Hulevesitulvariskien arviointi on sopeutumista ilmastonmuutokseen

Ilmastonmuutoksen myötä sään ääreisilmiöt lisääntyvät. Esimerkiksi rankkasateiden esiintyvyys ja voimakkuus voivat lisääntyä myös Oulussa. Kaupunkirakenteen tiivistyessä vettä läpäisemättömien pintojen määrä lisääntyy ja kasvattaa hulevesitulvien riskiä. Kunnat ovat vastuussa hulevesitulvariskien arvioinnista. Tulvariskilain mukaan näiden riskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen tulee tarkistaa kuuden vuoden välein. Hulevesitulvariskit arvioitiin edellisen kerran Oulussa vuonna 2018 ja uuden arvioinnin tekeminen on nyt aloitettu.
31.01.2024

Vuoden 2022 elokuussa Oulun keskustassa satoi neljän tunnin ajan yhtäjaksoisesti. Alikulkutunnelit paikoin täyttyivät, niiden sähkökaappeja vettyi ja muutamia talojakin kastui. Vuoden 2021 keväällä runsaat sateet saivat veden tulvimaan kaduille ja alikulkutunneleihin aiheuttaen mm. liikennehaittaa. Saman vuoden kesäkuussa Ahti-myrsky toi niin ikään kastumisvahinkoja ja nosti vettä kellareihin. Sadejaksot ja myrskyt haastavat kaupunkisuunnittelijoita ja insinöörejä pohtimaan ratkaisuja sään ääri-ilmiöihin varautumiseksi. Yhdessä kaupunkirakenteen tiivistymisen ja vettä läpäisemättömien pintojen määrän kasvun kanssa ilmastonmuutos kasvattaa syntyviä hulevesimääriä. Tällöin tilanteet, joissa hulevesiverkosto ei pysty johtamaan kaikkea hulevettä tulevat lisääntymään. Mikäli tulvareitit eivät ole kunnossa, voi esiintyä haitallista hulevesien tulvimista.

Maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain muutosten myötä kunnille on tullut enemmän vastuita koskien hulevesien hallinnan järjestämistä. Keskeistä hulevesitulviin varautumisessa on, että kaupunkiympäristö suunnitellaan mm. maankäytöltään, rakennusten ominaisuuksiltaan sekä ekosysteemipalveluiltaan ilmastokestäväksi. Maankäytön suunnittelussa on aikaisessa vaiheessa varattava tarpeeksi tilaa hulevesien hallintarakenteille ilmastonmuutos huomioiden. Myös tonteille on varattava tarpeeksi tilaa lumenläjitykselle ja hulevesien hallinnalle sekä kiinnitettävä huomiota tonttien sisäisiin tulvareitteihin ja rajapainanteisiin. Lumen lähisijoitus on myös keino vaikuttaa ilmastonmuutoksen, koska tällöin säästytään lumen poiskuljettamisen aiheuttamilta päästöiltä. Pohjavesien laadun ja määrällisen tilan säilyttämiseksi lumien sulamisvesille täytyy ensisijaisesti etsiä mahdollisuus imeytyä maaperään.

Hulevesien aiheuttamia tulvariskejä on lakisääteisesti arvioitu Oulussa vuosina 2011 ja 2018. Arvioinneissa otetaan huomioon rankkasateista tai lumen sulamisesta aiheutuvat tulvat rakennetuilla alueilla. Parhaillaan laaditaan uutta hulevesitulvariskien alustavaa arviointia. Siinä tarkastellaan, onko maankäytössä tai ilmastonmuutoksen vaikutusarvioinnissa tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat riskien hallintaan. Alustavassa arvioinnissa hyödynnetään toteutuneista tulvista kertyneitä tietoja sekä ilmaston ja vesiolojen kehittymistä koskevia ennusteita. Myös asukkaiden havaintoja hulevesitulvista tullaan pyytämään kyselyn avulla. Alustava hulevesitulvariskiselvitys valmistuu syksyllä 2024.

