Lukuvuosisuunnitelma

LUKUVUOSISUUNNITELMA 2023–2024 

Rajakylän koulu  

 

VISIO  

Haluamme säilyttää oppimisen ilon ja motivaation koulunkäyntiin sekä varmistaa, että oppilailla on tarvittavat tiedot ja taidot jatko-opintoihin. Koulumme oppilaat ovat vastuuntuntoisia ja heillä on hyvä itsetunto. 

  

ARVOT: 

Rohkeus, reiluus, vastuullisuus. Arvot on käsitelty ja avattu yhteistyössä oppilaiden, henkilökunnan ja vanhempien kanssa 

 

OPPIVA YHTEISÖ TOIMINTAKULTTUURIN YTIMENÄ 

Vastuun jakautuminen koulussa 

 

Koulua johtaa johtotiimi, johon kuuluvat rehtori ja kaksi apulaisjohtajaa. Kuivasojan yksikössä toimii vastuuopettaja, joka vastaa arjen sujumisesta sivuyksikössä. Jokainen opettaja kuuluu pedagogiseen tiimiin, jotka on alakoulussa muodostettu luokka-asteittain ja yläkoulussa oppiaineittain. Tiimien puheenjotajat muodostavat yhdessä johtotiimin kanssa suunnitteluryhmän. Lisäksi opettajat ja ohjaajat kuuluvat johonkin asiatiimiin (kestävä tulevaisuus, STEAM, kansainvälisyys, liikkuva koulu, hyvinvointi, tapahtuma, lukeva koulu).  

 

Johtotiimin tehtävät:  

- päätösten ja opettajainkokousten valmistelu  

- koulun johtaminen, toiminnan kehittäminen ja arviointi (isot linjat) 

- päivittäisjohtaminen (arjen sujuvuus) 

 

Pedagogisten tiimien tehtävät:   

- opetuksen pedagoginen kehittäminen, yhteisopettajuuden vahvistaminen  

- vertaistuki, arjen asioista sopiminen 

- yhteissuunnittelun ja -toiminnan mahdollistaminen 

 

Suunnitteluryhmän tehtävät:  

- valmistelee koko koulua koskevia asioita  

- käsittelee tiimien esille nostamia asioita ja kehittämisideoita  

- arjen sujuvuuteen vaikuttavien asioiden kehittäminen  

- suunnitelmien päivittäminen   

 

Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän tehtävät:  

- oppilashuollollinen ennaltaehkäisevä työ  

- hyvinvointia tukevien käytänteiden luominen ja juurruttaminen kouluyhteisöön 

 

 Koulun omat pedagogiset linjaukset ja opetuksen kehittäminen 

Tavoitteenamme on hyvinvointikoulun vahvistaminen. Tämä pitää sisällään niin oppilaiden kuin henkilökunnankin hyvinvoinnin. Kotisivuilta on linkki koulun hyvinvointisivustolle "Rajis antaa siivet". 

Painopistealueita ovat: 

- yhteisöllisyys ja yhteistyö (mm. tiimiopettajuus, yhteisölliset opiskelumenetelmät, kodin ja koulun yhteistyö, yhtenäiskoulukulttuurin vahvistaminen)  

- Arvioinnin yhtenäistäminen ja näkyväksi tekeminen oppilaille ja huoltajille 

- STEAM-pedagogiikka 

- Lukutaidon vahvistaminen (monipuolinen kirjallisuuteen tutustuminen, lukuviikko, monilukutaito) 

- Kotikansainvälisyyden hyödyntäminen sekä kansainvälinen toiminta (Erasmus+ akkreditaatio) 

 

HYVINVOINTI JA OPPILAIDEN OSALLISUUS 

Kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta. Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset ja vahvuudet. Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee tässä onnistumista. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2014) 

 

Sosiaalinen kestävyys 

Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa hyvinvoinnin edellytyksien siirtymistä sukupolvelta toiselle. Sen tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta hyvinvoinnissa, terveydessä ja osallisuudessa. Sosiaalisen kestävyyden edellytyksenä ovat muun muassa turvallisuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys. Pyrkimyksenä on taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaikille. Sosiaalisen kestävyyden näkökulmia kouluissa voivat olla turvallinen, terveellinen, viihtyisä ja kaikille esteetön ympäristö sekä koulun yhteisöllinen ja osallistava toimintakulttuuri. 

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma 

Lukuvuosikohtaiset lehittämiskohteet liittyen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin.  

Kehittämiskohde 1: Tietoisuuden lisääminen tasa-arvo ja yhdenvertaisuusasioista 

- Hyvinvointikyselyssä kysytään oppilaiden kokemuksia tasa-arvo ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta koulussa. Vastaukset käsitellään opettajainkokouksessa ja oppilaskunnassa -> tehdään tarvittavia muutoksia 

- Panostetaan siihen, että jokainen kokee tulevansa hyväksytyksi omana itsenään.  

-koulun arvot rohkeus, reiluus ja vastuullisuus laitetaan esille koulussa. (Arvoista johdetut lauseet kuvitetaan pienimpiä oppilaita varten.)  

Kehittämiskohde 2: Parannetaan edelleen kommunikaatiota maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa 

  • vanhempainilta, jossa mukana tulkit. mahdollisuus kysyä ja selvittää kouluun liittyviä asioita ja käytänteitä. 
  • täsmennetään yhteistyötä nuorisotoimen ja oppilashuollon kanssa. Tehdään nuositosoimintaa tutuksi kaikille oppilaille.  Tehdään yhteistyötä urheiluseurojen ja yhdistysten kanssa.  

 

Tunne- ja turvataitokasvatus 

Koulun tunne- ja turvataitovastaava laatii vuosikellon tunne- ja turvataitokasvatuksen toteuttamisesta yhteistyössä koulun hyvinvointityöstä vastaavien toimijoiden kanssa. Koulun kotisivuilta opiskelu kohdasta löytyy linkki, jonka kautta voi tutustua koulumme tunne- ja turvataitokasvatukseen. 

