Usein kysyttyä viheralueiden kunnossapidosta

Kaupungin puolella oleva puu varjostaa ja sotkee. Voiko kaupunki kaataa sen tai saanko kaataa sen itse?

• Asukkaat eivät saa kaataa kaupungin puustoa itse, vaan päätöksen kaatamisesta tai säilyttämisestä tekee aina kaupungin työntekijä. Mahdolliset puunkaadot toteuttaa kunnossapidosta vastaava alueurakoitsija.
• Puistopuiden kaatotoiveita katselmoidaan palautekierroksilla keväällä ja syksyllä. Katselmuksessa kiinnitetään  huomiota puun kuntoon, puuston tiheyteen ja onko puusta haittaa rakenteille.
• Varjostaminen, sotkeminen tai aurinkopaneelien asentaminen ei ole riittävä peruste terveen puun kaatamiselle. Erityisesti pitkäikäisiä puita, kuten mäntyjä, halutaan maisemassa säästää.
• Puunkaatotoiveen voi lähettää Oulun palautepalveluun.
• Usein kiireettömät yksittäispuiden kaadot tehdään isommissa erissä kustannussyistä.
• Puunkaatotoive otetaan tarkasteluun jos pihan rakenteet ja kasvillisuus ovat tontin puolella. 
• Taloyhtiön läheisyydestä puita ei kaadeta yksittäisen asukkaan toiveen perusteella. Taloyhtiön hallituksen tulee käsitellä toive kokouksessaan ja liittää ote pöytäkirjasta palautteeseen tai lähettää sähköposti palaute.puistot@ouka.fi  Puut ovat asukkaille monin tavoin tärkeitä elinympäristöissä. Pyrimme varmistamaan että asukkaita on kuultu kaatotoiveita tehdessä ja että asukkaat ovat asiassa yksimielisiä.

Kaupunki on poistanut tontin vierestä puun. Poistaako kaupunki myös kannon?

• Kun puu on rakennetulla viheralueella, myös kanto jyrsitään ja nurmi korjataan. Metsästä kantoja ei poisteta, mutta metsän laidasta voidaan poistaa talvikunnossapitoa haittaava kanto.

Kaupunki kaatoi tontin vierestä puun. Saanko ottaa sen polttopuuksi?

• Runkoja ei myydä eikä anneta polttopuuksi. Puut menevät kaupungin omaan käyttöön. Joskus kaadettuja puita voidaan jättää maatumaan maapuiksi.

Tontillamme kasvaa haittaavia / huonokun­toisia puita. Voinko kaataa ne itse tai saako niille kaatoapua kaupungilta?

• Asemakaava-alueella tarvitaan maisematyölupa tonttipuiden kaatoon rakennusvalvonta-viranomaiselta (maankäyttö- ja rakennuslaki). Tietoa tonttipuiden kaadosta täällä. 
  • Kaatoluvan saatuaan asukas voi kaataa puun itse tai kaadattaa sen omalla kustannuksellaan. Kaatoa voi tiedustella myös kunnossapidon alueurakoitsijoilta.

Naapurin puusto häiritsee. Voiko kaupunki pyytää naapuriani kaatamaan puun tai poistamaan häiritsevän oksan?

• Emme voi puuttua naapurien välisiin kiistoihin. Asiassa kannattaa edetä naapurin kanssa asiallisesti keskustellen. Naapuruussuhdelain mukaan naapuri saa poistaa toisen naapurin alueelta omalle tontille kasvavia juuria ja oksia vain, jos hän pystyy osoittamaan, että niistä on aiheutunut konkreettista haittaa, eikä omistaja ole poistanut niitä kohtuullisessa ajassa pyynnöistä huolimatta.

Miksi kaupun­gintalon ympäristöä hoidetaan joka päivä, mutta minun asuinalueellani käydään vain silloin tällöin?