On huomioitavaa, että lain määrittelemän tulvariskialueen luokittelun kriteerit ovat tiukat ja edellyttävät suuria vahinkoarvioita. Kuivatus- ja tulvareittejä tehdään paljon laillista arviota pienemmilläkin riskeillä. Oulun keskustan verkosto- ja tulvamallinnus on juuri valmistunut ja seuraavaksi tehdään riskikohteiden tarkempaa arviota ja sen jälkeen suunnittelua. Korjauksia tehdään yleensä muiden rakennustöiden yhteydessä, mutta joskus myös varta vasten tulvareitin järjestämiseksi.

Oulun kaupungin hulevesiohjelma tärkeä työkalu hulevesitulviin varautumisessa

Lakisääteisten riskien arvioinnin lisäksi Oulussa on hulevesien hallintaa varten laadittu erillinen Oulun hulevesiohjelma (ouka.fi). Ohjelmaan on nostettu tärkeimmät toimenpiteet ja tavoitteet kokonaisvaltaisen hulevesien hallinnan kehittämiseksi. Ohjelmassa kuvataan myös hulevesien hallinnan lähtökohdat ja tavoitteet, joita ovat mm. rakennuksille aiheutuvien haittojen ja vahinkojen estäminen, hulevesien muodostumisen ehkäisy, valuma-aluelähtöisyys ja luonnonmukaisuus. Hulevesiohjelman toimenpiteissä on mukana niin konkreettisia rakenteisiin liittyviä toimenpiteitä kuin hallinnollisia toimenpiteitä. 

Esimerkki toteutuneista toimenpiteistä on Oulun kaupungin Pohjoisen alikulun viivytysrakenteen rakentaminen. Alikulussa on pumppaamo, jolle tulevilla vesillä on suuri valuma-alue mm. Tulliväylältä, Heikinkadulta ja Rautatienkadulta. Hulevedet voidaan nyt ohjata viivytysrakenteeseen, jolloin vain suoraan alikulkuun tulevat vedet valuvat sateen aikana pumppaamolle. Näin vesillä on tilaa odottaa ja purkautua hitaasti pumppaamolle. Hulevesien viivyttämiseksi on rakennettu myös altaita mm. Ritaharjuun, Kiulukankaalle ja Crusellin puistoon. Tonttikohtaisilla hulevesien hallintajärjestelmillä on myös merkitystä tulvien ehkäisemisessä. 

Hulevesien hallinta on tärkeää myös ympäristön näkökulmasta

Hulevesien ympäristövaikutukset liittyvät vesistöjen ja pohjaveden suojeluun sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Hallitsemattomina hulevedet voivat aiheuttaa esimerkiksi purkuvesistöjen rehevöitymistä tai hygieenisen laadun huononemista ja purku-uomien eroosiota. Hulevesien laadunhallintaan tulee kiinnittää huomiota kaikkialla, mutta erityisesti herkkien vesistöjen, kuten Oulussa Hupisaarten sekä Pyykösjärven ja Kuivasjärven alueilla. Hulevesien laatuun vaikuttaa olennaisesti valuma-alueen maankäyttö. Suurimmat päästölähteet ovat liikenne, rakennusmateriaalit sekä toiminnot, joista voi päästä haitallisia aineita ympäristöön ja sitä kautta hulevesiin. Ravinnepäästöjä tulee peltojen ja viheralueiden lannoittamisesta ja jätevesipäästöistä sekä mm. koirien jätöksistä kaupunkialueilla.

Oulun kaupungin päivitetyn ympäristöohjelman yhdeksi toimenpiteeksi on nostettu hulevesiohjelman toteuttaminen luonnonmukaisia ratkaisuja painottaen ja ohjelman toteutumista seurataan ympäristöohjelman raportoinnin yhteydessä vuosittain. 

Hulevedellä tarkoitetaan rakennetulla alueella maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muulta vastaavalta pinnalta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä. Hulevesilainsäädäntöä sovelletaan myös perustusten kuivatusvesiin. Hulevesijärjestelmään voi päätyä myös muita kuin sade- ja sulamisvesiä, esimerkiksi työmaavesiä, katujen huuhteluvesiä tai sammutusvesiä.