Läsnäolon tukeminen, varhainen puuttuminen ja kohtaaminen –toimintamalli (SKY-hanke) 

Toimenpiteet toimintamallin toteuttamiseen 

Oulun kaupungin kouluille on kehitetty läsnäolon tukemisen malli, joka sisältää toimintaohjeita  

oppilaiden läsnäolon ja kiinnittymisen tukemiseen sekä koulupoissaolojen ennaltaehkäisemiseen,  

seurantaan ja niihin puuttumiseen. Ohjeet perustuvat velvoittavaan koulutuslainsäädäntöön ja  

suostumukseen perustuvaan oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädäntöön. 

 

Jos kotona/koulussa havaitaan huolta poissaoloista, tulee asia ottaa heti puheeksi lapsen tai nuoren kanssa. Luokanopettaja tai luokanvalvoja seuraa poissaoleja ja muita tuntimerkintäjä päivittäin/viikoittain ja ottaa havainnot puheeksi. Puheeksi ottaminen kirjataan Wilmassa tuntimerkintöihin kohtaan Puheeksi ottaminen ja asiasta ilmoitetaan huoltajalle. Jos poissaolot jatkuvat, poissaoloihin puututaan läsnäolon tukemisen mallin mukaisesti. mallin opettajan opas löytyy Akkunasta.   

 

Toimenpiteet hyvinvoinnin edistämiseksi 

Koulun määrittämät toimenpiteet hyvinvointitiedon pohjalta: 

  • kaveri- ja vuorovaikutustaitojen lisääminen -> kiusaamisen ehkäiseminen  
  • Hyvis-tuntien pitäminen 
  • Kouluun kiinnittymisen lisääminen, pyritään ennaltaehkäisemään poissaoloja ja kokonaan koulusta pois jäämistä.  
  • jatketaan vuosittaisia hyvinvointikyselyitä ja tartutaan niissä ilmenneihin asioihin ja ilmiöihin tuetaan kotien kasvatustyötä tekemällä yhteistyötä nuorisotoimen, kotien ja alueen muiden toimijoiden kanssa. 
  • kehitetään koulunuorisotyön mallia yhdessä nuorisotoimen kanssa 
  • olemme KIVA-koulu 
  • Oppilaiden fyysisen aktiivisuuden lisääminen koulupäivän aikana:  

o toiminnallisuus oppimisessa ja opetuksessa 

o viikkoliike 

o liikuntavälitunnit 

o ulkoliikuntavälineiden huolto ja monipuolisuus 

Osallisuus 

Oppilaat ovat mukana ikätasonsa edellyttämällä tavalla suunnittelemassa oppimiskokonaisuuksia eri oppiaineissa. Huolehditaan, että oppilailla on tieto oppimiskokonaisuuksien tavoitteista ja arvioinnista. tämän pohjalta anneltaan oppilaille mahdollisuuksia vaikuttaa oppimiskokonaisuuksien totetuttamis- ja /tai arviointitapaan. Pyritään hyödyntämään oppilaiden kiinnostuksen kohteita opetusta suunniteltaessa.  

Oppilaiden osallisuutta lisätään mm. seuraavilla toiminnoilla: 

- kummitoiminta 
- välkkäritoiminta 
- oppilaiden vetämät kerhot 
- yhtenäiskoulupäivä 
- oppilas voi tuoda keskusteluissa esiin oppimisideoita 

STEAM- pedagogiikka tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden osallistaa oppilaita oppimistavoitteiden asettamiseen ja oppimisen säätelyyn (suunnittelu, tarkkailu ja arviointi). Alakoulussa kaikki oppilaat osallistuvat lukuvuoden aikana vähintään yhteen STEAM-teemaiseen oppimiskokonaisuuteen. Tällöin painottuvat monialaisuus, yhdessä tekeminen sekä uuden luominen. 

Koulun oma tavoite oppilaiden osallisuuden vahvistamiseksi: 

- Koululla toimii aktiiviset oppilaskunnat niin ylä- kuin alakoulussakin.  
- Tukioppilastoiminta on osa koulun arkea 
- Koulullamme käy paljon vieraita. Oppilaita osallistetaan  esim. siten, että he kertovat omista projekteistaan/kokemuksistaan tai esittelevät koulua ja tiloja    
-Oppilaita osallistetaan mukaan, kun päivitetään koulun suunnitelmia (esim. tasa-arvo ja yhdenvertaisuus suunnitelma, kestävän kehityksen suunnitelma) 
-STEAM-pedagogiikan jalkauttaminen osaksi jokaisen luokan työskentelyä. 
-Kummitoiminnan elvyttäminen ja kehittäminen koronan jälkeen. 
-Oppilasagenttitoiminta 

 

 

Tukioppilastoiminnasta: 

Tukioppilastoiminnalla rakennetaan kouluun yhteisöllisyyttä. Toiminnan ytimessä ovat osallisuus, kouluhyvinvointi ja kiusaamisen ehkäisy. 

Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisten tapahtumien ja esimerkiksi välituntitoiminnan järjestämistä. Lisäksi tukioppilaat osallistuvat 7. luokkalaisten ryhmäytykseen. 

Tukioppilastoiminta on koulussamme aktiivista. Kaikki tukioppilaamme ovat Mannerheimin Lastensuojeluliiton kouluttamia. 

