikuntatoiminnan saavutettavuuden näkökulmasta. Lisäksi sillan näyttävä ja tyylikäs toteutus voidaan nähdä alueen maamerkkinä ja identiteetin luojana. Suunnitelma on kuitenkin toteutettavissa myös ilman siltayhteyttä.