• Oulussa viheralueet on luokitettu valtakunnallisen kunnossapitoluokituksen (RAMS) mukaan. Kaupungintalon puisto on kunnossapitoluokaltaan rakennettu arvoviheralue R1. Puisto on edustuspuisto, joka on arvokas osa oululaista kulttuuriperintöä. Keskusta-alueen puistot vaativat intensiivistä kunnossapitoa voimakkaan käytön ja kulutuksen takia sekä kaupunkikuvallisista syistä. 
• Kunnossapitoluokan valintaan vaikuttavat mm. alueen käyttötarkoitus ja asema kaupunkikuvassa. Taajamassa puistot ovat pääosin rakennettuja viheralueita (R). Näitä ovat 
  • toimintaviheralueet R2; leikkiin ja liikuntaan varatut viheralueet sekä koira-aitaukset
  • käyttöviheralueet R3; oleskeluun, viihtymiseen ja virkistäytymiseen tarkoitetut viheralueet
  • suoja- ja vaihettumisviheralueet R4
• Myös asuma-alueilla rakennetut viheralueet ovat säännöllisen kunnossapidon piirissä. Asuntokatujen nurmikaistojen hoito kuuluu tontin omistajalle tai -haltijalle (kunnossa- ja puhtaanapitolaki). Lisätietoa kunnossapidon vastuista on täällä. Kunnossapitoluokitus on nähtävissä karttatiellä.

Miksi kaupunki ei enää hoida kadun ja tontin välistä nurmikaistaa, vaikka se ennen hoidettiin?

• Asuntokaduilla tontteihin rajoittuvat viheralueet kuuluvat tontinomistajan tai -haltijan hoitovastuulle 3 m:n leveydeltä tonttirajasta (kunnossa- ja puhtaanapitolaki). 
• Yli 3 m menevästä osuudesta sekä kaupungin omistamien puisto- ja metsäalueiden kohdilla asuntokadun viherkaistan kunnossapitää alueurakoitsija. Asuntokatujen puiden ja pensaiden hoito kuuluu aina alueurakoitsijalle.
• kun uusia asuma-alueiden katuvihreitä valmistuu, rakennusurakoitsija hoitaa niitä takuutyönä kahden vuoden ajan. Sitten alueet siirtyvät normaaliin kunnossapitoon alueurakan piiriin.

En ole tyytyväinen kaupungin tarjoamaan vihera­lueiden hoidon tasoon. Voinko itse hoitaa tonttini viereistä aluetta?

• Asukkaat voivat leikata puistonurmikkoa ja pitää sitä puhtaana.
• Rakenteiden ja istutusten tekeminen sekä tavaroiden säilyttäminen oman tontin ulkopuolella on kiellettyä.
• Viheralueista osa on niittyjä, jotka niitetään kerran tai kaksi kasvukaudessa. Alueet ovat tärkeitä kaupunkiluonnon monimuotoisuuden vaalijoita. Asukkaat voivat kuitenkin pitää pensaitten ja aitojen aluset kaupungin puoleltakin siistinä.

Olen haravoinut kaupungin puolelta lehtiä. Voiko kaupunki hakea kasan pois?

• tontinomistajan/-haltijan velvollisuus on pitää katu puhtaana tontin rajasta kadun keskiviivaan saakka (kunnossa- ja puhtaanapitolaki). 
• Kadun puhtaanapitoon kuuluu myös viherkaistan ja ojan puhtaanpito, nurmen leikkaus 3 metrin etäisyyteen tonttirajasta sekä roskan/kasvijätteen poisvienti. Kunnossapitäjä harjaa asuntokatujen viherkaistat 1 metrin leveydeltä asfaltin reunasta neljän vuoden välein.
• Puistojen omatoimisesta haravoinnista ja kasojen poisviennistä kannattaa keskustella suoraan alueen kunnossapitäjän kanssa ennen töihin ryhtymistä.
  
  Urakoitsijoiden yhteystiedot

Puun/pensaan oksat kasvavat liiken­nevalon tai -merkin eteen. Voiko kaupunki poistaa sen?

• Haitallisista oksista ja näkemäesteistä on syytä ilmoittaa Oulun kaupungin palautepalveluun

Roska-astioita ei ole riittävästi. Miksi kaupunki ei lisää niitä?