 

 

Yhteinen kasvun ja opin polku sekä 5-8 –vuotiaiden pedagogiikan kehittäminen 

 

Palvelukeskittymässä luotiin lukuvuonna 22-23 raameja 5-8 vuotiaiden pedagogiikkalle. Kuluvana lukuvuonna on lisäämme konkreettista yhteistyötä koulun ja Ruiskukan päiväkodin kanssa. Rajakylässä toimi useana vuonna alkuluokka, jonka kautta kehitettiin yhteisöllistä toimintakulttuuria 0 - 2 luokille. Hyviä käytänteet ovat juurtuneet osaksi koulumme kulttuuria. Tälle lukuvuodelle toteutetaan Ruiskukan päiväkodin kanssa STEAM-pedagogiikkaan liittyvä yhteinen projekti, jossa on mukana esi- ja 1-2 luokkien oppilaita. Alueellinen verkosto kokoontuu myös tänä lukuvuonna kehittämään edelleen aloitettua yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä 5-8 vuotiaiden pedagogiikasta.   

 

 

 

 

Yhteistyö kodin ja koulun välillä 

 

Rajakylän koululla toimii aktiivinen rekisteröitynyt vanhempainyhdistys. Vanhempaintoimikunta kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Yleensä kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 18.00. Mukana on koulun edustus. Vanhempainyhdistykset järjestävät erilaisia tapahtumia joko vanhempainyhdistyksenä tai yhdessä koulun kanssa.  

 

Tulevana lukuvuonna järjestetään syksyllä liikenneturvallisuuden lisäämiseksi ns. heijastinratsia. Syksyllä järjestetään myös yhteisöllinen koko perheen pipari-ilta eskareille ja alakoulun 1-3-luokille. Keväälle on suunnitteilla toiveet todeksi-tapahtuma koko koululle. Lisäksi vuoden mittaan on muitakin tapahtumia, kuten talviurheiluvälineiden kierrätystä yms.  

 

Vanhempaintoimikunta osallistuu koulun hyvinvointityöhön antamalla tietoa ja suosituksia koulun ja kodin tärkeäksi kokemista asioista. Järjestettävästä toiminnasta päätetään yhdistyksen kokouksissa, jotka ovat avoimia kaikille koulumme oppilaiden huoltajille. 

 

Vanhempainyhdistyksen kokouksissa käydään läpi koulussamme toteutettujen hyvinvointikyselyiden tuloksia koko koulun mittakaavassa (kouluterveyskysely, koulun hyvinvointikysely). Vanhempainyhdistyksellä on omat kotisivut, jotka on linkitetty koulun kotisivulle.  

 

Vanhempainillat järjestetään alakoululle, yläkoululle ja Kuivasojan yksikössä syys-lokakuun aikana. Kysymme huoltajien mielipidettä siitä, millainen on hyvä koulu. Vanhempien mielipiteet huomioidaan muodostettaessa painopistealueiden tavoitteita. 

 

Oppilaiden huoltajia osallistetaan koulun mm. oppilaiden kehityskeskustelujen kautta.  Kehityskeskustelun pohjana käytetään alakoulussa opetustoimen yhteistä keskustelupohjaa. Yläkoulussa kehityskeskustelun pohjana on koulun oma lomaketta ”Oppiminen ja tavoitteet lukuvuodelle”. Ensimmäisellä ja seitsemännellä luokalla tarjotaan kehityskeskustelun vaihtoehtona Lapset puheeksi -keskustelua. Tammikuussa alakoulun puolella käydään arviointikeskustelut vuosiluokilla 1-5. Arviointikeskusteluun osallistuvat oppilas, opettaja ja huoltaja sekä mahdollisesti muuta henkilöstöä, jos huoltajan kanssa on näin sovittu.    

 

Koulun tavoitteena oleva lukutaidon parantaminen yhteistyössä kodin kanssa (lukuhaasteet, lukuläksyjen seuranta, kirjallisuusdiplomi). 

 

 

Hyvinvointi- ja osallisuusteeman tavoitteiden arviointi lukuvuoden aikana  

Koulussamme toimii Hyvinvointitiimi, jonka ydintehtävänä on luoda hyvinvointia edistävää koulukulttuuria. Tiimi myös seuraa hyvinvointitavoitteiden toteutumista. 

Tämän lukuvuoden tavoitteena on luoda yhteinen ymmärrys läsnäolon tukemisen mallin soveltamisesta käytäntöön. Kevään VESO:ssa arvioidaan tavoitteen toteutumista. 

 

 

OPPIMISEN TUKI  

Kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta. Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset ja vahvuudet. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2014) 

Lapsen tuen tarve arvioidaan ja toteutus suunnitellaan yhdessä lapsen, nuoren ja perheen kanssa. Lapsen ja perheen kohtaaminen sekä positiivinen ja vahvuusperusteinen pedagogiikka ja ratkaisukeskeisyys ovat tärkeitä. (Tuen strategia) 

 

Tavoitteet 

  • Yleisen tuen keinot ovat koululla kaikkien opettajien käytössä säännöllisesti.  

 

- Tuntistruktuuri on käytössä luokan- ja aineenopettajilla 

- Tukiopetusta järjestetään osana yleisen tuen keinovalikkoa 

- Opetusta eriytetään ylös- ja alaspäin huomioiden oppilaiden taitotaso 

- Joustavat ryhmittelyt ovat käytössä 

- Ohjaajien ja laaja-alaisten erityisopettajien työpanos suunnitellaan huolellisesti huomioiden luokkien ja yksittäisten oppilaiden tuentarpeet 

- Perustietojen ja -taitojen opiskeluun varataan riittävästi aikaa 

 

Yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä mietitään jaksokohtaisesti tuen toteutumista käytännössä. Samoin kehitetään uusia toimintamalleja, joiden avulla tuki yritetään kohdentaa paremmin ja laajemmalle joukolle oppilaita. 

