Liikuntasuositukset

Stressi ja mielen hallinta

Liiallinen tai liian vähäinen ärsykkeiden määrä voi aiheuttaa stressiä. Stressireaktiolle voi herkistää myös pelko ja jännitys, epävarmuus tulevaisuudesta, ongelmalliset ihmissuhteet, sairaudet ja lääkeaineet sekä suuret elämänmuutokset. Myös virikkeiden puute ja tarpeettomuuden sekä riittämättömyyden tunne voivat altistaa stressille. Epäterveelliset elämäntavat ja huono kunto laskevat kynnystä entistä alemmas, jolloin vähäinenkin paine voi aiheuttaa voimakkaan jännitysvasteen. Liikunta ennaltaehkäisee ja laukaisee stressiä.

Stressin vähentäminen

Monella meistä on tapana kerätä stressiä elämäämme.Asioiden viime tinkaan jättäminen, huono valmistautuminen ja liian tiukat aikataulut nostavat stressikäyrää, lisäävät huolimattomuutta, unohtelua sekä aiheuttavat turhaa painetta ja kiirettä.

Suunnittelemalla aikataulunsa niin työn, vapaa-ajan kuin lomienkin osalta jo hyvissä ajoin, voi välttää stressiä aiheuttavat päällekkäisvaraukset, myöhästymiset ja organisointiongelmat. Sopiva rutiini ja aikatauluttaminen helpottaa muistamista sekä ajankäyttöä, kunhan se mahdollistaa joustamisen sekä riittävän vaihtelun. Opettele myös sanomaan EI,sillä liian kiivas aikataulu ja virikepaljous ei anna aikaa luovuudelle eikä uuden oppimiselle.

Rentoutumisharjoituksia

Rentoutusharjoitusten päätavoite on normaalin rentoutuneisuuden oppiminen ja kehon sekä mielen palauttaminen "lepotilaan", jolloin stressioireet lieventyvät, vireys sekä energisyys lisääntyy ja jännityskierre katkeaa. Rentousharjoituksia voidaan käyttää myös erilaisissa kriisi- ja kilpailutilanteissa. Säännöllisen harjoittelun avulla rento ja vapautunut olotila voidaan saavuttaa nopeammin ja vaikeammissakin olosuhteissa.

Rentoutumisharjoituksissa käytetään usein myös ihmisen omia mielikuvia luomaan miellyttävä rentoutuneisuuden tila. Rentoutuneessa tilassa myös alitajunta pääsee työskentelemään luovasti ja tiedostamattoman mielen voimavarat saadaan käyttöön. Mielikuvarentousharjoitukset sopivat hyvin kokeneemmalle rentoutujalle, sillä ne vaativat parempaa keskittymistä, rauhoittumista ja eläytymistä tilanteeseen.

Rennon keskittyneisyyden tila voidaan saavuttaa kuuntelemalla rauhallista musiikkia. Mieleinen ja rauhallisrytminen musiikki vaikuttaa rentousharjoitusten lailla sympaattisen hermoston toimintaa hidastaen, jolloin sydämen lyöntitiheys hidastuu, hengitysrytmi rauhoittuu, lihasjännitys laukeaa ja keho sekä mieli rentoutuvat.

Musiikki ja rentoutuminen vaikuttavat myös aivojen sähköiseen toimintaan ns. alfa- ja theeta-aaltoja tuottavasti, jolloin rentous ja tyyneys lisääntyvät, mutta aistitoiminta pysyy edelleen valppaana ja vireänä. Jos musiikin kuuntelu ei tunnu luontevalta vaihtoehdolta, voit korvata sen liikunnalla tai rentoutusharjoituksilla.