Ajankohtaista

< Takaisin

Datan hyödyntäminen tuo säästöjä

Toimijoista riippumaton ja avoin IoT-alusta tuo uutta tehoa datan hyödyntämiseen kiinteistöjen huollossa ja ylläpidossa. Jotta eri järjestelmien keräämä data saadaan keskustelemaan keskenään, tarvitaan testausta, kokeiluja ja oululaista mittausosaamista. Oulussa avoimen IoT-alustan pilotteja toteutetaan muun muassa julkisissa kiinteistöissä, kuten kouluissa ja päiväkodeissa, ja samalla saadaan  arvokasta tietoa datan keräämisestä ja hyödyntämisestä.


Tulevaisuuden älykkäissä kaupungeissa palvelut ovat sähköisiä ja perustuvat langattomaan tiedonsiirtoon. Tietoa on tarkoitus hyödyntää tehokkaasti. Toistaiseksi yksi esineiden internetin eli IoT-ratkaisujen ongelma on järjestelmien yhteensopimattomuus. Oulussa ja Tampereella toteutettu 6Aika CityIoT -hanke syntyi tarpeesta kehittää ratkaisuja, jotta data saadaan eri tietojärjestelmien ”siiloista” hyötykäyttöön.

Oulussa yritysten kanssa testatut palvelut keskittyivät rakennusten kunnossapidon ja elinkaaren hallinnan parantamiseen. Kun kiinteistöjen huoltotarpeita suunnitellaan, kaikesta mahdollisesta rakennusten kuntoon liittyvästä tiedosta on hyötyä. Ongelma ei ole siinä, etteikö dataa kerättäisi tarpeeksi, vaan siinä, ettei sitä aina kyetä hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla.

– Automaatiojärjestelmän toimittaja on tyypillisesti linjannut, miten kerättyä dataa käsitellään ja millaisia graafeja siitä piirretään. Jos asiakas haluaa käyttää dataa laajemmin, on keskusteltava muutostarpeista järjestelmätoimittajan kanssa. Myös ei-standardit järjestelmien rajapinnat ovat ongelmallisia, kertoo Oulun yliopistolla CityIoT-hanketta vetänyt Pirjo Rousu.

Esimerkiksi Oulun kaupungin kiinteistöhuolto ylläpitää ja huoltaa satoja kiinteistöjä. Kun lähes joka kiinteistössä on oma automaatiojärjestelmänsä, pelkästään järjestelmiin perehtymiseen kuluu paljon aikaa.

 

Hyötyjä sekä kaupungille että yrityksille
 

CityIoT-hankkeen päätavoitteen voi tiivistää yhteen sanaan: toimijariippumattomuus. Se tarkoittaa tilannetta, jossa kaikki kiinteistöistä kerättävä data saadaan kaupungille itselleen haltuun ja sen jälkeen vielä muotoon, jossa kaikki data keskustelee keskenään.

Tavoite myös toteutui, ja syntyi toimijoista riippumaton ja avoin IoT-alusta. Samanlaista alustaa voivat mitkä tahansa yritykset, kaupungit tai vaikkapa korkeakoulut jatkossa hyödyntää.

Kaupungeille hyödyt avoimen IoT-alustan käytöstä ovat ilmeiset: kaupungit voivat aidosti kilpailuttaa tietojärjestelmähankinnat lukkiutumatta yksittäiseen toimittajaan. Toisaalta avoin IoT-alusta parantaa erityisesti pienten yritysten mahdollisuutta tarjota innovatiivisia uusia palveluita kaupungeille. 

Jotta tavoite saatiin toteutumaan, tarvittiin suuri määrä testausta ja kokeiluja, joiden pohjalta löydettiin toimivia ratkaisuja kiinteistöjen huoltotarpeiden seurantaan ja kehittämiseen. Oulussa testattiin niin kutsutun Nopeiden Kokeilujen -mallin avulla esimerkiksi sisäilman hiilidioksidipitoisuuksia, lämpötilaa, ilmanpainetta ja kosteutta sekä kattojen lumikuormia, kiinteistön vedenkulutusta, käyttäjämääriä, palaneiden polttimoiden määriä ja ilmanpaine-eroja.

CityIoT:ssa toimivaksi todettiin työnjako, jossa Oulun yliopisto koordinoi yritysten ja hankkeen välistä yhteistyötä ja Oulun kaupunki organisoi ja toteutti pilottikohteissa tarvittavat valmistelut ja asennukset. Oulun ammattikorkeakoulu validoi pilottien tuloksia ja kelpoisuutta kaupunkien näkökulmasta sekä kartoitti yhdessä yritysten kanssa liiketoimintamahdollisuuksia. 

Yritykset kokeilivat tuotteitaan aidoissa ympäristöissä ja saivat palautetta todellisilta loppukäyttäjiltä. Yrityksiltä saatu palaute piloteista oli positiivista, Nopeat Kokeilut –malli toimi ja kaupungin kohteet soveltuivat hyvin tutkimus- ja kehitysympäristöiksi.

 

Testausta aidossa ympäristössä
 

Oululainen IoT-palveluyritys ioLiving toteutti kokeilussaan paine-erojen seurantaa. Yrityksen ja Oulun kaupungin intressit kohtasivat, kun kaupungilla oli tarve ymmärtää rakennusten paine-eroja paremmin ja ioLivingiä kiinnosti kehittää laitetta, jolla paine-eroja pystyisi reaaliaikaisesti mittaamaan.