 

Toimenpiteet 

Yleisen tuen keinot ovat hyvin ja monipuolisesti käytössä.  Strukturointi, ohjeiden pilkkominen, selkokielisyys, tehtävien eriyttäminen ovat opettajille arkipäivää. Koulullamme toimii kielitukiopettaja. Koko henkilökunta osallistuu kahteen iltapäiväkoulutukseen kielitietoisuuden lisäämiseksi.  

 

Huomiota kiinnitetään siihen, millä keinoilla oppilaille saataisiin riittävä tuki. Pedagogisissa tiimeissä suunnitellaan käytettävissä olevaa resurssia (ohjaajaresurssi/laaja-alaisen erityisopettajan resurssi) siten, että tuki jakaantuisi oppilaiden kannalta mahdollisimman hyvin ja tasapuolisesti. Lukujärjestyksissä huomioidaan mahdollisuus tukiopetuksen antamiseen. Huomioidaan, että tukiopetusta voi antaa muukin kuin oma opettaja. Pyrimme mahdollistamaan samanaikaisopettajuutta myös lukujärjestysteknisesti. 

 

Erityisopettajat muodostavat yhden pedagogisen tiimin. Tiimin yhtenä tehtävänä on suunnitella tuen resurssin jakamista tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Pedagogisten tiimien kautta johtoryhmä ja erityisopetustiimi saavat tarvittavaa tietoa tuen kohdentamiseksi.  

 

Oppimisen tuki -teeman toimenpiteiden toteutumisen arviointi lukuvuoden aikana  

Tuen järjestämistä arvioidaan koko koulun osalta yläkoulun jakson vaihtuessa neljä kertaa vuodessa. Tarvittaessa muutetaan painotuksia ja kohdennetaan tukea uudelleen.  

Yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä käydään läpi tuen toteutumista yleisellä tasolla. Kehitämme uusia toimintamalleja, joiden avulla tuki yritetään kohdentaa paremmin ja laajemmalle joukolle oppilaita. Arvioimme koulun olemassa olevia rakenteita (esim. erityisryhmien toiminta) ja kehitämme niitä vastaamaan paremmin oppilaiden tarpeita. 

 

 

KOULUKOHTAISET KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET JA TOIMENPITEET 

 

Sivistysohjelman strategiset painopistealueet: 

  • hyvinvointi ja osallisuus 
  • digitalisaatio 
  • kestävä tulevaisuus 
  • kansainvälisyys 

Kestävän tulevaisuuden Opinvirta  

Kestävän tulevaisuuden opinvirran kolme keskeistä teemaa ovat luontosuhde, kiertotalous ja ilmasto-osaaminen. Näiden teemojen kautta opinvirta sanoittaa meille ekososiaalista sivistystä. Ekososiaalinen sivistys on elämistä vastuullisesti yhden maapallon rajoissa muita ihmisiä, eliölajeja ja luontoa kunnioittaen. Opinvirran keskeiset ja joskus vaikeatkin teemat koskettavat meitä kaikkia. Mutta sen sijaan, että kadotamme toivon, voimme ottaa aktiivisen roolin ja toimia. Toiminta lähtee kiinnostuksesta ja empatiasta luontoa ja sen monimuotoisuutta kohtaan, sillä siitä mitä arvostat, siitä haluat pitää huolta. Ja se on opinvirran tavoite: pitää huolta Oulun ja koko planeetan tulevaisuudesta, sekä kasvattaa kestävyysosaajia.  Tutustu kestävän tulevaisuuden opinvirtaan täältä www.ouka.fi/opinvirta  

 

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -toimintasuunnitelmassa lasten ja nuorten valitsema tavoiteindikaattori on: ”Kunta vähentää kasvihuonekaasupäästöjään systemaattisesti ja varautuu muuttuvaan ilmastoon sekä huomioi lapset ilmastotyössään”. Lukuvuonna 2023–2024 peruskoulujen Lapsiystävällinen kunta -tavoite liittyy kestävään tulevaisuuteen. 

 

 

 

Koulukohtaiset kehittämisen painopisteet, niiden toimenpiteet ja toteutumisen arviointi 

1. Yhteisöllisyys ja yhteistyö (mm. tiimiopettajuus, yhteisölliset opiskelumenetelmät, kodin ja koulun yhteistyö, yhtenäiskoulukulttuurin vahvistaminen)  

Toimenpiteet: 
- Yhteinen lukuhetki syksyllä 
- Yhtenäiskoulupäivä keväällä 
- STEAM-ilta kodeille (oppilasagentit suunnittelevat ohjelman) keväälle 

Toteutumisen arviointi: 

- Lukeva koulu-tiimi arvioi lukuhetken toteutumisen 
- Tapahtumatiimi arvioi yhtenäiskoulupäivän toteutumisen 
- STEAM-ilta: osallistuvien perheiden lukumäärä, sanallinen palaute esim. Padletin kautta 

 

2. Arvioinnin yhtenäistäminen ja näkyväksi tekeminen oppilaille ja huoltajille 

Toimenpiteet 
- Arviointi-iltapäivä huoltajille (etä) 
- Opettajille kevään VESO:ssa arviointityöpaja 
- Pedagogisissa tiimeissä kootaan, millaisin käytännön keinoin oppijoiden itse- ja vertaisarvioinnin taitoja tuetaan, kootaan yhteinen materiaalipankki 
- Oppilaiden arviointitaitojen vahvistaminen; MOKin suunnitteluprosessin yhtenä osa-alueena on arvioinnin auki kirjoittaminen (= itse- ja vertaisarvioinnin näkyväksi tekeminen) 

 

Toteutumisen arviointi 
- Arviointi-iltapäivä huoltajille: Osallistujien lukumäärä ja kirjallinen/suullinen palaute 
- VESO-arviointityöpaja: Arviointiteema esiin kehityskeskustelussa 
- Materiaalipankki: Materiaalien lukumäärä 
- Oppilaiden arviointitaitojen vahvistaminen: Pedagogissa tiimeissä arvioidaan MOKin toteutuksen jälkeen 

3. STEAM-pedagogiikka 

Alakoulun apulaisjohtajalle määritelty kaksi viikkotuntia STEAM-resurssiopettajana toimimiseen. 