• Oulun viheralueilla on lähes 2 500 roska-astiaa. Riittävyyttä tarkastellaan aina tämän tästä, kun palautetta tulee.
• Roska-astioiden sijoittelun avuksi on Oulussa tehty sijoitteluohje. Roska-astioita sijoitetaan leikkipuistojen ja muitten toiminnallisten puistojen lisäksi rakennetuille katu- ja viheralueille väylien risteyksiin. Roska-astioita ei asenneta omakotitonttien puhtaanapitovastuulle kuuluville alueille eikä penkkien välittömään läheisyyteen. 

Koiraros­kiksia on liian harvassa. Saisiko niitä lisää?

• Oulussa ei ole erillisiä koiraroskiksia, vaan jätöksiä voi laittaa kaikkiin roska-astioihin. Lisäksi moneen omakotitalon ja taloyhtiön roska-astiaan saa tipauttaa siististi pussitetun koiranjätöksen. Tästä luvasta on roska-astiassa merkkinä vihreä koiratarra.

Roska-astiat ovat täynnä. Miksei niitä tyhjennetä?

• Kunnossapitäjä tyhjentää roska-astiat kesäkaudella vähintään kerran viikossa ja talvikaudella 1-2 vk välein ennen niiden ylitäyttöä. Jos roska-astia on jostain syystä jäänyt tyhjentämättä, kannattaa asiasta antaa palautetta Oulun kaupungin palautepalveluun

Koirat kakatetaan meidän portinpieleen. Voiko siihen saada koiran­kiel­to­kyltin?

• Järjestyslaki velvoittaa keräämään koiranjätökset taajamien hoidetuilla alueilla. Koirankieltokylttejä laitetaan ainoastaan leikkipaikoille. Jos jokainen  kylttipyyntö toteutettaisiin, tulisi kaupungista kylttiviidakko.

Miksei kaupunki peri koiraveroa, jotta puhtaa­na­pitoon saataisiin enemmän rahaa ja lisää koira-aitauksia?

• Koiraveron periminen on kunnille vapaaehtoista. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut ei voi päättää koiraveron perimisestä, vaan siitä päättää kaupunginvaltuusto. Oulussa luovuttiin koiraverosta 1990-luvulla, kun koiraveron perimisen katsottiin vievän kaiken siitä kertyvän tuoton. Koiraverorekisteriin ilmoitettujen koirien määrä on yleensä todellista määrää paljon pienempi ja valvonta kallista.

Koira-aitauksen pinta on epätasainen ja vahingollinen koiralleni/pintama­te­riaali sotkee koirani turkin.

• Koira-aitauksissa on erilaisia pintamateriaaleja; nurmi-, hake- ja sorapinta tai pelto-/metsäpohja. Metsänpohja on epätasainen ja siellä voi olla kantoja tai koirien kaivamia kuoppia. Epätasaisella alustalla puustoisella alueella koira kuitenkin käyttää monipuolisesti kaikkia lihaksiaan. Tällainen alue on myös useimmille koiraroduille virikkeellisempi.

Miksi koira-aitausta ei ole jaettu isoille ja pienille koirille? Siellä ei ole valoja ja aita on liian matala.

• Vanhoja aitauksia peruskorjataan vuosittain. Peruskorjauksen yhteydessä rakennetaan pienten ja isojen koirien puolet, valaistus ja asennetaan korkeampi aita.  
  
  Koira-aitaukset 

Milloin asuina­lu­eellemme rakennetaan koira-aitaus? Missä sijaitsevat Oulun koira-aitaukset?

• Koira-aitauksia ja koirapuistoja kunnostetaan ja uusia rakennetaan Koirapalvelujen kehittämissuunnitelma 2014–2039 mukaan. Suunnitelmasta löytyvät jo olevat koira-aitaukset ja suunnitellut uudet paikat.  Rakentamis- ja peruskorjausaikataulu voi muuttua taloustilanteen mukaan.
  
  Koira-aitaukset 

Miksi leikki­puistossa on välineitä, joihin lapset eivät edes pääse, vaan ne joudutaan nostamaan sinne? Miksi leikki­puistossa on välineitä, jotka ovat vaarallisia pienille lapsille?

• Leikkipuistoissa on välineitä monen ikäisille ja kokoisille lapsille.
  Jos lapsi ei itse pääse välineeseen, on väline tarkoitettu isommille lapsille. Lapsen kanssa leikkipuistossa oleva huoltaja on ensisijaisesti vastuussa siitä, onko väline sopiva ja turvallinen omalle lapselle.