– Paine-erojen mittaaminen on tärkeää, koska esimerkiksi korjausrakentamisessa pitää varmistaa, ettei pöly pääse siirtymään saman rakennuksen sisällä paikasta toiseen, ioLivingin toimitusjohtaja Matti Verkasalo sanoo.Verkasalo on tyytyväinen siihen, että he pääsivät testaamaan ja kehittämään tuotetta aidoissa ympäristöissä Haapalehdon ja Pöllönkankaan sekä Pikku-Iikan päiväkodeissa.

– Kiinteistön käyttäjän näkökulmasta projekti sujui vaivattomasti. On hyvä saada tietoa siitä, missä vaiheessa elinkaarta päiväkotimme rakennus on, Pikku-Iikan päiväkodin johtaja Helinä Pykäläaho toteaa.

IoLivingillä on vuosien kokemus monenlaisesta mittaamisesta. Paine-erojen mittaaminen merkitsi kuitenkin uudenlaista haastetta, sillä mittaustuloksia täytyi saada huomattavasti tiheämpään tahtiin kuin aiemmin. Siinä missä betonin kuivumista odotellessa riittää, että mittaustuloksia otetaan parinkymmenen minuutin välein, nyt tuloksia tarvittiin 15 sekunnin frekvenssillä.

– Teknisesti huomasimme, että paine-erojen tiheä mittaaminen vei aluksi langattoman radiokanavan tukkoon. Pystyimme kuitenkin kehittämään siihen korjaavan toimenpiteen, Verkasalo toteaa.

–  Kyllä tämä oli hirveän hyvä meidän tyyppiselle pienelle firmalle, että pääsimme meille uuteen ympäristöön ja yleensäkin todelliseen kenttäympäristöön testaamaan.

 

Data-altaita käyttöön
 

Kaupungin näkökulmasta on tärkeää, että datan keräämiseen liittyvät oikeudet ja sopimukset huolehditaan kuntoon ennen kuin palveluita otetaan käyttöön.

– Tämä hanke on osoittanut konkreettisesti, että kun kaupungit ottavat IoT-ratkaisuja käyttöön, niiden täytyy olla kaukaa viisaita. Jo hankintavaiheessa pitää huolehtia, että kaupungilla on mahdollista ottaa keräämästään datasta täysi hyöty irti, Rousu sanoo.

Oulun kaupungilla CityIoT-hankkeen projektipäällikkönä työskennelleen Jani Nousiaisen mukaan toteutettujen kokeilujen perusteella Oulun Digin kanssa on otettu käyttöön samantyyppinen data-allas, joka CityIot-hankkeessa syntyi. 

Nousiaisen mukaan datan avoin saatavuus vaikuttaa energiankulutukseen jo itsessään.

– Sillä että saadaan käyttäjille energiatieto näkyviin, on vaikutusta. Käyttäjät seuraavat energian kulutustaan ja pyrkivät sitä kautta vaikuttamaan siihen, sanoo Nousiainen.

Hyötyä oli myös siitä, että Tampere oli mukana jakamassa omia kokemuksiaan.

– Tampereella keskityttiin enemmän kaupunki-infraan, esimerkiksi puistoalueisiin ja liikenteeseen. Saimme varmasti molemmat monipuolisia kokemuksia, ja pääsimme vertailemaan toimintatapojamme, Nousiainen toteaa. 

Toiminta jatkuu Oulun kaupungilla muun muassa Kaukovainion koululla, jolle ollaan rakentamassa hankkeessakin kokeillun tyylistä digitaalista kaksosta. Se on rakennuksen digitaalinen vastine, jonka avulla voi hallita, muuttaa ja jakaa rakennukseen liittyvää tietoa.

– Yhden alustan kautta saadaan tietoa kiinteistön energiankulutuksesta ja jatkossa myös kohteeseen asennettavista aurinkopaneeleista, kertoo Jani Nousiainen.

Oulussa ja Tampereella yhteensä noin 160 yrityksen osallistuminen hankkeeseen vahvisti kaupunkien digivalmiuksien kehittämisen kiinnostavuuden ja ajankohtaisuuden. Hankkeessa toteutettiin yli 40 pilottia. Useat yritykset raportoivat hankkeen myötä kehittävänsä uuden tuotteen markkinoille ja start-up yritykset vahvistivat valmiuksiaan uusien tuotteiden kehittämiseen.
 

Oulussa ja Tampereella toteutettu Tulevaisuuden toimijariippumaton dataintegraatioalusta - CityIoT -hanke on osa 6Aika-strategiaa. Hankkeen rahoittajina ovat toimineet Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Uudenmaan liitto sekä hankkeeseen osallistuneet kaupungit.

 

Lisätietoja:
6Aika-kaupunkikoordinaattori Soile Jokinen
BusinessOulu
puh. 050 322 2974
soile.jokinen(at)businessoulu.com

 

CityIoT-hankkeen projektipäällikkö Pirjo Rousu ja ioLivingin toimitusjohtaja Matti Verkasalo.

Jakolinkki