- Joka vuosiluokalla toteutetaan vähintään yksi STEAM-projekti lukuvuodessa 

- STEAM-aiheiset koulutukset koulun sisällä (VIP-illat, STEAMinOulun koulutukset, INNOKAS-verkoston koulutukset yms.) 
- STEAM-välitunnit 
-Tapahtumat: ToolCamp, INNOKAS-roboturnaus  

 

Toteutumisen arviointi: 
- STEAM-resurssiopettajatunnit: yhteistyössä tehtyjen projektien lukumäärä ja saatu oppilaspalaute 
-STEAM-projektien toteutuminen arvioidaan pedagogisissa tiimeissä 
- STEAM-välitunnit: osallistuvien oppilaiden lukumäärä ja tehdyt projektit - Koulutukset: koulutuksiin osallistuvien opettajien ja ohjaajien lukumäärä 
- Tapahtumat: osallistuvien luokkien ja oppilaiden lukumäärä 
- STEAM-tilan käyttöaste 

 

4. Lukutaidon vahvistaminen (monipuolinen kirjallisuuteen tutustuminen, lukuviikko, monilukutaito) 
- Yhteiset lukuhetket syksyllä ja keväällä (isot lukevat pienille / pienet isoille) 
- Kirjallisuusmessut 
- Kirjastovälitunti 
- Lukupiirit oppitunneilla 
- Kirjallisuusdiplomit  
- Kirjavinkkaukset aamunavauksen yhteyksissä 
- Kirjastovierailut Kirjastoreitin mukaan 
- valtakunnallisten lukemiseen liittyvien teemapäivien/tempausten huomioiminen 

 

Toteutumisen arviointi: 

- Yhteiset lukuhetket ja kirjallisuusmessut: palaute opettajilta ja oppilailta 
- Kirjastovälitunti: Välitunneille osallistujien lukumäärä 
- Lukupiirit oppitunneilla: osana äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen arviointia 
- Kirjallisuusdiplomit: Jaettujen diplomien lukumäärä 
- Kirjavinkkaukset aamunavauksen yhteyksissä 

 

5. Kotikansainvälisyyden hyödyntäminen sekä kansainvälinen toiminta (Erasmus+ akkreditaatio) 

Koulumme on aktiivinen toimija Erasmus-verkostossa. Meille on myönnetty Erasmus+ akkreditaatio vuonna 2023, mikä takaa sen, että voimme kehittää systemaattisesti, strategisesti ja pitkällä tähtäimellä koulumme kansainvälistä toimintaa. Kansainvälisyys näkyy koulullamme opettajien työn varjostusjaksoina, osallistumisina Erasmus+ -verkoston järjestämiin koulutuksiin sekä kansainvälisten vierailijoiden (opettajia ja/tai oppilaita) vierailuina koulullamme. Kansainvälinen toimintamme keskittyy erityisesti STEAM-tematiikkaan ja hyvinvoivaan kouluun strategisten painopisteidemme mukaisesti. Yhteistyökoulujemme ( erityisesti Regen, Valencia) kanssa tehtävä työ on pitkäjänteistä, ja akkreditaatiokaudella pyrimme tekemään siitä entistä systemaattisempaa siten, että jatkamme vaihtojaksojen aikana käynnistettyjä projekteja myös vaihtojen välissä. Tästä esimerkkinä joulukuussa 2023 tehtävä oppilasvaihto Regenin koululle. Yhteistyössä mukana olevat luokat käynnistävät verkkovälitteisesti robotiikkaprojektin, jonka työstäminen jatkuu vaihdon aikana, ja kotiin paluun jälkeen projektia reflektoidaan yhdessä taas verkkovälitteisesti. Verkossa toteutettavat yhteistyöprojektit ovatkin tärkeä osa koulumme kotikansainvälisyyttä.  

  

Koulumme on hyvin monikulttuurinen, ja tätä monikulttuurisuutta pyrimme tekemään näkyväksi erilaisin tapahtumin ja tempauksin. Tästä esimerkkinä ’kulttuuriseinä’, joka pystytetään sekä ala- että yläkoulun tiloihin syksyllä 2023. Kulttuuriseinällä on maailmankartta, ja merkki jokaisen maan kohdalla, josta meillä on oppilaita. Samalla seinällä on qr-koodein tietoa eri maista ja muutamia sanoja kunkin maan kielellä. Myös koulullamme vierailevat kansainväliset opettajat ja oppilaat ovat tärkeä osa koulumme kotikansainvälisyyttä. Vierailijat osallistuvat aina eri luokkien päivittäiseen toimintaan, ja rohkaisemme oppilaita käyttämään vierasta kieltä ja rohkeasti tutustumaan vierailijoihin ja heidän kouluihinsa ja kulttuuriinsa.  

 

Toteutumisen arviointi 

Toteutumista arvioidaan sekä määrällisesti että laadullisesti. Määrällisinä indikaattoreina toimii lukuvuoden aikana toteutetut STEAM-projektit (koulun STEAM-tiimi raportoi johtoryhmälle) sekä STEAM-teemaiset eurooppalaiset liikkuvuudet (kv-koordinaattori raportoi). Laadullisena indikaattorina toimii opettaja- ja tiimikokouksissa käydyt keskustelut STEAM-pedagogiikan toteuttamisesta sekä opettajien halukkuus lähteä mukaan STEAM-toiminnan kehittämiseen. Rehtori ja apulaisjohtajat osallistuvat säännöllisesti tiimikokouksiin 

 

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET 

Opetussuunnitelman kirjauksissa kuvataan monialaisten oppimiskokonaisuuksien valintamalli, laajuus, koulukohtaiset järjestelyt (esim. eri-ikäisten oppilaiden yhteistyö), oppilaiden osallistuminen suunnitteluun sekä arvioinnin periaatteet. Koulut voivat hyödyntää monialaisten oppimiskokonaisuuksienkin suunnittelussa ja muussa eheyttämisessä oululaisia polkuja. Oppilaat osallistuvat monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun koulussaan. Työskentely monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa arvioidaan osana oppiaineita. (Oulun kaupungin opetussuunnitelma.) 