Miksi leikki­puis­toissa ei ole talvikun­nos­sapitoa?

• Leikkipaikkojen turvallisuusvaatimukset on tiukasti normitettu Euroopassa. Suomen talvessa ei pystytä takaamaan riittävää turvallisuutta leikkipaikoille; turva-alustat ovat jään ja lumen vuoksi joustamattomat ja portaat ja kulkutasot liukkaita. Maahan ja välineisiin kertyvä lumi ja jää muuttaa turvalliset raot ja osien välit vaarallisiksi ja lisäävät kiinni juuttumisen vaaraa. Auraaminen, jään poisto ja hiekoitusmurske myös kuluttavat ja rikkovat välineineitä ja synteettisiä turva-alustoja.

Miksi leikkipuiston pulkka­mäkeen on istutettu puita/pensaita mäenlaskun haitaksi?

• Kasvillisuudella pyritään ohjaamaan mäenlaskun suuntaa. Maamäessä ei ole tarkoitus laskea jokaiseen suuntaan, vaan huoltajan tulee yhdessä lapsen kanssa katsoa turvallinen laskusuunta.

Miksi leikki­puistoja puretaan/on purettu?

• Leikkipuistojen määrä ja tiheys Oulussa perustuvat suuralueen välilukuun. Pääperiaatteena on, että 1250 asukasta kohden varataan yksi leikkipuisto. Lisäksi tavoitteena on, että yhtä leikkipuistoa kohden alueella asuisi  200–250 lasta kävelymatkan eli noin 500–1000 metrin etäisyydellä.
• Vaikka vanhoja leikkipaikkoja poistetaan, rakennetaan vuosittain myös kokonaan uusia leikkipaikkoja 2-3 kpl ja vanhoja leikkipuistoja peruskorjataan sen mukaan, miten määrärahoja on saatavissa. Tietoa leikkipuistojen rakentamisesta täällä.

Milloin uusi lähileik­ki­paikkamme rakennetaan/peruskor­jataan?

• Rakentamis- ja peruskorjausaikataulut löytyvät Oulun kaupungin leikkipuistojen kehittämissuunnitelmasta.
• Aikataulut voivat muuttua investointimäärärahojen muuttuessa.

Voiko lähileik­ki­pai­kallemme saada lisää välineitä?

• Oulussa on varusteiltaan eritasoisia leikkipaikkoja:
  • Leikkipaikoilla on perusleikkivälineet
  • Leikkipuistoissa on perusvälineiden lisäksi muutama lisäväline tuomassa monipuolisuutta
  • Keskusleikkipuistot ovat laajoja, monipuolisia puistoalueita
• Rakenteellisia muutoksia tehdään yleensä vain peruskorjausten yhteydessä. 

Lähellä oleva leik­ki­paik­ka peruskor­jataan. Mihin vanhat välineet viedään? Saako niitä itselle?

• Poistettavista välineistä otetaan talteen käyttökelpoiset osat varaosiksi ja niitä käytetään korjauksissa ja huolloissa. Muut materiaali lajitellaan asianmukaisesti ja toimitetaan Ruskon jätekeskukseen. Välineitä tai niiden osia ei anneta eikä myydä.

Kenelle ilmoitan rikkinäisestä leikki­vä­li­neestä?

• Jos huomaat puutteita leikkipaikan kunnossapidossa tai vikoja välineissä, ole yhteydessä kunnossapidosta vastaavaan urakoitsijaan. Yhteystiedot löytyvät leikkipaikan infotaulusta. Voit myös lähettää palautetta Oulun kaupungin palautepalveluun.

naapuri pysäköi autoansa viherkaistalla. Viherkaista on aina kuralla, voiko siihen laittaa ajoes­teeksi kiviä?

• Viheralueelle pysäköinti on kielletty (maastoliikennelaki). Jos pysäköinti on kadulla sallittu, pitää auto pysäköidä asfaltille. Kiviä, aitoja tai muita rakennelmia ei katualueelle voi laittaa. Ne haittaavat kesäisin nurmen leikkausta, talvella lumitöitä ja voivat olla kulkijoille vaaraksi.