Koulun monialaiset oppimiskokonaisuudet 

  • Kirjataan oppimiskokonaisuuksien tavoitteet, sisällöt, toteuttamistavat ja arviointi. 
  • Kirjataan kussakin oppimiskokonaisuudessa mukana olevat oppiaineet ja yhteistyökumppani 
Luokka ja oppimiskokonaisuuden nimi Tavoitteet ja sisällöt Kokonaistuntimäärä vuosiluokittain Mukana olevat oppiaineet Toteuttamis-ajankohta/-kohdat Yhteistyökumppanit Toteutuksen arviointi  

Kuivasoja 1.-4.lk:t 

Liikenne-turvallisuus 

Liikenneturvallisuuden lisääminen ja yhteistyötaidot 20h Ai, ymp, li, ku,ma, mu Syyskuu -23 Liikenneturva vertaisarviointi  

3.-4.lk 

Elettiinpä ennenkin 

Yhteistyötaidot, arjen taidot 20h Ai, ymp, yh, li, ku, mu, ma Helmikuu -24 Martat, museo Itsearviointi ja vertaisarviointi  

1-2 CD Vesi 

1-2CD avaruus 

 

1-2AB Metsä 

1-2AB Tunnetaidot 

 

12h 

15h 

 

20h 

20h 

Ai, ymp, li, ku, mu 

 

Lokakuu –23 

Helmikuu -24 

Syyskuu –23 

Maaliskuu-24 

 

 

Opettaja arvioi suoritusta, vertaisarviointi, itsearviointi 

 
6ABCD Viikingit: Varhaiskeskiaikaan ja viikinkeihin tutustuminen, ryhmätyötaidot 15 h Ai, mu, ku, hi, li Vk 42, lokakuu -23  

Opettaja arvioi suoritusta, vertaisarviointi, itsearviointi 

 

 

6ABCD 

 

Yrityskylä: Yrittäminen ja ammatit 20 h Yh, ma, ai, ku 

Tammikuu -24 

Helmikuu -24 

Yrityskylä 

Opettaja arvioi suoritusta, vertaisarviointi, itsearviointi 

 

 
5ABC Kaunokirjallisuuteen tutustuminen, yhteistyötaidot, ohjeimointitaidot 24 h Ai, ku, ma, mu, ym Lokakuu-joulukuu -23  Opettaja arvioi suoritusta, vertaisarviointi, itsearviointi  

7. lk oppikokonaisuus 

Kala-/vesistöteema, Ainolanpuisto 

 

 

 

Tekstiili-MOK 

 

TET-kokemukset 

 

Tunne- ja turvataidot 

 

Tavoitteet  

Tutustuminen vesistöön ja oululaisiin kalaprojekteihin 

 

 

 

Tekstiilikuidut ja -hoito  

 

 

 

Tunteiden tulkitseminen, turvallisuus ja ongelmanratkaisu 

tuntimäärä 

15 x 45 

 

 

 

 

 17 X 45 

 

 

 

5 x 45 

oppiaineet 

BI, GE, AI 

 

 

 

 

TS, KO 

 

OPO, TVT 

 

3 x 75 min. Hyvis-tunnit 

sisällöt 

Vk 40-41 biologiassa opiskellaan kalan rakenne ja kalalajit (2 x 75 min), äikässä luetaan Itämeri-aiheinen kirja Vk 45 (Ainolanpuisto) 

 

syyslukukausi  

 

Vk 4-6 

9 lk. TET-viikon aikana 

yhteistyökumppanit 

Perämeren kalatalousyhteisöjen Liitto (PKL) 

Oulun seudun oppaat ry:n puheenjohtaja, kalabiologi Päivi Rintamäki 

8. lk 

Taidetestaajat 

 

Luku-MOK 

 

Musikaali 8C 

 

 

Kulttuurikokemus. 

Ihmissuhdeteemat 

 

 

Kokemuksen saaminen suuren musiikkiesityksen tekemisestä. 

 

12 x 45 

 

17 x 45 

 

25 x 45 

 

AI, KU, MU 

 

AI, TE, RU, Hyvis-tunti 

MU, AI, LI, KÄ 

 

lv. 23–24 

 

lv. 23-24 

 

vk 44-9 

 

 

 

Kirjailijavieras 

9. lk  

Yrityskylä 

 

TET-raportti 

CV, työhakemus ja työhaastattelu 

 

Metalli-MOK 

 

Leirikoulu 9D 

 

 

YrittäjyyskasvatusTyöelämätaidot 

työelämätaidot 

Tiedonhaku, esitelmä ja esitys, englanniksi kääntäminen 

 

 

 

Tutustutaan unkarilaiseen kulttuuriin. 

 

8 x 45 

 

7 x 45 

8 x 45 

 

 

5 x 45 

 

20 X 45 

 

 

OPO, YH 

 

OPO, AI, EN 

OPO, YH, EN 

 

KE, EN 

HY, LI, MU, EN, GE 

 

 

vk 46 

 

Syksy 23 

 

Syksy 23 ja kevät 24 

 

Kevät -24 

vko 21+ ennakkotehtävät 

 

 

TAT, Yrityskylä, LähiTapiola 

             

 

 

 

 

KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS JA OPETUKSEN YHTEYDESSÄ JÄRJESTETTÄVÄ MUU TOIMINTA  

Noudatetaan sivistys- ja kulttuurijohtajan hyväksymiä työaikoja. 

Kulttuuriopetus, opintoretket, leirikoulut ja muu koulun ulkopuolinen toiminta  

Jokainen Oulun kaupungin koulu on kirjannut koulukohtaisen Kulttuuriopetuksen suunnitelman, joka on koulun opetussuunnitelman velvoittava liite. Suunnitelma toimii pohjana koulun vuosittaiselle tarkemmalle kulttuuriopetuksen suunnittelulle. Lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan kulttuuriopetukseen liittyvä koulun ulkopuolella tapahtuva opetus/toiminta, esim. Luuppireittiin ja Kirjastoreittiin liittyvät vierailut, konserttikäynnit jne. (kohteet voivat olla vuosittain vaihtuvia).  

Lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan kaikki koulun toteuttamat opintoretket, leirikoulut ja koulun ulkopuolinen opetus/toiminta. Vakuutuksen näkökulmasta jokainen koulun ulkopuolelle sijoittuva retki on kirjattava suunnitelmaan. Erityishuomiona esim. tapaturma-altis toiminta, kulkeminen pyörillä. Lisäyksiä voi tehdä tarvittaessa vuoden mittaan muutosesityksellä Lootaan.  

Toimintaohjeet Akkunassa: https://oulunkaupunki.sharepoint.com/sites/Sivistys-jakulttuuripalvelut/SitePages/Toimintaohjeet.aspx  

Osallistuvat luokat, ajankohdat ja kohteet 

Liikunnan opetuksessa käytetään lähialueen liikuntapaikkoja ja tarjotaan oppilaille mahdollisuutta osallistua koululiikuntatapahtumiin ja kilpailuihin. Siirtymiset liikuntapaikoille tehdään joko pyörällä tai kävellen. Oppilaiden liikkuessa itsenäisesti suorituspaikoille käydään läpi turvallinen reitti ja teroitetaan liikennesääntöjen noudattamista ja varovaisuutta liikenteessä. Pääkoulun ja Kuivasojan sivukoulun oppilaat voivat käyttää molempien koulujen liikuntatiloja. Talviliikuntapäivänä 6.–9.-luokkalaisille annetaan mahdollisuus osallistua Rukalle suuntautuvaan lasketteluretkeen. Koululla tai muualla lähialueilla järjestetään vaihtoehtoista toimintaa. 

Kuivasojan koulun 3.–4. luokkien oppilaat siirtyvät pääkoululle, siellä pidettäville käsityön ja musiikin tunneille.  Aluksi siirtymä tehdään yhdessä opettajan kanssa kartoittaen tienylitykset ja muut mahdolliset vaaranpaikat. Reitin opittuaan oppilaat voivat siirtyä pääkoululle itsenäisesti kävellen tai pyörällä.  

Oppilaiden kanssa tehdään myös pidempiä pyörä- ja luontoretkiä. Ympäristöliikunnassa retket ovat pääasiallisin työskentelytapa. Ympäristöliikuntaan kuuluu yön yli tapahtuva vaellusretki. Lisäksi STEAM-valinnaisaineen oppilaat (5.–6. luokilta 26 oppilasta) työskentelevät Hoiva-kodissa noin kerran viikossa kaksi oppituntia kerrallaan. 

Biologiaa, maantietoa ja ympäristöoppia opiskellaan erityisesti syksyisin ja keväisin luokkahuoneen ja koulualueen ulkopuolella. Luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuva opiskelu painottuu elokuulta lokakuun alkuun sekä toukokuulle. Matkat ulottuvat noin 2 kilometrin säteelle koulusta ja ne tehdään yleensä kävellen tai polkupyörällä. Koulumme hyödyntää myös Timosenkosken luontokoulun tarjoamia palveluja. 

Oppilaille varataan mahdollisuus osallistua teknologiatapahtumiin, yritysvierailuihin sekä testiretkiin lähialueella kokeilemaan valmistamiaan tuotteita. Koulumme oppilailla on mahdollisuus osallistua erilaisiin teknologiatapahtumiin eri puolella Suomea. Useamman kuin yhden päivän retkistä tehdään työsuunnitelmaan liitettäväksi selvitys ja turvallisuussuunnitelma. 

Opetuksessa hyödynnetään Oulun kaupungin kulttuuripalveluja kulttuuriopetussuunnitelman toteuttamiseksi. Ajankohdat ja kohteet tarkentuvat lukuvuoden aikana. Koulussamme toteutetaan kulttuuriopetuksen Luuppi-reittiä. Koulumme 8. luokat osallistuvat "taidetestaajat"-vierailuihin.  

Oman seurakunnan kanssa tehdään yhteistyötä mm. päivänavausten (alakoulu), jumalanpalvelusten ja kotikirkkoon tutustumisen muodossa. Vaihtoehtoisesti järjestetään vastaavaa tunnustuksetonta ohjelmaa.  

Koulussamme toimii musiikin erikoisluokat luokka-asteilla 4, 6, 7, 8 ja 9. Musiikin erikoisluokat osallistuvat opetussuunnitelmansa mukaisesti musiikkitapahtumiin ja konsertteihin sekä kuulijoina että esiintyjinä. Tällaisia tapahtumia ovat mm. Oulu Sinfonian konsertti Madetojan salissa, joulukonsertti Pyhän Tuomaan kirkossa sekä musiikkiluokkien kevätkonsertti sekä 6.luokkalaisten Tutti juttu -konsertti yhdessä Oulu Sinfonian kanssa.  Muut konsertit ja tapahtumat tarkentuvat lukuvuoden aikana. 