Tonttini on pieni ja ahdas. Voinko läjittää lumet kaupungin puolelle?

• Lumen läjittäminen tontin ulkopuolelle on kiellettyä. Ylimääräinen lumi aiheuttaa haittaa talvikunnossapidolle, kulkijoille ja naapureille. Myös kasvillisuudelle, nurmelle ja metsäpohjalle voi koitua haittaa. Kevään tullen ylimääräinen lumi aiheuttaa sulaessaan tulvaongelmia.
  Jos lumi eivät mahdu omalle tontille, se pitää kuljettaa lumenvastaanottoalueelle Oritkariin tai Taskilaan.

Taloyh­tiötämme häiritsee luvaton linnun­ruokinta. Voiko kaupunki tehdä asialle jotain?

• Lintujen ruokinta asuinkiinteistöjen ulkopuolella on sallittu kaupungin osoittamilla talviruokintapaikoilla, joissa puhtaanapidosta huolehditaan. Taloyhtiöillä voi olla ruokinnasta omia määräyksiä. 
• Kaupunki ei asenna kieltokylttejä luvattomille ruokintapaikoille, sillä ruokinta yleensä siirtyy vain kyltittömään paikkaan toisaalle. Jos ruokkija on tiedossa, kannattaa asiasta neuvotella ylilyöntejä välttäen.
• Jätelain mukaan ympäristöön ei saa mm. jättää esinettä tai ainetta, josta voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto). Lain valvonta kuuluu poliisille.

Viime kesänä viheralueelle kaivettiin kaapeli ja nurmikko on edelleen korjaamatta.  Kuka korjaa?

• Oulun Infra korjaa kaivantopaikat kaivuluvan saajan kustannuksella yleensä seuraavan kesäkauden (toukokuu-lokakuu) aikana.
• Koska korjattavia kohteita on paljon, on mahdotonta antaa viheralueiden ennallistamisten aikataulua etukäteen.
• Kaivuista aiheutuneet haitat ja vahingot ovat kaivun tehneen urakoitsijan vastuulla. Huonosta kaivujäljestä, maiden painumisesta tai kaivumailla täyttyneestä ojasta/rummusta voit antaa palautetta suoraan urakoitsijalle tai kaapelin omistajalle.

Teemme tontillemme remonttia ja joudumme kulkemaan tilapäisesti puiston kautta ja joudumme varastoimaan tavaraa puiston puolelle. Onko asia ok?

• Yleistä alueen käyttö on luvanvaraista. Lupa yleisten alueiden tilapäiseen käyttöön tulee hakea yhdyskunta-ja ympäristöpalveluista.. Jos alue vahingoittuu, korjaa kaupunki vauriot luvan saajan kustannuksella. Lisätietoja yleisten alueiden käyttöluvista. 

Puistossa on pimeitä valaisimia. Kenelle niistä ilmoitetaan?

• Voit ilmoittaa rikkinäisistä valaisimista sähköisen palautepalvelun kautta. Palaute ohjautuu suoraan valaistuksista vastaavalle urakoitsijalle.

Harrastan metalli­net­sintää. Voinko tehdä sitä puistoissa ja metsissä ilman lupaa?

• Pienimuotoista kaivamista voi tehdä ilman maanomistajan lupaa. Tämä kuitenkin edellyttää, että nurmi/metsäpinta käännetään siististi ja laitetaan takaisin paikoilleen.
• Jos etsintä vaatii isompaa kaivamista tai kohdentuu istutusalueille, on haettava kaivulupa yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista. Lisätietoja kaivuluvista.
• Jos etsintä kohdentuu historiallisesti arvokkaaseen kohteeseen, tulee ennen etsinnän aloittamista olla yhteydessä Pohjois-Pohjanmaan museoon.

Voiko kaupungin maalta kerätä pajua askarteluun?

• Jos askartelet omaksi iloksesi, voit kerätä pajua ilman lupaa. Asiasta on kuitenkin hyvä ilmoittaa sähköisen palautejärjestelmän kautta.
• Jos toimintasi on kaupallista, tulee keräämiseen hakea käyttölupa.