Leirikoulut/luokkaretket: Luokille varataan mahdollisuus enintään 10 päivän leirikouluun/luokkaretkeen Suomessa tai Euroopassa. Edellytyksenä on, että leirikouluun/luokkaretkelle lähtemisestä tehdään huoltajien kanssa yhteinen päätös. Samassa yhteydessä tehdään suunnitelma varainhankinnasta. Retki voi peruuntua, jos retkeen tarvittavia varoja ei saada kokoon. Leirikoulua/luokkaretkeä valvova opettaja esittää rehtorille tarkennetun ohjelman ja turvallisuussuunnitelman ennen leirikoulua/luokkaretkeä. Ohjelma lisätään työsuunnitelman liitteeksi. Yhdeksäs musiikkiluokka on perinteisesti tehnyt noin viikon mittaisen ulkomaille suuntautuvan esiintymis- ja opintomatkan. Luokkaretkien ja leirikoulujen ohjelma sekä turvallisuussuunnitelma liitetään toimintasuunnitelmaan.   

Koulussamme on kansainvälisyysprojekteja. Projekteja toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Suunnitelmat liitetään lukuvuosisuunnitelman liitteeksi. Varataan 8. ja 9. luokille mahdollisuus päiväretkelle Luulajan ystävyyskoululle. Erasmus+-ohjelman akkreditointi mahdollistaa oppilaiden liikkuvuuden Euroopan unionin alueella. Tänä lukuvuonna on suunnitteilla kaksi oppilasliikkuvuutta, Saksaan Regeniin ja Espanjan Valenciaan. Regenin STEAM-painotteiseen retkeen osallistuu kaksi 5. luokan ja kaksi 7. luokan oppilasta. Valencian matkalla mukana on noin kahdeksan oppilasta. 

Varataan mahdollisuus viettää toukokuussa ”luokan päivää”, jolloin oppilaat voivat luokanvalvojan/-opettajan johdolla retkeillä lähialueilla tai keskustassa. Koulussamme valmistavan opetuksen luokat osallistuvat kaupungin heille suunnitelluille retkille ja leireille.  

9.-luokkalaiset osallistuvat koulutus- ja työelämätapahtumiin. Matkat tapahtuvat osin omin kyydein. Lisäksi yhdeksäsluokkalaiset vierailevat eri oppilaitoksissa. Vierailuilla saadaan tietoa jatko-opintopaikoista ja sitä kautta autetaan oppilaita löytämään itseä kiinnostava jatko-opintopaikka. Tämän lisäksi yhdeksäsluokkalaiset osallistuvat Yrityskylä-oppimiskokonaisuuteen. 

Olemme mukana nivelvaiheen opinto-ohjaaja mallissa (NOPO). Nopo-toiminnan kautta saadaan lisäresurssia nuoren tukemiseen ja ammatinvalintaan. Nopo-ohjaaja voi viedä nuoria tutustumiskäynneille eri oppilaitoksiin nuorten kiinnostusten kohteiden mukaisesti.   

Varataan mahdollisuus järjestää vanhempaintoimikunnan kanssa yhteistyössä tapahtumia koululle ja lähiympäristöön koulun oppilaille ja vanhemmille. Ohjelma ja turvallisuussuunnitelma liitetään toimintasuunnitelmaan 

 

Työelämään tutustumisjaksot  

Ryhmät ja ajoitus 
Vko 45              9. lk 
Vko 17              8. lk 
17.1.                 7. lk 

 

Koulun kerhotoiminta  

Koululla toteutettavat kerhot: 

Taidekaruselli 3–5 lk. Ke 14–15.30 Tässä kerhossa pääset tutustumaan neljään eri taiteen lajiin: kuvataide, käsityö, draama ja tanssi. Lajit ja opettaja vaihtuvat 6 viikon välein.  

 

Tanssi 1–2 lk. Pe 13.15–14 Tanssin riemua yhdessä iloiten! Tunneilla harjoitellaan tanssia leikinomaisesti musiikin rytmissä. 

 

Koripallo 4–6 lk. To 15–16 Pelaillaan koripalloa ja muita pallopelejä Englannin kielellä. Rohkeasti mukaan. Kokoonnutaan B-salissa. We play basketball and other ball games as well as fun games in English. Feel free to join. Let's gather in B-hall. 

 

Puuhakerho 1-2lk. To 13.30–14.30 Puuhakerhossa askarrellaan, pelaillaan, liikutaan ym. mukavaa lasten toiveiden pohjalta. 

 

Kuvataide 7-9 lk.  

 

Kirjakerho 4-6 lk. To klo. 14.40 Kerhon tavoitteena on innostaa kerholainen lukemaan. Kerhossa luetaan yhteisesti valittu kirja, ja syvennytään kirjaan ja kirjan teeman eri tavoin. Tavoitteena on oppia kertomaan ja keskustelemaan luetusta kirjasta. 

 

Englanti 2-3 lk. englannin kielen alkeita ja perustaitoja vahvistaen ja kielen käyttöön rohkaisten, toiminnallista kielen  opiskelua mm. pelaten ja leikkien 

 

Teatterikerho 3-6 lk. 

 

Käsityökerho 7-9 lk. 

 
 

Kuivasojan yksikkö  

 

Puuhakerho, Kuivasojan koulu 1-2lk. 13.15–14.15 Puuhakerhossa askarrellaan, pelaillaan, liikutaan ym. mukavaa lasten toiveiden pohjalta. 

 

Puuhakerho, Kuivasojan koulu 3-4lk. 14.15-15.15 Puuhakerhossa askarrellaan, pelaillaan, liikutaan ym. mukavaa lasten toiveiden pohjalta. 
 

Tanssi, Kuivasojan koulu 1-2 lk. Pe 12.15–13 Tanssin riemua yhdessä iloiten! Tunneilla harjoitellaan tanssia leikinomaisesti musiikin rytmissä.